Millaisia tuloksia ja vaikutuksia siviilikriisinhallinnalla saadaan aikaan paikallisella tasolla? Mitä Suomi tavoittelee osallistumisella kansainväliseen siviilikriisinhallintaan?
Kriisinhallintakeskuksen tehtävien yhtenä osa-alueena on siviilikriisinhallinnan vaikuttavuuden arviointi. Vaikuttavuuden arvioinnissa lähtökohtana tulisi olla paikallinen näkökulma ja päämääränä arvioida, tukiko operaatio yhteiskunnallista muutosta paikallisella tasolla, kuten oli suunniteltu.
Vaikuttavuuden arvioimiseksi on ensin määriteltävä tavoitteet, joihin toiminnalla tähdätään, sillä ilman täsmällisiä tavoitteita vaikuttavuutta on hankalaa arvioida. Tavoitteiden tulee olla selkeitä ja mitattavia, jotta niiden edistymistä on mahdollista seurata.
Kriisinhallintaoperaatioita arvioidaan usein niiden mandaattien valossa eli miten operaatio onnistui toteuttamaan mandaattiaan ja operaation suunnitelmia.
Suomessa siviilikriisinhallintaa arvioidaan myös Suomen omien toiminnalle asetettujen tavoitteiden kannalta., jota varten ollaan muun muassa kehittämässä vaikuttavuuden arvioinnin mallia, jolla suomalaista siviilikriisinhallintaa voidaan tulevaisuudessa arvioida joustavasti ja muuttuvassa turvallisuusympäristössä.
Vaikuttavuuden arvioissa tarkastellaan myös Suomelle tärkeitä siivilikriisinhallinnan ja kestävän kehityksen teemoja kuten sukupuolten tasa-arvo, eriarvoisuuden väheneminen, oikeusvaltioperiaatteen ja instituutioiden vahvistuminen sekä kumppanimaiden valmiuksien vahvistuminen. Yhä tärkeämpänä teemana on myös siviilikriisinhallinnan mahdollisuudet vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisin turvallisuusympäristössä. Nämä tavoitteet on myös määritelty Kriisinhallintakeskukselle tärkeimmiksi kestävän kehityksen teemoiksi.
Kriisinhallintakeskus mukana myös kansainvälisissä hankkeissa, kuten kriisinhallintaoperaatioiden vaikuttavuuteen keskittyvässä EPON-verkostossa.
