Harjoituksen johtajana toimi pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriöstä ja toimeenpanijana projektijohtaja Petteri Taitto Kriisinhallintakeskuksesta. Kriisinhallintakeskus ja Lapin lääninhallitus vastasivat projektiorganisaation kokoamisesta. Harjoituksen valmistelua varten perustettiin kolme valmisteluryhmää. Kansainvälinen suunnitteluryhmä, kansallinen ohjausryhmä ja alueellinen suunnitteluryhmä.
Kansainväliseen suunnitteluryhmään kuului edustus BEAC-maista: Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Lisäksi suunnitteluryhmään kutsuttiin harjoitusskenaarion vuoksi Iso-Britannian edustus. Kansainvälisille toimijoille järjestettiin kaksi suunnittelukokousta: Initial Planning Conference 21.- 22.2. Helsingissä ja Main Planning Conference sekä Final Planning Conference yhdistettynä 4.-7.9. Saariselällä.
Kansalliseen ohjausryhmään kuului edustus eri ministeriöistä ja virastoista. Ohjausryhmä kokoontui 25.1. ja 23.8. Helsingissä.
Alueellinen suunnitteluryhmä kokoontui Lapin lääninhallituksen johdolla kuukausittain. Suunnitteluryhmää johti lääninvalmiusjohtaja Jari Aalto. Suunnitteluryhmään kuului alueen suuronnettomuuksiin vastaavia viranomaisia ja järjestöjä. Alueellisille toimijoille järjestettiin koulutus- ja suunnittelutilaisuus Saariselällä 20.-22.3.2007. Tilaisuuden tavoitteena oli laatia johtamisjärjestelmän kuvaus, oppia SHIFT-tilannekuvatyökalun käyttöä ja tehdä harjoituspaikkojen tiedustelu.
Harjoituksen valmistelu toteutettiin soveltaen NATO:n harjoituksen suunnitteluprosessia (Exercise Directive, ED). Suunnitteluprosessi toteutettiin kolmessa vaiheessa:
Ensimmäisessä vaiheessa helmikuun loppuun mennessä otetiin yhteyttä harjoitukseen osallistuviin yhteistyötahoihin, asetettiin harjoituksen tavoitteet ja selvitettiin käytettävissä olevat resurssit. Tässä vaiheessa esiteltiin alustava harjoitusskenaario kansalliselle ohjausryhmälle, kansainväliselle suunnitteluryhmälle ja Lapin alueen suunnitteluryhmälle. Lisäksi sitoutettiin harjoituksen valmisteluun osallistuvien tahojen vastuuhenkilöt projektiin.
Toisessa vaiheessa elokuun loppuun mennessä laadittiin harjoitusorganisaatio ja asetettiin eri vastuualueille johtajat, valmisteltiin harjoitukseen eri osien tilanteet ja johtamisjärjestelmä. Lisäksi järjestettiin alueellisille toimijoille suuronnettomuusvalmiuksia kehittävä koulutus- ja harjoitustilaisuus.
Kolmannessa vaiheessa syys-lokakuussa jaettiin harjoitusdokumentit ja tiedotettiin harjoituksesta aktiivisesti. Tapahtumasta tehtiin seminaarijulkaisu.
Kriisinhallintakeskus piti yhteyttä kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, vastasi projektinhallinnasta, seminaari- ja näyttelyohjelmasta, johtamisharjoituksen (Table Top Exercise) pelin laatimisesta, harjoitusprosessin arvioinnista ja tutkimusyhteistyön koordinoinnista.
Lapin lääninhallitus kokosi Lapin alueen toimijat alueelliseen suunnitteluryhmään, joka vastasi paikallisesta logistiikasta (tilat, kuljetukset, näyttely), hälytysharjoituksesta (ALARMEX), pelastusharjoituksesta (FTX) ja henkilöstön osaamisesta.
Harjoitukseen osallistuvia järjestöjä ja organisaatioita olivat mm:
Suomi
Sisäasiainministeriö
Ulkoasiainministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Puolustusministeriö
Valtioneuvoston kanslia
Valmiuspäälliköt
Puolustusvoimat, Pohjoinen maanpuolustusalue
Rajavartiolaitos, Lapin rajavartiosto
Pelastusopisto
Kriisinhallintakeskus
Lapin hätäkeskus
Maanpuolustuskorkeakoulu
Lapin Ammattikorkeakoulu
Finnair
Lentopelastuskeskus
HUS
Ilmailulaitos
Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit
Lapin lääninhallitus
Lapin pelastuslaitos
Suomen Punainen Risti
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu jäsenjärjestöineen
(MPK RY, Tunturipelastus..)
Aleksanteri-instituutti
Onnettomuustutkintakeskus
Elisa
Ruotsi
SRSA/Sweden
Ministry of Defence/Sweden
Civil Aviation Authority/Sweden
County Office Norbotten/Sweden
Defence Forces/Sweden
Norja
Ministry of Foreign Affairs/Norway
Directorate for CEP/Norway
JRCC Bodø/Norway
Armed Forces/Norway
Venäjä
Emercom/Russia
Takaisin | 
Tulosta sivu
