[[{"title":"Kriisinhallinta­keskus ->"},{"content":"HumanSecurityKnow-how Olemme suomalainen valtiollinen siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävä on edistää rauhaa, demokratiaa ja vahvaa oikeusvaltiota. Tutustu toimintaamme Ajankohtaista Kaikki ajankohtaiset Siviilikriisinhallintatehtävät Alta näet avoinna olevat siviilikriisinhallinnan tehtävät, joihin voit hakeutua CMC Finlandin lähettämänä asiantuntijana. wpv-view name= kansainvaliset-tyopaikat Katso kaikki Asiantuntijat kentällä CMC Finlandin lähettämiä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita palvelee EU:n, YK:n, Etyjin, Naton sekä Euroopan Neuvoston toimeenpanemissa siviilikriisinhallintaoperaatioissa sekä sihteeristötehtävissä. Zoomaamalla karttaa lähemmäs, näet kaikki samassa maassa olevat operaatiot ja sihteeristöt. 103 Tehtävässä 31 Operaatiossa 25 Maassa Päivitetty 17.11.2025 Koulutukset Kurssikalenteri wpv-view name= kurssit-nostona"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/"}],[{"title":"Kriisinhallinta­keskus ->"},{"content":"four-fifths-first Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) on vuonna 2007 perustettu siviilikriisinhallinnan osaamiskeskus, joka sijaitsee Helsingissä. Se toimii sisäministeriön hallinnon yhteydessä omana itsenäisenä keskuksenaan. Kriisinhallintakeskus vastaa suomalaisten siviilikriisinhallinnan koulutuksesta, rekrytoinnista ja varustamisesta kansainvälisiin tehtäviin. Lisäksi keskus tekee alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. four-fifths-first one-fifth one-fifth"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/etusivu-2/"}],[{"title":"Historia ->"},{"content":"Historia wpseo_breadcrumb Petersbergin tehtävät Eurooppalainen kriisinhallinta – eli niin sanotut Petersbergin tehtävät – hahmoteltiin ensimmäisen kerran Länsi-Euroopan unionin (WEU) piirissä vuonna 1992. Amsterdamin sopimus (1999) liitti ne osaksi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja EU:n kriisinhallintaa alettiin kehittää turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) puitteissa. Santa Maria da Feiran Eurooppa-neuvoston kokouksessa (2000) määriteltiin alustavasti neljä painopistealuetta siviilikriisinhallintaan: poliisitoimi, oikeusvaltiokehitys ja hyvä hallintotapa, turvallisuussektorin uudistaminen sekä tarkkailuoperaatiot. CMC Finland perustettiin 2007 Kriisinhallintakeskus CMC Finland avattiin helmikuun 1. päivänä vuonna 2007. Ensimmäisenä toimintavuonna Kriisinhallintakeskus jakaantui kahteen sektoriin, koulutukseen ja tutkimukseen. Sivilikriisinhallinnan rekrytointi siirrettiin sisäministeriöstä CMC:lle vuonna 2008. Siirron myötä muodostettiin uusi henkilöstöyksikkö, jonka vastuulle annettiin myös asiantuntijoiden henkilöstöhallintoon liittyvät materiaaliset ja logistiset valmiudet. EU:n siviilikriisinhallinnan kehitys Lissabonin sopimuksen (2009) myötä perustettiin Euroopan Ulkosuhdehallinto (EUH), ja ETTP muuttui yhteiseksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikaksi (YTTP), jonka puitteissa siviilikriisinhallinnan kehittyminen EU:n ja sen jäsenmaiden ulkopoliittisena työkaluna sai lisää painoarvoa. Suomikin esitteli oman ensimmäisen siviilikriisinhallinnan kansallisen strategiansa vuonna 2009. Uutta vauhtia siviilikriisinhallinnalle antoi myös EU:n globaalistrategia (2016). CMC siirtyy Helsinkiin ja SM:n alaisuuteen CMC toimi Pelastusopiston alaisuudessa Kuopiossa vuoden 2018 loppuun saakka. Vuoden 2019 alusta CMC siirrettiin sisäministeriön yhteyteen erilliseksi keskusvirastoksi. Vuosien 2019-2020 siirtymäkauden aikana CMC:n henkilöstön toimipaikka siirrettiin Helsinkiin. Koulutus tapahtuu edelleen joustavasti eri puolilla Suomea. Paitsi YTTP:n puitteissa, Suomi on osallistunut ja osallistuu myös YK:n, Etyjin ja Naton siviilikriisinhallintaan, sekä lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintaan liittyviin kansainvälisten järjestöjen sihteeristötehtäviin. EU:n siviilikriisinhallinnan kehittäminen, Suomi ja CMC mukana, on jatkunut EU:n ja kompaktisopimusten (2019 ja 2023) myötä, ja siviilikriisinhallinnan rooli YTTP:ssa on vahvistettu myös EU:n Strategisessa Kompassissa (2022). Vuonna 2023 tuli kuluneeksi 20 vuotta Euroopan unionin (EU) ensimmäisen siviilikriisinhallintaoperaation: EU:n poliisioperaation (EUPM) käynnistämisestä Bosnia Hertsegovinassa. Vuodesta 2003 lähtien EU on lähettänyt 25 siviilioperaatiota kolmelle mantereelle. Suomi on väkilukuun suhteutettuna lähetettyjen siviilikriisinhallinta-asiantuntijoiden määrältään EU:n jäsenmaista suurin. CMC:stä on kehittynyt merkittävä kansallinen ja kansainvälinen alan asiantuntijoiden rekrytoija ja kouluttaja. Nykyisin keskuksella on vakiintunut asema suomalaisten siviilikriisinhallinnan toimijoiden koulutuksessa ja tukipalveluissa, sekä alan tutkimuksessa."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/historia/"}],[{"title":"Historia ->"},{"content":"Historia wpseo_breadcrumb Petersbergsuppgifterna Krishanteringen – dvs. de så kallade Petersbergsuppgifterna – definierades för första gången inom Västeuropeiska unionen (WEU) 1992. Amsterdamfördraget (1999) gjorde dem till en del av EU:s utrikes- och säkerhetspolitik och EU:s krishantering började utvecklas inom ramen för säkerhets- och försvarspolitiken (ETPP). Vid Europeiska rådets möte i Santa Maria da Feira (2000) fastställdes preliminärt fyra prioriterade områden för civil krishantering: polisväsendet, rättsstatsutveckling och god förvaltningssed, reformering av säkerhetssektorn samt övervakningsuppdrag. CMC Finland grundades 2007 Krishanteringscentret CMC Finland öppnades den 1 februari 2007. Under det första verksamhetsåret delades Krishanteringscentret in i två sektorer: utbildning och forskning. Rekryteringen till den civila krishanteringen överfördes från inrikesministeriet till CMC 2008. I och med överföringen bildades en ny personalenhet som också fick ansvar för den materiella och logistiska beredskapen i anslutning till experternas personalförvaltning. Utvecklingen av EU:s civila krishantering I och med Lissabonfördraget (2009) grundades Europeiska utrikestjänsten, och den europeiska säkerhets- och försvarspolitiken ändrades till en gemensam säkerhets- och försvarspolitik (GSFP), inom ramen för vilken utvecklingen av den civila krishanteringen som ett utrikespolitiskt verktyg för EU och dess medlemsländer fick större betydelse. Även Finland presenterade sin första nationella strategi för civil krishantering 2009. EU:s globala strategi (2016) gav också ny fart åt den civila krishanteringen. CMC flyttar till Helsingfors och börjar lyda under IM CMC var verksamt inom Räddningsinstitutet i Kuopio fram till slutet av 2018. I början av 2019 överfördes CMC till inrikesministeriet som ett separat ämbetsverk. Under övergångsperioden 2019–2020 flyttades CMC-personalens verksamhetsställe till Helsingfors. Utbildningen sker fortfarande flexibelt på olika håll i Finland. Förutom inom ramen för GSFP har Finland deltagit och deltar också i FN:s, OSSE:s och NATO:s civil krishantering samt skickar experter till internationella organisationers sekretariatsuppgifter i anslutning till civil krishantering. Utvecklingen av EU:s civil krishantering, inklusive Finland och CMC, har fortsatt i och med EU och kompaktavtalen (2019 och 2023). Den civila krishanteringens roll inom GSFP har också stärkts i EU:s strategiska kompass (2022). År 2023 hade det gått 20 år sedan Europeiska unionens (EU) första civila krishanteringsinsats: EU:s polisuppdrag (EUPM) i Bosnien och Hercegovina. Sedan 2003 har EU skickat experter till 24 civila uppdrag på tre kontinenter. I förhållande till folkmängden är Finland det största av EU:s medlemsländer när det gäller antalet utstationerade experter inom civil krishantering. CMC har utvecklats till en betydande nationell och internationell rekryterare och utbildare av experter inom branschen. Numera har centret en etablerad ställning i utbildningen av och stödtjänsterna för finländska aktörer inom civil krishantering samt i forskningen inom branschen."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/historia/"}],[{"title":"Kokonaisvaltainen kriisinhallinta ->"},{"content":"Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskus perustettiin marraskuussa 2008 Kriisinhallintakeskuksen ja Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen (FINCENT) toimesta. Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk) tuli osaamiskeskuksen jäsen vuonna 2018 ja Raja- ja merivartiokoulusta (RMVK) vuonna 2020. Kriisinhallintakeskus, FINCENT, Polamk ja RMVK muodostavat osaamiskeskuksen ytimen, mutta jatkavat toimintaansa itsenäisinä organisaatioina. Osaamiskeskus pyrkii kehittämään yhteistä kriisinhallintakoulutusta sekä edistämään ymmärrystä kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta. Koulutuksen lisäksi osaamiskeskus tekee tutkimus- ja julkaistoimintaa sekä järjestää seminaareja. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen toimintaa ohjaa ministeriöiden välinen ja sisäministeriön vetämä siviili-sotilasyhteistyöryhmä. Keskuksen varsinaista toimintaa johtaa ja suunnittelee keskuksen johtoryhmä. Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus, FINCENT Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (Finnish Defence Forces International Centre, FINCENT)onosa Maanpuolustuskorkeakoulua Helsingin Santahaminassa. Se järjestää sotilaallisen kriisinhallinnan kursseja johtaja- ja asiantuntijahenkilöstölle Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan unionin, Afrikan unionin ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. FINCENT myös koordinoi kriisinhallintakoulutuksen laatuvaatimusten täyttymistä. FINCENTmyös hankkii palautetta kansainvälisistä operaatioista ja tekee kriisinhallinnan tutkimusta, jonka avulla kriisinhallintakokemuksia voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin kansallista puolustusta kehitettäessä. Poliisiammattikorkeakoulu, Polamk Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) on sisäministeriön alainen korkeakoulu, joka vastaa poliisien kouluttamisesta. Oppilaitoksen päätehtäviä ovat opiskelijavalinnat, tutkintokoulutukset, johtamiskoulutukset, jatkokoulutukset sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta poliisialalla. Raja- ja merivartiokoulu, RMVK Raja- ja merivartiokoulu (RMVK) on Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuuden ja meripelastusalan opetus- ja tutkimuslaitos. Raja- ja merivartiokoulu antaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta Rajavartiolaitoksen henkilökunnalle sekä täydennyskoulutusta yhteistoimintaviranomaisille. Raja- ja merivartiokoulu vastaa rajavartijoiden valtakunnallisesta rekrytoinnista ja Rajavartiolaitoksen varusmiehille annettavasta erikoisrajajääkärikoulutuksesta."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/osaamiskeskus/"}],[{"title":"Toimintaa ohjaavat asiakirjat ->"},{"content":"Toimintaa ohjaavat asiakirjat wpseo_breadcrumb Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) toimintaa, asiantuntijoiden rekrytointia ja palvelussuhteen ehtoja määrittelevät useat lait, asetukset ja niiden esityöt. Siviilikriisinhallintalaki rajaa kuitenkin tarkasti sovellettavan lainsäädännön ja on syytä huomata, että esimerkiksi valtion virkamieslaki ja virkaehtosopimus soveltuvat vain tietyin osin. Siviilikriisinhallintaa ja Kriisinhallintakeskuksen toimintaa sääntelevät kohdat on tarvittaessa erikseen mainittu. Kriisinhallintakeskuksen toimintaa ohjaavat strategiat ja toimintaohjelmat Siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia, pdf Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia, pdf Suomen kansallinen 1325 toimintaohjelma 2023-2027, pdf Suomen kansallinen 2250 toimintaohjelma 2021-2024, pdf Hallitusohjelma, pdf Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, pdf Kriisinhallintakeskuksen tulossopimus vuosille 2025-2029 Kriisinhallintakeskuksen työjärjestys Siviilikriisinhallinnan kansallinen viestintästrategia Kriisinhallintakeskuksen toimintaa, asiantuntijoiden rekrytointia ja palvelussuhteen ehtoja määrittelevät useat lait, asetukset ja niiden esityöt. Siviilikriisinhallintalaki rajaa kuitenkin tarkasti sovellettavan lainsäädännön ja on syytä huomata, että esimerkiksi valtion virkamieslaki ja virkaehtosopimus soveltuvat vain tietyin osin. Siviilikriisinhallintaa ja Kriisinhallintakeskuksen toimintaa sääntelevät kohdat on tarvittaessa erikseen mainittu. Keskeiset säädökset, esityöt ja lausunnot Laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan (1287/2004) Sisäministeriön asetus kriisinhallintaan osallistuvan siviilihenkilön palvelussuhteen ehdoista (1388/2018), pdf Sisäministeriön asetus kriisinhallintaan osallistuvan siviilihenkilön palvelussuhteen ehdoista annetun sisäministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta (546/2024) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta (HE 112/2021 vp) Valiokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta (HaVM 4/2022 vp), pdf Valtion virkamieslaki (750/1994) Muut säädökset, sopimukset ja esityöt Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) Laki maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta (305/2009) Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä (1522/2016) Rikoslaki (39/1889) • 1. ja 40. luvut Sairausvakuutuslaki (1224/2004) Siviilikriisinhallintatyöryhmän mietintö (sisäasiainministeriön julkaisu 24/2004) Suomen perustuslaki (731/1999) Tuloverolaki (1535/1992) Työ- ja elinkeinoministeriö: perhevapaat Valmiuslaki (1552/2011) Julkisten alojen eläkelaki (81/2016) Vuosilomalaki (162/2005) Laki valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta (530/2017) Valtion matkustussääntö (2025) Valtion virka- ja työehdot (2025-2028)"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/toimintaa-ohjaavat-asiakirjat/"}],[{"title":"Yhteystiedot ->"},{"content":"Ota yhteyttä wpseo_breadcrumb Saapuminen ja esteettömyysLaskutustiedotHenkilöhakemistoMediallePalaute Saapuminen ja esteettömyys Osoite: Kriisinhallintakeskus CMC Finland, Ratapihantie 9, 00520 Helsinki. Kriisinhallintakeskuksen toimitilat sijaitsevat Pasilassa, toimistokorttelin kuudennessa kerroksessa. Sisäänkäynti on Ratapihantien puolelta. Toimistorakennuksen aulapalvelu sijaitsee kiinteistön 1. kerroksessa ja on avoinna arkisin klo 08.00-16.15. Kaikkia vierailijoita pyydetään sopimaan vierailustaan toimistolle CMC:n yhteyshenkilönsä kanssa mahdollisimman varhain etukäteen. Aulapalveluun ilmoittautumisen jälkeen vierailijat noudetaan Kriisinhallintakeskuksen tiloihin. Lähimmät paikallisliikenteen pysäkit ovat linja-auto- ja raitiovaunupysäkit Ratapihantiellä ja Pasilan juna-asemalla, jossa myös lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät. Tarkemmat tiedot raitiovaunujen ja linja-autojen reiteistä, aikatauluista ja mahdollisista pysyvistä tai tilapäisistä muutoksista löydät Helsingin paikallisliikenteen sivuilta. Lähimmät maksulliset pysäköintipaikat: P-Veturi (alkava tunti virka-aikaan 2€) ja Aimo Park Scandic Pasila (alkava tunti 2€) Toimistorakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on lounasravintola Vaunu. Kriisinhallintakeskus on savuton ja tuoksuton työpaikka Laskutustiedot Kriisinhallintakeskus vastaanottaa vain sähköisiä ostolaskuja eli verkkolaskuja. OVT-tunnus: 003702459923200Välittäjä Posti Messaging Oy, Operaattoritunnus FI28768767Sisäministeriön Y-tunnus: 0245992-3ALV-tunnus: FI02459923 Sisäministeriön verkkolaskutusohjeVerkkolaskutusohje Valtiokonttorin sivustolla Henkilöhakemisto Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@cmcfinland.fi wpv-view name= hakemisto cached= off Medialle Viestintäasiantuntijamme auttaa median edustajia löytämään oikean tiedon ja asiantuntijat. Kriisinhallintakeskuksen logoa voi käyttää kuvituskuvana mediassa, kun aihe liittyy Kriisinhallintakeskukseen. Painokelpoisen logon saat tarvittaessa viestintäasiantuntijalta. Valokuvia kriisinhallintakeskuksen henkilöstöstä sekä asiantuntijoista kentällä saat viestintäasiantuntijalta. Yhteydenottolomake contact-form-7 id= a192be9 title= Lähetä palautetta sivusta"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/"}],[{"title":"Siviilikriisinhallinta ->"},{"content":"Siviilikriisinhallinta on kansainvälisten järjestöjen puitteissa tehtävää toimintaa, jonka avulla pyritään vähentämään erilaisista kriiseistä kärsivien maiden epävakautta ja estämään sekasortoisten olojen leviämistä laajemmalle. Siviilikriisinhallintaon osa sekä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siviilikriisinhallinta on maallemme keino olla aktiivisesti mukana EU:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden toiminnassa ja päätöksenteossa. Siviilikriisinhallinta edistää myös kansallista turvallisuutta. Suomalaisasiantuntijoiden työ maailmalla ehkäisee kansainvälisen rikollisuuden leviämistä, terrorismia ja hallitsematonta maahanmuuttoa."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/siviilikriisinhallinta/"}],[{"title":"Mitä on siviilikriisinhallinta ->"},{"content":"Mitä on siviilikriisinhallinta wpseo_breadcrumb Suomi on 1990-luvun alusta osallistunut Euroopan unionin (EU), Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), Naton sekä Euroopan neuvoston (EN) toimeenpanemiin siviilikriisinhallintaoperaatioihin tai siviilikriisinhallinnaksi määriteltäviin tehtäviin. Siviilikriisinhallintaan osallistumista ohjaavat linjaukset ovat määritelty Siviilikriisinhallinnan kansallisessa strategiassa (2014), Kokonaisvaltaisessa kriisinhallintastrategiassa (2009), valtioneuvoston selonteossa sisäisestä turvallisuudesta (2016) sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa (2016). Siviilikriisinhallinnan kansainväliset toimijat Euroopan unioni Suomen kannalta keskeisin kansainvälisen siviilikriisinhallinnan toimija on Euroopan unioni. Suomi tukee Euroopan unionin vahvistamista turvallisuusyhteisönä ja globaalina toimijana EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) avulla. Suomi osallistuu Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaisiin siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Lisäksi asiantuntijoita voidaan lähettää Euroopan unionin erityisedustajien toimistoihin ja sihteeristöihin. Toiminta ulottuu tarkkailu- ja koulutustehtävistä eri viranomaistoimintojen, kuten poliisin tai oikeuslaitoksen tehtävien, sijaistamiseen. Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiot Yhdistyneet kansakunnat (YK) YK on toteuttanut rauhanturvaoperaatioita jo vuodesta 1948. Useimmissa YK:n rauhanturvaoperaatioissa on siviilikriisinhallintaulottuvuus ja useat YK:n ohjelmat ja erityisjärjestöt toimeenpanevat siviilikriisinhallinnaksi käsitettäviä hankkeita. Kokonaisvaltaisessa kriisinhallintastrategiassa nostetaan esiin YK:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan vahvistamisen tärkeys. Suomi osallistuu YK-operaatioihin siviili- ja sotilasvoimavaroin tukemalla YK:n kriisinhallintarakenteiden kehittämistä, mukaan lukien poliisi- ja oikeusvaltiokapasiteetin vahvistamisen. YK:n rauhanturvaoperaatiot Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on yksi maailman laajimmista alueellisista turvallisuusjärjestöistä. Järjestön kenttäoperaatioiden tehtäviin konfliktinehkäisyn ohella kuuluu oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen sekä vähemmistöjen aseman tukeminen. Etyjin tehtäviin päätös ehdolle asettamisesta tehdään tapauskohtaisesti vallitsevan poliittisen ja määrällisen linjauksen mukaisesti. Etyj-operaatiot Euroopan neuvosto Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. EN:n perustehtävänä on ihmisoikeuksien sekä Euroopan turvallisuuden vahvistaminen edistämällä demokratiaa ja oikeusvaltion toimintaa Euroopassa. EN koordinoi toimintaansa kentällä muiden järjestöjen kuten esimerkiksi Etyjin kanssa. Siviilikriisinhallinnan näkökulmasta EN on kriisinhallintatoiminnan standardien ja sisältöjen tuottaja, ei niinkään operatiivinen toimija. Pohjois-Atlantin liitto (Nato) Rauhankumppanuuden pohjalta Suomi harjoittaa yhteistyötä Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Nato) kanssa. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritellään, että Suomi osallistuu aktiivisesti Nato-kumppanimaille avoinna olevaan kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. Suomi tukee Naton vakautta edistävää ja puolustussektorien uudistamiseen tähtäävää työtä Naton yhteistyömaissa ja osallistuu edelleen Naton siviili- ja pelastuspalvelutoimintaan. Naton kriisinhallintaoperaatiot"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/siviilikriisinhallinta/mita-on-siviilikriisinhallinta/"}],[{"title":"Hakumenettely ->"},{"content":"Suomessa päätöksen siitä, mihin kansainvälisiin siviilikriiisinhallinnan operaatioihin osallistutaan, tekee ulkoministeriö. Kriisinhallintakeskus CMC Finland rekrytoi ja lähettää asiantuntijat niihin tehtäviin, jotka avataan kansallisen hakumenettelyn kautta (sekondeeraus). Avoimet tehtävät julkaistaan CMC:n Kansainväliset työpaikat -sivulla. Asiantuntijatehtävään hakeutujalla tulee olla kansainvälisen tehtävän edellyttämä koulutus, osaaminen ja kielitaito. CMC järjestää tehtävään valitulle asiantuntijalle operaatiokohtaisen perehdytyksen ja varustaa hänet matkaan. Siviilikriisinhallintatehtäviin hakeutumisen yleiset edellytykset Siviilikriisinhallinnan peruskurssin tai vastaavan kurssin suorittaminen katsotaan siviilikriisinhallinnan kenttätehtävään hakeutuvalle vahvaksi eduksi, ellei tämä ole aiemmin palvellut siviilikriisinhallintalain mukaisessa palvelussuhteessa siviilikriisinhallinnan kenttätehtävässä. Lisätietoa eri siviilikriisinhallinnan alan toimijoiden avoinna olevista tehtävistä ja tehtäväkohtaisista vaatimuksistasaat esimerkiksi EU:n tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) sivuilta. Hakumenettely Kriisinhallintakeskus pyrkii tarjoamaan siviilikriisinhallinnan peruskoulutuksen käyneille asiantuntijoille tehtäviä mahdollisimman pian koulutuksen jälkeen. Vaikka päätös osallistumisesta kriisinhallintaan tehdään ulkoministeriössä, myös Kriisinhallintakeskus voi esittää tehtävien avaamista. Yksittäinen asiantuntija voi ilmaista kiinnostuksensa hakeutua itselleen soveltuvaan tehtävään alla olevalla lomakkeella. Huom! Asiantuntijan tulee täyttää seuraavat vaatimukset: Ehdottaja täyttää tehtävän ehdottomat koulutus- ja kokemusvaatimukset. Tehtävän hakuaikaa on jäljellä vähintään kaksi viikkoa. contact-form-7 id= 3335 title= Hakeutuminen kansainvalisiin kriisinhallintatehtaviin Kun teet varsinaisen hakemuksen avoinna olevaan tehtävään, täytä tehtäväkohtainen hakemus huolella ja lähetä se hakuilmoituksen ohjeiden mukaan viimeistään määräpäivänä. Hakemuksen toimittaminen hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä antaa Kriisinhallintakeskukselle mahdollisuuden pyytää hakijalta tarvittaessa korjauksia tai täydennyksiä hakemuksessa havaittuihin puutteisiin. Älä liitä hakemukseen todistuksia, mutta valmistaudu kuitenkin toimittamaan kopiot niistä erikseen pyydettäessä. Kriisinhallintakeskus ei palauta hakemuksia tai niiden liitteitä. Kotisivultamme löydät avoimet kansainväliset tehtävät. Ohjeita poliiseille Poliisihallituksen päätöksen POL-2016-7755 mukaisesti siviilikriisinhallintatehtäviin hakeutuvat poliisimiehet voivat jo tehtäviin hakeutumisvaiheessa käyttää hakemuksissaan kotimaan vakituisen virkansa mukaisen palvelusarvonsa yläpuolella olevaa seuraavaa palvelusarvoa. Palvelusarvo otetaan käyttöön tehtäviin lähdettäessä. Poliisihallitus päättää erikseen korotuksista poliisin ylimpien virkojen osalta. Virkanimikkeiden käännösten osalta on käytettäväPoliisihallituksen vahvistamia englanninkielisiä käännöksiä, pdf. Lisätietoa ja esimerkkejä korotuksista:Päätös: poliisimiesten palvelusarvot siviilikriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä, pdf Ohje YK:n EASP-hakulomakkeen täyttöön, pdf Ehdotus avattavista siviilikriisinhallinnan tehtävistä Joissakin tapauksissa myös CMC voi esittää tehtävien avaamista. Toistaiseksi vainEU:njaEtyjin avoimia tehtäviä voi aktiivisesti ehdottaa haettaviksi. Kriisinhallintakeskus tarkistaa viran puolesta, onko tehtävä siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian ja ulkoministeriön ajantasaisen määrällisen ja laadullisen linjauksen mukainen. Kaikki haettavaksi avatut tehtävät julkaistaan kaikkien haettaviksi Kriisinhallintakeskuksen tiedotepalvelussa ja verkkosivulla. Kriisinhallintakeskus pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 mukaisesti lisäämään naisten osallistumista kriisinhallintatehtäviin ja kannustaa erityisesti naishakijoita ilmaisemaan kiinnostuksensa soveltuviin tehtäviin."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/hakumenettely/"}],[{"title":"Koulutus ->"},{"content":"Koulutus wpseo_breadcrumb Laatusertifioitua koulutusta Kriisinhallintakeskus vastaa sekä siviilikriisinhallinta- että vaalitarkkailutehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden koulutuksesta. Huolehdimme siitä, että suomalaiset asiantuntijat ovat suorittaneet operaatioiden edellyttämät koulutukset. Vastaamme suomalaisten asiantuntijoiden koulutustarpeisiin joko järjestämällä itse tarvittavaa koulutusta tai hyödyntämällä kumppaniorganisaatioiden koulutuksia. Kriisinhallintakeskus noudattaa kaikissa koulutustoimissaan ennalta määriteltyjä prosesseja. Tällä pyritään varmistamaan, että asiakkaiden vaatimukset ja tarpeet on huomioitu koulutustoiminnassa, ja että toimintaa kehitetään tarvittaessa palautteen perusteella. Kriisinhallintakeskuksen koulutustoiminnalle on myönnetty ISO:9001 laadunhallintasertifikaatti. Koulutukset Kurssikalenteri wpv-view name= kurssit-nostona Siviilikriisinhallintakoulutus Tarjoamme CMC:n ja kumppaneidemme järjestämiä siviilikriisinhallinnan peruskursseja sekä syventävää koulutusta. Lue lisää Vaalitarkkailukoulutus CMC ja kumppaniorganisaatiomme järjestävät koulutusta lyhyt- ja pitkäaikaisiin vaalitarkkailutehtäviin hakeutuville. Lue lisää Haluatko ajantasaista tietoa koulutuksistamme? Voit tilata sähköpostiisi ilmoitukset uusista koulutusmahdollisuuksistamme. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/koulutus/"}],[{"title":"Logistiset valmiudet ->"},{"content":"Materiaaliset ja logistiset valmiudet ovat yksi neljästä Kriisinhallintakeskuksen lakisääteisestä tehtävästä (Laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan 1287/2004). Kriisinhallintakeskuksessa logistiikkatiimi vastaa valmiudesta lähettää siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita tarvittavilla operaatiokohtaisilla varusteilla varustettuina sekä nopeasta ja räätälöidystä varusteiden ja välineiden hankinnasta."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/siviilikriisinhallinta/logistiset-valmiudet/"}],[{"title":"Tutkimus ja kehittäminen ->"},{"content":"Kriisinhallintakeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on keskuksen lakisääteisten ydintoimintojen tukeminen ja kehittäminen. Toiminnasta vastaava projekti- ja kehittämisyksikkö tuottaa tarpeeseen vastaavaa soveltavaa ja käytännönläheistä tutkimusta, jolla on kysyntää sekä Kriisinhallintakeskuksessa että kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien keskuudessa. Lisäksi projekti- ja kehittämisyksikkö vastaa Kriisinhallintakeskuksen julkaisutoiminnasta. Kriisinhallintakeskuksen tutkimus on käytännönläheistä, pyrkien tutkimustuloksien käytettävyyteen niin koulutustoiminnan, asiantuntijoiden rekrytoinnin ja kotiutumisen kuin kansallisten valmiuksienkin kehittämiseen."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/siviilikriisinhallinta/tutkimus-ja-kehittaminen/"}],[{"title":"Tutkimus- ja kehittämistoiminta ->"},{"content":"Tutkimus- ja kehittämistoiminta wpseo_breadcrumb Tutkimus kehittämistyön pohjana Tutkimus ja kehittäminen on yksi CMC Finlandin lakisääteisistä tehtävistä. Toteuttamamme tutkimus on käytännönläheistä ja palvelee Suomen kansallisten kriisinhallintavalmiuksien kehittämistä, esimerkiksi tuottamalla tutkittua tietoa toimintaympäristöstämme ja sen muutoksista. Usein tutkimushankkeemme toteutetaan yhdessä kumppaneiden kanssa, joita voivat olla yliopistot, yritykset, ajatushautomot tai tutkimuslaitokset Suomessa ja ulkomailla. Kehittämistoiminnassamme seuraamme esimerkiksi sitä, millaisia asiantuntijoita valitsemme koulutuksiimme ja lähetämme kansainvälisiin tehtäviin. Tieto siitä, miten asiantuntijat rekrytoituvat ja rakentavat urapolkujaan tukee meitä tulevien valintojen tekemisessä sekä antaa kansallisille taustaorganisaatioille tietoa, jota he voivat käyttää organisaatioidensa ja henkilöstönsä kehittämisessä. Tutkimus-, kehittämis- ja tilannekuvayksikkö koordinoi CMC Finlandin sisäistä oppimista, mikä tarkoittaa kaikkien toimintojemme jatkuvaa kehittämistä. Vastaamme myös CMC Finlandin sisäisestä auditoinnista ISO 9001 -standardin mukaisesti ja huolehdimme tämän koulutustoiminnallemme myönnetyn sertifikaatin ylläpidosta vuosittaisten ulkoisten auditointien avulla. Blogi"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/"}],[{"title":"Julkaisut ->"},{"content":"Julkaisut wpseo_breadcrumb Alta löydät linkit CMC Finlandin omiin sekä muihin julkaisuihin, joiden kirjoittajina on CMC:n henkilöstöä. Pääjulkaisumme on CMC Working Papers –sarja, jossa analysoidaan kriisinhallintaan ja rauhanoperaatioihin liittyviä ilmiöitä ja esitetään suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Sarjaan otetaan vastaan käsikirjoituksia myös CMC:n ulkopuolisilta kirjoittajilta. Voit tiedustella tarkempia kirjoitusohjeita osoitteesta research@cmcfinland.fi. Kriisinhallinnan vaikuttavuudenkehittämiseksi tarvitaan jatkossa systemaattinen, kontekstin huomioiva arviointiprosessi. Hakanen & Ruohomäki, 2024 Balancing National Objectives and Local Needs Future of UN Peace Operations: 19 Issue Papers for the 2025 Ministerial, s. 43–45 Jyrki Ruohomäki & Johanna Hakanen The objectives for peace operations are set in the decision-making processes of international organisations and should respond to the local needs. However, individual countries seconding experts have their own motivations for participation. Is it possible to fit these objectives together, and why should it be done? Lue lisää Preparing for the Future - Strengthening the Impact of Peace Operations The Future of United Nations Peace Operations: Compendium of Policy Papers and Policy Recommendations for the UN Peacekeeping Ministerial 2025 in Berlin, s. 5–18 Lotte Vermeij, Annika Hansen, Cedric de Coning, Seba Issa, Annika Hilding-Norberg, Patrick Cammaert, Johanna Hakanen, Jyrki Ruohomäki & Benoit Pylyser. Lue lisää Findings and Recommendations to Strengthen the Implementation of the Youth, Peace and Security Agenda within Civilian Crisis Management CMC Finland Policy Brief 1/2025 Riina Pekkarinen What is the current state of Youth, Peace and Security agenda implementation in civilian crisis management operations and how to advance it more comprehensively? Lue lisää Building states, building justice? Transitional justice in the context of civilian crisis management CMC Finland Working Papers, Vol 13: No. 2/2024 Vera Nieminen & Nanna Hallikainen Transitional justice has become an integral part of post-conflict peacebuilding and international peace operations. What is the relationship between civilian crisis management and promoting transitional justice in fragile contexts and post-conflict environments? Lue lisää Kriisinhallinnan vaikuttavuuden arviointi toimintana Suomessa Kosmopolis, Vol 54: No 1-2 (2024), s. 26-41 Johanna Hakanen & Jyrki Ruohomäki Suomen Afganistan-osallistumisesta on laadittu useita arvioita. Vastaako niiden tuottama kuva kriisinhallinnasta todellisuutta? Lue lisää Rauhanrakentaja, sivustakatsoja vai osasyyllinen? EU:n siviilikriisinhallinta palestiinalaisalueilla CMC Finland Working Papers, Vol 12: No. 1/2024 Johanna Malmelin Rauhan aikaansaaminen Lähi-idässä on yksi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan prioriteeteista. Millainen rooli EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio EUPOL COPPSilla on alueella? Lue lisää Getting the Most out of Civilian Crisis Management Secondments – Findings and Recommendations for Experts and their Home AgenciesCMC Finland Policy Brief 1/2024Oskari Portaankorva Inklusiivinen rauha osana konfliktinratkaisua?CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 4/2023Sanna Valtonen & Anisa Doty Mukautuva ja kokonaisvaltainen kriisinhallinta? – Suomen osallistuminen kriisinhallintatoimiin Afganistanissa 2002–2021 sekä vaikuttavuusarvioinnin kehittäminenValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46/2023Anisa Doty, Saila Tykkyläinen, Juha Pyykönen & Tapio Koskimies Three Steps to Evaluating Effectiviness – Learning from Finnish Reports on AfghanistanCMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 3/2023Jyrki Ruohomäki & Johanna Hakanen Crisis Management Policies and Practices: In fragile contexts, less is moreFIIA Working Paper 134 (august 2023). Finnish Institute for International AffairsOlli Ruohomäki & Jyrki Ruohomäki Crisis Management from a Legal Perspective; Finnish Crisis Management Framework within the EUCMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 2/2023Sini Kuutamo Systems Approaches to Peace OperationsCMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 1/2023Saila Tykkyläinen, Antti Karjalainen, Emery Brusset & Pasi Hario Reflection in Aid of Interaction – Building a Shared Understanding in Civilian Crisis Management CMC Finland Working Papers, Vol 10: No 1/2022Miia Pylvänäinen Käsitteistä käytäntöön – Kohti vaikuttavampaa kriisinhallintaaValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, POLICY BRIEF 31/2022Jyrki Ruohomäki & Johanna Hakanen The EU’s Strategic Approach to CSDP Interventions: Building a tenet from praxisFIIA Analysis 11 (October 2021). Finnish Institute of International Affairs.Tyyne Karjalainen & Ville Savoranta Kansainvälisen kriisinhallinnan käsitteellistäminen Suomessa, pdfCMC Finland Working Papers, Vol 9: No 1/2021Elina Nyholm Siviilikriisinhallinnan erikoisjulkaisu 2021Kriisinhallintakeskus CMC Finland The Road to 40 %: Recruiting Women in Finnish Civilian Crisis Management, pdfCMC Finland Working Papers, Vol 8: No 1/2020Ville Savoranta & Kati Pitkäjärvi The Future of EU Civilian Crisis Management: Finding a nicheFIIA Briefing Paper 262 (May 2019)Teemu Tammikko & Jyrki Ruohomäki Siviilikriisinhallinnan erikoisjulkaisu 2018 Kriisinhallintakeskus CMC Finland Suunnittelukapasiteetti: Viekö yhteistyö liikaa aikaa?, pdfKuusi näkökulmaa EU:n kriisinhallintaan, Briefing paper 1 / 6: No. 1/2018Hanne Dumur-Laanila ja Tyyne Karjalainen Teknologiat: Hankintojen perusteeksi käyttäjien tarpeet, pdfKuusi näkökulmaa EU:n kriisinhallintaan, Briefing paper 2 / 6: No. 2/2018Hanne Dumur-Laanila ja Tyyne Karjalainen Kompetenssit: Miksi osaaminen ei vastaa operaation tarpeita?, pdfKuusi näkökulmaa EU:n kriisinhallintaan, Briefing paper 3 / 6: No. 3/2018Hanne Dumur-Laanila ja Tyyne Karjalainen Yhteistoiminta: Yksi unioni, monta tapaa toimia, pdfKuusi näkökulmaa EU:n kriisinhallintaan, Briefing paper 4 / 6: No. 4/2018Hanne Dumur-Laanila ja Tyyne Karjalainen Toimintakyky: Onko EU:n toimintakyky tarpeeksi vakaalla pohjalla?, pdfKuusi näkökulmaa EU:n kriisinhallintaan, Briefing paper 5 / 6: No. 5/2018Hanne Dumur-Laanila ja Tyyne Karjalainen Kokonaisvaltaisuus: Hyviä aikomuksia – risteäviä käytäntöjä, pdfKuusi näkökulmaa EU:n kriisinhallintaan, Briefing paper 6 / 6: No. 6/2018Hanne Dumur-Laanila ja Tyyne Karjalainen Siviilikriisinhallintaa erilaisten kulttuurien keskelläMaritta Itäpuisto (toim.) Suomalaisten siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden kokemuksia vaikuttavuudesta, pdfCMC Finland Working Papers, Vol 7: No. 1/2015Erkki MäntymäkiEditor-in-chief The Women, Peace and Security Agenda in 2014: The Way Forward?, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 3/2014, ISSN 1797-2140.Anne Mäki-Rahkola Feedback from Finnish Experts on CSDP Missions. (Not available online)CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 2/2014, ISSN 1797-2140.Päivi Kuosmanen Gendered Civilian Crisis Management – troubleshooting CSDP missions, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 1/2014, ISSN 1797-2140.Anne Mäki-Rahkola & Johanna Suhonen Building a Piece of Peace. Finn Church Aid´s Outreach and Reconciliation Project in Somalia, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 4: Number 1/2013, ISSN 1797-2140.Rauli Lepistö A Gender perspective in civilian crisis management: Experiences of Finnish Experts from the Field, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 6: No. 2/2012Anne Mäki-Rahkola & Annika Launiala Assessment of Finnish SSR Expertise in the Security Sector Reform in Afghanistan, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 5: No. 1/2011CMC Finland & FINCENT Research Days 2010 Seminar Publication, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 4: No. 2/2010Meghan RileyEditor-in-chief Kokonaisvaltainen kriisinhallinta – kenen asialla, kenen hyväksi?, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 4: No. 1/2010Jari MustonenEditor-in-chief Returning home after a civilian crisis management mission, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 1/2010, ISSN 1797-2140.Eeva-Maria Siljanen Enhancement of expertise in civilian crisis management:positivity as a key towards personal dedication for a comprehensive approach, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 2/2010, ISSN 1797-2140.Elina Penttinen Limits of the “institutionalisation before liberalisation” approach:EULEX Kosovo measuring its impact and fighting side-effects as an example, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 3/2010, ISSN 1797-2140.Tanja Tamminen Get it Right! Giving the appropriate place to gender and human rights in the Common Security and Defence Policy, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 4/2010, ISSN 1797-2140.Kati Leinonen Sexual abuse by United Nations peacekeeping forces and the legitimacy of peace operations, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 5/2010, ISSN 1797-2140.Yosi Echeverry Burckhardt Crisis Management Centre Finland YEARBOOK 2010 on Peacebuilding and Civilian Crisis Management StudiesCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies, Volume 3: Number 6/2010Kirsi Henriksson (editor) Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotilastehtävien rajapinnat sekä identiteetti, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 3: No. 2/2009CMC Finland & TAPRI Research Days 2009 Seminar Publication, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 3: No. 1/2009Kirsi HenrikssonEditor-in-chief The gender perspective in the training and recruitment of Finnish civilian crisis management experts, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 1/2009, ISSN 1797-2140.Ville-Veikko Pitkänen High integrity and feminine care: Female police officers as protectors in civilian crisis management, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 2/2009, ISSN 1797-2140.Elina Penttinen War-related sexual violence: Its dimensions and proposals for response, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 3/2009, ISSN 1797-2140.Maaria Ylänkö Reintegration in Aceh Indonesia: Opinions of the Finnish civilian crisis management experts, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 4/2009, ISSN 1797-2140.Tommi Niemi An introduction to Integrated Crisis Management, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 5/2009, ISSN 1797-2140.Cedric de Coning Crisis Management Centre Finland YEARBOOK 2009 on Civilian Crisis Management StudiesCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 6/2009Kirsi Henriksson (editor) Roundtable on Gender in Conflict and Crisis Management, Seminar Publication, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 2: No. 1/2008Kirsi HenrikssonEditor-in-chief Coordination and Cooperation on Tactical and Operational Levels:Studying EU-ESDP Crisis Management Instruments in Bosnia and Herzegovina, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 1/2008, ISSN 1797-2140.Jari Mustonen Recruitment and Training in Civilian Crisis Management:Learning from the ECMM/EUMM Experiences, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 2/2008, ISSN 1797-2140.Olivia Setkic Building Capacity for the Palestinian Civil Police: EUPOL COPPS and Communications Project., pdfAri Kerkkänen, Hannu Rantanen & Hannu Sundqvist Human Security in Post-Status Kosovo: a Shared European Responsibility, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 4/2008, ISSN 1797-2140.Tanja Tamminen PRT models in Afghanistan: Approaches to civil-military integration, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 5/2008, ISSN 1797-2140.Oskari Eronen Crisis Management Centre Finland YEARBOOK 2008 on Civilian Crisis Management StudiesCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 6/2008Kirsi Henriksson (editor) Siviili-sotilasyhteistoiminta kansainvälisessä kriisinhallinnassa, seminaarikooste, pdfCMC Finland Working Papers, Vol.1: No. 3/2007Jari MustonenEditor-in-chief Roundtable on Crises and Environment, Seminar Publication, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 1: No. 2/2007Kirsi HenrikssonEditor-in-chief Barents Rescue 2007 Seminar Publication, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 1: No. 1/2007Petteri TaittoEditor-in-chief"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/"}],[{"title":"Publikationer ->"},{"content":"Publikationer wpseo_breadcrumb På våra finska och engelska sidor hittar du en lista på CMC Finlands egna publikationer och andra publikationer där Krishanteringscentrets personal är författare. Vår huvudpublikation är serien CMC Working Papers, där vi analyserar fenomen i anslutning till krishantering och fredsoperationer och presenterar rekommendationer för att utveckla verksamheten. Till serien i fråga tar vi även emot manus av författare utanför CMC, vilka får närmare anvisningar om deltagande via adressen research@cmcfinland.fi. I de internationella politiska riktlinjerna konstateras att det utan delaktighet inte heller finns någon fredsmedling eller något fredsbyggande, inga hållbara politiska system och inget effektivt sätt att förhindra våld” Valtonen & Doty, 2023"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/"}],[{"title":"Working Papers ->"},{"content":"CMC Finland Working Papers -sarjan julkaisuissa analysoidaan kriisinhallintaan ja rauhanoperaatioihin liittyviä ilmiöitä ja esitetään suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Inklusiivinen rauha osana konfliktinratkaisua? CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 4/2023 Sanna Valtonen & Anisa Doty Three Steps to Evaluating Effectiviness - Learning from Finnish Reports on Afghanistan CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 3/2023 Jyrki Ruohomäki & Johanna Hakanen Crisis Management from a Legal Perspective; Finnish Crisis Management Framework within the EU CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 2/2023 Sini Kuutamo Systems Approaches to Peace Operations CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 1/2023 Saila Tykkyläinen, Antti Karjalainen, Emery Brusset & Pasi Hario Reflection in Aid of Interaction - Building a Shared Understanding in Civilian Crisis Management CMC Finland Working Papers, Vol 10: No 1/2022 Miia Pylvänäinen Kansainvälisen kriisinhallinnan käsitteellistäminen Suomessa, pdf CMC Finland Working Papers, Vol 9: No 1/2021 Elina Nyholm The Road to 40%: Recruiting Women in Finnish Civilian Crisis Management, pdf CMC Finland Working Papers, Vol 8: No 1/2020 Ville Savoranta & Kati Pitkäjärvi Suomalaisten siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden kokemuksia vaikuttavuudesta, pdf CMC Finland Working Papers, Vol 7: No. 1/2015 Erkki Mäntymäki Editor-in-chief A Gender perspective in civilian crisis management: Experiences of Finnish Experts from the Field, pdf CMC Finland Working Papers, Vol. 6: No. 2/2012 Anne Mäki-Rahkola & Annika Launiala Assessment of Finnish SSR Expertise in the Security Sector Reform in Afghanistan, pdf CMC Finland Working Papers, Vol. 5: No. 1/2011 CMC Finland & FINCENT Research Days 2010 Seminar Publication, pdf CMC Finland Working Papers, Vol. 4: No. 2/2010 Meghan Riley Editor-in-chief Kokonaisvaltainen kriisinhallinta - kenen asialla, kenen hyväksi?, pdf CMC Finland Working Papers, Vol. 4: No. 1/2010 Jari Mustonen Editor-in-chief Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotilastehtävien rajapinnat sekä identiteetti, pdf CMC Finland Working Papers, Vol. 3: No. 2/2009 CMC Finland & TAPRI Research Days 2009 Seminar Publication, pdf CMC Finland Working Papers, Vol. 3: No. 1/2009 Kirsi Henriksson Editor-in-chief Roundtable on Gender in Conflict and Crisis Management, Seminar Publication, pdf CMC Finland Working Papers, Vol. 2: No. 1/2008 Kirsi Henriksson Editor-in-chief Siviili-sotilasyhteistoiminta kansainvälisessä kriisinhallinnassa, seminaarikooste, pdf CMC Finland Working Papers, Vol.1: No. 3/2007 Jari Mustonen Editor-in-chief Roundtable on Crises and Environment, Seminar Publication, pdf CMC Finland Working Papers, Vol. 1: No. 2/2007 Kirsi Henriksson Editor-in-chief Barents Rescue 2007 Seminar Publication, pdf CMC Finland Working Papers, Vol. 1: No. 1/2007 Petteri Taitto Editor-in-chief"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/working-papers/"}],[{"title":"CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies ->"},{"content":"CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies –julkaisusarjassa julkaistaan Kriisinhallintakeskuksen tai sen yhteistyökumppanien tuottamia yksittäisiä, referee-prosessin läpikäyneitä englanninkielisiä tutkimusartikkeleita rauhanrakentamiseen, siviilikriisinhallintaan ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyen. The Women, Peace and Security Agenda in 2014: The Way Forward?, pdf CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 3/2014, ISSN 1797-2140. Anne Mäki-Rahkola Feedback from Finnish Experts on CSDP Missions. (Not available online) CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 2/2014, ISSN 1797-2140. Päivi Kuosmanen Gendered Civilian Crisis Management - troubleshooting CSDP missions, pdf CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 1/2014, ISSN 1797-2140. Anne Mäki-Rahkola & Johanna Suhonen Building a Piece of Peace. Finn Church Aid´s Outreach and Reconciliation Project in Somalia, pdf CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 4: Number 1/2013, ISSN 1797-2140. Rauli Lepistö Returning home after a civilian crisis management mission, pdf CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 1/2010, ISSN 1797-2140. Eeva-Maria Siljanen Enhancement of expertise in civilian crisis management: positivity as a key towards personal dedication for a comprehensive approach, pdf CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 2/2010, ISSN 1797-2140. Elina Penttinen Limits of the “institutionalisation before liberalisation” approach: EULEX Kosovo measuring its impact and fighting side-effects as an example, pdf CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 3/2010, ISSN 1797-2140. Tanja Tamminen Get it Right! Giving the appropriate place to gender and human rights in the Common Security and Defence Policy, pdf CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 4/2010, ISSN 1797-2140. Kati Leinonen Sexual abuse by United Nations peacekeeping forces and the legitimacy of peace operations, pdf CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 5/2010, ISSN 1797-2140. Yosi Echeverry Burckhardt The gender perspective in the training and recruitment of Finnish civilian crisis management experts, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 1/2009, ISSN 1797-2140. Ville-Veikko Pitkänen High integrity and feminine care: Female police officers as protectors in civilian crisis management, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 2/2009, ISSN 1797-2140. Elina Penttinen War-related sexual violence: Its dimensions and proposals for response, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 3/2009, ISSN 1797-2140. Maaria Ylänkö Reintegration in Aceh Indonesia: Opinions of the Finnish civilian crisis management experts, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 4/2009, ISSN 1797-2140. Tommi Niemi An introduction to Integrated Crisis Management, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 5/2009, ISSN 1797-2140. Cedric de Coning Coordination and Cooperation on Tactical and Operational Levels: Studying EU-ESDP Crisis Management Instruments in Bosnia and Herzegovina, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 1/2008, ISSN 1797-2140. Jari Mustonen Recruitment and Training in Civilian Crisis Management:Learning from the ECMM/EUMM Experiences, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 2/2008, ISSN 1797-2140. Olivia Setkic Building Capacity for the Palestinian Civil Police: EUPOL COPPS and Communications Project., pdf Ari Kerkkänen, Hannu Rantanen & Hannu Sundqvist Human Security in Post-Status Kosovo: a Shared European Responsibility, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 4/2008, ISSN 1797-2140. Tanja Tamminen PRT models in Afghanistan: Approaches to civil-military integration, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 5/2008, ISSN 1797-2140. Oskari Eronen"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/cmc-finland-peacebuilding-and-civilian-crisis-management-studies/"}],[{"title":"Yearbooks ->"},{"content":"Vuosikirjat Vuosina 2008-2010 kaikki Kriisinhallintakeskuksen julkaisemat Studies-sarjan artikkelit julkaistiin vuosikirjana. Tällä hetkellä artikkelit julkaistaan ainoastaan yksittäisinä verkkojulkaisuina. Vuosikirja 2008 Vuosikirja 2009 Vuosikirja 2010"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/yearbooks/"}],[{"title":"History ->"},{"content":"History wpseo_breadcrumb Petersberg tasks European crisis management activities (‘Petersberg tasks’) were first outlined within the framework of the Western European Union (WEU) in 1992. The Treaty of Amsterdam (1999) incorporated them into the EU’s foreign and security policy, and the development of EU crisis management was launched within the framework of the European Security and Defence Policy (ESDP). The Santa Maria da Feira European Council (2000) set out four provisional priorities for civilian crisis management: police, strengthening of the rule of law and good governance, security sector reform and observation missions. CMC Finland was established in 2007 CMC Finland was established on 1 February 2007. In the first year of operation, CMC divided into two units, training and research. The recruitment of civilian crisis management experts was transferred from the Ministry of the Interior to CMC Finland in 2008. Following the transfer, a new HR unit was formed with the responsibility for the logistical capacities of seconded experts. Development of EU civilian crisis management The Lisbon Treaty (2009) created the European External Action Service (EEAS), and the ESDP transformed into the Common Security and Defence Policy (CSDP). Under this policy, the development of civilian crisis management as a foreign policy tool for the EU and its Member States gained more weight. Finland also presented its first national strategy for civilian crisis management in 2009. Furthermore, the EU Global Strategy (2016) gave new impetus to civilian crisis management. CMC Finland moves to Helsinki and is transferred under the Ministry of the Interior CMC Finland operated under the Emergency Services Academy Finland in Kuopio until the end of 2018. At the beginning of 2019, CMC Finland was transferred under the Ministry of the Interior as a separate central government body. During the transition period in 2019–2020, CMC Finland’s office was relocated to Helsinki. Training activities still continue to take place flexibly across Finland. In addition to the CSDP, Finland has also participated in and continues to participate in the civilian crisis management activities of the UN, the OSCE and NATO. It also deploys experts for civilian crisis management related positions in the secretariats of international organisations. The development of EU civilian crisis management, involving Finland and CMC Finland, has continued with EU Civilian Compacts (2019 and 2023). The role of civilian crisis management in the CSDP has also been strengthened in the Strategic Compass of the EU (2022). Year 2023 marked the 20th anniversary of the launch of the European Union’s (EU) first civilian crisis management operation, the EU Police Mission in Bosnia Herzegovina (EUPM). Since 2003, the EU has launched 24 civilian missions on three continents. Of all EU Member States, Finland has deployed the highest number of civilian crisis management experts in proportion to its population. CMC Finland has become a major national and international recruiter and training provider of experts in the field. Today, CMC Finland holds an established position in the training and support services of Finnish civilian crisis management actors and in research within the field."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/historia/"}],[{"title":"Working papers ->"},{"content":"CMC Finland Working Papers analyse civilian contributions to peace operations and include recommendations for developing practical capabilities and improving effectiveness. Inklusiivinen rauha osana konfliktinratkaisua? CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 4/2023 Sanna Valtonen & Anisa Doty Three Steps to Evaluating Effectiviness - Learning from Finnish Reports on Afghanistan CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 3/2023 Jyrki Ruohomäki & Johanna Hakanen Crisis Management from a Legal Perspective; Finnish Crisis Management Framework within the EU CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 2/2023 Sini Kuutamo Systems Approaches to Peace Operations CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 1/2023 Saila Tykkyläinen, Antti Karjalainen, Emery Brusset & Pasi Hario Reflection in Aid of Interaction - Building a Shared Understanding in Civilian Crisis Management CMC Finland Working Papers, Vol 10: No 1/2022 Miia Pylvänäinen Kansainvälisen kriisinhallinnan käsitteellistäminen Suomessa, pdf CMC Finland Working Papers, Vol 9: No 1/2021 Elina Nyholm The Road to 40%: Recruiting Women in Finnish Civilian Crisis Management CMC Finland Working Papers, Vol 8: No 1/2020 Ville Savoranta & Kati Pitkäjärvi Suomalaisten siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden kokemuksia vaikuttavuudesta CMC Finland Working Papers, Vol 7: No. 1/2015 Erkki Mäntymäki Editor-in-chief A Gender perspective in civilian crisis management: Experiences of Finnish Experts from the Field CMC Finland Working Papers, Vol. 6: No. 2/2012 Anne Mäki-Rahkola & Annika Launiala Assessment of Finnish SSR Expertise in the Security Sector Reform in Afghanistan CMC Finland Working Papers, Vol. 5: No. 1/2011 CMC Finland & FINCENT Research Days 2010, Seminar Publication CMC Finland Working Papers, Vol. 4: No. 2/2010 Meghan Riley Editor-in-chief Kokonaisvaltainen kriisinhallinta - kenen asialla, kenen hyväksi? Seminaariraportti CMC Finland Working Papers, Vol. 4: No. 1/2010 Jari Mustonen Editor-in-chief Kriisinhallinnan asiantuntijuus muutoksessa: siviili- ja sotlastehtävien rajapinnat sekä identiteetti CMC Finland Working Papers, Vol. 3: No. 2/2009 CMC Finland & TAPRI Research Days 2009, Seminar Publication CMC Finland Working Papers, Vol. 3: No. 1/2009 Kirsi Henriksson Editor-in-chief Roundtable on Gender in Conflict and Crisis Management, Seminar Publication CMC Finland Working Papers, Vol. 2: No. 1/2008 Kirsi Henriksson Editor-in-chief Siviili-sotilasyhteistoiminta kansainvälisessä kriisinhallinnassa, seminaarikooste CMC Finland Working Papers, Vol.1: No. 3/2007 Jari Mustonen Editor-in-chief Round Table on Crises and Environment, Seminar Publication CMC Finland Working Papers, Vol. 1: No. 2/2007 Kirsi Henriksson Editor-in-chief Barents Rescue 2007, Seminar Publication CMC Finland Working Papers, Vol. 1: No. 1/2007 Petteri Taitto Editor-in-chief"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/working-papers/"}],[{"title":"CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies ->"},{"content":"CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies publications series publishes research referee reviewed articles conducted by CMC Finland or its partners in the field of crisis management, peacebuilding and civil protection. The Women, Peace and Security Agenda in 2014: The Way Forward? CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 3/2014, ISSN 1797-2140. Anne Mäki-Rahkola Feedback from Finnish Experts on CSDP Missions. (Not available online) CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 2/2014, ISSN 1797-2140. Päivi Kuosmanen Gendered Civilian Crisis Management - troubleshooting CSDP missions. CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 1/2014, ISSN 1797-2140. Anne Mäki-Rahkola & Johanna Suhonen Building a Piece of Peace. Finn Church Aid´s Outreach and Reconciliation Project in Somalia. CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 4: Number 1/2013, ISSN 1797-2140. Rauli Lepistö Returning home after a civilian crisis management mission. CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 1/2010, ISSN 1797-2140. Eeva-Maria Siljanen Enhancement of expertise in civilian crisicontent/uploads/2017/01/66380_Yearbooks management: positivity as a key towards personal dedication for a comprehensive approach. CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 2/2010, ISSN 1797-2140. Elina Penttinen Limits of the “institutionalisation before liberalisation” approach: EULEX Kosovo measuring its impact and fighting side-effects as an example. CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 3/2010, ISSN 1797-2140. Tanja Tamminen Get it Right! Giving the appropriate place to gender and human rights in the Common Security and Defence Policy. CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 4/2010, ISSN 1797-2140. Kati Leinonen Sexual abuse by United Nations peacekeeping forces and the legitimacy of peace operations. CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 5/2010, ISSN 1797-2140. Yosi Echeverry Burckhardt The gender perspective in the training and recruitment of Finnish civilhttp://cmcfinland.iwn.co/wp-content/uploads/2017/01/66388_CMC_Yearbook_2009_Pitkanen-1.pdfian crisis management experts. CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 1/2009, ISSN 1797-2140. Ville-Veikko Pitkänen High integrity and feminine care: Female police officers as protectors in civilian crisis management. CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 2/2009, ISSN 1797-2140. Elina Penttinen War-related sexual violence: Its dimensions and proposals for response. CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 3/2009, ISSN 1797-2140. Maaria Ylänkö Reintegration in Aceh Indonesia: Opinions of the Finnish civilian crisis management experts. CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 4/2009, ISSN 1797-2140. Tommi Niemi An introduction to Integrated Crisis Management. CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 5/2009, ISSN 1797-2140. Cedric de Coning Coordination and Cooperation on Tactical and Operational Levels: Studying EU-ESDP Crisis Management Instruments in Bosnia and Herzegovina. CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 1/2008, ISSN 1797-2140. Jari Mustonen Recruitment and Training in Civilian Crisis Management:Learning from the ECMM/EUMM Experiences. CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 2/2008, ISSN 1797-2140. Olivia Setkic Building Capacity for the Palestinian Civil Police: EUPOL COPPS and Communications Project. CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 3/2008, ISSN 1797-2140. Ari Kerkkänen, Hannu Rantanen & Hannu Sundqvist Human Security in Post-Status Kosovo: a Shared European Responsibility. CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 4/2008, ISSN 1797-2140. Tanja Tamminen PRT models in Afghanistan: Approaches to civil-military integration. CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 5/2008, ISSN 1797-2140. Oskari Eronen"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/cmc-finland-peacebuilding-and-civilian-crisis-management-studies/"}],[{"title":"Comprehensive crisis management ->"},{"content":"Finnish Centre of Expertise in Comprehensive Crisis Management CMC Finland, the Finnish Defence Forces International Centre (FINCENT), the Police University College (Polamk) and the Border and Coast Guard Academy (RMVK) together form the Finnish Centre of Expertise in Comprehensive Crisis Management. The Centre of Expertise aims to develop joint crisis management training and to promote understanding of what comprehensive crisis management is. In addition to training, the Centre of Expertise is involved in research and publishing, and it also organises seminars."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/osaamiskeskus/"}],[{"title":"Research and development ->"},{"content":"Research and development wpseo_breadcrumb Research as a basis for development work Research and development is one of the statutory tasks of CMC Finland. We conduct practical research that serves the development of Finland’s national crisis management capabilities, for example, by producing researched information on our operating environment and changes in it. We often implement our research projects together with partners. They may be universities, companies, think tanks or research institutes in Finland and abroad. In our development activities, we monitor, for example, what kind of experts we select for our training courses and deploy to international assignments. Information on how experts get recruited and build their career paths supports us in making future choices and provides national background organisations with information that they can use to develop their organisations and staff. The R&D unit coordinates the in-house learning activities at CMC Finland, which means continuous development of all our functions. We are also responsible for the internal audits of CMC Finland in accordance with the ISO 9001 standard. We ensure that we continue to hold this certificate issued to us for our training activities by means of annual external audits. Blog"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/"}],[{"title":"Contact Information ->"},{"content":"Contact Information wpseo_breadcrumb Arrival instructions and accessibilityInvoicing addressPersonnel Directory For mediaContact Arrival instructions and accessibility Address: Crisis Management Centre Finland, CMC Finland Ratapihantie 9, 00520 Helsinki. The Crisis Management Centre’s premises are located on the sixth floor of the office block in Pasila. The entrance is on the Ratapihantie side of the building. The lobby service of the office building is located on the first floor of the property. It is open on weekdays from 8:00 am to 4:15 pm. Any visitors coming to the office are invited to arrange their visit with their CMC Finland contact person as early in advance as possible. After registering with the lobby services, visitors will be picked up and escorted to the Crisis Management Centre’s premises. The nearest local traffic stops are the bus and tram stops on Ratapihantie and at Pasila train station, where commuter and long-distance trains also stop. For more detailed information on tram and bus routes, timetables and any permanent or temporary changes, see the Helsinki Region Transport (HSL) website. The nearest parking spaces subject to a fee: P-Veturi (EUR 2 for every beginning hour) and Aimo Park Scandic Pasila (EUR 2 for every beginning hour) CMC Finland is a smoke-free and fragrance-free workplace. Invoicing address Electronic invoicing address:EDI code: 003702459923200Business identify code: 0245992-3Operator: Posti Messaging OyOperator code: FI28768767 Ministry of the Interior’s e-invoicing instruction, pdf Personnel Directory Email addresses are in the format firstname.lastname@cmcfinland.fi. Please note that Finnish letters such as ä, ö, and å are replaced with a, o, and a, respectively. wpv-view name= hakemisto cached= off For media Our Communications Specialist helps media representatives finding the relevant information and experts. The CMC Finland logo can be used as an illustration in the media when the topic relates to CMC Finland. If necessary, you can obtain a printable logo from our Communications Specialist. Photographs of CMC Finland’s personnel and experts in the field are available from our Communications Specialist. Yhteydenottolomake contact-form-7 id= a192be9 title= Lähetä palautetta sivusta"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/"}],[{"title":"Kontakt oss ->"},{"content":"Kontakt oss wpseo_breadcrumb Ankomst och tillgänglighetFaktureringKontaktuppgifter till personalenFör mediaKontaktformulär Ankomst och tillgänglighet Adress: Krishanteringscentret CMC Finland, Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors. Krishanteringscentrets lokaler finns i Böle, på sjätte våningen i kontorskvarteret. Ingång från Bangårdsvägen. Kontorsbyggnadens reception finns på våning 1 i fastigheten och den är öppen på vardagar kl. 8.00–16.15. Alla besökare ombeds att i så god tid som möjligt på förhand komma överens om sitt besök med sin kontaktperson vid CMC. Efter att besökarna har anmält sig vid receptionen hämtas de till Krishanteringscentrets lokaler. De närmaste hållplatserna för lokaltrafiken är buss- och spårvagnshållplatserna vid Bangårdsvägen och Böle station, där även när- och fjärrtågen stannar. Närmare information om spårvagnarnas och bussarnas rutter, tidtabeller och möjliga permanenta eller tillfälliga förändringar finns på webbplatsen för Helsingforsregionens trafik. De närmaste avgiftsbelagda parkeringsplatserna: P-Veturi (påbörjad timme under tjänstetid 2 €) och Aimo Park Scandic Pasila (påbörjad timme 2 €) Krishanteringscentret är en rök- och doftfri arbetsplats. Fakturering Krishanteringscentralen tar endast emot elektroniska inköpsfakturor, dvs. e-fakturor. OVT-kod: 003702459923200Posti Messaging Oy, förmedlarkod: FI28768767Inrikesministeriets FO-nummer: 0245992-3Momsnummer: FI02459923 Närmare information om fakturering. Kontaktuppgifter till personalen E-postadresserna är i formatet förnamn.efternamn@cmcfinland.fi. wpv-view name= hakemisto cached= off För media Vår kommunikationsexpert hjälper representanter för media att hitta rätt information och experter. Krishanteringscentrets logotyp kan användas som illustration i medierna när ämnet anknyter till Krishanteringscentret. Vid behov fås en tryckbar logotyp av kommunikationsexperten. Kommunikationsexperten tillhandahåller också fotografier av krishanteringscentralens personal och våra experter utomlands. Kontaktformulär contact-form-7 id= 8e9eb9e title= Skicka respons om vår webbplats"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/"}],[{"title":"Training ->"},{"content":"Training wpseo_breadcrumb Quality-certified training CMC Finland is responsible for the training of experts deployed to both civilian crisis management and election observation missions. We ensure that Finnish experts have completed the training courses required for the operations. We respond to the training needs of Finnish experts either by organising the required training ourselves or by utilising the training courses provided by partner organisations. In all its training activities, CMC Finland follows predetermined processes. By this, we aim to ensure that the requirements and needs of our customers have been taken into account in the training activities and that the activities are developed based on their feedback if necessary. CMC’s training activities have been awarded the ISO 9001 quality management certificate. Course calendar Read more wpv-view name= kurssit-nostona Course calendar Here you can find our upcoming course offering and the courses organised earlier by CMC Finland. Lue lisää Want to receive up-to-date information about our training courses? You can subscribe newsletter on our new training opportunities. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/koulutus/"}],[{"title":"Finnish Participation to Civilian Crisis Management ->"},{"content":"Since the beginning of 1990 s, Finland has participated in civilian crisis management missions implemented by the European union (EU), the United Nations (UN), Organization for Security and Cooperation in Europe (OSCE), Nato and the European Council (EC). CMC Finland has deployed over 800 Finnish experts since its establishment in 2007."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/siviilikriisinhallinta/mita-on-siviilikriisinhallinta/"}],[{"title":"Oppaat asiantuntijoille ->"},{"content":"Tukeakseen nykyisiä ja tulevia siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita, Kriisinhallintakeskus julkaisee opassarjaa, jossa käydään läpi yleisimpiä operaatioon lähtöön liittyviä kysymyksiä niin työ- kuin perhe-elämän näkökulmasta. Asiantuntijaopas Asiantuntijaopas kokoaa yhteen siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita koskevat palvelusehdot, antaa tietoa operaatioon valmistautumisesta, kotiutumisesta sekä valtiotyönantajan velvollisuuksista. Opasta päivitetään säännöllisesti. Lue lisää asiantuntijaoppaasta. Siviilikriisinhallinta – Tietoa perheelle ja läheisille Tietoa siviilikriisinhallinnasta asiantuntijoiden perheille ja läheisille. Opas antaa tukea niin operaatioon lähtevälle kuin kotijoukoille sekä vinkkejä arkeen kansainvälisten tehtävien keskellä. Lue lisää perheelle ja läheisille suunnatusta siviilikriisinhallinnan oppaasta, pdf Siviilikriisinhallinta – Tietoa työnantajalle Perustietoa työnantajille siviilikriisinhallinnasta sekä erilaisista siviilikriisinhallintaoperaatioissa tarjolla olevista tehtävistä, ja esittelee työnantajaa koskevia siviilikriisinhallintatehtäviin liittyviä lainkohtia. Julkaisu tukee työnantajan ja siviilikriisinhallintatehtävistä kiinnostuneen työntekijän välistä viestintää ja valmistautumista tehtäviin hakeutumiseen ja valmistautumiseen, ja käsittelee usein esille nousevia työntekijän operaatioon lähtöön ja paluuseen liittyviä kysymyksiä. Opas tarjoaa myös näkökulmia ja työkaluja, jotka voivat auttaa siviilikriisinhallintaoperaatioissa kertyneen osaamisen tunnistamisessa ja hyödyntämisessä työpaikalla. Lue lisää työnantajalle suunnatusta oppaasta, pdf."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/oppaat-asiantuntijoille/"}],[{"title":"Tietoa meistä ->"},{"content":"Tietoameistä CMC Finland on suomalainen valtiollinen siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävä on edistää rauhaa, demokratiaa ja vahvaa oikeusvaltiota Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. wpseo_breadcrumb Siviilikriisinhallinnan osaamiskeskus Kriisinhallintakeskus, CMC Finland on vuonna 2007 perustettu siviilikriisinhallinnan osaamiskeskus. Lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti CMC vastaa suomalaisten siviilikriisinhallinnan- ja vaalitarkkailun asiantuntijoiden koulutuksesta, rekrytoinnista ja varustamisesta kansainvälisiin tehtäviin. Lisäksi Kriisinhallintakeskus tekee alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. CMC toimii vuoden 2019 alusta sisäministeriön hallinnonalan alaisena keskusvirastona. Kriisinhallintakeskuksen johtajan alaisuudessa työskentelee kotimaassa noin 25 henkilöä, seuraavissa yksiköissä: Johdon toimistossa Henkilöstö- ja operaatiotukiyksikössä Koulutusyksikössä Tutkimus,- tilannekuva- ja kehittämisyksikössä Kotimaan henkilöstön lisäksi CMC:n palveluksessa työskentelee asiantuntijoita kansainvälisissä siviilikriisinhallinnan tehtävissä. Henkilöstön yhteystiedot löydät täältä. CMC Finland Tietoa CMC:stä, ajankohtaisista asioista, toimintamme periaatteista sekä historiasta. Lue lisää Ota yhteyttä Täältä löydät yhteys- ja laskutustietomme sekä ohjeet toimistollemme saapumiseen. Lue lisää Siviilikriisinhallinnalla edistetään inhimillistä turvallisuutta ja kestävää rauhaa. Siviilikriisinhallinta ja vaikutusMillaisia tuloksia ja vaikutuksia siviilikriisinhallinnalla saadaan aikaan paikallisella tasolla? Mitä suomi tvoittelee osallistumisellaan kansainväliseen siviilikriisinhallintaan?Lue lisääKestävä kehitysIt has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged. It was popularised in the 1960s with the release of Letraset sheets containing.Lue lisääToimintaa ohjaavat asiakirjatIt has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged.Lue lisää Siviilikriisinhallinta ja vaikutus Millaisia tuloksia ja vaikutuksia siviilikriisinhallinnalla saadaan aikaan paikallisella tasolla? Mitä suomi tvoittelee osallistumisellaan kansainväliseen siviilikriisinhallintaan? Tutustu toimintaamme Kestävä kehitys It has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged. It was popularised in the 1960s with the release of Letraset sheets containing. Tutustu toimintaamme Toimintaa ohjaavat asiakirjat It has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged. Tutustu toimintaamme Ajankohtaista Kurssikalenteri Ota yhteyttä Henkilöhakemisto CMC FinlandPL 1325 00521 HelsinkiKäyntiosoite Ratapihantie 9, 6.krs 00520 HelsinkiSiirry Google mapsiinVaihde +358 295 480 171Haastattelupyynnöt ja lisätiedot medialle:+358 (0) 50 430 6092"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/"}],[{"title":"About us ->"},{"content":"About us CMC Finland is a Finnish governmental institution and a centre of expertise in civilian crisis management. We are promoting peace, democracy and a strong rule of law in accordance with Finland’s and the EU’s foreign and security policy objectives. wpseo_breadcrumb Centre of expertise in civilian crisis management CMC Finland is a civilian crisis management centre of expertise established in 2007. In accordance with its statutory tasks, CMC is responsible for the training and recruitment of Finnish civilian crisis management experts and election observers sent for international assignments, and equipping them for their missions. In addition, CMC Finland conducts research and development activities in the field of civilian crisis management. From the beginning of 2019, CMC Finland has been acting as the central government body under the Ministry of the Interior’s administrative branch. Approximately 25 persons work in CMC Finland’s office, in the following units: Management Office Human Resources and Operations Support Training Research, Development and Situational Awareness In addition to domestic personnel, CMC Finland continuously employs approximately 100 experts serving in international civilian crisis management assignments. You can find the contact details of the personnel here. CMC Finland Information about CMC Finland, current affairs, the principles of our operation and history. Read more Contact Information Here you can find our contact and billing information, as well as instructions for arriving at our office. Read more Siviilikriisinhallinnalla edistetään inhimillistä turvallisuutta ja kestävää rauhaa. Siviilikriisinhallinta ja vaikutusMillaisia tuloksia ja vaikutuksia siviilikriisinhallinnalla saadaan aikaan paikallisella tasolla? Mitä suomi tvoittelee osallistumisellaan kansainväliseen siviilikriisinhallintaan?Lue lisääKestävä kehitysIt has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged. It was popularised in the 1960s with the release of Letraset sheets containing.Lue lisääToimintaa ohjaavat asiakirjatIt has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged.Lue lisää Siviilikriisinhallinta ja vaikutus Millaisia tuloksia ja vaikutuksia siviilikriisinhallinnalla saadaan aikaan paikallisella tasolla? Mitä suomi tvoittelee osallistumisellaan kansainväliseen siviilikriisinhallintaan? Tutustu toimintaamme Kestävä kehitys It has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged. It was popularised in the 1960s with the release of Letraset sheets containing. Tutustu toimintaamme Toimintaa ohjaavat asiakirjat It has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged. Tutustu toimintaamme Ajankohtaista Kurssikalenteri Ota yhteyttä Henkilöhakemisto CMC FinlandPL 1325 00521 HelsinkiKäyntiosoite Ratapihantie 9, 6.krs 00520 HelsinkiSiirry Google mapsiinVaihde +358 295 480 171Haastattelupyynnöt ja lisätiedot medialle:+358 (0) 50 430 6092"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/"}],[{"title":"Om oss ->"},{"content":"Information om oss CMC Finland är en finländsk statlig expertorganisation inom civil krishantering, vars uppgift är att främja fred, demokrati och en stark rättsstat i enlighet med Finlands och EU:s utrikes- och säkerhetspolitiska mål. wpseo_breadcrumb Kompetenscenter för civil krishantering Krishanteringscentret CMC Finland grundades 2007 och är ett kompetenscentrum för civil krishantering. I enlighet med sina lagstadgade uppgifter ansvarar CMC för utbildning, rekrytering och utrustning av finländska experter inom civil krishantering och valobservation för internationella uppdrag. Dessutom bedriver Krishanteringscentret forskning och utvecklingsverksamhet inom området. CMC är sedan början av 2019 ett ämbetsverk inom inrikesministeriets förvaltningsområde. Krishanteringscentrets direktör har cirka 28 medarbetare i Finland vid följande enheter: Ledningens kontor Enheten för personal och operationsstöd Enheten för utbildning Forskning-, utveckling-, och situationsmedvetenhet Utöver personalen i Finland arbetar cirka 130 experter kontinuerligt vid CMC i internationella expertuppgifter inom civil krishantering. Du hittar personalens kontaktuppgifter här. CMC Finland Information om CMC och aktuella händelser. Läs mer Kontakta oss Här hittar du våra kontakt- och faktureringsinformation samt instruktioner för att komma till vårt kontor. Läs mer Siviilikriisinhallinnalla edistetään inhimillistä turvallisuutta ja kestävää rauhaa. Siviilikriisinhallinta ja vaikutusMillaisia tuloksia ja vaikutuksia siviilikriisinhallinnalla saadaan aikaan paikallisella tasolla? Mitä suomi tvoittelee osallistumisellaan kansainväliseen siviilikriisinhallintaan?Lue lisääKestävä kehitysIt has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged. It was popularised in the 1960s with the release of Letraset sheets containing.Lue lisääToimintaa ohjaavat asiakirjatIt has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged.Lue lisää Siviilikriisinhallinta ja vaikutus Millaisia tuloksia ja vaikutuksia siviilikriisinhallinnalla saadaan aikaan paikallisella tasolla? Mitä suomi tvoittelee osallistumisellaan kansainväliseen siviilikriisinhallintaan? Tutustu toimintaamme Kestävä kehitys It has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged. It was popularised in the 1960s with the release of Letraset sheets containing. Tutustu toimintaamme Toimintaa ohjaavat asiakirjat It has survived not only five centuries, but also the leap into electronic typesetting, remaining essentially unchanged. Tutustu toimintaamme Ajankohtaista Kurssikalenteri Ota yhteyttä Henkilöhakemisto CMC FinlandPL 1325 00521 HelsinkiKäyntiosoite Ratapihantie 9, 6.krs 00520 HelsinkiSiirry Google mapsiinVaihde +358 295 480 171Haastattelupyynnöt ja lisätiedot medialle:+358 (0) 50 430 6092"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/"}],[{"title":"Crisis Management Centre Finland ->"},{"content":"HumanSecurityKnow-how CMC Finland is a Finnish governmentalinstitution and a centre of expertise in civilian crisis management. We arepromoting peace, democracyand a strong rule of law. Learn more about us Current events View more news Siviilikriisinhallintatehtävät Siviilikriisinhallinta-tehtävät Alta näet avoinna olevat siviilikriisinhallinnan tehtävät, joihin voit hakeutua CMC Finlandin lähettämänä asiantuntijana. wpv-view name= kansainvaliset-tyopaikat Katso kaikki Experts on the field Civilian crisis management experts deployed by CMC Finland serve in civilian crisis management missions and operations, and related international assignments in the context of UN, EU Common Security and Defence Policy (CSDP), OSCE, and a number of other International Organisations. By zooming the map closer, you will see all the operations, missions and secretariats in the same country. 103 tasks 31 operations and missions 25 countries Updated 17.11.2025 Training Course calendar wpv-view name= kurssit-nostona"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/"}],[{"title":"Krishanteringscentret ->"},{"content":"HumanSecurityKnow-how Vi är en finländsk statlig expertorganisation inom civil krishantering, vars uppgift är att främja fred, demokrati och en stark rättsstat i enlighet med Finlands och EU:s utrikes- och säkerhetspolitiska mål. Läs mer om vår verksamhet Siviilikriisinhallintatehtävät Siviilikriisinhallinta-tehtävät Alta näet avoinna olevat siviilikriisinhallinnan tehtävät, joihin voit hakeutua CMC Finlandin lähettämänä asiantuntijana. wpv-view name= kansainvaliset-tyopaikat Katso kaikki Våra experter utomlands Experter inom civil krishantering som sänts ut av CMC Finland är verksamma i civil krishanteringsuppgifter som verkställs av EU, FN, OSSE, Nato och Europarådet samt i sekretariatsuppgifter. 103 uppgifter 31 operationer 25 länder Uppdaterad 17.11.2025 Utbildning Kurskalender wpv-view name= kurssit-nostona"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/"}],[{"title":"Prenumerera på nyhetsbrevet ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/tilaa-tiedotteita/"}],[{"title":"Liity sähköpostilistallemme ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/tilaa-tiedotteita/"}],[{"title":"Sivukartta ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sivukartta/"}],[{"title":"Civil Krishantering ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/civil-krishantering/"}],[{"title":"Sitemap ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sivukartta/"}],[{"title":"Översikt ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sivukartta/"}],[{"title":"Publications ->"},{"content":"Publications wpseo_breadcrumb Below you will find a list of the Crisis Management Centre’s own publications and other publications involving Crisis Management Centre staff as authors. Our main publication is the CMC Working Papers series. It analyses phenomena related to crisis management and peace operations and makes recommendations on how to develop these activities. Authors outside the CMC can also send manuscripts for the series. To receive more detailed instructions on how to write a manuscript, send email to research@cmcfinland.fi. Various cases from the field illustrate that international and domestic interactions and frictions tend to create complex dynamics of contestation aroundtransitional justice. Nieminen & Hallikainen, 2024 Inklusiivinen rauha osana konfliktinratkaisua? CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 4/2023 Sanna Valtonen & Anisa Doty Mitä inklusiivinen rauha tarkoittaa? Entä minkälaisia merkityksiä sillä voi olla osana konfliktinratkaisua ja rauhan edistämistä? Read more Mukautuva ja kokonaisvaltainen kriisinhallinta? Suomen osallistuminen kriisinhallintatoimiin Afganistanissa 2002–2021 sekä vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 46/2023 Anisa Doty, Saila Tykkyläinen, Juha Pyykönen & Tapio Koskimies Millainen oli Suomen toiminnan vaikuttavuus kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa Afganistanissa 2002–2021 ja miten kriisinhallinnasta voisi tehdä suunnitelmallisempaa ja vaikuttavampaa? Read more Three Steps to Evaluating Effectiviness – Learning from Finnish Reports on Afghanistan CMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 3/2023 Jyrki Ruohomäki & Johanna Hakanen The paper seeks to provide an answer to why measuring effectiveness or impact has proved to be so difficult nationally, even though its importance has been emphasised on numerous occasions. Read more Balancing National Objectives and Local Needs Future of UN Peace Operations: 19 Issue Papers for the 2025 Ministerial, p. 43–45 Jyrki Ruohomäki & Johanna Hakanen The objectives for peace operations are set in the decision-making processes of international organisations and should respond to the local needs. However, individual countries seconding experts have their own motivations for participation. Is it possible to fit these objectives together, and why should it be done? Read more Preparing for the Future - Strengthening the Impact of Peace Operations The Future of United Nations Peace Operations: Compendium of Policy Papers and Policy Recommendations for the UN Peacekeeping Ministerial 2025 in Berlin, p. 5–18 Lotte Vermeij, Annika Hansen, Cedric de Coning, Seba Issa, Annika Hilding-Norberg, Patrick Cammaert, Johanna Hakanen, Jyrki Ruohomäki & Benoit Pylyser. Read more Findings and Recommendations to Strengthen the Implementation of the Youth, Peace and Security Agenda within Civilian Crisis Management CMC Finland Policy Brief 1/2025 Riina Pekkarinen What is the current state of Youth, Peace and Security agenda implementation in civilian crisis management operations and how to advance it more comprehensively? Read more Building states, building justice? Transitional justice in the context of civilian crisis management CMC Finland Working Papers, Vol 13: No. 2/2024 Vera Nieminen & Nanna Hallikainen Transitional justice has become an integral part of post-conflict peacebuilding and international peace operations. What is the relationship between civilian crisis management and promoting transitional justice in fragile contexts and post-conflict environments? Read more Getting the Most out of Civilian Crisis Management Secondments – Findings and Recommendations for Experts and their Home AgenciesCMC Finland Policy Brief 1/2024Oskari Portaankorva Three Steps to Evaluating Effectiviness – Learning from Finnish Reports on AfghanistanCMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 3/2023Jyrki Ruohomäki & Johanna Hakanen Crisis Management Policies and Practices: In fragile contexts, less is moreFIIA Working Paper 134 (august 2023). Finnish Institute for International AffairsOlli Ruohomäki & Jyrki Ruohomäki Systems Approaches to Peace OperationsCMC Finland Working Papers, Vol 11: No. 1/2023Saila Tykkyläinen, Antti Karjalainen, Emery Brusset & Pasi Hario Reflection in Aid of Interaction – Building a Shared Understanding in Civilian Crisis Management CMC Finland Working Papers, Vol 10: No 1/2022Miia Pylvänäinen The EU’s Strategic Approach to CSDP Interventions: Building a tenet from praxisFIIA Analysis 11 (October 2021). Finnish Institute of International Affairs.Tyyne Karjalainen & Ville Savoranta The Road to 40%: Recruiting Women in Finnish Civilian Crisis Management, pdfCMC Finland Working Papers, Vol 8: No 1/2020Ville Savoranta & Kati Pitkäjärvi The Future of EU Civilian Crisis Management: Finding a nicheFIIA Briefing Paper 262 (May 2019)Teemu Tammikko & Jyrki Ruohomäki The Women, Peace and Security Agenda in 2014: The Way Forward?, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 3/2014, ISSN 1797-2140.Anne Mäki-Rahkola Feedback from Finnish Experts on CSDP Missions. (Not available online)CMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 2/2014, ISSN 1797-2140.Päivi Kuosmanen Gendered Civilian Crisis Management – troubleshooting CSDP missions, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 5: Number 1/2014, ISSN 1797-2140.Anne Mäki-Rahkola & Johanna Suhonen Building a Piece of Peace. Finn Church Aid´s Outreach and Reconciliation Project in Somalia, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies Volume 4: Number 1/2013, ISSN 1797-2140.Rauli Lepistö A Gender perspective in civilian crisis management: Experiences of Finnish Experts from the Field, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 6: No. 2/2012Anne Mäki-Rahkola & Annika Launiala Assessment of Finnish SSR Expertise in the Security Sector Reform in Afghanistan, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 5: No. 1/2011CMC Finland & FINCENT Research Days 2010 Seminar Publication, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 4: No. 2/2010Meghan RileyEditor-in-chief Returning home after a civilian crisis management mission, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 1/2010, ISSN 1797-2140.Eeva-Maria Siljanen Enhancement of expertise in civilian crisis management:positivity as a key towards personal dedication for a comprehensive approach, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 2/2010, ISSN 1797-2140.Elina Penttinen Limits of the “institutionalisation before liberalisation” approach:EULEX Kosovo measuring its impact and fighting side-effects as an example, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 3/2010, ISSN 1797-2140.Tanja Tamminen Get it Right! Giving the appropriate place to gender and human rights in the Common Security and Defence Policy, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 4/2010, ISSN 1797-2140.Kati Leinonen Sexual abuse by United Nations peacekeeping forces and the legitimacy of peace operations, pdfCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies 5/2010, ISSN 1797-2140.Yosi Echeverry Burckhardt Crisis Management Centre Finland YEARBOOK 2010 on Peacebuilding and Civilian Crisis Management StudiesCMC Finland Peacebuilding and Civilian Crisis Management Studies, Volume 3: Number 6/2010Kirsi Henriksson (editor) Research Days 2009 Seminar Publication, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 3: No. 1/2009Kirsi HenrikssonEditor-in-chief The gender perspective in the training and recruitment of Finnish civilian crisis management experts, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 1/2009, ISSN 1797-2140.Ville-Veikko Pitkänen High integrity and feminine care: Female police officers as protectors in civilian crisis management, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 2/2009, ISSN 1797-2140.Elina Penttinen War-related sexual violence: Its dimensions and proposals for response, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 3/2009, ISSN 1797-2140.Maaria Ylänkö Reintegration in Aceh Indonesia: Opinions of the Finnish civilian crisis management experts, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 4/2009, ISSN 1797-2140.Tommi Niemi An introduction to Integrated Crisis Management, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 5/2009, ISSN 1797-2140.Cedric de Coning Crisis Management Centre Finland YEARBOOK 2009 on Civilian Crisis Management StudiesCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 2: Number 6/2009Kirsi Henriksson (editor) Roundtable on Gender in Conflict and Crisis Management, Seminar Publication, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 2: No. 1/2008Kirsi HenrikssonEditor-in-chief Coordination and Cooperation on Tactical and Operational Levels:Studying EU-ESDP Crisis Management Instruments in Bosnia and Herzegovina, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 1/2008, ISSN 1797-2140.Jari Mustonen Recruitment and Training in Civilian Crisis Management:Learning from the ECMM/EUMM Experiences, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 2/2008, ISSN 1797-2140.Olivia Setkic Building Capacity for the Palestinian Civil Police: EUPOL COPPS and Communications Project., pdfAri Kerkkänen, Hannu Rantanen & Hannu Sundqvist Human Security in Post-Status Kosovo: a Shared European Responsibility, pdf CMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 4/2008, ISSN 1797-2140.Tanja Tamminen PRT models in Afghanistan: Approaches to civil-military integration, pdfCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 5/2008, ISSN 1797-2140.Oskari Eronen Crisis Management Centre Finland YEARBOOK 2008 on Civilian Crisis Management StudiesCMC Finland Civilian Crisis Management Studies, Volume 1: Number 6/2008Kirsi Henriksson (editor) Roundtable on Crises and Environment, Seminar Publication, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 1: No. 2/2007Kirsi HenrikssonEditor-in-chief Barents Rescue 2007 Seminar Publication, pdfCMC Finland Working Papers, Vol. 1: No. 1/2007Petteri TaittoEditor-in-chief"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/"}],[{"title":"Internationella uppdrag ->"},{"content":"Internationella uppdrag Vi är en samlande aktör inom Finlands civila krishantering och ansvarar för rekryteringen av experter inom civil krishantering och valobservatörer som sekunderas till internationella uppdrag. wpseo_breadcrumb Rekrytering av experter inom civil krishantering och valobservatörer Finland skickar experter till observations-, rådgivnings- och utbildningsuppdrag inom EU:s, FN:s, OSSE:s, Natos, Europarådets och andra internationella organisationers civila krishantering samt till EU:s och OSSE:s valobservationsuppdrag. Cirka 130 finländska experter åt gången tjänstgör kontinuerligt i internationella civila krishanteringsuppdrag. Finland skickar årligen flera tiotals valobservatörer (35 observatörer år 2022 och 56 observatörer år 2023) till både lång- och kortvariga observationsuppdrag. Experter behövs till exempel inom polisväsendet, rättsväsendet, gränssäkerheten, tullförvaltningen, brottspåföljdsområdet, internationell politik, mänskliga rättigheter och kommunikation. I krisområden kan man också tillfälligt sköta den lokala polisens, gränsförvaltningens, rättsväsendets eller den lokala förvaltningens uppgifter. På vår webbplats publicerar vi de lediga uppdrag inom civil krishantering och valobservation som kan sökas av finländska kandidater. Hitta en lämplig uppgift Krishanteringscentret strävar efter att erbjuda experter som genomgått grundutbildning i civil krishantering möjlighet att söka sig till lämpliga uppgifter så snart som möjligt efter utbildningen. Även om beslutet om deltagande i krishantering fattas av utrikesministeriet, kan även Krishanteringscentret föreslå att uppgifter öppnas på begäran av experter. En enskild expert kan uttrycka sitt intresse för att söka sig till en lämplig uppgift med blanketten nedan. Obs! Experten ska uppfylla följande krav: Den som föreslår att uppgiften öppnas fyller i de obligatoriska utbildnings- och erfarenhetskraven för uppgiften. Åtminstone två veckor återstår av ansökningstiden för uppgiften. contact-form-7 id= c840232 title= Hakeutuminen kansainvalisiin kriisinhallintatehtaviin_ruotsi Civilkrishanteringsuppdrag Finland skickar experter till EU: s, FN: s, OSSE: s, Nato: s, Europarådets och andra internationella organisationers observation-, rådgivnings- och utbildningsuppdrag inom civil krishantering. Här kan du se vart. Läs mer Valobservationsuppdrag Finland skickar årligen tiotals observatörer till OSSE:s och EU:s valobservationsuppdrag. Här ser du vart. Läs mer"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/"}],[{"title":"Kansainvälisiin tehtäviin ->"},{"content":"Kansainvälisiin tehtäviin Olemme Suomen siviilikriisinhallinnan kokoava toimija ja vastaamme kansainvälisiin tehtäviin sekondeerattujen siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden sekä vaalitarkkailijoiden rekrytoinnista. wpseo_breadcrumb Siviilikriisinhallinnan ja vaalitarkkailijoiden rekrytointi Suomi lähettää asiantuntijoita EU:n, YK:n, Etyjin, Naton, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten organisaatioiden siviilikriisinhallinnan tarkkailu-, neuvonanto ja koulutustehtäviin sekä EU:n ja Etyjin vaalitarkkailumissioihin. Ajantasaista tietoa siitä, missä suomalaisia asiantuntijoita työskentelee, löydät täältä. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita tarvitaan esimerkiksi poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, kansainvälisen politiikan, ihmisoikeuksien ja viestinnän aloille. Julkaisemme verkkosivuillamme ne jäsenmaiden sekondeerauksille avoimet siviilikriisinhallinnan tehtävät, jotka on avattu haettavaksi suomalaisille hakijoille. Tutustu avoimiin tehtäviin täällä. Ehdota tehtävää avattavaksi Voit myös ehdottaa meille kansainvälisessä organisaatiossa avoinna olevaa sekondeerattavaa tehtävää avattavaksi alla olevalla lomakkeella. Kriisinhallintakeskus huomioi nämä asiantuntijoilta tulleet ehdotukset avattavista tehtävistä osana laajempaa harkintaa, kun Kriisinhallintakeskus laatii ulkoministeriölle esityksiä tehtävien avaamisesta haettavaksi. Suomessa ulkoministeriö päättää, Suomen ulkopoliittisten linjausten mukaisesti, mitkä siviilikriisinhallinnan tehtävät avataan kansallisesti haettaviksi. Voit seurata haettavaksi avattuja tehtäviä verkkosivujemme ja Kriisinhallintakeskuksen tiedotepalvelun kautta.Ehdottaessasi tehtävää avattavaksi alla olevalla lomakkeella, otathan huomioon seuraavat asiat:- Ehdota vain tehtävää, jota tulisit itse hakemaan, mikäli se avattaisiin kansalliseen hakuun.- Ehdottajan tulee täyttää tehtävän ehdottomat koulutus- ja kokemusvaatimukset.- Perustele miksi olisi mielestäsi tärkeää saada ehdottamaasi tehtävään suomalaista asiantuntijuutta.- Tehtävän hakuaikaa on jäljellä vähintään kaksi viikkoa. contact-form-7 id= 68d1ac4 title= Hakeutuminen kansainvalisiin kriisinhallintatehtaviin Siviilikriisinhallinta Suomi lähettää asiantuntijoita EU:n, YK:n, Etyjin, Naton, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten organisaatioiden siviilikriisinhallinnan tarkkailu-, neuvonanto ja koulutustehtäviin. Verkkosivuiltamme löydät ne siviilikriisinhallinnan ja vaalitarkkailun avoimet tehtävät, joihin hakeutuminen on auki suomalaisille ehdokkaille. Lue lisää Vaalitarkkailu Kriisinhallintakeskuksen kautta lähtee vaalitarkkailijoita Euroopan Unionin ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin pitkäaikaisiin (LTO) ja lyhytaikaisiin (STO) vaalitarkkailutehtäviin. Täältä löydä tietoa, miten hakeutua tehtäviin. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/"}],[{"title":"International assignments ->"},{"content":"International assignments We are Finland’s centre of expertise in civilian crisis management, responsible for the recruitment of experts seconded to international civilian crisis management assignments and election observation missions. wpseo_breadcrumb Recruitment of civilian crisis management experts and election observers Finland deploys experts to civilian crisis management missions of the EU, the UN, the OSCE, NATO, the Council of Europe and some other international organisations, and to EU and OSCE election observation missions. There are continuously approximately 100 Finnish experts deployed to international civilian crisis management assignments at a time. Each year, Finland deploys several dozens of election observers (44 observers in 2024 and 56 observers in 2023) to both long-term and short-term assignments. Experts are needed in a variety of fields related to policing, judiciary, border management, customs, correctional services, international policy, human rights and communications. In crisis areas, they may also temporarily carry out tasks of the local police, border management, the judiciary or local administration. On our website, we publish notifications on assignments in civilian crisis management and election observation open to Finnish applicants. More information on the national legislative, interministerial administrational, budgetary and operational arrangements to facilitate the Finnish participation in civilian crisis management missions and operations and related international assignments can be found here. Civilian crisis management Finland deploys experts to civilian crisis management missions of the EU, the UN, the OSCE, NATO, the Council of Europe and some other international organisations for monitoring, advisory, and training tasks. Read more Election observation CMC Finland deploys election observers as long-term (LTO) and short-term (STO) observers to election observations missions of the European Union and the Organisation for Security and Cooperation in Europe (OSCE). Read more"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/"}],[{"title":"Subscribe to our newsletter ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/tilaa-tiedotteita/"}],[{"title":"IECEU-julkaisusarja ->"},{"content":"Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskus, jonka muodostavat Puolustusvoimien kansainvälinen keskus Fincent ja Kriisinhallintakeskus,julkaisee kevään 2018 aikana kuusiosaisen julkaisusarjan, jossa tarkastellaan lyhyiden kirjoitusten avulla Euroopan unionin kriisinhallintaa ja sen kehittämistä. Julkaisusarja perustuu IECEU-hankkeen tutkimustuloksiin. Fincent ja Kriisinhallintakeskus osallistuivat hankkeeseen yhdessä muiden kansainvälisten kriisinhallinta-alan toimijoiden kanssa. Suunnittelukapasiteetti: Viekö yhteistyö liikaa aikaa?, pdf Teknologiat: Hankintojen perusteeksi käyttäjien tarpeet, pdf Kompetenssit: Miksi osaaminen ei vastaa operaation tarpeita?, pdf Yhteistoiminta: Yksi unioni, monta tapaa toimia, pdf Toimintakyky: Onko EU:n toimintakyky tarpeeksi vakaalla pohjalla?, pdf Kokonaisvaltaisuus: Hyviä aikomuksia - risteäviä käytäntöjä, pdf IECEU-tutkimushanke Vuonna 2015 käynnistynyt IECEU-hanke (Improving the Effectiveness of the Capabilities in EU Conflict Prevention) pyrki kohentamaan EU:n kriisinhallintaoperaatioiden vaikuttavuutta konfliktien ennaltaehkäisyssä. Hankkeessa arvioitiin EU:n parhaita käytäntöjä, haasteita ja saatuja kokemuksia sekä esitettiin suosituksia kriisinhallinnan kehittämiseksi. Monikansallinen ja useiden eri instituutioiden yhteishanke pyrki myös kehittämään toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteistoimintaa. Hanke sai Horisontti 2020 -rahoitusta avustussopimuksella 653371. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen julkaisusarjan Kuusi näkökulmaa EU:n kriisinhallintaan ovat kirjoittaneet Hanne Dumur-Laanila ja Tyyne Karjalainen IECEU-hankkeen tutkimustulosten perusteella. Julkaisu ei edusta Euroopan komission virallista näkemystä. Tutkimusraportit ovat saatavilla IECEU-hankkeen verkkosivuilla."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/ieceu-julkaisusarja/"}],[{"title":"Cookie Policy ->"},{"content":"This site uses cookies - small text files that are placed on your machine to help the site provide a better user experience. In general, cookies are used to retain user preferences, store information for things like shopping carts, and provide anonymised tracking data to third party applications like Google Analytics. As a rule, cookies will make your browsing experience better. However, you may prefer to disable cookies on this site and on others. The most effective way to do this is to disable cookies in your browser. We suggest consulting the Help section of your browser or taking a look at the About Cookies website which offers guidance for all modern browsers"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/cookie-policy/"}],[{"title":"Tietoa sivustosta ->"},{"content":"Kriisinhallintakeskuksenverkkopalvelun osoite on https://www.cmcfinland.fi. Sivustosta vastaa Kriisinhallintakeskus, ja sitä ylläpitääKriisinhallintakeskuksen viestintä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Verkkopalvelussa on sisältöä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Verkkopalvelu onKriisinhallintakeskuksen keskeinen tiedotuskanava, jonka tavoitteena on välittää ajankohtaista tietoa kattavasti toiminnan eri osa-alueista. Sivusto on responsiivinen, ja sisältö skaalautuu päätelaitteen mukaan. Sivujen ulkoasu on parhaimmillaan käytettäessä uusimpia selainversioita. Sivustoa voidaan käyttää myös vanhemmilla selainversioilla, mutta tällöin kaikki ominaisuudet eivät välttämättä ole täysimääräisesti käytettävissä. Tekijänoikeudet Kriisinhallintakeskus omistaa oikeudet sivustolla julkaistaviin teksti-, kuva- ym. aineistoihin. Aineiston voi omistaa myös muu tiedontuottaja, jolloin siitä on mainittu erikseen aineiston yhteydessä. Julkaistun aineiston käyttö, ja siihen linkitys, on sallittu hyvän tavan mukaisissa asiayhteyksissä, kun lähde mainitaan. Aineiston käytöstä sellaisenaan kaupalliseen tarkoitukseen on kielletty. Oikeudellinen varauma Sivustosta vastaa Kriisinhallintakeskus. Sivuston sisällössä on kaikin tavoin pyritty tiedon oikeellisuuteen ja ajantasaisuuteen.Kriisinhallintakeskus ei vastaa sivuston sisällön mahdollisten virheiden käyttäjälle aiheuttamista kustannuksista tai vahingosta.Kriisinhallintakeskus ei myöskään ole vastuussa sellaisesta haitasta, joka johtuu teknisistä häiriöistä tai sivustoon linkitetystä materiaalista, joka on ulkopuolisten osapuolten julkaisemaa. Sivustolla on linkkejä toisten toimijoiden ylläpitämille sivustoille. Siirtyessäsi linkitetyille sivuille sovelletaan kyseisen sivuston omia käyttöehtoja.Kriisinhallintakeskus ei ole vastuussa näiden kolmansien osapuolien sivustojen päivityksestä, julkaisuista, sivustoilla esitettyjen tietojen oikeellisuudesta eikä siitä, millaisia tietoja kyseinen sivusto kerää. Esimerkiksi videot sijaitsevat YouTubessa, joka kerää käyttäjistään tietoa. Henkilötietojen käsittely Kriisinhallintakeskus on sitoutunut suojaamaan verkkosivuilla kävijöiden yksityisyyttä ja henkilötietoja henkilötietolain mukaisesti. Emme kerää tietoja, joista yksittäinen kävijä voitaisiin tunnistaa. Sivuston käytöstä kerätään evästeiden avulla yleisiä tilastotietoja, joita käytetään verkkopalvelujen kehittämiseen. Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka selain tallentaa käyttäjän päätelaitteelle. Evästeet sisältävät nimettömän, yksilöllisen tunnisteen, jonka avulla voidaan tunnistaa ja laskea sivustolla vierailevat eri selaimet. Kerättäviä tietoja ovat: ladatut sivut ajankohta IP-osoite verkkoselain ja käyttöjärjestelmä. Tallennamme ainoastaan käyttäjän itsensä erikseen antamia yhteys- ja muita tietoja, joita voimme käyttää vastataksemme käyttäjän yhteydenottopyyntöön, kysymykseen tai muuhun palautteeseen tai lähettääksemme käyttäjälle hänen itsensä tilaamia uutiskirjeitä. Tilaajille lähetettyjen uutiskirjeiden lukuaktiivisuudesta kuten kirjeellä olevien linkkien klikkaamisestakerätäänyleisiä tilastotietoja, joita käytetään uutiskirjeiden kehittämiseen. Sosiaaliset laajennukset Sivustolla on linkkejä ja yhteyksiä kolmannen osapuolen verkkosivustoihin sekä nk. sosiaalisia laajennuksia (esim. Facebookin yhteisöliitännäisiä). Sivustolla olevat kolmannen osapuolen ylläpitämät liitännäiset latautuvat ko. palveluiden omilta palvelimilta. Sivusto ei lähetä kävijöidensä tietoja sosiaalisten laajennusten kautta. Sivustolla oleviin kolmannen osapuolen tarjoamiin palveluihin tai kolmannen osapuolen välittämiin sovelluksiin sovelletaan kolmannen osapuolen käyttö- ja muita ehtoja. Tietosuojaselosteet Viestintä- ja uutiskirjerekisteri Asiantuntijarekisteri Verkko-opiskelualusta Moodle Rekisteröintijärjestelmä Webropol Lisätietoja Lisätietoja sivustosta saa Kriisinhallintakeskukselta osoitteesta cmc(at)cmcfinland.fi. Sinulla on oikeus valittaa tietojesi käsittelystä myös valvontaviranomaiselle, joka on tietosuojavaltuutettu. Täältä löydät tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivut. Kriisinhallintakeskus CMC FinlandOsoite: PL 1325 00521 HelsinkiKäyntiosoite: Ratapihantie 9, 6. kerros 00520 HelsinkiPuhelin: +358 295 480 171"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/"}],[{"title":"Arto Tissari ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/arto-tissari/"}],[{"title":"Jyrki Ruohomäki ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/jyrki-ruohomaki/"}],[{"title":"Jyrki Ruohomäki ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/jyrki-ruohomaki/"}],[{"title":"Arto Tissari ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/arto-tissari/"}],[{"title":"Anna Matikka ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/anna-matikka/"}],[{"title":"Anna Matikka ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/anna-matikka/"}],[{"title":"Palaute ->"},{"content":"Palaute wpseo_breadcrumb Lähetä palautetta sivustosta contact-form-7 id= 6509 title= Lähetä palautetta sivusta"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/palaute/"}],[{"title":"Jouni Pajunen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/jouni-pajunen/"}],[{"title":"CMC:n tehtävät ->"},{"content":"Kriisinhallintakeskus CMC Finland on Suomessa siviilikriisinhallinnan kokoava toimija. CMC vastaa kaikkien kansainvälisiin tehtäviin sekondeerattujen asiantuntijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta. CMC:ssä tehdään myös siviilikriisinhallinnan alan tutkimusta ja julkaisutoimintaa. CMC:n hankinta- ja logistiikkatiimi vastaa valmiudesta lähettää siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita tarvittavilla operaatiokohtaisilla varusteilla varustettuina sekä räätälöidystä varusteiden ja välineiden hankinnasta. Suomi siviilikriisinhallinnassa CMC:n toiminnassa korostuu verkottuminen kotimaassa ja kansainvälisesti.Siviilikriisinhallinta on kansainvälisten järjestöjen puitteissa tehtävää toimintaa, jonka avulla pyritään vähentämään erilaisista kriiseistä kärsivien maiden epävakautta ja estämään sekasortoisten olojen leviämistä laajemmalle. Suomi on toiminut aktiivisesti kansainvälisessä siviilikriisinhallinnassa 1990-luvulta alkaen. Vuosittain noin 120 suomalaista asiantuntijaa työskentelee EU:n, YK:n, Etyjin, Naton, Euroopan neuvoston tai muun kansainvälisen koalition siviilikriisinhallintatehtävissä. tarkkailu-, neuvonanto- ja koulutustehtäviin poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, kansainvälisen politiikan, ihmisoikeuksien ja viestinnän asiantuntijoita. Kriisialueilla voidaan myös väliaikaisesti hoitaa paikallisen poliisin, rajahallinnon, oikeuslaitoksen tai paikallishallinnon tehtäviä. Siviilikriisinhallinta on osa sekä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siviilikriisinhallinta on maallemme keino olla aktiivisesti mukana EU:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden toiminnassa ja päätöksenteossa. Siviilikriisinhallintaedistää myös kansallista turvallisuutta.Suomalaisasiantuntijoiden työ maailmalla ehkäisee kansainvälisen rikollisuuden leviämistä, terrorismia ja hallitsematonta maahanmuuttoa."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmcn-tehtavat/"}],[{"title":"Organisaatio ->"},{"content":"Organisaatio wpseo_breadcrumb Kriisinhallintakeskus CMC Finland on vuonna 2007 perustettu siviilikriisinhallinnan osaamiskeskus. Lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti CMC vastaa suomalaisten siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden koulutuksesta, rekrytoinnista ja varustamisesta kansainvälisiin tehtäviin. Lisäksi Kriisinhallintakeskus tekee alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. CMC toimii vuoden 2019 alusta sisäministeriön hallinnonalan alaisena keskusvirastona. Kriisinhallintakeskuksen johtajan alaisuudessa työskentelee kotimaassa noin 20 henkilöä Johdon tuessa Henkilöstö- ja operaatiotukiyksikössä Koulutusyksikössä Tutkimus,- tilannekuva- ja kehittämisyksikössä Kotimaan henkilöstön lisäksi CMC:n sekondeeraamana työskentelee jatkuvasti noin 120 asiantuntijaa kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Henkilöstön yhteystiedot löydät kotisivultamme."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/organisaatio/"}],[{"title":"Siviilikriisinhallintatehtäviin hakeutuvan tietopaketti ->"},{"content":"Kriisinhallintakeskuksen kautta siviilikriisinhallintatehtäviin hakeutuvien henkilöiden on oltava CMC:n asiantuntijarosterin jäseniä. Rosteriin pääseminen vaatii pääsääntöisesti siviilikriisinhallinnan peruskurssin hyväksytyn suorituksen. Lue lisää CMC:n peruskurssitarjonnastakotisivuiltamme. Siviilikriisinhallintatehtävään lähtijällä on mielessään monia käytännön järjestelyihin ja reunaehtoihin liittyviä kysymyksiä. CMC on koonnut keskeiset vastaukset opassarjaan. Oppaista löytyy tietoa hakijalle, hänen perheelleen ja läheisilleen sekä työnantajalle. Asiantuntijaopas palvelusehdot operaatioon valmistautuminen kotiutuminen valtiotyönantajan velvollisuudet Siviilikriisinhallinta – Tietoa perheelle ja läheisille, pdf tukea operaatioon lähtevälle ja kotijoukoille vinkkejä arkeen kansainvälisten tehtävien aikana Siviilikriisinhallinta – Tietoa työnantajalle, pdf vastauksia työntekijän operaatioon lähtöön ja paluuseen liittyviin kysymyksiin siviilikriisinhallintatehtäviin liittyviä lainkohdat erilaisten siviilikriisinhallintaoperaatioissa tarjolla olevien tehtävien esittely työkaluja siviilikriisinhallintaoperaatioissa kertyneen osaamisen tunnistamisessa ja hyödyntämisessä työpaikalla Hyödyllistä tietoa löydät myös julkaisuistamme."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/hakijan-tietopaketti/"}],[{"title":"Usein kysyttyä koulutuksesta ->"},{"content":"Usein kysyttyä koulutuksesta wpseo_breadcrumb Yleistä koulutukseen hakemisesta: Miten pysyn ajan tasalla siitä, mitä kursseja avataan? Olen poliisi. Haenko kurssille Polamk:n vai CMC Finlandin kautta? Onko kurssilaisille terveydellisiä kriteereitä? Mitä kurssille osallistuminen maksaa? Millä perusteella osallistujat valitaan? Mistä saan lisätietoa kurssille hakeutumisesta? Peruskurssille hakemisesta Milloin seuraava peruskurssihaku järjestetään? Voinko hakeutua peruskurssille virallisen hakuajan ulkopuolella? Täytän kaikki peruskurssin vähimmäisvaatimukset ja jopa ylitän operaatiossa auki olleen minulle soveltuvan tehtävän vähimmäisvaatimukset. Miksi minua ei valittu peruskurssille? Olen ollut kriisinhallintatehtävissä rauhanturvaajana, haenko silti peruskurssille? Mitä tarkoittaa peruskurssihaun kohdalla mainittu relevantti työkokemus? Hyväksyykö CMC Finland muualla suorittamani peruskurssia vastaavan koulutuksen? Maksaako työnantajani minulle palkkaa peruskurssin aikana? Miten parannan mahdollisuuksiani tulla valituksi peruskurssille? Syventävään koulutukseen hakemisesta En ole suorittanut peruskurssia tai ollut sekondeerattuna CMC Finlandin kautta, voinko hakea syventävään koulutukseen? Olen parhaillaan sekondeerattuna CMC Finlandin kautta. Voinko hakea syventävään koulutukseen? Miten parannan mahdollisuuksiani tulla valituksi syventävään koulutukseen? Yleistä koulutukseen hakemisesta: Miten pysyn ajan tasalla siitä, mitä kursseja avataan? Haettavaksi avattavista kursseista julkaistaan tiedote. Voit tilata ajankohtaiset tiedotteemme suoraan sähköpostiisi. Lisäksi kannattaa seurata verkkosivujemme kurssikalenteria. Olen poliisi. Haenko kurssille Polamk:n vai CMC Finlandin kautta? Lue aina tarkkaan kunkin kurssin hakuohjeet, niissä kerrotaan tarkemmin hakuprosessista. Peruskurssien ja HEAT:n kohdalla haku tulee jättää molempiin järjestelmiin. Syventäville kursseille riittää yleensä hakemus CMC Finlandiin. Peruskurssin kohdalla poliisihallinnon asiantuntijoihin sovelletaan erillisiä hakukriteerejä, jotka on julkaistu poliisin intranetissä (Sinetti) kansainvälisen koulutuksen osiossa. Poliiseja voidaan lähettää myös kansainvälisille poliisikursseille (International Police Officers Course, IPOC). Onko kurssilaisille terveydellisiä kriteereitä? Mikäli kurssilla on terveydellisiä kriteereitä, ne mainitaan hakukuulutuksessa. Erityisesti peruskurssille ja HEAT:lle hakijalla tulee olla hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto. Peruskurssin pääsyvaatimukset vastaavat kansainvälisiin tehtäviin asetettuja kriteereitä. Mitä kurssille osallistuminen maksaa? Sellaisilta henkilöiltä, jotka CMC Finland on valinnut yleisen peruskurssin hakumenettelyn kautta, tai jotka CMC Finland on kutsunut kurssille, ei peritä kurssimaksua. Lisäksi CMC Finland huolehtii kurssimaksusta, jos asiantuntija osallistuu johonkin koulutukseen CMC Finland ehdottamana tai valitsemana. Kuitenkin sellaisten henkilöiden, jotka eivät ole hyväksytysti suorittaneet siviilikriisinhallinnan peruskurssia tai olleet CMC Finlandin lähettämänä siviilikriisinhallintatehtävässä, tulee huolehtia omista kurssimaksuistaan, kun he osallistuvat CMC Finlandin järjestämälle kurssille. Kurssimaksuilla katetaan majoitus- ja ruokailukulut. Millä perusteella osallistujat valitaan? Valinta (tai ehdokasasettelu) perustuu kokonaisharkintaan, johon vaikuttaa mm. koulutuksen kohderyhmään kuuluminen arvio rekrytoitavuudesta tehtäviin Suomen sen hetkiset prioriteetit lähitulevaisuudessa avattavaksi tulevat tehtävät mistä koulutuksesta on kullekin hakijalle hyötyä kouluttautujan osaamisen lähtötaso ja koulutustarve. Mistä saan lisätietoa kurssille hakeutumisesta? Mikäli sinulla on kysyttävää koulutukseen liittyen, ota yhteyttä CMC Finlandiin: training(at)cmcfinland.fi. Palaa ylös Peruskurssille hakemisesta: Milloin seuraava peruskurssihaku järjestetään? Avaamme pääsääntöisesti seuraavan vuoden peruskurssihaun kerran vuodessa edeltävän vuoden loppukesästä tai alkusyksystä. Ilmoitamme peruskurssihaun avautumisesta nettisivuillamme, uutiskirjeessämme sekä sosiaalisen median kanavissamme. Voinko hakeutua peruskurssille virallisen hakuajan ulkopuolella? Emme ota vastaan hakuajan ulkopuolella tulleita hakemuksia. Peruskurssimme ovat erittäin suosittuja, ja saamme poikkeuksetta niille moninkertaisen määrän hakemuksia kurssipaikkoihin verrattuna. Kokoamme myös varasijalistan niistä hakijoista, jotka hakevat kurssille hakuajan puitteissa. Täytän kaikki peruskurssin vähimmäisvaatimukset ja jopa ylitän operaatiossa auki olleen minulle soveltuvan tehtävän vähimmäisvaatimukset. Miksi minua ei valittu peruskurssille? Valintakriteerien täyttyminen ei automaattisesti takaa kurssipaikkaa peruskurssille eikä muillekaan kursseille. Paikkoja niin kursseilla kuin operaatioissa on vain rajoitetusti, ja molempiin valitaan saman aikaisesti hakeneiden joukosta pätevimmät ja soveltuvimmat. Jos et saa kurssipaikkaa, suosittelemme, että vahvistat ja laajennat kokemustasi ja haet myöhemmin uudestaan. Olen ollut kriisinhallintatehtävissä rauhanturvaajana, haenko silti peruskurssille? Kyllä. Pääsääntöisesti siviilikriisinhallinnan tehtäviin valmistaudutaan siviilikriisinhallinnan koulutuksen kautta. Huomioithan, että siviilikriisinhallinnan tehtäväkuvissa rauhanturvakokemus ei ole valintakriteeri tai peruste tehtävään valitsemiseksi, joten tämä ei myöskään ole peruste siviilikriisinhallinnan koulutukseen valitsemiseksi. Mitä tarkoittaa peruskurssihaun kohdalla mainittu relevantti työkokemus? Siviilikriisinhallinnan peruskurssille osallistujavalintoja tehtäessä pääasiallinen valintakriteeri on hakijan rekrytoitavuus asiantuntijatehtäviin 12 kuukauden sisällä kurssin käymisestä. Suosittelemme kaikkia hakijoita tutustumaan siviilikriisinhallintaoperaatioiden ja -missioidenyleisimpiin tehtävänkuvauksiin (pdf)ja seuraamaanAvoimet työpaikat-sivustoamme. Suhteuttamalla omaa työkokemusta tehtävänkuvauksiin voit arvioida oman kokemuksesi ja koulutuksesi soveltuvuutta siviilikriisinhallintatehtäviin. Huomioithan, että määrällinen vähimmäisvaatimus on kolme (3) vuotta valmistumisen jälkeistä työkokemusta poislukien harjoittelut. Poliiseilla tämä vaatimus on kuusi (6) vuotta. Hyväksyykö CMC Finland muualla suorittamani peruskurssia vastaavan koulutuksen? Siviilikriisinhallinnan peruskoulutus tulee suorittaa Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin määräämällä kurssilla. Kriisinhallintakeskus valitsee kurssille osallistujat yhteisen, kaikille avoimen haun kautta. Näin varmistetaan hakijoiden tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä asiantuntijoiden riittävä vähimmäisosaamisen taso. Maksaako työnantajani minulle palkkaa peruskurssin aikana? Tämä on työnantajakohtaista. Tutustu CMC:n asiantuntijaoppaaseen (kohta 3.2.) ja selvitä oman työpaikkasi käytäntö. Miten parannan mahdollisuuksiani tulla valituksi peruskurssille? Tee hakemuksesi huolella – vain tällä tavoin voit todentaa koulutuksesi ja osaamisesi siten, että hakemuksesi voidaan ottaa huomioon. Peruskurssihakemuksen osalta ota huomioon, että polku kansainvälisiin tehtäviin alkaa pääsääntöisesti tältä kurssilta, ja siksi hakemus tulee täyttää ikään kuin hakisit tiettyyn tehtävään operaatiossa. Peruskurssin osaamisvaatimukset noudattavat siviilikriisinhallinnan tehtävien osaamisvaatimuksia. Seuraa avoimeksi tulevia tehtäviä tiedotepalvelun kautta, jotta pystyt itse arvioimaan, mihin siviilikriisinhallintatehtävään voisit hakeutua. Palaa ylös Syventävään koulutukseen hakemisesta: En ole suorittanut peruskurssia tai ollut sekondeerattuna CMC Finlandin kautta, voinko hakea syventävään koulutukseen? Kriisinhallintakeskuksen itse järjestämät koulutukset voivat olla sellaisia, joille valitaan poikkeuksellisesti myös sellaisia kurssin teemaan liittyviä asiantuntijoita, jotka eivät ole käyneet peruskurssia tai olleet CMC:n lähettämänä siviilikriisinhallintatehtävässä – tämä hakijan tulee tarkistaa kurssikuvauksesta. Olen parhaillaan sekondeerattuna CMC Finlandin kautta. Voinko hakea syventävään koulutukseen? Jos koulutuksen järjestäjä on jokin yhteistyötaho (ei Kriisinhallintakeskus) ja työskentelet parhaillaan operaatiossa tai sihteeristössä, hakeudu koulutukseen ensisijaisesti oman linjaesihenkilösi ja operaation kautta. Tällöin operaatio/sinä itse vastaa käytännön järjestelyistä, ml. kurssiin liittyvä työaika/palvelusvapaa ja kulut. Jos et voi hakea operaation kautta, voit jättää hakemuksen CMC:n kautta. Huomioithan, että kokonaisharkinnassa valinta osuu usein, mutta ei aina, sellaiseen henkilöön, joka on vielä hakeutumassa tehtävään. Jos koulutuksen järjestää Kriisinhallintakeskuksen, hakeudu koulutukseen hakukuulutuksen mukaisesti täyttämällä meidän hakulomake. Sinun tulee kuitenkin itse keskustella esihenkilön ja operaation kanssa osallistumisesta koulutukseen työajalla (tai palvelusvapaalla). Miten parannan mahdollisuuksiani tulla valituksi syventävään koulutukseen? Ennen kuin haet syventävälle kurssille, varmista seuraavat asiat: Tunnista oma koulutustarpeesi. Mieti mihin tehtävään operaatiossa voisit rekrytoitua ja missä osa-alueessa tarvitset perusteellisempaa osaamista. Kurssivalinnat tehdään samoilla perusteilla kuin ehdokasasettelu tehtäviin, joten täytä hakulomakkeesi huolellisesti ikään kuin olisit hakeutumassa itsellesi sopivaan tehtävään operaatiossa. Mieti tarkkaan, mille koulutukselle sinulla on todella tarvetta ja mille kurssille haluat hakeutua. Resurssit asiantuntijoittemme kouluttamiseen ovat rajalliset. CMC Finland ei lähetä samaa asiantuntijaa useille kursseille lyhyen ajan sisällä. Tavoite on, että asiantuntija rekrytoituu operaatioon syventävän koulutuksen jälkeen. Tarkista onko kurssi tarkoitettu vain henkilöille, jotka ovat työskennelleet Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä operaatiossa tai sihteeristössä ja/tai ovat suorittaneet siviilikriisinhallinnan peruskoulutuksen (kuten EUCCC, BCCCM, IPOC, ASTU) vai onko hakua poikkeuksellisesti laajennettu. Syventävillä kursseilla ei enää käsitellä kurssin teeman perusteita, joten ne edellyttävät yleensä aikaisempaa kokemusta siviilikriisinhallinnasta sekä usein myös perusosaamista kurssin teemasta. Jos jollekin kurssille otetaan poikkeuksellisesti sellaisia henkilöitä, joilla ei vielä ole tätä kokemusta, se mainitaan erikseen hakukuulutuksessa. Jos siis olet suorittanut peruskoulutuksen, mutta et ole vielä palvellut operaatiossa, hakeudu ensisijaisesti tehtävään, ei koulutukseen. Kurssit on yleensä suunnattu tarkkaan rajatulle kohdeyleisölle. Kohdeyleisöön kannattaa perehtyä tarkasti ennen koulutukseen hakeutumista. Myös kurssien vaativuus vaihtelee. Tarkista kurssikuvauksesta vastaako kyseinen kurssi juuri sinun tarpeisiisi. Tarkista oletko jo suorittanut vastaavan kurssin aikaisemmin. Joskus kurssien nimiä päivitetään, vaikka sisältö pysyy käytännössä samana. Palaa ylös"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/koulutus/usein-kysyttya-koulutuksesta/"}],[{"title":"Yhteistyö ->"},{"content":"Kriisinhallintakeskus CMC Finland toimii vuodesta 2019 alkaen sisäministeriön yhteydessä. Kokoavana siviilikrisiinhallinnan toimijana CMC:llä on sisäministeriön, ulkoministeriön, oikeusministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalojen lisäksi laaja yhteistyöverkosto kansallisesti ja kansainvälisesti koulutuksen, asiantuntijarekrytoinnin, kansainvälisissä operaatioissa toimimisen sekä tutkimuksen ja kehittämisen aloilla."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/"}],[{"title":"Kansainväliset yhteistyötahot ->"},{"content":"Kriisinhallintakeskuksen kansainväliset siviilikriisinhallinnan yhteistyötahot Euroopan unioni Suomen kannalta keskeisin kansainvälisen siviilikriisinhallinnan toimija on Euroopan unioni. Suomi tukee Euroopan unionin vahvistamista turvallisuusyhteisönä ja globaalina toimijana EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) avulla. Suomi osallistuu Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaisiin siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Lisäksi asiantuntijoita voidaan lähettää Euroopan unionin erityisedustajien toimistoihin ja sihteeristöihin. Toiminta ulottuu tarkkailu- ja koulutustehtävistä eri viranomaistoimintojen, kuten poliisin tai oikeuslaitoksen tehtävien, sijaistamiseen. Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiot Yhdistyneet kansakunnat (YK) YK on toteuttanut rauhanturvaoperaatioita jo vuodesta 1948. Useimmissa YK:n rauhanturvaoperaatioissa on siviilikriisinhallintaulottuvuus ja useat YK:n ohjelmat ja erityisjärjestöt toimeenpanevat siviilikriisinhallinnaksi käsitettäviä hankkeita. Kokonaisvaltaisessa kriisinhallintastrategiassa nostetaan esiin YK:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan vahvistamisen tärkeys. Suomi osallistuu YK-operaatioihin siviili- ja sotilasvoimavaroin tukemalla YK:n kriisinhallintarakenteiden kehittämistä, mukaan lukien poliisi- ja oikeusvaltiokapasiteetin vahvistamisen. YK:n rauhanturvaoperaatiot Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on yksi maailman laajimmista alueellisista turvallisuusjärjestöistä. Järjestön kenttäoperaatioiden tehtäviin konfliktinehkäisyn ohella kuuluu oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen sekä vähemmistöjen aseman tukeminen. Etyjin tehtäviin päätös ehdolle asettamisesta tehdään tapauskohtaisesti vallitsevan poliittisen ja määrällisen linjauksen mukaisesti. Etyj-operaatiot Euroopan neuvosto Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. EN:n perustehtävänä on ihmisoikeuksien sekä Euroopan turvallisuuden vahvistaminen edistämällä demokratiaa ja oikeusvaltion toimintaa Euroopassa. EN koordinoi toimintaansa kentällä muiden järjestöjen kuten esimerkiksi Etyjin kanssa. Siviilikriisinhallinnan näkökulmasta EN on kriisinhallintatoiminnan standardien ja sisältöjen tuottaja, ei niinkään operatiivinen toimija. Pohjois-Atlantin liitto (Nato) Rauhankumppanuuden pohjalta Suomi harjoittaa yhteistyötä Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Nato) kanssa. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritellään, että Suomi osallistuu aktiivisesti Nato-kumppanimaille avoinna olevaan kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. Suomi tukee Naton vakautta edistävää ja puolustussektorien uudistamiseen tähtäävää työtä Naton yhteistyömaissa ja osallistuu edelleen Naton siviili- ja pelastuspalvelutoimintaan. Naton kriisinhallintaoperaatiot"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/kansainvalinen-yhteistyo/"}],[{"title":"Koulutus- , tutkimus- ja kehittämisyhteistyö ->"},{"content":"Kriisinhallintakeskus CMC Finland osallistuu siviilikriisinhallinnan kentän kehittämistyöhön monessa eri kokoonpanossa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa seuraavat organisaatiot: Maanpuolustuskorkeakoulu Poliisiammattikorkeakoulu Raja - ja merivartiokoulu Tampereen yliopiston Rauhan - ja konfliktintutkimuskeskus (TAPRI) Crisis Management Initiative CMI Kirkon ulkomaanapu KUA Laajan turvallisuuden verkosto WISE Suomen lähetysseura FELM Suomen punainen risti SPR"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/koulutus-tutkimus-ja-kehitysyhteistyo-2/"}],[{"title":"Kehittämisyhteistyö ->"},{"content":"Kriisinhallintakeskus CMC Finland on Suomessa siviilikriisinhallinnan kokoava toimija ja täten vastaa kansallisesti siviilikriisinhallinnan koulutustoiminnasta. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen kumppaneiden lisäksi teemme koulutusyhteistyötä mm. Maanpuolustuskorkeakoulun, Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen (TAPRI) ja Oulun yliopiston PeaceTalk-ohjelman kanssa. Kriisinhallintakeskus tukee erityisesti EU:n ja YK:n koulutustoimintaa eri työryhmien kautta. Lisäksi olemme Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian sekä kahden EU-projektin jäsen: EU Police and Civilian Services Training (EUPCST) ja EU Civilian Training Initiative (EUCTI). Kansainvälisen koulutusyhteistyön tarkoitus on kehittää siviilikriisinhallintakoulutusta niin temaattisesti kuin sisällöllisesti, tunnistaa koulutustarpeita, standardisoida koulutuksia, edistää kouluttaja- ja opiskelijavaihtoa sekä kehittää opetusmenetelmiä. Kriisinhallintakeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa siviilikriisinhallinnan kansallisten valmiuksien parantamiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla yhteistyötä tehdään mm. yliopistojen, ajatushautomoiden, kansalaisjärjestöjen ja valtiollisten kumppaneiden kanssa. Tutkimustoiminta painottuu EPON-verkoston (The Effectiveness of Peace Operations Network) kaltaisissa konsortioissa tehtävään työhön, jolloin tutkitaan yhdessä esimerkiksi kriisinhallinnan vaikuttavuutta."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/koulutus-tutkimus-ja-kehitysyhteistyo/"}],[{"title":"Siviilikriisinhallintakoulutus ->"},{"content":"Siviilikriisinhallinta-koulutus wpseo_breadcrumb Siviilikriisinhallinnan asiantuntijan koulutuspolku Peruskoulutus Siviilikriisinhallintatehtäviin haluavan ensimmäinen askel on siviilikriisinhallinnan peruskoulutus. Koulutus ei ole pakollinen siviilikriisinhallinnan sihteeristötehtäviin hakeutuville, mutta se katsotaan merkittäväksi eduksi siviilikriisinhallinnan kenttätehtäviin. Kenttätehtävät edellyttävät usein joustavuutta ja kykyä mukautua uudenlaiseen rooliin. Aikaisemmin hankittu vankka osaaminen ja kokemus hyödynnetään uusilla tavoilla. Operaatioissa työskennellään kansainväliselle järjestölle, missä työkulttuuri, toimintatavat, komentoketju ja toimintavaltuudet ovat erilaiset kuin mihin asiantuntijat ovat pääsääntöisesti tottuneet. Koulutus antaa realistisen kuvan päivittäisestä työstä siviilikriisinhallintaoperaatiossa ja valmistaa osallistujat haasteisiin, joita he voivat kohdata kentällä. Koulutuksella varmistamme, että operaatioihin lähtevät asiantuntijat pystyvät työskentelemään tehokkaasti ja turvallisesti uudessa toimintaympäristössään. Haku peruskoulutukseen on yleensä kerran vuodessa. Seuraa siis tiedotteitamme tarkkaan erityisesti syksyllä, kun haku yleensä aukeaa. Lisää tietoa koulutukseen hakeutumisesta löytyy Usein kysytyt kysymykset –osiosta. Syventävät koulutukset Siviilikriisinhallinnan syventävät koulutukset on tarkoitettu pääsääntöisesti niille, joilla on jo aikaisempaa kenttäkokemusta. Syventävillä kursseilla paneudutaan johonkin tiettyyn teemaan, kuten ihmisoikeuksien sisällyttämiseen omaan työhön operaatiossa, mentorointi ja neuvonantotaitojen kehittämiseen, turvasektorin uudistamiseen liittyviin haasteisiin tai projektinhallintaan. Lisää tietoa koulutukseen hakeutumisesta löytyy Usein kysytyt kysymykset –osiosta. CMC on myös koonnut yhteen asiantuntijoille suunnattuja syventäviä verkkokursseja. Nämä kurssit ovat muiden toimijoiden hallinnoimia ja ylläpitämiä kokonaisuuksia, jotka ovat kokonaisuudessaan suoritettavissa verkossa. Kurssit löytyvät CMC:n ylläpitämästä listauksesta (PDF). Kurssien suorituskieli on lähtökohtaisesti englanti. Jos sinulla on kysyttävää kurssilistauksesta tai niiden suorittamisesta, ole yhteydessä koulutusyksikköön osoitteeseen training@cmcfinland.fi. Perehdytyskoulutus Siviilikriisinhallintatehtäviin valitut asiantuntijat kutsutaan perehdytyskoulutukseen juuri ennen toimialueelle lähtöä. Tällä varmistetaan, että siirtyminen uusiin tehtäviin tapahtuu mahdollisimman sujuvasti. Palautetilaisuus Kriisinhallintakeskus kutsuu kotiutuneet asiantuntijat palautilaisuuteen. Tilaisuus antaa mahdollisuuden asiantuntijoille jakaa kokemuksiaan ja verkostoitua, sekä antaa palautetta operaatiosta ja Kriisinhallintakeskuksen toiminnasta. Vaikka minulla oli entuudestaan hyvä käsitys siitä, millaista olisi työskennellä siviilikriisinhallintaoperaatiossa, CMC:n peruskurssi antoi monipuolisen ja kattavan perehdytyksen siviilikriisinhallinnan maailmaan. Peruskurssin jälkeen EUMA Armeniaan työllistynyt Nitin Sood Kurssikalenteri Täältä löydät tulevan kurssitarjontamme sekä menneet kurssit. Lue lisää Haluatko ajantasaista tietoa koulutuksistamme? Voit tilata sähköpostiisi ilmoitukset uusista koulutusmahdollisuuksistamme. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/koulutus/siviilikriisinhallintakoulutukset/"}],[{"title":"CMC:s uppgifter ->"},{"content":"Krishanteringscentret CMC Finland är en aktör som samordnar den civila krishanteringen i Finland. CMC ansvarar för rekryteringen och utbildningen av alla experter som sekonderas till internationella uppdrag. Vid CMC bedrivs också forskning och publikationsverksamhet inom området civil krishantering. CMC:s team för upphandling och logistik ansvarar för beredskapen att sända ut experter inom civil krishantering med den utrustning som behövs för respektive operation samt för upphandlingen av utrustning och redskap som skräddarsytts för CMC:s behov. Finland och civil krishantering CMC fokuserar i sin verksamhet på att bygga nätverk i Finland och utomlands.Civil krishantering bedrivs inom ramen för internationella organisationer i syfte att minska instabiliteten i länder som drabbats av olika kriser och hindra kaotiska förhållanden från att sprida sig. Finland har bedrivit aktiv civil krishantering på internationell nivå alltsedan 1990-talet. Varje år arbetar omkring 120 finländska experter i civila krishanteringsuppdrag som leds av EU, FN, OSSE, Nato, Europarådet eller någon annan internationell koalition. Det är fråga om experter inom polisväsendet, justitieförvaltningen, gränssäkerheten, tullförvaltningen, brottspåföljdsområdet, internationell politik, mänskliga rättigheter och kommunikation som sänds ut på observations-, rådgivnings- och utbildningsuppdrag. I krisområden kan dessa experter också tillfälligt sköta den lokala polisens, gränsförvaltningens, lokalförvaltningens eller det lokala rättsväsendets uppgifter. Civil krishantering utgör en del av såväl EU:s gemensamma säkerhets- och försvarspolitik som Finlands utrikes- och säkerhetspolitik. Civil krishantering är ett sätt för vårt land att aktivt delta i EU:s och andra internationella organisationers verksamhet och beslutsfattande. Det är också ett sätt för oss att främja vår nationella säkerhet.Många finländska experter arbetar ute i världen för att förebygga spridningen av internationell brottslighet, terrorism och okontrollerbar migration."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmcn-tehtavat/"}],[{"title":"Organisation ->"},{"content":"Krishanteringscentret CMC Finland är ett kompetenscentrum inom civil krishantering som grundades 2007. I enlighet med sina lagstadgade uppgifter ansvarar CMC för utbildningen, rekryteringen och utrustningen av finländska experter inom civil krishantering för internationella uppdrag. Vidare bedriver Krishanteringscentret forsknings- och utvecklingsverksamhet inom civil krishantering. Sedan början av 2019 verkar CMC som ett centralt ämbetsverk under inrikesministeriet. Direktören för Krishanteringscentret (CMC Finland) har cirka 20 medarbetare i Finland Inom stödet för ledningen Vid enheten för personal- och operationsstöd Vid utbildningsenheten Vid enheten för forskning, lägesbild och utvecklingsenheten Förutom personalen i Finland arbetar cirka 120 experter som sekonderats av CMC kontinuerligt inom internationella expertuppdrag. Kontaktuppgifter till personalen"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/organisaatio/"}],[{"title":"Handlingar som styr verksamheten ->"},{"content":"Handlingar som styr verksamheten wpseo_breadcrumb Krishanteringscentrets (CMC Finland) verksamhet, rekryteringen av experter och anställningsvillkoren regleras av flera lagar, förordningar och förarbetena till dessa. Lagen om civilpersoners deltagande i krishantering (1287/2004) och dess senare ändringar begränsar dock noggrant vilken lagstiftning som ska tillämpas, och det finns skäl att notera att exempelvis statstjänstemannalagen och kollektivavtalet kan tillämpas endast delvis. De punkter som reglerar den civila krishanteringen och Krishanteringscentrets verksamhet har vid behov definierats separat. Du hittar uppdaterade länkar till författningarna som styr vår verksamhet på våra finskspråkiga webbsidor."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/toimintaa-ohjaavat-asiakirjat/"}],[{"title":"Operationer ->"},{"content":"Utrikesministeriet ansvarar för den civila krishanteringens politiska styrning och beslutar i vilka insatser finländska sakkunniga ska delta. Inrikesministeriet ansvarar för att upprätthålla, utveckla och samordna den nationella beredskapen för civil krishantering. Internationella domäner och sekretariat GVB = Gransbevakningsväsendet RISE = Brottspåföljdsmyndigheten Klicka på bilden för att göra den större. Expertkarta på en list format 15.1.2024 (pdf, notera: ladda ner filen till din dator om du vill lyssna på den med ett läsprogram)"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/om-oss/operationer/"}],[{"title":"Utbildning ->"},{"content":"Utbildning wpseo_breadcrumb Kvalitetscertifierad utbildning Krishanteringscentret ansvarar för utbildningen av experter som skickas till uppdrag inom både civil krishantering och valobservation. Vi ser till att de finländska experterna har genomgått de utbildningar som operationerna förutsätter. Vi svarar på de finländska experternas utbildningsbehov antingen genom att själva ordna den utbildning som behövs eller genom att dra nytta av partnerorganisationernas utbildningar. Krishanteringscentret följer i förväg fastställda processer i all sin utbildningsverksamhet. På detta sätt strävar centret efter att säkerställa att kundernas krav och behov har beaktats i utbildningsverksamheten och att verksamheten vid behov utvecklas utifrån responsen. Krishanteringscentrets utbildningsverksamhet har beviljats kvalitetsledningscertifikatet ISO:9001. Kurskalender Kurskalender wpv-view name= kurssit-nostona Kurskalender Här hittar du vårt kommande kursutbud och tidigare kurser. Läs mer Vill du ha aktuell information om våra utbildningar? Du kan beställa meddelanden om våra nya utbildningsmöjligheter till din e-post. Prenumerera"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/koulutus/"}],[{"title":"Forskning och utveckling ->"},{"content":"Forskning och utveckling wpseo_breadcrumb Forskning som grund för utvecklingsarbetet Forskning och utveckling är en av CMC Finlands lagstadgade uppgifter. Den forskning vi genomför är praktiskt inriktad och betjänar utvecklingen av Finlands nationella krishanteringsberedskap, till exempel genom att producera forskningsbaserad information om vår verksamhetsmiljö och förändringar i den. Ofta genomförs våra forskningsprojekt tillsammans med samarbetspartner, som kan vara universitet, företag, tankesmedjor eller forskningsinstitut i Finland och utomlands. I vår utvecklingsverksamhet följer vi till exempel upp hurdana experter vi väljer till våra utbildningar och skickar till internationella uppdrag. Kunskap om hur experterna rekryteras och bygger upp sina karriärvägar stöder oss i framtida val samt ger de nationella bakgrundsorganisationerna information som de kan använda för att utveckla sina organisationer och sin personal. Forsknings- och utvecklingsenheten samordnar CMC Finlands interna lärande, vilket innebär en kontinuerlig utveckling av alla våra funktioner. Vi ansvarar också för CMC Finlands interna revision i enlighet med standarden ISO 9001 och ser till att detta certifikat som beviljats vår utbildningsverksamhet upprätthålls med hjälp av årliga externa revisioner. Blogi"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/"}],[{"title":"Samarbete ->"},{"content":"Krishanteringscentret (CMC Finland) verkar sedan 2019 i anslutning till inrikesministeriet. CMC har i egenskap av samordnande aktör inom civil krishantering förutom samarbetet med inrikesministeriets, utrikesministeriets, justitieministeriets och försvarsministeriets förvaltningsområden även ett omfattande samarbetsnätverk på nationell och internationell nivå inom områdena utbildning, expertrekrytering, arbete i internationella operationer samt forskning och utveckling."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/"}],[{"title":"Övergripande krishantering ->"},{"content":"Kompetenscentrum för övergripande krishantering Krishanteringscentret (CMC Finland), Försvarsmaktens internationella center (FINCENT), Polisyrkeshögskolan (Polamk) och Gräns- och sjöbevakningsskolan (RMVK) bildar tillsammans ett kompetenscentrum för övergripande krishantering (The Finnish Centre of Expertise in Comprehensive Crisis Management). Kompetenscentrumet strävar efter att utveckla en gemensam krishanteringsutbildning och att främja förståelsen för övergripande krishantering. Förutom utbildning ordnar kompetenscentrumet seminarier och bedriver forsknings- och publikationsverksamhet."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/osaamiskeskus/"}],[{"title":"Internationella samarbetspartner ->"},{"content":"Krishanteringscentrets internationella samarbetspartner inom civil krishantering Europeiska unionen Den mest centrala aktören inom internationell civil krishantering ur finländskt perspektiv är Europeiska unionen. Finland stöder stärkandet av Europeiska unionen i form av säkerhetssamarbete och som en global aktör med hjälp av EU:s gemensamma utrikes- och säkerhetspolitik (Gusp) och EU:s gemensamma säkerhets- och försvarspolitik (GSFP). Finland deltar i civila krishanteringsoperationer som är underordnade Europeiska unionens gemensamma säkerhets- och försvarspolitik (GSFP). Experter kan dessutom sändas ut till Europeiska unionens specialrepresentanters byråer och sekretariat. Verksamheten sträcker sig från observations- och utbildningsuppdrag till vikariat för olika myndighetsfunktioner, såsom uppdrag inom polisen eller rättsväsendet. Europeiska unionens civila krishanteringsoperationer Förenta nationerna (FN) FN har genomfört fredsbevarande operationer sedan 1948. I de flesta av FN:s fredsbevarande operationer ingår civil krishantering och flera av FN:s program och specialorganisationer verkställer projekt inom civil krishantering. Inom den övergripande krishanteringsstrategin understryks betydelsen av att stärka FN:s övergripande approach. Finland deltar FN-operationer med civil och militär personal genom att stödja utvecklingen av FN:s krishanteringsstrukturer, innefattande förbättrad polis- och rättstatskapacitet. FN:s fredsbevarande operationer Organisationen för säkerhet och samarbete i Europa (OSSE) Organisationen för säkerhet och samarbete i Europa (OSSE) är en av världens största regionala säkerhetsorganisationer. I organisationens operationer ute på fältet ingår utöver konfliktförebyggande främjande av rättsstatsprincipen, demokrati och mänskliga rättigheter samt stöd för minoriteters ställning. Beslut om nominering för OSSE-uppdrag fattas från fall till fall i enlighet med rådande politiska och kvantitativa riktlinjer. OSSE-operationer Europarådet Europarådet är den äldsta organisationen för samarbete och mänskliga rättigheter i Europa. Europarådets grundläggande uppgift är att stärka mänskliga rättigheter och säkerheten i Europa genom att främja demokrati och rättstatsverksamhet i Europa. Europarådet samordnar sin verksamhet ute på fältet med andra organisationer, såsom OSSE. Med tanke på civil krishantering är Europarådet en producent av standarder och innehåll för krishanteringsverksamheten snarare än en operativ aktör. Nordatlantiska fördragsunionen (Nato) Utgående från fredspartnerskapet samarbetar Finland med Nordatlantiska fördragsunionen (Nato). I den säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen fastställs att Finland deltar aktivt i utvecklingen av partnerskaps- och samarbetsprogram som är öppna för Natos partnerländer. Finland stöder Natos arbete med att främja stabilitet och förnya försvarssektorn i Natos samarbetsländer och deltar fortsättningsvis i Natos civila verksamhet och räddningstjänstverksamhet. Natos krishanteringsoperationer"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/kansainvalinen-yhteistyo/"}],[{"title":"Tasks of the CMC ->"},{"content":"CMC Finland, the Crisis Management Centre, brings together actors in the field of civilian crisis management in Finland. It is responsible for recruiting and training all experts seconded to international tasks. The CMC also conducts research and publishes in the field of civilian crisis management. CMC s procurement and logistics team is responsible for the readiness to deploy civilian crisis management experts with the necessary operation-specific equipment and tailored procurement of equipment and equipment. Finland in civilian crisis management The CMC s activities emphasise networking at home and internationally.Civilian crisis management is work carried out within the framework of international organisations, aiming to reduce instability in different conflict-ridden countries and to prevent chaotic conditions from spreading any further. Finland has been active in international civilian crisis management since the 1990s. The EU, the UN, the OSCE, NATO, the Council of Europe or some other international coalition employ approximately 120 Finnish experts annually. The tasks range from operational support functions to supporting local authorities in police, judicial administration, border management, customs, enforcement of criminal sanctions, international politics, human rights issues and communications. In crisis areas, the tasks of local police, border management, the judiciary or local administration can also be performed temporarily. Civilian crisis management is part of both the EU s common security and defence policy and Finland s foreign and security policy. Civilian crisis management is also a means for our country to be actively involved in the work and decision-making of the EU and other international organisations and it also furthers national security.The work of Finnish experts contributes to preventing the spread of international crime, terrorism and uncontrolled migration."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmcn-tehtavat/"}],[{"title":"Organisation ->"},{"content":"Established in 2007, the Crisis Management Centre (CMC Finland) is a centre of expertise for civilian crisis management. In accordance with its statutory duties, the CMC is responsible for training, recruiting and equipping Finnish civilian crisis management experts for international tasks. It also carries out work related to research and development. As of the beginning of 2019, the CMC acts as a central agency under the administrative branch of the Ministry of the Interior. Approximately 20 persons work under the Director of the CMC in Finland in Management support Human resources and operational support Training Research, development and situational awareness In addition to domestic personnel, some 120 staff, seconded by the CMC, are working on international expert assignments."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/organisaatio/"}],[{"title":"Guiding documents ->"},{"content":"Guiding documents wpseo_breadcrumb The activities of CMC Finland, recruitment of experts and the terms of employment, are defined by a number of acts, regulations and the related preparatory work. The Civilian Crisis Management Act restricts in detail the applicable legislation and it should be noted that the Act on Public Officials in Central Government and the collective agreement, for example, are only applicable in certain respects. Where necessary, the provisions governing civilian crisis management and the activities of the Crisis Management Centre have been specifically mentioned. Up-to-date links to the guiding documents can be found on our website in Finnish."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/toimintaa-ohjaavat-asiakirjat/"}],[{"title":"Missions ->"},{"content":"The Ministry for Foreign Affairs is responsible for the political guidance of civilian crisis management, and decides in which operations Finnish experts participate. The costs from the participation are covered from the Foreign Ministry s budget. The Ministry of the Interior is responsible for the maintenance, development and coordination of the national preparedness of civilian crisis management in Finland. CMC Finland, the Crisis Management Centre, brings together actors in the field of civilian crisis management in Finland. It is responsible for recruiting and training all experts seconded to international tasks. International domains and secretariats RISE = Criminal Sanctions Agency Click on image to make it bigger. Expertmap s information in list format 15.1.2024 (Click to open the pdf. You can download the file if you want to listen to it.)"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/en/about-us/missions/"}],[{"title":"Cooperation ->"},{"content":"As of 2019, the Crisis Management Centre (CMC Finland) has operated in connection with the Ministry of the Interior. In addition to bringing together the administrative branches of the Ministry of the Interior, the Ministry for Foreign Affairs, the Ministry of Justice and the Ministry of Defence, the CMC has a broad cooperation network at national and international levels in the fields of education, expert recruitment, participation in international operations, and research and development."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/"}],[{"title":"International cooperation bodies ->"},{"content":"CMC Finland’s cooperation bodies in international civilian crisis management European Union (EU) The European Union is the central cooperation body in international civilian crisis management for Finland. Finland supports the strengthening of the European Union as a security community and its global presence by means of the EU’s Common Foreign and Security Policy (CFSP) and the EU’s Common Security and Defence Policy (CSDP). Finland participates in civilian crisis management operations under the CSDP. In addition, specialists can be sent to the agencies and secretariats of the EU’s special representatives. Operations range from monitoring and training to acting as a substitute for different authorities, such as the police or justice department. The EU’s civilian crisis management operations United Nations (UN) The UN has carried out peacekeeping operations ever since 1948. Most of the UN’s peacekeeping operations extend to civilian crisis management, and the UN’s several programmes and special organisations implement undertakings regarded as civilian crisis management. The overall crisis management strategy highlights the importance of strengthening the UN’s Comprehensive Approach. Finland participates in the UN’s operations through civilian and military resources by supporting the development of the UN’s crisis management structures, including the strengthening of the police and rule of law capacity. The UN’s peacekeeping operations Organization for Security and Co-operation in Europe (OSCE) The OSCE is one of the largest regional security organisations in the world. Its field operations cover not only conflict prevention, but also upholding the principle of the rule of law, democracy and human rights, and safeguarding the position of minority groups. Decisions on the OSCE’s operations are made on a case-by-case basis, considering the current political situation and resources. OSCE operations Council of Europe (CoE) The Council of Europe is the oldest cooperation and human rights organisation in Europe. The basic aim of the CoE is to strengthen human rights and security in Europe by upholding democracy and the rule of law. The CoE coordinates its operations in the field with other organisations, such as the OSCE. From the perspective of civilian crisis management, the CoE is a producer of standards and content for crisis management, rather than being engaged in field operations. North Atlantic Treaty Organization (NATO) Based on the Partnership for Peace, Finland is engaged in cooperation with NATO. The Report on Finnish Foreign and Security Policy states that Finland participates actively in the development of partnership and cooperation programmes that are open for NATO’s partner countries. Finland supports activities aimed at promoting NATO’s stability and reforming defence sectors in NATO’s partner countries and continues to participate in NATO’s civilian and rescue service operations. NATO’s crisis management operations"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/yhteistyo/kansainvalinen-yhteistyo/"}],[{"title":"Kurssikalenteri ->"},{"content":"Kurssikalenteri wpseo_breadcrumb Täältä löydät sekä Kriisinhallintakeskuksen järjestämät kurssit että ne yhteistyökumppanien järjestämät kurssit, joille lähetämme asiantuntijarekisteriin kuuluvia asiantuntijoita. Kriisinhallintakeskuksen järjestämiin koulutuksiin teemme osallistujavalinnat itse. Yhteistyökumppanien järjestämille kursseille Kriisinhallintakeskus tekee yleensä esitykset osallistujavalinnoista, mutta varsinaiset osallistujavalinnat tekee kurssin järjestäjä. Menneet kurssit wpv-view name= Kaikki Haluatko ajantasaista tietoa koulutuksistamme? Voit tilata sähköpostiisi ilmoitukset uusista koulutusmahdollisuuksistamme Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/koulutus/kurssikalenteri/"}],[{"title":"Course Calendar ->"},{"content":"Course Calendar wpseo_breadcrumb Here you can find the courses organised by CMC Finland and the courses organised by our partners where we send experts registered in our register of experts. When the training is organised by the Crisis Management Centre, we select the participants ourselves. When the course is organised by our partner, CMC usually prepares proposals on who to select on the course, but the actual selection of participants is made by the course organiser. When a course opens for applications, we will send a notification to all those signed up on our email list. You can sign up for the list here. wpv-view name= Kaikki Haluatko ajantasaista tietoa koulutuksistamme? Voit tilata sähköpostiisi ilmoitukset uusista koulutusmahdollisuuksistamme Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/koulutus/kurssikalenteri/"}],[{"title":"Outi Lappalainen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/outi-lappalainen/"}],[{"title":"Jouni Pajunen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/jouni-pajunen/"}],[{"title":"Jouni Pajunen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/jouni-pajunen/"}],[{"title":"Anna Matikka ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/anna-matikka/"}],[{"title":"Arto Tissari ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/arto-tissari/"}],[{"title":"Jyrki Ruohomäki ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/jyrki-ruohomaki/"}],[{"title":"Mikko Ojala ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/mikko-ojala/"}],[{"title":"Mikko Ojala ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/mikko-ojala/"}],[{"title":"Mikko Ojala ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/mikko-ojala/"}],[{"title":"Kaisa Happo ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/8708/"}],[{"title":"Kaisa Happo ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/8708/"}],[{"title":"Kaisa Happo ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/8708/"}],[{"title":"Johanna Hakanen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/johanna-hakanen/"}],[{"title":"Johanna Hakanen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/johanna-hakanen/"}],[{"title":"Ville Mertamo ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/ville-mertamo/"}],[{"title":"Ville Mertamo ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/ville-mertamo/"}],[{"title":"Tietosuojaseloste: Moodle ->"},{"content":"Päiväys / muokkauspäivämäärä 13.9.2024 1. Rekisterinpitäjä Kriisinhallintakeskus CMC Finland Yhteystiedot:Ratapihantie 9, 6 kerros00520 Helsinkipuh. 0295 480 171 (Sisäministeriön vaihde) 2. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa Johtava asiantuntijaMikko Ojalapuh. 0295 480 171tietosuoja(at)cmcfinland.fi Sisäministeriön tietosuojavastaava:Mikko Levämäkipuh. 0295 488 351tietosuojavastaava.sm(a)govsec.fi 3. Rekisterin nimi Moodle-verkko-oppimisalustan henkilörekisteri. 4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus / rekisterin käyttötarkoitus Rekisteröidyn henkilötietoja käytetään verkko-oppimisympäristön palveluiden tarjoamiseen. Tietojen käsittely perustuu henkilön suostumukseen. 5. Rekisterin tietosisältö Nimi, sähköpostiosoite, käyttäjätunnus, käyttäjälle järjestelmään määritellyt käyttöoikeudet, loki kurssialueella tapahtuvasta toiminnasta. 6. Säännönmukaiset tietolähteet Henkilötietoja kerätään ainoastaan rekisteröidyltä itseltään. 7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset Ei luovuteta. 8. Säännönmukaiset tietojen luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle Ei luovuteta tai siirretä. 9. Rekisterin suojauksen periaatteet Kaikilla käyttäjillä on henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana. Käyttäjä voi käsitellä ja nähdä ainoastaan omansa ja niiden henkilöiden tiedot, joita hänen on opiskelunsa tai työtehtäviensä vuoksi tarpeen käsitellä. 10. Tietojen säilytysaika Henkilötietoja säilytetään niin kauan kuin on tarpeen henkilötietojen käsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Tiedot poistetaan viimeistään, kun käyttäjätunnus on ollut käyttämättömänä kolme vuotta. 11. Tarkastusoikeus Henkilöllä on oikeus tarkastaa henkilörekisteriin talletetut tiedot. Tarkistusoikeus on voimassaolevan lainsäädännön mukainen.Pyynnön voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: training(at)cmcfinland.fi tai postitse osoitteeseen Kriisinhallintakeskus, PL 1325, 00521 Helsinki. Lisätietoja tarkistuspyynnön lähettämisestä:Kun haluat tarkastaa tietosi | Tietosuojavaltuutetun toimisto 12. Oikeus vaatia tiedon korjaamista Rekisteröidyllä henkilöllä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää korjaamaan rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset tiedot. Tietojen korjauspyynnön voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen training(at)cmcfinland.fi, tai postitse osoitteeseen Kriisinhallintakeskus, PL 1325, 00521 Helsinki. Lisätietoja oikaisupyynnön lähettämisestä:Kun haluat oikaista tietojasi | Tietosuojavaltuutetun toimisto"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-moodle/"}],[{"title":"Saavutettavuusseloste ->"},{"content":"Sivuston ylläpitäjä: Kriisinhallintakeskus CMC Finland Tämä saavutettavuusseloste koskee palvelua www.cmcfinland.fi (sivuston 22.9.2020 julkaistu versio) ja on laadittu/päivitetty 18.8.2021. Olemme arvioineet palvelun saavutettavuuden itse. Digipalvelun saavutettavuuden tila Täyttää saavutettavuusvaatimukset osittain. Ei saavutettava sisältö 3. Verkkosivusto ei ole vielä kaikilta osin vaatimusten mukainen Havaittava: Sivustolla on liitetiedostoja, jotka eivät ole saavutettavia. Saavuttamaton sisältö ja sen puutteet Verkkosivusto sisältää liitetiedostoja (pdf, doc), joista kaikki eivät ole saavutettavia. Ei-saavutettavia liitetiedostoja on osa ennen 23.9.2018 laadituista tiedostoista, jotka eivät kuulu sovellettavan lainsäädännön piiriin. Vanhat liitetiedostot pyritään uudistamaan saavutettaviksi vuoden 2023 aikana. Saavutettavuusvaatimukset jotka eivät täyty 1.4.13 Sisältö osoitettaessa tai kohdistettaessa Valvontaviranomainen Jos huomaat sivustolla saavutettavuusongelmia, anna ensin palautetta sivuston ylläpitäjälle. Vastauksessa voi mennä 14 päivää. Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen tai et saa vastausta lainkaan kahden viikon aikana, voit tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Etelä-Suomen aluehallintoviraston verkkosivulla kerrotaan tarkasti, miten ilmoituksen voi tehdä ja miten asia käsitellään. Valvontaviranomaisen yhteystiedot Etelä-Suomen aluehallintovirastoSaavutettavuuden valvonnan yksikkösaavutettavuus(at)avi.fipuhelinnumero 0295 016 000 (vaihde)"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/saavutettavuusseloste/"}],[{"title":"Tietosuojaseloste: Webropol ->"},{"content":"Päiväys / muokkauspäivämäärä 13.9.2024 1. Rekisterinpitäjä Kriisinhallintakeskus CMC Finland Yhteystiedot:Ratapihantie 9, 6 kerros00520 Helsinkipuh. 0295 480 171 (Sisäministeriön vaihde) 2. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa Jouni Pajunenpuh. 0295 480 171tietosuoja(at)cmcfinland.fi Sisäministeriön tietosuojavastaava:Mikko Levämäkipuh. 0295 488 351tietosuojavastaava@intermin.fi 3. Rekisterin nimi Webropol-pohjaiset tapahtumien osallistuja- ja asiakasrekisteri, koulutusten hakeutumisrekisteri, siviilikriisinhallinnan tehtävien hakeutumisrekisteri, asiantuntijakyselyiden vastausrekisteri. 4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus / rekisterin käyttötarkoitus Henkilötietoja käsitellään asiakkaan tilaamien palveluiden toimittamiseksi sekä tilausten, ilmoittautumisten, yhteydenottojen, asioinnin, raportoinnin ja muiden asiakkuuden hoitamiseen liittyvien toimenpiteiden yhteydessä ja mahdollistamiseksi. Henkilötietoja voidaan käsitellä myös osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tuotettavia raportteja, tuloksia ja tutkimuksia voidaan julkaista. Raportoinnissa ja julkaisutoiminnassa huolehditaan, ettei vastaajia voida tunnistaa. Lisäksi niiden asiakkaiden, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa hakeutua siviilikriisinhallintatehtäviin, henkilötiedot siirretään asiantuntijarekisteriin kurssisuorituksen ja operaatioon hakeutumisen merkitsemiseksi. Siviilikriisinhallintatehtäviin hakeuduttaessa asiakkaan ilmoittamia tietoja hyödynnetään tehtävään liittyvissä ehdokasasetteluissa. Siviilikriisinhallintakoulutuksiin hakeuduttaessa asiakkaan ilmoittamia tietoja hyödynnetään koulutukseen liittyvissä ehdokasasetteluissa. Tietojen käsittely perustuu henkilön suostumukseen. 5. Rekisterin tietosisältö Henkilöryhmät, joiden tietoja voidaan käsitellä ovat Rekisterinpitäjän järjestämiin tapahtumiin, avaamiin koulutuksiin ja tehtäviin hakeutuvat sekä osallistuvat henkilöt. Rekisteri voi sisältää rekisteröidyn itsensä täyttämiä seuraavia tietoja: • yhteystiedot (nimi, sähköposti, puhelinnumero, osoite)• demografiatiedot (syntymäaika, sukupuoli, kansalaisuus, äidinkieli)• koulutukseen ja ammattiin liittyvät tiedot (koulutus, kielitaito, erityisosaaminen, ammatti, virkanimike, työkokemus, taustatyönantaja, aiemmat työnantajat, ansioluettelo)• muut asiakkaan suostumuksella kerätyt tiedot (mm. passin numero, passin voimassaoloaika, ajokorttiluokka, käytettävyys tehtäviin, suostumus tulla arvioiduksi koulutuksen aikana, operaatiokokemukset, näkemykset kansainvälisen tehtävän vaikutuksesta työuraan) 6. Säännönmukaiset tietolähteet Henkilötietoja kerätään ainoastaan rekisteröidyltä itseltään. 7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset Ei luovuteta. Kohdan 4. mukaisesti tietoja voidaan siirtää siviilikriisinhallinnan asiantuntijarekisteriin. 8. Säännönmukaiset tietojen luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle Ei luovuteta tai siirretä. 9. Rekisterin suojauksen periaatteet Rekisteritietoja käsitellään hyvien tietosuojakäytänteiden mukaisesti. Manuaalinen aineisto säilytetään lukitussa tilassa. Fyysinen pääsy tietoihin on estetty kulunvalvonnan ja muiden turvatoimien avulla. Tietoja säilytetään teknisesti suojattuna. Rekisteritietoja käsittelevät ja ylläpitävät ainoastaan rekisterinpitäjä ja erikseen tehtävään nimetyt henkilöt. Käyttäjiä sitoo vaitiolovelvollisuus. 10. Tietojen säilytysaika Henkilötietoja säilytetään niin kauan kuin on tarpeen henkilötietojen käsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. 11. Tarkastusoikeuden toteuttaminen Henkilöllä on oikeus tarkastaa henkilörekisteriin talletetut tiedot. Tarkistusoikeus on voimassaolevan lainsäädännön mukainen.Pyynnön voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: cmc(at)cmcfinland.fi tai postitse osoitteeseen Kriisinhallintakeskus, PL 1325, 00521 Helsinki. Lisätietoja tarkistuspyynnön lähettämisestä:Kun haluat tarkastaa tietosi | Tietosuojavaltuutetun toimisto 12. Henkilötietojen korjaaminen ja tietojen korjaamisen toteuttaminen Rekisteröidyllä henkilöllä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää korjaamaan rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset tiedot. Tietojen korjauspyynnön voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen cmc(at)cmcfinland.fi, tai postitse osoitteeseen Kriisinhallintakeskus, PL 1325, 00521 Helsinki. Lisätietoja oikaisupyynnön lähettämisestä:Kun haluat oikaista tietojasi | Tietosuojavaltuutetun toimisto"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-webropol/"}],[{"title":"Tietosuojaseloste: Viestintä- ja uutiskirjerekisteri ->"},{"content":"Päiväys/muokkauspäivämäärä 13.9.2024 1. Rekisterinpitäjä Kriisinhallintakeskus CMC Finland Yhteystiedot:Ratapihantie 9, 6 kerros00520 Helsinkipuh. 0295 480 171 (Sisäministeriön vaihde) 2. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa Johtava asiantuntijaKatriina Lilloivapuh. 0295 480 171tietosuoja(at)cmcfinland.fi Sisäministeriön tietosuojavastaava:Mikko Levämäkipuh. 0295 488 351tietosuojavastaava.sm(a)govsec.fi 3. Rekisterin nimi Kriisinhallintakeskuksen viestintä- ja uutiskirjerekisteri 4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus / rekisterin käyttötarkoitus Rekisteriä käytetään Kriisinhallintakeskuksen sähköisten uutiskirjeiden ja tiedotteiden lähettämiseen vastaanottajien sähköpostiin. Henkilötietojen käsittelyn peruste on rekisteröidyn suostumus. 5. Rekisterin tietosisältö Rekisteröidyn nimi ja sähköpostiosoite. Lisäksi vapaaehtoisena tietona asianosaisen organisaatio. 6. Säännönmukaiset tietolähteet Tiedot kerätään Kriisinhallintakeskuksen verkkosivuilla olevan sähköisen uutiskirjeen tilauslomakkeen avulla. Tilaaminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Rekisterissä olevia tietoja tilaajat voivat itse päivittää ja muokata sähköisellä lomakkeella. Rekisteriin voidaan viedä vastaavat rekisteritiedot myös Kriisinhallintakeskuksen toimesta manuaalisesti. Rekisteristä poistuminen: uutiskirjeiden tilauksen peruuttaminen ja sitä kautta tietojen poisto rekisteristä tapahtuu sähköisellä lomakkeella tilaajan itsensä toimesta. 7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset Ei luovuteta. 8. Säännönmukaiset tietojen luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle Tietoja ei luovuteta eteenpäin ja ne jäävät ainoastaan rekisterinpitäjälle. Rekisteristä ei siirretä tietoja EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle. 9. Rekisterin suojauksen periaatteet Rekisteri sijaitsee emaileri-palvelimella, joka on sijoitettu valvottuun palvelinkeskukseen. Rekisteriin pääsy on rajattu vain järjestelmää työtehtävissään tarvitseville. Jokaisella järjestelmää käyttävällä on henkilökohtainen käyttäjätunnus. 10. Tietojen säilytysaika Henkilötietoja säilytetään niin kauan kuin se on tarpeellista uutiskirjeen lähettämiseksi, kunnes tilaus peruutetaan tai uutiskirjepalvelun olemassaolo lakkaa. Uutiskirjeen peruneiden henkilötiedot hävitetään välittömästi. 11. Tarkastusoikeuden toteuttaminen Henkilöllä on oikeus tarkastaa henkilörekisteriin talletetut tiedot. Tarkistusoikeus on voimassaolevan lainsäädännön mukainen.Pyynnön voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: hr(at)cmcfinland.fi tai postitse osoitteeseen Kriisinhallintakeskus, PL 1325, 00521 Helsinki. Lisätietoja tarkistuspyynnön lähettämisestä:Kun haluat tarkastaa tietosi | Tietosuojavaltuutetun toimisto 12. Henkilötietojen korjaaminen ja tietojen korjaamisen toteuttaminen Rekisteröidyllä henkilöllä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää korjaamaan rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset tiedot.Tietojen korjauspyynnön voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen hr(at)cmcfinland.fi, tai postitse osoitteeseen Kriisinhallintakeskus, PL 1325, 00521 Helsinki. Lisätietoja oikaisupyynnön lähettämisestä:Kun haluat oikaista tietojasi | Tietosuojavaltuutetun toimisto"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-viestinta-ja-uutiskirjerekisteri/"}],[{"title":"Tietosuojaseloste: Asiantuntijarekisteri ->"},{"content":"Päiväys / muokkauspäivämäärä 13.9.2024 1. Rekisterinpitäjä Kriisinhallintakeskus CMC FinlandYhteystiedot:Ratapihantie 9, 6 kerros00520 Helsinkipuh. 0295 480 171 (Sisäministeriön vaihde) 2. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa Johtava asiantuntijaKatriina Lilloivapuh. 0295 480 171tietosuoja(at)cmcfinland.fi Sisäministeriön tietosuojavastaava:Mikko Levämäkipuh. 0295 488 351tietosuojavastaava.sm(at)govsec.fi 3. Rekisterin nimi Siviilikriisinhallinnan asiantuntijarekisteri 4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus / rekisterin käyttötarkoitus Tallennettuja tietoja voidaan käyttää asiantuntijan rekrytoimiseen kriisinhallinnan tehtäviin, työnantajan henkilöstöhallintoon, koulutus- ja harjoitustoimintaan sekä palvelussuhdetietojen, operaatiotiedon ja tilannekuvan ylläpitämiseen. CMC Finland voi käyttää tietoja tutkimustyöhön, jonka tarkoituksena on keskuksen lakisääteisten ydintoimintojen ja kansainvälisen kriisinhallinnan kehittäminen.Asiantuntijarekisteri on tarkoitettu Kriisinhallintakeskuksen kouluttamien sekä siviilikriisinhallintatehtäviin rekrytoitujen asiantuntijoiden tietojen tallentamiseen, voimassa olevan lain mukaisesti. (Laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan 1287/2004, 3. luku). 5. Rekisterin tietosisältö Asiantuntijarekisteri sisältää asiantuntijan henkilö-, koulutus- ja työkokemustietoja. Rekisteri sisältää myös asiantuntijan valmiuteen ja palvelussuhteeseen liittyviä tietoja.Asiantuntijarekisterissä säilytettävät tiedot ovat:• Nimi, henkilötunnus tai syntymäaika, kansalaisuus ja äidinkieli, ajokorttiluokat ja tilitiedot• Yhteystiedot: Kotiosoite, sähköpostiosoitteet (Oma, työ, operaatio), puhelinnumerot (Oma, työ, CMC puhelin, satelliitti)• Lähiomaisen nimi ja puhelinnumerot• Palvelussuhteeseen ja kriisinhallintatehtävään ehdolle asettamiseen liittyvät tiedot• Lain mukaisesti maksettaviin korvauksiin liittyvät tiedot ja liitteet, palkat ja olosuhdekorvaukset• Koulutushistoriatiedot ja osaaminen• Työkokemustiedot (taustatyönantaja)• Huoltolentojen suorituspäivät• Poissaolot• Lähtö ja -paluuvalmistelujen suoritukset HR-henkilöstön muistilistaksi.• Luvat tietojen luovuttamiseen:o yhteystietojen luovutuslupa koulutus- ja tutkimuskäyttööno yhteystietojen luovutuslupa median käyttöön 6. Säännönmukaiset tietolähteet Kaikki rekisteriin tallennettavat henkilötiedot saadaan henkilön itsensä toimittamina hänen osallistuessaan kriisinhallinnan koulutuksiin tai harjoituksiin tai henkilön ollessa ehdolla asiantuntijatehtäviin. Henkilö täyttää toimintaan hakeutuessaan henkilötietolomakkeen.Koulutusasiantuntijat, henkilöstöasiantuntijat ja henkilöstöassistentit ylläpitävät ja päivittävät rekisterin tietoja. Rekisteriin päivitettävän tiedon asiantuntija toimittaa henkilökohtaisesti itse tai ne saadaan asiantuntijaa koskevan viranomaistoimenpiteen yhteydessä. 7. Säännönmukaiset tietojen luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle Asiantuntijarekisterissä olevia yksittäisiä tarpeellisia tietoja voidaan luovuttaa kyseisen asiantuntijan rekrytointitarkoituksessa, myös teknisen käyttöyhteyden avulla, kansainväliselle järjestölle tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijalle. Tietoja pyytävän on esitettävä selvitys tietojen asianmukaisesta suojauksesta ennen tietojen luovuttamista.Rekisterin tiedot varastoidaan fyysisesti EU-alueen sisäpuolella oleviin datakeskuksiin. Tietoja ei siirretä EU/ETA-alueen ulkopuolelle. 8. Tietojen vastaanottajat Rekisterin tietoja vastaanottaa henkilötietojen käsittelijänä toimiva Sympa Oy, Suomi, joka on kriisinhallintakeskuksen asiantuntijarekisterin palveluntarjoaja ja ylläpitäjä.Rajatulla joukolla palveluntarjoajan palveluntoimitus-, ylläpito-, turvallisuus- ja palvelutiimien jäseniä on pääsy tallennettuun dataan siinä määrin kuin se on välttämätöntä järjestelmän toimivuuden ja palvelun ylläpidon kannalta. Työntekijöille tehdään turvallisuusselvitys. Palveluntarjoajalla on laadunvalvonta - ISO9001-sertifikaatti sekä tietoturvajärjestelmät - ISO27001-sertifikaatti. Asiantuntijarekisterissä olevia tarpeellisia tietoja voidaan luovuttaa, myös teknisen käyttöyhteyden avulla, rekrytointi-, koulutus- ja tutkimustarkoituksessa ulkoministeriölle, sisäministeriölle, Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai muulle operaation toimeenpanijalle. 9. Rekisterin suojauksen periaatteet Käyttäjillä on henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana. Käyttäjillä on käyttöoikeus vain siihen osaan rekisteriä, jota hän tarvitsee. Tieto rekisterissä salataan vahvalla salauksella. Asiakasdatasta otetaan päivittäiset varmuuskopiot sekä kerran viikossa täydelliset varmuuskopiot. Muilta osin tietojen salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), EU:n tietosuoja-asetusta (2016/679) sekä tietosuojalakia (1050/2018). 10. Tietojen säilytysaika Tietoja säilytetään lain mukaisesti rekisterissä kymmenen vuoden ajan henkilön viimeisen palvelussuhteen, koulutuksen tai harjoituksen päättymisen jälkeen, jollei henkilö pyydä omien tietojensa poistamista aikaisemmin.(Laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan 1287/2004, 20 §)Niiden osalta, jotka on ainoastaan asetettu ehdolle tehtävään, mutta eivät ole olleet palvelussuhteessa, koulutuksessa tai harjoituksessa kymmenen vuoden aikana, tietoja säilytetään 12 kuukautta sen jälkeen kun operaation toimeenpanija on ilmoittanut hakuprosessin päättymisestä. 11. Tarkastusoikeus Henkilöllä on oikeus tarkastaa henkilörekisteriin talletetut tiedot. Tarkistusoikeus on voimassaolevan lainsäädännön mukainen.Pyynnön voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen: hr(at)cmcfinland.fi tai postitse osoitteeseen Kriisinhallintakeskus, PL 1325, 00521 Helsinki. Lisätietoja tarkistuspyynnön lähettämisestä:Kun haluat tarkastaa tietosi | Tietosuojavaltuutetun toimisto 12. Oikeus vaatia tiedon korjaamista Rekisteröidyllä henkilöllä on oikeus vaatia rekisterinpitäjää korjaamaan rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset tiedot.Tietojen korjauspyynnön voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen hr(at)cmcfinland.fi, tai postitse osoitteeseen Kriisinhallintakeskus, PL 1325, 00521 Helsinki. Lisätietoja oikaisupyynnön lähettämisestä:Kun haluat oikaista tietojasi | Tietosuojavaltuutetun toimisto"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-asiantuntijarekisteri/"}],[{"title":"Saapuminen ja esteettömyys ->"},{"content":"Saapuminen ja esteettömyys wpseo_breadcrumb Saapuminen ja esteettömyys Osoite: Kriisinhallintakeskus CMC Finland, Ratapihantie 9, 00520 Helsinki. Kriisinhallintakeskuksen toimitilat sijaitsevat Pasilassa, toimistokorttelin kuudennessa kerroksessa. Sisäänkäynti on Ratapihantien puolelta. Toimistorakennuksen aulapalvelu sijaitsee kiinteistön 1. kerroksessa ja on avoinna arkisin klo 08.00-16.15. Kaikkia vierailijoita pyydetään sopimaan vierailustaan toimistolle CMC:n yhteyshenkilönsä kanssa mahdollisimman varhain etukäteen. Aulapalveluun ilmoittautumisen jälkeen vierailijat noudetaan Kriisinhallintakeskuksen tiloihin. Lähimmät paikallisliikenteen pysäkit ovat linja-auto- ja raitiovaunupysäkit Ratapihantiellä ja Pasilan juna-asemalla, jossa myös lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät. Tarkemmat tiedot raitiovaunujen ja linja-autojen reiteistä, aikatauluista ja mahdollisista pysyvistä tai tilapäisistä muutoksista löydät Helsingin paikallisliikenteen sivuilta. Lähimmät maksulliset pysäköintipaikat: P-Veturi (alkava tunti virka-aikaan 2€) ja Aimo Park Scandic Pasila (alkava tunti 2€) Toimistorakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on lounasravintola Vaunu. Kriisinhallintakeskus on savuton ja tuoksuton työpaikka"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/saapuminen-ja-esteettomyys/"}],[{"title":"Arrival and accessibility ->"},{"content":"Arrival and accessibility wpseo_breadcrumb Arrival instructions and accessibility Address: Crisis Management Centre Finland, CMC Finland Ratapihantie 9, 00520 Helsinki. The Crisis Management Centre’s premises are located on the sixth floor of the office block in Pasila. The entrance is on the Ratapihantie side of the building. The lobby service of the office building is located on the first floor of the property. It is open on weekdays from 8:00 am to 4:15 pm. Any visitors coming to the office are invited to arrange their visit with their CMC Finland contact person as early in advance as possible. After registering with the lobby services, visitors will be picked up and escorted to the Crisis Management Centre’s premises. The nearest local traffic stops are the bus and tram stops on Ratapihantie and at Pasila train station, where commuter and long-distance trains also stop. For more detailed information on tram and bus routes, timetables and any permanent or temporary changes, see the Helsinki Region Transport (HSL) website. tekstilinkki: Journey Planner, tickets and fares, customer service | HSL.fi The nearest parking spaces subject to a fee: P-Veturi (EUR 2 for every beginning hour) and Aimo Park Scandic Pasila (EUR 2 for every beginning hour) CMC Finland is a smoke-free and fragrance-free workplace."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/saapuminen-ja-esteettomyys/"}],[{"title":"Ankomst och tillgänglighet ->"},{"content":"Ankomst och tillgänglighet wpseo_breadcrumb Ankomst och tillgänglighet Adress: Krishanteringscentret CMC Finland, Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors. Krishanteringscentrets lokaler finns i Böle, på sjätte våningen i kontorskvarteret. Ingång från Bangårdsvägen. Kontorsbyggnadens reception finns på våning 1 i fastigheten och den är öppen på vardagar kl. 8.00–16.15. Alla besökare ombeds att i så god tid som möjligt på förhand komma överens om sitt besök med sin kontaktperson vid CMC. Efter att besökarna har anmält sig vid receptionen hämtas de till Krishanteringscentrets lokaler. De närmaste hållplatserna för lokaltrafiken är buss- och spårvagnshållplatserna vid Bangårdsvägen och Böle station, där även när- och fjärrtågen stannar. Närmare information om spårvagnarnas och bussarnas rutter, tidtabeller och möjliga permanenta eller tillfälliga förändringar finns på webbplatsen för Helsingforsregionens trafik. De närmaste avgiftsbelagda parkeringsplatserna: P-Veturi (påbörjad timme under tjänstetid 2 €) och Aimo Park Scandic Pasila (påbörjad timme 2 €) Krishanteringscentret är en rök- och doftfri arbetsplats."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/saapuminen-ja-esteettomyys/"}],[{"title":"Johanna Hakanen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/johanna-hakanen/"}],[{"title":"Ville Mertamo ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/ville-mertamo/"}],[{"title":"How to get there & Accessibility ->"},{"content":"How to get there Address: Crisis Management Centre CMC Finland, Ratapihantie 9, 00520 Helsinki. The premises of the Crisis Management Centre are located in Pasila, on the sixth floor of the office block. The entrance to the building is from Ratapihantie. The lobby services of the office building are located on floor -1 and they are open on weekdays between 8.00 and 16.15. All visitors are requested to book their visit to the office with their CMC contact person in advance. After registering at the reception desk in the lobby, visitors will be directed to the premises of the Crisis Management Centre. The closest local public transport stops are tram stops on Ratapihantie and bus stops at the Pasila railway station, where commuter and long-distance trains also stop. More detailed information on the routes and timetables for trams and buses can be found on the public transport website for the Helsinki region. The nearest paid parking spaces are located at Pasilan Asema-Parkki. There is a lunch restaurant called Vaunu on the first floor of the office building. The Crisis Management Centre is a smoke-free and fragrance-free workplace. Accessibility The premises of the Crisis Management Centre CMC Finland are accessible to all visitors. Visitors with reduced mobility can enter the premises via the sliding doors at the main entrance (Ratapihantie 9, Helsinki). To access the entrance floor level and the lobby services, a disabled lift is available. From there, visitors will be directed to the Centre. Visitors must use a lift to reach the Centre on the sixth floor. Toilet facilities for persons with reduced mobility are available on the sixth floor in the lift lobby, next to the emergency exit. Guide dogs are permitted."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/en/info/how-to-get-there-accessibility/"}],[{"title":"Ankomst & Tillgänglighet ->"},{"content":"Ankomst Adress: Krishanteringscentret CMC Finland, Bangårdsvägen 9, 00520 Helsingfors. Krishanteringscentrets lokaler finns i Böle, på sjätte våningen i kontorskvarteret. Ingången är från Bangårdsvägen. Kontorsbyggnadens reception finns på våning -1 i fastigheten och den är öppen på vardagar kl. 8.00–16.15. Alla besökare ombeds komma överens om sitt besök på förhand med sin kontaktperson vid CMC. Efter att besökarna har anmält sig vid receptionen hämtas de till Krishanteringscentrets lokaler. De närmaste hållplatserna för lokaltrafiken är spårvagnshållplatserna vid Bangårdsvägen och busshållplatserna på Böle station, där även när- och fjärrtågen stannar. Närmare information om spårvagns- och busslinjerna och tidtabellerna finns på lokaltrafikens webbplats. De närmaste avgiftsbelagda parkeringsplatserna finns på Pasilan Asema Parkki. På kontorsbyggnadens första våning finns lunchcaféet Vaunu. Krishanteringscentret är en rök- och doftfri arbetsplats. Tillgänglighet Krishanteringscentret CMC Finlands lokaler är tillgängliga. Besökare med nedsatt rörlighet kommer in via huvudingångens skjutdörrar (Bangårdsvägen 9, Helsingfors). Med handikapphissen kommer besökaren till entrévåningen och receptionen, och därifrån guidas besökarna vidare. Förflyttningen mellan våningarna sker med hiss. Handikapptoaletterna på sjätte våningen finns i hisshallen bredvid nödutgången. Ledarhundar är tillåtna."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/om-oss/ankomst-tillganglighet/"}],[{"title":"Invoicing information ->"},{"content":"Invoicing information wpseo_breadcrumb Invoicing address Electronic invoicing address:EDI code: 003702459923200Business identify code: 0245992-3Operator: OpusCapita Group OyOperator code: E204503 Ministry of the Interior’s e-invoicing instruction, pdf"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/laskutus/"}],[{"title":"Fakturering ->"},{"content":"Fakturering wpseo_breadcrumb Fakturering Krishanteringscentralen tar endast emot elektroniska inköpsfakturor, dvs. e-fakturor. OVT-kod: 003702459923200OpusCapita Group Oy:s förmedlarkod: E204503Inrikesministeriets FO-nummer: 0245992-3Momsnummer: FI02459923 Närmare information omfakturering."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/laskutus/"}],[{"title":"Laskutus ->"},{"content":"Laskutus wpseo_breadcrumb Laskutustiedot Kriisinhallintakeskus vastaanottaa vain sähköisiä ostolaskuja eli verkkolaskuja. OVT-tunnus: 003702459923200Välittäjä Posti Messaging Oy, Operaattoritunnus FI28768767Sisäministeriön Y-tunnus: 0245992-3ALV-tunnus: FI02459923 Sisäministeriö verkkolaskutuskirje"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/laskutus/"}],[{"title":"Info ->"},{"content":"Tietoa asioinnista Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin kanssa."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/info/"}],[{"title":"Medialle ->"},{"content":"Medialle wpseo_breadcrumb Medialle Viestintäasiantuntijamme auttaa median edustajia löytämään oikean tiedon ja asiantuntijat. Kriisinhallintakeskuksen logoa voi käyttää kuvituskuvana mediassa, kun aihe liittyy Kriisinhallintakeskukseen. Painokelpoisen logon saat tarvittaessa viestintäasiantuntijalta. Valokuvia kriisinhallintakeskuksen henkilöstöstä sekä asiantuntijoista kentällä saat viestintäasiantuntijalta."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/medialle/"}],[{"title":"For media ->"},{"content":"For media wpseo_breadcrumb For media Our Communications Specialist helps media representatives find the right information and experts. CMC Finland logo can be used as an illustration in the media when the topic relates to CMC Finland. If necessary, you can obtain a printable logo from our Communications Specialist. Photographs of CMC Finland’s personnel and experts in the field are available from our Communications Specialist."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/medialle/"}],[{"title":"För media ->"},{"content":"För media wpseo_breadcrumb För media Vår kommunikationsexpert hjälper representanter för media att hitta rätt information och experter. Krishanteringscentrets logotyp kan användas som illustration i medierna när ämnet anknyter till Krishanteringscentret. Vid behov fås en tryckbar logotyp av kommunikationsexperten. Kommunikationsexperten tillhandahåller också fotografier av krishanteringscentralens personal och våra experter utomlands."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/medialle/"}],[{"title":"Asiakirjajulkisuuskuvaus ->"},{"content":"Tiedonhallintalain 28 §:n mukaan tiedonhallintayksikön on julkisuusperiaatteen toteuttamista varten ylläpidettävä kuvausta sen hallinnoimista tietovarannoista ja asiarekisteristä. Kriisinhallintakeskus CMC Finland käyttää sisäministeriön asiarekisteriä ja asianhallintaa. CMC käsittelee lähetettyjen asiantuntijoiden rekrytointiin ja koulutukseen liittyviä asioita sekä siviilikriisinhallinnan tutkimusta ja julkaisutoimintaa. Lisätietoja saa sisäministeriön verkkosivuilta."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/info/asiakirjajulkisuuskuvaus/"}],[{"title":"Siviilikriisinhallinta - Tietoa työnantajalle ->"},{"content":"Sisältö Lukijalle Kriisinhallinnan tausta, tavoitteet ja toimijat Koulutus ja rekrytointi siviilikriisinhallinnan asiantuntijaksi Suomalaisten tehtävät siviilikriisinhallintaoperaatioissa Työ- ja virkasuhteen kysymyksiä Operaatioon lähtö ja operaatioaika Paluu kotimaahan ja työpaikalle Uuden osaamisen hyödyntäminen työpaikalla Muistilista työpaikalle ja siviilikriisinhallintatehtäviin lähtevälle Työnantajien kokemuksia työntekijöiden siviilikriisinhallintatehtäviin osallistumisesta Lukijalle Siviilikriisinhallinnan avulla pyritään vähentämään konflikteista ja kriiseistä kärsivien maiden epävakautta ja estämään sekasortoisten olojen leviämistä. Kriisioloissa sijaa saavat järjestäytynyt rikollisuus ja huumekauppa, hallitsematon maahanmuutto ja terrorismi, jotka levittäytyvä myös Eurooppaan ja ovat siten myös EU:n jäsenmaiden ongelmia. Näihin ongelmiin siviilikriisinhallinta pureutuu niiden lähtö- ja lähialueilla, tehden näin työtä Euroopan turvallisuuden lisäämiseksi. Siviilikriisinhallinta on EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeä instrumentti sekä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siviilikriisinhallintaan osallistumalla maamme on aktiivisesti mukana EU:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden toiminnassa ja päätöksenteossa. Yhtä olennaisesti siviilikriisinhallinta on vaikuttamista Euroopan ja Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Siviilikriisinhallinnan keskeinen toimintatapa on asiantuntijatyö, jota tehdään kriisialueilla sekä operaatioiden suunnittelussa ja johdossa. Suomi lähettää siviilikriisinhallintatehtäviin asiantuntijoiksi eri alojen ammattilaisia, jotka ovat tämän ajan valtion palveluksessa. Asiantuntijoiden työnantajana toimii Kriisinhallintakeskus, joka hoitaa niin henkilöiden rekrytoinnin ja kouluttamisen kuin myös varustamisen siviilikriisinhallintatehtäviin. Asiantuntijat nimitetään pääsääntöisesti vuoden määräajaksi kerrallaan, ja operaatiosta ja tehtävästä riippuen palvelussuhdetta voidaan jatkaa korkeintaan neljän vuoden ajaksi. Useimmilla siviilikriisinhallinnan tehtäviin lähtevillä on kotimaassa työpaikka, josta he ovat virka- tai työvapaalla. Tämä vaatii luonnollisesti työpaikalla suunnittelua ja erilaisten järjestelyjen tekemistä. Järjestelyjä helpottaa se, että työpaikalla on riittävästi tietoa siviilikriisinhallinnasta ja operaatioon lähtevään työntekijään liittyvistä työnantajan velvollisuuksista. Myös työntekijän paluu siviilikriisinhallintatehtävistä sujuu paremmin, kun työnantaja tietää miten operaatiossa työskentely vaikuttaa työntekijän osaamiseen ja miten sitä voidaan hyödyntää työntekijän palattua. Tähän materiaaliin on koottu tietoa työnantajille siviilikriisinhallinnasta, sen toimintatavoista sekä operaatioon lähtijöiden koulutuksesta. Lisäksi esitellään työnantajaa koskevia siviilikriisinhallintatehtäviin liittyviä lainkohtia. Materiaalin jälkimmäinen osa käsittelee työntekijän operaatioon lähtöön ja paluuseen liittyviä kysymyksiä. Loppuun on koottu näkökulmia ja työkaluja, jotka voivat auttaa operaatiossa kertyneen osaamisen tunnistamisessa ja sen hyödyntämisessä työpaikalla. Materiaali on tuotettu Kriisinhallintakeskuksessa ja sitä ovat kommentoineet useat aihepiirin asiantuntijat, siviilikriisinhallintatehtävissä toimineet sekä heidän työnantajansa. Lukijakuntaan toivotaan kuuluvan sekä niiden työnantajien, joiden työntekijä on lähdössä siviilikriisinhallintatehtäviin, että niiden, jotka haluavat edistää siviilikriisinhallintakokemusten hyödyntämistä omassa organisaatiossaan. Kriisinhallinnan tausta, tavoitteet ja toimijat Kriisi tai konflikti syntyy yleensä hyvin nopeasti. Kriisin kärjistyessä yhteiskunnan peruselementit alkavat horjua tehden valtiosta hauraan. Hauras valtio ei kykene huolehtimaan kansalaisten peruspalveluista ja hyvinvoinnista eikä takaamaan alueen turvallisuutta. Asukkaat altistuvat tällöin rikollisten toiminnalle, ihmisoikeuksien loukkauksille ja epätasa-arvolle. Kriisin vaikutukset voivat myös levitä kauas alkuperäisestä lähteestään pakolaisvirtojen, ääriliikkeiden toiminnan, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden muodoissa. Siviilikriisinhallinta on yksi keino kriisien lieventämiseen ja niiden vaikutusten leviämisen ehkäisyyn. Siviilikriisinhallinnan operaatioissa tuetaan aseellisesta konfliktista ja siitä seuraavasta humanitaarisesta kriisistä kärsivää tai siitä toipumassa olevaa haurasta valtiota. Sen keinot ovat ei-sotilaallisia, ja toiminta myös kohdistuu siviileihin, joiden elämää ja arjen vakauttamista siviilikriisinhallinnalla tuetaan. Operaatiossa työskentelevät asiantuntijat rauhoittavat tilannetta, kouluttavat, ohjaavat ja tukevat paikallisia viranomaisia heidän työssään sekä tarvittaessa hoitavat väliaikaisesti paikallisviranomaisten tehtäviä. Päämääränä on vahvistaa oikeus- ja turvallisuussektorin toimintakykyä ja auttaa luomaan demokraattinen valtio, jolla on toimiva hallinto, oikeusjärjestelmä, rajavalvonta ja poliisivoimat. Nämä suojaavat kansalaisia, takaavat ihmisoikeuksien kunnioituksen ja tasa-arvon toteutumista, sekä turvaavat taloudellista kehitystä. Suomen toimintaa siviilikriisinhallinnan kentällä ohjaa valtioneuvoston julkaisema Siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia. Siinä määritellään toiminnan tulevaisuuden visio ja tavoitteet, joiden mukaan siviilikriisinhallinnalla edistetään rauhaa, vakautta ja kestävää kehitystä. Strategiassa siviilikriisinhallinta liitetään keskeisten turvallisuutta uhkaavien tilanteiden, kuten hallitsemattoman maahanmuuton ja terrorismin leviämisen estämiseen. Suomen osallistuminen siviilikriisinhallintaan pohjautuu perustuslakiin (1 § 3. mom.), jossa säädetään maamme mukanaolosta kansainvälisessä yhteistyössä rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Tätä tehtävää on toteutettu jo useiden vuosikymmenten ajan lähettämällä suomalaisia kansainvälisiin rauhanturvaoperaatioihin. 2000-luvulla siviilikriisinhallinta on noussut Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan myötä tärkeäksi toimintamuodoksi sotilaallisen kriisinhallinnan rinnalle. Nykyään siviilikriisinhallinnassa vaikuttavat useat orga- nisaatiot, joista Suomen kannalta keskeisimmät ovat: Euroopan unioni (EU), jonka kansainvälinen rooli kriisien hallinnassa kasvaa edelleen. Suurin osa suomalaisista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista osallistuu juuri EU:n operaatioihin. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj), joka pyrkii siviilikriisinhallinnan avulla konfliktien ennaltaehkäisyyn sekä kansainvälisen luottamuksen ja rauhan rakentamiseen. Suomalaisia osallistuu nykyisin aiempaa enemmän Etyj:n operaatioihin. Yhdistyneet kansakunnat (YK), jonka peruskirjan mukaan sen turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta. Suomesta lähtee YK:n tehtäviin yksittäisiä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita. Nykyisin katsotaan, että nopein ja tehokkain tapa kriisin taltuttamiseen ja hauraan valtion olojen vakauttamiseen on kokonaisvaltainen kriisinhallinta. Siinä sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta tukevat toisiaan niin, että konfliktin hillintään ja olojen vakauttamiseen käytetään kussakin tilanteessa tehokkaimpia keinoja. Myös kansalaisjärjestöjen ja kehitysavun tekemä työ suuntautuu samoihin päämääriin ja on osa kokonaisuutta. Kansainvälisten organisaatioiden toiminta perustuu aina yhteistyöhön paikallisten kanssa ja heidän toimintansa tukemiseen. Koulutus ja rekrytointi siviilikriisinhallinnan asiantuntijaksi Suomalaisten siviilikriisinhallinnan koulutus sekä asiantuntijoiden rekrytointi ja lähettäminen operaatioihin on keskitetty Kriisinhallintakeskukselle (Crisis Management Centre, CMC Finland), joka toimii sisäministeriön yhteydessä. Kriisinhallintakeskus huolehtii kattavasti siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista, joihin kuuluvat henkilöstövalmiuksien lisäksi asiantuntijoiden logistiset ja materiaaliset valmiudet sekä toimintoja tukeva tutkimus ja kehittäminen. Siviilikriisinhallinnan tehtäviin hakeutuvilta edellytetään riittävää pohjakoulutusta – usein korkeakoulututkintoa – ja riittävää aiempaa työkokemusta. Vaatimuksena on myös hyvä englannin kielen taito, joka osoitetaan kielitaitotestistä saatavalla todistuksella. Ensimmäistä kertaa kenttätehtäviin hakeutuvilta edellytetään siviilikriisinhallinnan peruskoulutuksen suorittamista. Peruskoulutus järjestetään 12 päivää kestävänä intensiivikurssina, jota edeltää omaehtoinen verkko-opiskelu. Peruskoulutus kattaa sellaiset tiedot ja taidot, joita osallistuja tarvitsee riippumatta siitä, millaiseen siviilikriisinhallintatehtävään hän on hakeutumassa. Peruskoulutukseen sisältyvän turvallisuuskoulutuksen suorittaminen on vaatimuksena korkean riskin operaatioon osallistumiselle. Peruskoulutukseen sisältyvät aihepiirit ovat: konfliktien syiden ja seurausten sekä konfliktiin osallistuvien tahojen toiminnan analysointi ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen kansainvälisen yhteisön jäsenenä tehokkaat tarkkailu-, neuvonta- ja mentorointitaidot työskentely erilaisissa kulttuuri- ja toimintaympäristöissä kenttätyössä tarvittavien välineiden tehokas käyttö turvallisuus operaatiossa. Erikoiskoulutuksissa syvennetään peruskoulutuksessa opittavia siviilikriisinhallinnan tietoja ja taitoja tiettyyn erityisteemaan liittyen. Koulutukset on suunniteltu ensisijaisesti niille, joilla on aikaisempaa siviilikriisinhallinnan kokemusta tai kriisinhallinnan peruskoulutus. Erikoiskoulutuksia ja harjoituksia järjestetään sekä Suomessa että ulkomailla. Operaatiokohtainen perehdytyskoulutus tapahtuu yleensä siinä vaiheessa, kun henkilö on valittu tehtävään ja operaatioon lähtö on varmistunut. Koulutus kestää 1-5 päivää ja se sisältää syventävää tietoa kohdemaasta ja kyseisestä operaatiosta. Lisäksi Kriisinhallintakeskus antaa perehdytyksen työsuhteen ehtoihin, yhteydenpitokäytäntöihin, työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä muihin valtiotyönantajan kannalta keskeisiin teemoihin. Koulutus on pakollinen kaikille Suomen lähettämille asiantuntijoille. Operaatioon osallistumisen jälkeen järjestetään viimeinen koulutusjatkumoon kuuluva vaihe, palautetilaisuus. Tehtäviin rekrytointi Kriisinhallintakeskus ilmoittaa internetsivuillaan haettavina olevista siviilikriisinhallintatehtävistä. Tehtävää hakeneiden joukosta Kriisinhallintakeskus valitsee soveltuvimman suomalaisen ehdokkaan ja esittää tätä ulkoministeriölle (UM), joka hyväksyy suomalaisen ehdokkaan asettamisen ehdolle tehtävään. Lopullisen valinnan eri maiden asettamista ehdokkaista tekee operaatio. Operaatioon lähtevä ei voi itse päättää milloin hän tehtävässä aloittaa, vaan aloituspäivän määrittävät yhdessä operaatio ja Kriisinhallintakeskus. Käytännössä valinnan ja lähtöpäivän välillä on aikaa yleensä noin kuukausi, mutta operaation pyynnöstä ja Kriisinhallintakeskuksen valmiuksista riippuen aikaa voi kulua tässä vaiheessa enemmän tai huomattavasti vähemmänkin. Suomalaisten tehtävät siviilikriisinhallintaoperaatioissa Siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian ja nykyisen hallitusohjelman mukainen tavoite on, että kulloinkin siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimii 150 suomalaista. Käytännössä määrä kuitenkin vaihtelee eri aikoina. Nykyisin suomalaisia on noin kahdessakymmenessä kansainvälisessä operaatiossa ja toimistossa eri puolilla maailmaa. Noin joka kymmenes siviilikriisinhallinnan asiantuntija työskentelee Euroopan suurissa kaupungeissa niin kutsutuissa sihteeristötehtävissä. Sihteeristössä on operaatioiden ylin operatiivinen johto sitä tukevine esikuntineen ja siellä vaikutetaan siviilikriisinhallinnan kehittämiseen, operaatioiden suunnitteluun ja toteutukseen, sekä raportoidaan jäsenmaille operaatioiden toiminnasta. Siviilikriisinhallinnan kenttätehtäviin kuuluvat operaation ydin- ja tukitehtävät. Tukitehtävät vastaavat minkä tahansa organisaation hallinnollisia ja käytännön toimintaa tukevia tehtäviä, joita ovat mm. henkilöstöhallinto, atk-asioiden hoito ja tiedottaminen. Varsinaiset operaation ydintehtävät voidaan jakaa monitorointi, neuvonanto-, ja koulutustehtäviin sekä paikallisten viranomaisten toimintaa korvaaviin tehtäviin. Monitorointi- eli tarkkailutehtäviin kuuluvat aselevon, rauhansopimuksen ja ihmisoikeuksien toteutumisen tarkkaileminen. Lisäksi tarkkailijat edesauttavat paikallisten ryhmittymien välisen vuorovaikutuksen toteutumista. Tarkkailutehtävissä toimivilla ei ole täytäntöönpanovaltuutta, vaan tehtäviin kuuluvat ainoastaan tarkkailu ja raportointi havaituista asioista. Neuvonantajatehtävissä suomalaiset asiantuntijat tukevat paikallisia viranomaisia neuvoillaan. Esimerkkeinä tästä ovat paremmin toimivan oikeusjärjestelmän rakentamista tukeva neuvonta sekä poliisin ja oikeuslaitoksen yhteistyön parantaminen. Myös vankeinhoidon kehittäminen ja korruption torjunta voivat olla neuvonnan tavoitteena. Koulutustehtävissä suomalaiset osallistuvat yhteiskunnan kannalta keskeisten ammattiryhmien, kuten paikallisen poliisin, rajavartiomiesten ja oikeuslaitoksen työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen. Paikallisten viranomaisten toiminnan korvaaminen heidän tehtäviään hoitamalla on suhteellisen harvinaista. Näin saatetaan toimia silloin, kun paikallisten viranomaisten toimintakyky on heikentynyt konfliktin seurauksena. Suomalaiset asiantuntijat ovat hoitaneet esim. tuomarin ja syyttäjän tehtäviä, hallintotehtäviä, sekä poliisi- sekä tullitehtäviä Kosovossa (UNMIK ja EULEX Kosovo). Kaikissa tehtävissä läpileikkaavina teemoina ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan, ja sitä kautta siviilikriisinhallinnan, toiminnan painotukset. Ne ovat ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisuuden huomioonottaminen. Nämä periaatteet huomioidaan jo asiantuntijoiden koulutuksessa sekä asetettaessa suomalaisia ehdokkaiksi avoinna oleviin tehtäviin. Suomen osallistumisesta tiettyyn operaatioon ja panostuksen suuruudesta päätetään poliittisesti. Suomi on osallistunut mm. Etyj:n johtamaan SMMU, eli ’Special Monitoring Mission to Ukraine’ -operaatioon Ukrainassa. Muina esimerkkeinä Suomen osallistumisesta voidaan mainita Kosovossa toteutettava, oikeusvaltiokehitystä tukeva EULEX-operaatio ja Georgiassa aselepoa valvova EUMM-operaatio. Työ- ja virkasuhteen kysymyksiä Suurin osa siviilikriisinhallinnan asiantuntijatehtäviin hakeutuvista työskentelee kotimaassa valtion palveluksessa. Yksityiseltä sektorilta ja kansalaisjärjestöistä tulevien määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina niin, että heitä on tällä hetkellä reilu kolmannes kaikista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna mukana on eniten poliiseja, mutta kaikkiaan siviilikriisinhallintatehtävissä toimivien ihmisten tausta-ammattien kirjo on suuri. Laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan (1287/2004) säätelee palvelussuhdetta ja kokoaa operaatioon osallistuvan velvollisuudet ja oikeudet. Kriisinhallintaoperaatioon ulkomailla osallistuva on määräaikaisessa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon. Henkilön työnantaja on Kriisinhallintakeskus. Suomalaiset osallistuvat siviilikriisinhallinnan operaatioihin yleensä sekondeerattuina eli lähetettyinä asiantuntijoina. Tämä tarkoittaa, että Suomen valtio työnantajana lähettää heidät tehtäviin ja vastaa palkkakustannuksista, mutta toiminnallisesti he ovat operaation toimeenpanijan alaisuudessa, tehden operaation määräämiä tehtäviä. Siviilikriisinhallintalain 7 §:ssä säädetään oikeudesta saada virkavapautta ja vapautusta työstä palvelussuhteen ja siviilikriisinhallinnan perus- tai perehdytyskoulutuksen ajaksi sekä työ- ja virkasuhteen jatkumisesta. Pykälän 1 momentin mukaan: valtion, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevalle on myönnettävä palkatonta virkavapautta tai vapautusta työstä laissa tarkoitetun palvelussuhteen, siviilikriisinhallinnan peruskoulutuksen tai palvelussuhdetta edeltävän perehdytyskoulutuksen ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan valtion, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan työ- tai virkasuhdetta ei saa palvelussuhteen tai koulutuksen takia päättää eikä myöskään sen aikana irtisanoa. Sama koskee myös muita työnantajia, jotka ovat myöntäneet palveluksessaan olevalle vapautusta työstä laissa tarkoitetun palvelussuhdetta, siviilikriisinhallinnan peruskoulutusta tai palvelussuhdetta edeltävää perehdytyskoulutusta varten. Muun työnantajan kuin valtion, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan työsuhteen jatkumisen ja irtisanomissuojan edellytyksenä on siten työnantajan myöntämä vapautus työstä. Pykälän kolmannessa momentissa säädetään, että palvelussuhteen, koulutuksen tai harjoituksen päätyttyä tai keskeydyttyä henkilöllä on oikeus palata työhön siten kuin maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) 4 §:ssä säädetään. Sen mukaan työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja, jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä. Yllä mainittua pykälää sovelletaan myös silloin, kun siviilikriisinhallintatehtävä päättyy asiantuntijasta ja Kriisinhallintakeskuksesta riippumattomista syistä aiemmin kuin alkuperäinen nimitys. Käytännössä näin voi käydä esim. silloin, kun operaation tehtäviä karsitaan tai kun se lopetetaan kokonaan suunniteltua aiemmin. Myös operaatioon osallistuneen työntekijän lomakorvauksia käsittelevä siviilikriisinhallintalain 8 § on työnantajan kannalta tärkeä. Siinä säädetään, että muulle kuin valtion palveluksessa olevalle henkilölle suoritetaan siviilikriisinhallinnan palvelussuhteen päättyessä lomakorvausta siten kuin vuosilomalaissa säädetään. Sen sijaan valtion palveluksessa olevalle ei makseta lomakorvauksia, vaan operaatioaikana käyttämättä jäänyt vuosiloma pidetään sen jälkeen kun palvelussuhde siviilikriisinhallintatehtävissä päättyy. Vaihtoehtoisesti virasto ja virkamies voivat myös sopia siitä, että virkamiehelle tai työntekijälle maksetaan vuosilomakorvaus vuosilomapäiviltä, jotka on ansaittu siviilikriisinhallintalain 7 §:n 1 momentin mukaisilta virkavapausajoita tai työstä vapautusajoilta. Vuosilomakorvaus voidaan maksaa vain niiltä vuosilomapäiviltä, jotka on ansaittu virkavapausajan tai työssä vapautusajan kestettyä yhdenjaksoisesti yli 12 lomanmääräytymiskuukautta. Operaatioon lähtö ja operaatioaika Siviilikriisinhallintatehtäviin nimitetään aina määräajaksi, eikä niistä voi rakentaa jatkuvaa työsuhdetta tai uraa. Koska työntekijän odotetaan palaavan aiempaan työpaikkaansa siviilikriisinhallintatehtävien jälkeen, on sujuva yhteistyö niin operaatioon lähtiessä kuin sieltä palatessa tärkeää sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Avoin keskustelu ja suunnittelu ennen lähtöä sekä yhteydenpito operaatioaikana voivat ennaltaehkäistä paluuvaiheen ongelmia ja edesauttaa työntekijän kokemusten hyödyntämistä työpaikalla. Asiantuntija edustaa operaatiossa paitsi itseään ja Suomea, niin usein myös omaa organisaatiotaan. Työntekijän osallistuminen siviilikriisinhallintatehtäviin on organisaatiolle mahdollisuus hyödyllisten kontaktien luomiseen ulkomaisiin kollegoihin ja organisaatioihin sekä tiedon saantiin esim. kohdemaasta tai alueesta. Ennen työntekijän operaatioon lähtöä on hyvä suunnitella yhteydenpidon tapaa ja sen tavoitteita. Käytännössä työpaikan ja työntekijän yhteydenpitoon voi kuulua työntekijän työpaikalle lähettämä vapaamuotoinen raportti tietyin väliajoin (esim. kuukausittain). Raportti voi käsitellä asioita, joista työnantaja toivoo tietoa, tai se voi kertoa epävirallisemmin työntekijän kuulumisia. On hyvä kuitenkin muistaa, että yhteydenpito perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä virka- tai työvapaalla olevaa henkilöä voi velvoittaa pitämään yhteyttä tai raportoimaan vapaan aikaisista toimista. Yhteydenpitoa voi helpottaa se, että organisaatio nimeää siitä huolehtimaan vastuuhenkilön tai edustajan. Edustaja välittää työntekijän antamat tiedot organisaatiossa eteenpäin niitä tarvitseville ja informoi vastaavasti operaatiossa olevaa työpaikan tiedontarpeista. Hänen tehtävänään on myös toimia ulkomailla olevan työntekijän edustajana ja pitää tämä ajan tasalla työpaikan tapahtumista ja oman alan kehityksestä sekä lainsäädännön muutoksista. Yhteydenpidon lisäksi edustaja huolehtii kotiorganisaatiossa siitä, että työntekijä muistetaan silloin, kun organisaatiossa tehdään työntekijän asemaan vaikuttavia päätöksiä tai organisaatiotason urasuunnitelmia. Hyvä keino työpaikan ja työntekijän välisen suhteen ylläpitoon on se, että työntekijä käy kotimaan lomillaan työpaikalla tervehdyskäynnillä. Työntekijä osoittaa huomaavaisuutta työnantajaa kohtaan myös tiedottamalla työpaikalle välittömästi, jos hän jatkaa siviilikriisinhallintatehtävissä tai jos operaatio päättyy suunniteltua aiemmin. Väärinkäsitysten välttämiseksi on hyvä tehdä näkyväksi mahdolliset yhteydenpidon vaikeudet, kuten viestintävälineiden toimimattomuus, aikaero ja operaatioiden vaatimat salassapitosäännöt. Paluu kotimaahan ja työpaikalle Kulttuurishokkia pidetään normaalina reaktiona ihmisen muuttaessa ulkomaille. Myös kotiinpaluu ulkomaan operaatiosta voi tuntua suurelta, tai jopa suuremmalta muutokselta kuin vieraaseen kulttuuriin sopeutuminen. Tätä muutosta ja siihen liittyviä kokemuksia kuvataan käsitteellä käänteinen kulttuurishokki. Se on ulkomailta palaavilla hyvin tavallinen kokemus. Siihen voi kuulua ulkopuolisuuden tunnetta ja kotimaan tapojen kokemista vieraiksi ja oudoiksi. Käänteinen kulttuurishokki vaikuttaa niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työpaikallakin. Motivaatio- ja sopeutumisongelmat työpaikalla ovat mahdollisia, jos palaajan odotukset ja todellisuus eivät vastaa toisiaan. Palaaminen vanhoihin tehtäviin voi olla turhauttavaa, jos omien taitojen ja osaamisen koetaan kasvaneen huomattavasti ulkomaanoperaatiossa. Työntekijästä voi tuntua, ettei häntä ja hänen osaamistaan arvosteta, jos työnantaja ei osoita kiinnostusta hänen kokemuksiaan ja oppimaansa kohtaan. Jos epäsuhta omien odotusten ja kokemusten välillä kasvaa liian suureksi, voi halu työpaikan vaihtoon lisääntyä. Viime vuosina kriisinhallintaoperaatioiden toimintaympäristöt ovat muuttuneet vaarallisemmiksi ja myös siviiliasiantuntijat joutuvat aiempaa useammin uhkaaviin tilanteisiin. Vaikka vaaratilanteen tai välikohtauksen ja sen aiheuttamien tuntemusten käsittelyyn pyritään jo operaatioissa, voi ihminen tarvita paljonkin aikaa henkeään uhanneen tapahtuman aiheuttaman kriisin läpikäyntiin. Shokin jälkeinen reagointivaihe voi jatkua kuukausia, ja se voi ilmetä mm. ristiriitaisina ja voimakkaasti vaihtelevina tunteina, ahdistuneisuutena ja unettomuutena. On hyvä, jos työpaikalla pystytään tunnistamaan tilanteeseen puuttumisen ja avun tarve, tuetaan ihmisen jaksamista ja kannustetaan häntä hakemaan apua terveydenhuollon ammattilaisilta. Keinoja työhön paluun tukemiseen Huolellinen etukäteissuunnittelu ennen lähtöä Käänteisen kulttuurishokin tunnistaminen ja ajan antaminen sopeutumiselle Työnantajan kiinnostus työntekijän kokemuksia kohtaan Mahdollisuus työntekijälle puhua kokemuksistaan ja jakaa osaamista Joustavuus ja yksilökohtaisten erojen huomioon ottaminen Ohjaaminen tarvittaessa terveydenhuollon palveluihin. Uuden osaamisen hyödyntäminen työpaikalla Tieto ja jatkuva oppiminen kuuluvat nykyajan organisaatioiden tärkeimpiin menestystekijöihin. Organisaatio oppii sekä luomalla itse uutta tietoa että liittämällä yksilöiden hallussa olevaa tietoa palvelemaan organisaation tavoitteiden saavuttamista. Organisaatiossa keskeinen kysymys on, miten yksittäisillä ihmisillä oleva inhimillinen pääoma saadaan koottua yhteisöä hyödyttämään. Inhimillinen pääoma tarkoittaa työntekijän tietoja, taitoja, kykyjä ja muita piirteitä, jotka ovat työelämässä hyödyllisiä. Pääoma kasvaa, kun ihminen kouluttautuu, oppii uutta työssään ja saa elämänkokemusta. Jos työpaikalla ei tunnisteta tai hyödynnetä työntekijöiden inhimillistä pääomaa, hukataan arvokkaita resursseja. Inhimillinen pääoma voi olla yleistä, eli yleisiä taitoja ja kykyjä tai spesifistä, eli tietyssä työpaikassa hyödynnettävissä olevaa pääomaa. Siviilikriisinhallintatehtävät haastavat ihmisen oppimaan uutta ja kasvattavat siten inhimillistä pääomaa. Yleisimmin siviilikriisinhallintatehtävissä olleet arvioivat kerryttäneensä kielitaitoa, oppineensa toimimista monikulttuurisessa ja -arvoisessa yhteisössä sekä kartuttaneen tietoutta kohdemaasta ja kulttuurista. Näiden, sinänsä loogisesti, ulkomaantehtävissä karttuvien tietojen ja taitojen lisäksi siviilikriisinhallintatehtävien kerrotaan parantavan myös ihmissuhdetaitoja ja yleisiä työskentelytaitoja. Monikulttuurinen yhteisö on usein haastava, mistä syystä ihmisten erilaisuuden kanssa toimeen tuleminen ja johtaminen erityisesti hankalissa tilanteissa ovat taitoja, joiden monet kokevat kehittyneen operaatioaikana. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimineet kokevat usein henkilökohtaisen muutoksen suureksi. Kasvanut joustavuus ja stressinsietokyky ovat tärkeitä ominaisuuksia myös suomalaisessa työelämässä. Riippuen operaatiosta ja omista tehtävistä on mahdollista, että oma ammattitaito, kouluttajan taidot, projektityöskentely tai syvällinen tietämys jostakin erityisteemasta kuten ihmisoikeuksista on kasvanut. Kriisialueilla ja -tilanteissa työskentelyssä olennainen nopea reagointi, paineensietokyky ja organisointitaidot ovat myös nykyisessä suomalaisessa työelämässä tarpeellisia taitoja. Tehtävät ja kokemukset siviilikriisinhallintatehtävissä ovat erilaisia, mistä syystä on tarpeen selvittää kullekin yksilöllisesti kertynyt osaaminen. Osaamisen kehittymistä voi tarkastella esim. tulos- tai tavoitekeskustelun yhteydessä. Erilaiset osaamisen kartoituksen välineet, kuten osaamispuu tai osaamiskartta, voivat auttaa opitun näkyväksi tekemisessä. Siviilikriisinhallintatehtävät voidaan liittää uratarkasteluun ja nähdä ne yhtenä suunnitelmallisena urapolun vaiheena. Siviilikriisinhallintatehtävät voidaan ottaa myös osaksi organisaation urasuunnittelua. Organisaation tasolla voidaan laatia urapolkustrategia, jossa suunnitellaan, miten ja kenelle työntekijöistä suositellaan siviilikriisinhallintatehtäviä, jotta siitä koituisi mahdollisimman suuri hyöty organisaatiolle. Organisaation tavoitteet, oppiminen, urasuunnittelu ja yksittäisten työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen voidaan näin nähdä kehämäisenä toimintana, joka perustuu kokonaisuuden suunnittelulle. Muistilista työpaikalle ja siviilikriisinhallintatehtäviin lähtevälle Työnantaja Työntekijä Ennen lähtöä määrittelee kansainvälistymiseen liittyvät tavoitteet ja organisaation urapolut ottaa ajoissa esille suunnitelmansa siviilikriisinhallintatehtäviin lähtemisestä kannustaa organisaation kannalta oikeiden henkilöiden osallistumista hakee ajoissa virka- tai työvapaata nimeää edustajan/yhdyshenkilön lähtijälle tarjoaa lähtövalmennuksen Operaation aikana informoi tärkeistä organisaation ja toimintaympäristön muutoksista pitää yhteyttä työnantajaan sähköpostilla/puhelimitse, vierailee työpaikalla informoi ajoissa paluupositiosta edustaa operaatiossa myös työntantajaa Operaation jälkeen mahdollisaa opitun jakamisen organisaatiossa jakaa tietoa ja osaamista organisaatiossa tukee palaajaa; paluuvalmennus, kiinnostus, terveydenhoito käyttää uusia tietojaan ja osaamistaan organisaation hyväksi Työnantajien kokemuksia työntekijöiden siviilikriisinhallintatehtäviin osallistumisesta Kokemuksia siviilikriisinhallintatehtävistä Rikosseuraamuslaitoksessa Virva Ojanperä Erityisasiantuntija, Rikosseuraamuslaitos, keskushallintoyksikkö Meillä on toistaiseksi aika vähän työntekijöitä, jotka ovat olleet siviilikriisinhallintatehtävissä. Organisaatiollamme on kuitenkin hyviä kokemuksia siitä, kun virkamiehiämme on ollut kansainvälisissä tehtävissä. Joskus käy niin, että henkilö on tehnyt siviilikriisinhallintatehtävissä vaativampia tehtäviä kuin mitä hänellä omassa työssään kotimaassa on. Hän on löytänyt ehkä itsestään uusia kykyjä, kehittynyt ja innostunut uusista tehtävistä. Kun kuitenkin meillä Suomessa virkarakenteet ovat aika jäykät, ei ehkä oppimaansa pystykään hyödyntämään omassa tehtävässään. Tästä voi seurata pettymystä. Suurin hankaluus taas on usein siinä, miten siirtää saatuja kokemuksia arjen työhön. Osaamisen siirtäminen ei ole kaikille helppoa, sillä vaaditaan rohkeutta esittää uutta ja erilaista osaamista työyhteisössä. Kaikki eivät myöskään koe luontevaksi pitää esitelmiä tai jakaa saamaansa kokemusta kollegoilleen. Työntekijä ei aina itsekään tunnista kaikkea ”hiljaista” osaamista, joka on ulkomaan komennuksen kautta kertynyt. Työyhteisökään ei välttämättä aina suhtaudu vastaanottavaisesti. On tietysti myös henkilöitä, jotka pistävät itsensä likoon palattuaan ja kertovat kokemuksistaan avoimesti. Arjessa tärkeä taito on kuitenkin ulkomaisten tai ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden kanssa toimimisen taito. Kansainvälisissä tehtävissä olleet ymmärtävät paremmin toisesta kulttuurista tulevan asiakkaan toimintaa, mikä tavallisesti johtaa parempaan vuorovaikutukseen. Meillä siviilikriisinhallintatehtäviin lähteminen toimii, koska se on pyritty kytkemään koulutusjatkumoon. Jos on kiinnostunut näistä tehtävistä, niin kiinnostus on tuotava esiin kehityskeskustelussa. Sen jälkeen henkilö voi hakea Kriisinhallintakeskuksen peruskurssille. Jos hän pääsee sinne ja suorittaa koulutuksen, niin hänen odotetaan myös sitoutuvan operaatioon lähtöön. Koska asiasta keskustellaan, ja työntekijä sitoutuu asiaan, ei se tule esimiehelle yllätyksenä, vaikka tietysti konkreettisesti lähtö voi olla nopeakin. Sijaisen etsiminen on luonnollisesti asia, jonka laitokset joutuvat sitten hoitamaan. Meillä ei tarvita irrotettavuuslausuntoa, mutta Kriisinhallintakeskuksen kanssa ollaan yhteydessä. Näkemykseni on, että tällä hetkellä organisaatio ei saa täyttä hyötyä irti siviilikriisinhallintatehtävissä olleiden kokemuksista. Esimiehet eivät välttämättä tiedä riittävästi tästä toiminnasta ja operaatioissa olleet eivät aina jaa kokemuksiaan riittävästi. Johtajan rooli onkin tärkeä, sillä työntekijän ja esimiehen välillä on oltava luottamusta ja arvostusta; myös työntekijän uusia ulkomailla hankittuja taitoja kohtaan. Rikosseuraamuslaitoksessa on strateginen asiakirja nimeltä Kansainvälisen toiminnan suuntaviivat, jossa siviilikriisinhallinta on nostettu yhdeksi keskeisistä kansainvälisen toiminnan muodoista. Se on kuitenkin aika ylivertainen keino ammatilliseen kehittymiseen. Itse olen yrittänyt hyödyntää siviilikriisinhallintatehtävissä olleiden kokemuksia keskushallinnossa, kun on ollut kehittämisprojekteja, joissa tämän tyyppisestä kokemuksesta on hyötyä. Paljon enemmänkin olisi vielä mahdollista. Myös operaatioissa olleet ovat alallamme aktiivisia ja innostaneet muita kollegoja hakeutumaan vastaaviin tehtäviin ja kertoneet näille kokemuksistaan. Poliisiorganisaatio ja siviilikriisinhallintatehtävät Olavi Saunamäki Rikoskomisario, Keski-Suomen perustutkintayksikön johtaja Vuosien varrella meiltä on ollut useita työntekijöitä siviilikriisinhallintatehtävissä, ja monet heistä ovat olleet niissä useita kertoja. Itseäni siviilikriisinhallintatehtäviin lähtö ei ole kiinnostanut, mutta ymmärrän kyllä, että toisia ihmisiä tämän tyyppiset tehtävät kiinnostavat. Näen myös, että usein henkilöt, jotka siviilikriisinhallintatehtäviin lähtevät ovat kyvykkäitä, innokkaita ja haluavat oppia aina uutta. Siviilikriisinhallintatehtäviin lähdön syitä on varmasti monia. Uskon, että tärkeä syy on pitkän työrupeaman katkaiseminen. Poliisin työhän on melko samanlaista alkaen siitä kun on valmistunut ja aloittanut työuransa. Tässä suhteessa siviilikriisinhallintatehtävät toimivat, sillä sieltä palattua työntekijä on usein täynnä intoa ja saanut sopivasti taukoa omasta työstä. Monella palaavalla onkin työmotivaatio korkealla. Kun työntekijä on operaatiossa, pidämme yhteyttä sähköpostilla. Kutsumme työntekijän erilaisiin tilaisuuksiin, kuten vaikka työpaikan joululounaalle tai liikuntailtapäivään. Jos hän sattuu olemaan tuolloin Suomessa lomalla, voi hän osallistua tilaisuuteen. Monet työntekijät myös poikkeavat kotilomilla ollessaan työpaikalla iltapäiväkahvilla. Enemmänkin työyhteisö ihmettelee, jos ei poikkea. Sähköpostiyhteydenpito on hyvä myös silloin, kun jotakin ikävää tapahtuu operaatioalueella. Silloin on hyvä saada viesti joka kertoo, että kaikki on kunnossa. Ulkomaantyöskentelyn loppua kohden viestien vaihto kiihtyy, sillä tarkka tieto kotiin ja työhön paluun ajankohdasta täytyy olla selvillä. Mielestäni on erittäin tärkeää, että ennen siviilikriisinhallintatehtäviin lähtöä työnantaja ja työntekijä keskustelevat siitä, millainen tilanne voi olla palatessa. Poliisiorganisaatiossa tapahtuu paljon muutoksia, ja voi olla, että henkilö ei voi palata samoihin työtehtäviin kuin mistä on lähtenyt. Vaikka virka ja nimike säilyvät, voi työntekijä kokea pettymystä, jos paluun jälkeiset työtehtävät eivät ole sitä mitä hän odottaa. Muutokset työpaikalla työntekijän poissaolon aikana edellyttävät myös, että paluun jälkeen työnantaja perehdyttää uudelleen työntekijän työhön. Työntekijöiden kokemuksia ja oppimaa hyödynnämme esim. niin, että he pitävät koulutuspäivillä esitelmän kohdemaasta. Etenkin kielitaito ja ulkomaalaisten kanssa työntely kehittyvät siviilikriisinhallintatehtävissä, mitä kautta työn lopputulos on parempi. Kielitaidon ja kokemuksen hyödyntämisestä voidaan keskustella ja sopia tu- loskeskusteluissa. Myös monenlaiset poliisikulttuurit tulevat tutuiksi eri maiden kollegoiden kanssa työskennellessä. Näen, että suomalaiset poliisit pärjäävät ulkomailla hyvin, ja ovat hyvää mainosta suomalaisesta poliisista ja poliisikoulutuksesta. Siviilikriisinhallintatehtäviin lähdössä on huomioitava myös oman organisaation tarpeet niin, että etenkään moni ylemmässä virassa oleva ei voi olla poissa samanaikaisesti. Kuitenkin siviilikriisinhallintatehtävät ovat vain yksi syy muiden joukossa vapaan hakemiselle omasta työstä. Näen, että olisi tärkeää luoda tulevaisuudessa selvät ohjeet, joiden perusteella kaikkien kohtelu olisi näissä asioissa tasapuolista virkavapaan syystä riippumatta. © CMC Finland Helsinki, 2021"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/hakijan-tietopaketti/siviilikriisinhallinta-tietoa-tyonantajalle/"}],[{"title":"Beskrivning av handlingars offentlighet ->"},{"content":"Enligt 28 § i lagen om informationshantering inom den offentliga förvaltningen (906/2019) ska en informationshanteringsenhet för genomförande av offentlighetsprincipen upprätthålla en beskrivning av de informationslager och ärenderegister som den förvaltar. Krishanteringscentret CMC Finland använder inrikesministeriets ärenderegister och ärendehantering. CMC behandlar ärenden som gäller rekrytering och utbildning av utsända experter samt forskning och publikationsverksamhet inom civil krishantering. Mer information finns på inrikesministeriets webbsida."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/om-oss/beskrivning-av-handlingars-offentlighet/"}],[{"title":"Info ->"},{"content":"Information on how to be in contact with the Crisis Management Center CMC Finland."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/en/info/"}],[{"title":"Info ->"},{"content":"Information om hur man sköter ärenden med Krishanteringscentret CMC Finland."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/info/"}],[{"title":"För media ->"},{"content":"Vi hjälper representanter för medier att hitta rätt information och experter. Kontakta Krishanteringscentrets kommunikation Säkrast når du Krishanteringscentrets kommunikation vardagar kl. 9–16. assistent Kaisa Kopsa, tfn o50 4687 348 Meddelanden och webbnyheter Du kan få information om verksamheten vid Krishanteringscentret genom att följa spalten Aktuella händelser på cmcfinland.fi-webbplatsens startsida. Du kan även beställa våra meddelanden direkt till din e-post. Sociala medier En del meddelanden och nyheter publiceras även i kanaler på sociala medier där är det möjligt att skriva kommentarer om dem. Krishanteringscentret använder följande kanaler på sociala medier: Facebook: CMC Finland Twitter: @CMCFinland YouTube: CMC Finland Instragram: cmc.finland LinkedIn: Crisis Management Centre (CMC) Finland Bloggar I expertbloggen skriver experter vid Krishanteringscentret om viktiga frågor kring centrets verksamhet. I bloggen om erfarenheter från fältet framför däremot experter som deltar i internationella uppdrag sina egna, ofta personliga åsikter om frågor kring deras arbete. Bloggarna upprätthålls av Krishanteringscentrets kommunikation. Publikationer Krishanteringscentret publicerar olika undersökningar, utredningar, rapporter och guider. I serien CMC Finland Working Papers publiceras bland annat forskningsrapporter och seminarierapporter på finska och engelska. Krishanteringscentrets logotyp Krishanteringscentrets logotyp kan användas som illustration i medier om temat har en anknytning till Krishanteringscentret. Fotografier Här hittar du fotografier på Krishanteringscentrets direktörer. I samband med publiceringen av bilden bör Gary Wornell nämnas som fotograf. gallery columns= 2 size= medium link= file ids= 10697,12074,10691,10688"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/info/for-media/"}],[{"title":"Kontaktuppgifter ->"},{"content":"Intervjuförfrågningar och ytterligare information för medier: +358 (0) 295 488 380 Adress Krishanteringscentret CMC Finland Postadress: PB 1325 00521 Helsingfors Besöksadress: Bangårdsvägen 9, 6 våningen, 00520 Helsingfors Telefon: +358 295 480 171 (växel) E-postadresser Personalenheten: hr(at)cmcfinland.fi Utbildningsenheten: training(at)cmcfinland.fi Enheten för forskning och utveckling: research(at)cmcfinland.fi Personliga e-postadresser: fornamn.efternamn(at)cmcfinland.fi Respons: cmc(at)cmcfinland.fi Kontaktuppgifter till personalen"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/info/kontaktuppgifter/"}],[{"title":"Ansökningsförfarande ->"},{"content":"I Finland är det utrikesministeriet som beslutar om i vilka operationer inom civil krishantering som landet deltar. Krishanteringscentret CMC Finland rekryterar och skickar experter till de uppgifter som ledigförklaras genom ett nationellt ansökningsförfarande (sekundering). Ledigförklarade uppgifter publiceras på sidan för internationella arbetstillfällen på Krishanteringscentrets webbplats. Den som söker till en expertuppgift bör ha den utbildning, kompetens och språkkunskap som den internationella uppgiften förutsätter. Krishanteringscentret ordnar en operationsspecifik introduktion för den som väljs som expert till uppgiften och utrustar experten för resan. Allmänna förutsättningar för sökande till uppgifter inom civil krishantering Avläggande av grundkursen i civil krishantering eller en motsvarande kurs, om den sökande inte har tidigare erfarenhet av civil krishantering. Kravet gäller inte sekretariatsuppgifter. Minst 18 månader har förflutit på den utsatta dagen sedan den tidigare sekunderingen via Krishanteringscentret upphört. Den sökande är inte kandidat eller sekunderad via Krishanteringscentret till någon annan uppgift som upphör efter att den uppgift som söks börjar. Dessutom placeras de sökande som jämfört med sin tidigare uppgift inom civil krishantering ansöker om en uppgift på en lägre eller jämbördig nivå sist i kön bland lämpliga sökanden i nomineringarna. Nivåerna på den ansökta och tidigare uppgiften jämförs slutligen utifrån svårighetsklassificering. Ytterligare information om lediga uppgifter hos aktörer inom civil krishantering finns bland annat på webbplatserna för EU eller Organisationen för säkerhet och samarbete i Europa (OSSE). Ansökningsförfarande Krishanteringscentret eftersträvar att tillhandahålla uppgifter för de experter som deltagit i den grundläggande utbildningen inom civil krishantering så snart som möjligt efter utbildningen. Även om beslutet om deltagande i krishantering fattas vid utrikesministeriet kan även Krishanteringscentret föreslå ledigförklaring av uppgifter. En expert kan uttrycka sitt intresse för att söka till en lämplig uppgift genom att fylla i formuläret nedan. Obs! Experten ska uppfylla följande krav: Den som framför förslaget ska fylla ovillkorliga krav på utbildning och erfarenhet för uppgiften. Minst två veckor av tiden för ansökan till uppgiften kvarstår. När du gör en egentlig ansökan till en ledig uppgift ska du fylla i den uppgiftsspecifika ansökan noggrant och skicka den enligt anvisningarna i ansökningsannonsen senast på den sista ansökningsdagen. Om ansökan lämnas i god tid innan tidsfristen löper ut kan Krishanteringscentret vid behov begära den sökande korrigera och komplettera de brister som konstaterats i ansökan. Bifoga inga intyg till ansökan, men var emellertid beredd att lämna kopior på dessa på särskild begäran. Krishanteringscentret returnerar inga ansökningar eller deras bilagor. På vår webbplats hittar du lediga internationella uppgifter. Anvisningar för poliser Enligt Polisstyrelsens beslut POL-2016-7755 kan de polismän som söker till uppgifter inom civil krishantering redan vid ansökan till uppgifter i sina ansökningar använda den tjänstgöringsgrad som ligger närmast ovan tjänstgöringsgraden enligt polismannens fasta tjänst i hemlandet. Tjänstgöringsgraden tas i bruk vid avfärden till uppgiften. Polisstyrelsen beslutar separat om befordringar avseende polisernas högsta grader. Vad gäller översättningar av titlar ska de engelskspråkiga översättningarna som Polisstyrelsen har bekräftat användas, pdf. Ytterligare information och exempel på befordringar: Beslut: tjänstgöringsgrader för polismän i uppgifter inom civil krishantering och fredsbevarande, pdf. Anvisning för ifyllning av FN:s EASP-formulär, pdf. Förslag om civila krishanteringsuppgifter som ledigförklaras I vissa fall kan även Krishanteringscentret föreslå att uppgifter ledigförklaras. För närvarande är det endast möjligt att aktivt föreslå att tjänster inom EU och OSSE ledigförklaras. Krishanteringscentret kontrollerar på tjänstens vägnar om uppgiften är förenlig med den nationella strategin för civil krishantering och utrikesministeriets aktuella kvantitativa och kvalitativa riktlinje. Alla uppgifter som ledigförklarats publiceras för allmän ansökan i Krishanteringscentrets informationstjänst och på centrets webbplats. Krishanteringscentret strävar enligt FN:s säkerhetsrådsresolution 1325 efter att öka kvinnors deltagande i uppgifter inom krishantering och uppmuntrar i synnerhet kvinnliga sökare att uttrycka sitt intresse för lämpliga uppgifter."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/ansokningsforfarande/"}],[{"title":"Forsknings-, utbildnings- och utvecklingssamarbete ->"},{"content":"Krishanteringscentret CMC Finland är den övergripande aktören inom civil krishantering i Finland och svarar således för den nationella utbildningsverksamheten inom civil krishantering. Utöver Krishanteringscentrets partner samarbetar vi bland annat med Försvarshögskolan, Freds- och konfliktforskningscentret vid Tammerfors universitet (TAPRI) och Uleåborgs universitets PeaceTalk-program. Krishanteringscentret stöder i synnerhet EU:s och FN:s utbildningsverksamhet genom olika arbetsgrupper. Dessutom är vi medlem i Europeiska säkerhets- och försvarsakademin och två EU-projekt: EU Police and Civilian Services Training (EUPCST) och EU Civilian Training Initiative (EUCTI). Syftet med det internationella utbildningssamarbetet är att utveckla utbildningen inom civil krishantering såväl tematiskt som innehållsmässigt, identifiera utbildningsbehov, standardisera utbildningar, främja utbildar- och studentutbyte och utveckla undervisningsmetoderna. Syftet med Krishanteringscentrets forsknings- och utvecklingsverksamhet är att producera ny information för förbättrad beredskap inom den nationella civila krishanteringsförvaltningen. Inom forskning och utveckling samarbetar Krishanteringscentret bland annat med universitet, tankesmedjor, medborgarorganisationer och statliga partner. Forskningsverksamheten sker främst inom konsortier så som EPON-nätverket (The Effectiveness of Peace Operations Network), där man gemensamt studerar exempelvis effekterna av krishantering."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/samarbete/forsknings-utbildnings-och-utvecklingssamarbete/"}],[{"title":"Fakturering ->"},{"content":"Krishanteringscentret CMC Finland tar endast emot e-fakturor. EDI-kod: 003702459923200 OpusCapita Group Oy:s förmedlarkod: E204503 Inrikesministeriets FO-nummer: 0245992-3 Momsreg.nr: FI02459923 Statskontorets anvisningar om nätfakturering Inrikesministeriets faktureringsanvisningar, pdf"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/info/fakturering/"}],[{"title":"Kontaktformulär ->"},{"content":"Kontaktformulär contact-form-7 id= 10797 title= Skicka respons om vår webbplats"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/yhteystiedot/palaute/"}],[{"title":"Contact information ->"},{"content":"For media: +358 (0) 295 488 380 Address Kriisinhallintakeskus CMC Finland Post address: PO Box 1325, 00521 Helsinki Visiting address: Ratapihantie 9, 6th floor, 00520 Helsinki, Finland Phone.: +358 295 480 171 (exchange) Email: cmc@cmcfinland.fi"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/en/info/contact-information/"}],[{"title":"Kurskalender ->"},{"content":"Kurskalender wpseo_breadcrumb Här hittar du både de kurser som Krishanteringscentret ordnar och de kurser som samarbetspartnerna ordnar, till vilka vi skickar experter som hör till expertregistret. Vi väljer själva deltagare till de utbildningar som Krishanteringscentret ordnar. När det gäller kurser som ordnas av samarbetspartner ger Krishanteringscentret i allmänhet förslag till val av deltagare, men de egentliga antagningarna görs av kursarrangören. När ansökningstiden för vilken kurs som helst börjar skickar vi ett meddelande om detta till dem som anslutit sig till vår e-postlista. Du kan ansluta dig till e-postlistan här. wpv-view name= Kaikki"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/koulutus/kurssikalenteri/"}],[{"title":"Avoimet työpaikat Kriisinhallintakeskuksessa ->"},{"content":"Tältä sivulta löydät CMC:n avoimet tehtävät. Lisätietoja ja hakuohjeet löydät linkin takaa valtiolle.fi-palvelusta."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/info/avoimet-tyopaikat-kriisinhallintakeskuksessa/"}],[{"title":"Lediga arbetsplatser ->"},{"content":"På denna sida hittar du Krishanteringscentrets lediga arbetsplatser. Mer information hittar du bakom länken (på tjänsten valtiolle.fi). Ansökningstid för universitetsstuderandenas praktikplatser vid utbildningsenheten samt forsknings- och utvecklingsenheten för året 2022 öppnas i september-oktober 2021. Assistent (DL 23.6.2021 kl 16.15)"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/om-oss/lediga-arbetsplatser/"}],[{"title":"Cooperation in training, research and development ->"},{"content":"Crisis Management Centre (CMC) Finland is a centre for expertise in civilian crisis management, and it is therefore responsible for national training in the area of civilian crisis management. In addition to the partners of the Finnish Centre of Expertise in Comprehensive Crisis Management, we are engaged in training cooperation with the National Defence University, the Tampere Peace Research Institute (TAPRI) and the PeaceTalk research project at the University of Oulu. In particular, CMC Finland supports the training activities of the EU and the UN through different working groups. We are also a member of the European Security and Defence College (ESDC) and two EU projects: EU Police and Civilian Services Training (EUPCST) and EU Civilian Training Initiative (EUCTI). The aim of international training cooperation is to develop civilian crisis management training both in terms of themes and content, identify any training needs, standardise training, promote trainer and student exchange, and develop teaching methods. The aim of CMC Finland’s research and development activities is to produce new information to improve national capabilities in civilian crisis management. In R&D activities, CMC Finland cooperates with universities, think tanks, non-governmental organisations and governmental partners. Research activities focus on projects carried out in such consortiums as the Effectiveness of Peace Operations Network (EPON, The Effectiveness of Peace Operations Network) to study the impact of crisis management, for example."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/en/cooperation/cooperation-in-training-research-and-development/"}],[{"title":"Kurser i civil krishantering ->"},{"content":"Grundkursen i civil krishantering Grundkursen i civil krishantering ger en expert förutsättningar att arbeta i en operation, oavsett vilken yrkesbakgrund han eller hon har. De kunskaper och färdigheter som lärs ut under grundkursen behövs dessutom i alla typer av uppdrag inom civil krishantering. Kursen strävar efter att ge deltagarna en realistisk bild av det dagliga arbetet i samband med en civil krishanteringsoperation och att förbereda dem på utmaningar som de kan möta ute på fältet. Fördjupande kurser kring olika teman Utöver grundkurser ordnas också fördjupande kurser kring olika teman, såsom mänskliga rättigheter, mentorskap och rådgivning, projekthantering och övergripande krishantering. Dessa kurser är i regel avsedda för sådana personer som redan har gått en grundkurs i civil krishantering (eller motsvarande) och redan har arbetat i civila krishanteringsoperationer. Introduktionsutbildningen för den specifika operationen För experter som utses till civila krishanteringsuppdrag ordnas dessutom en introduktionsutbildning för den specifika operationen strax före avfärden till verksamhetsområdet. På så sätt säkerställs att övergången till de nya uppgifterna sker så smidigt som möjligt. Säkerhetskurs (HEAT) Alla som vill arbeta med civila krishanteringsuppdrag ska vara medvetna om de risker som är förknippade med fältuppdrag inom civil krishantering, och de ska ha sådana grundläggande kunskaper som behövs för hantering av dessa risker.Senast när en expert har utsetts för en operation som ska utföras i ett högriskområde ska han eller hon delta i en säkerhetskurs (Hostile Environment Awareness Training, HEAT). Krishanteringscentrets grundkurser har i regel innefattat en HEAT-kurs."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/vad-vi-gor/utbildning/kurser-i-civil-krishantering/"}],[{"title":"Att söka till grundutbildningen ->"},{"content":"Grundutbildningen inom civil krishantering ger beredskap för att arbeta med internationella expertuppdrag Grundutbildningen inom civil krishantering ger behörighet för att bli utsedd för olika internationella organisationers civila krishanteringsoperationer. Innehållet i grundutbildningen är gemensamt för alla oberoende av tidigare kompetens, expertuppdrag eller operationer. Grundutbildningen inom civil krishantering ska genomföras med Krishanteringscentret CMC Finlands kurs. Krishanteringscentret väljer deltagarna för kursen med en gemensam ansökningsprocess som är öppen för alla. På detta vis säkerställs att alla sökande behandlas rättvist och jämlikt samt att de sakkunnigas lägsta kompetensnivå är tillräcklig. Vid valet av deltagare för grundutbildningarna i civil krishantering är det huvudsakliga urvalskriteriet sökandens lämplighet för rekrytering till sakkunniguppdrag inom 12 månader från kursstarten. Vi rekommenderar att alla sökande tar del av de vanligaste uppdragsbeskrivningarna (pdf, på engelska) för civila krishanteringsoperationer och -missioner och följer med lediga jobb under rubriken ”Avoimet työpaikat” på vår webbplats. Krishanteringscentret öppnar ansökan till grundkursen i civil krishantering en gång per år. Om möjligheten att ansöka informeras på webbplatsen, i sociala medier och i centrets nyhetsbrev. Ansökningstiden till kursen är kortare för poliser än andra sakkunniga. Poliser ansöker till grundkursen genom att utöver Krishanteringscentrets ansökan fylla i en ansökan i Polisyrkeshögskolans Wilma. För sakkunniga inom polisförvaltningen tillämpas separata ansökningskriterier, som publiceras i polisens intranät (Sinetti) under rubriken internationell utbildning. Urval för civila krishanteringsuppdrag Att ha genomfört och blivit godkänd i grundkursen i civil krishantering är en förutsättning för att Krishanteringscentret ska kunna utse personen för ett uppdrag på fältet inom civil krishantering. För uppdrag kan även en sådan sökande utses, som vald och utsänd av Krishanteringscentret genomfört en grundkurs i civil krishantering ordnad av en samarbetspartner (till exempel IPOC, UNPOC eller annan motsvarande kurs). Krishanteringscentret ordnar dessutom en separat kurs för sakkunniga, med en egen ansökningsprocess. Till kursen för sakkunniga antas enligt övervägande sökande som arbetat med uppdrag ute på fältet inom civil krishantering, men inte som utsända av Krishanteringscentret. Ta del av Krishanteringscentrets utbildningsutbud. Läs mer i Krishanteringscentrets guide för sakkunniga (endast på finska). Prenumerera på våra aktuella meddelanden direkt per e-post."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/vad-vi-gor/utbildning/att-soka-till-grundutbildningen/"}],[{"title":"Julia Evans ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/julia-evans/"}],[{"title":"Julia Evans ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/julia-evans/"}],[{"title":"Julia Evans ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/julia-evans/"}],[{"title":"Att söka till en fördjupad utbildning ->"},{"content":"Krishanteringscentralen öppnar ansökan till fördjupade utbildningar för de som finns i registret över sakkunniga inom civil krishantering. Utbildningarna kan vara ordnade av Krishanteringscentralen eller någon annan tillförlitlig samarbetspartner. Till utbildningar som Krishanteringscentralen själv ordnar kan det undantagsvis även väljas sådana sakkunniga som har anknytning till temat för kursen men som inte finns i registret över sakkunniga – kontrollera detta i kursbeskrivningen. Syftet med de fördjupade utbildningarna är att fördjupa den sakkunnigas kompetens om ett specifikt tema, såsom säkerhetssektorreform konfliktanalys mänskliga rättigheter mentorskap rådgivning. Man kan inte rikta in sig på en ny karriär genom den fördjupade utbildningen. Exempelvis är det inte möjligt för en person som inte kan rekryteras som politisk rådgivare på basis av sin tidigare erfarenhet att kvalificeras för en sådan uppgift genom att gå en fördjupad kurs avsedd för politiska rådgivare. Med hjälp av fördjupade kurser kan man utveckla sin kompetens inom temat i fråga och på så sätt förbättra hur man presterar i en operation, skapa ett internationellt nätverk med jämlikar och eventuellt förbättra hur man presterar i en rekryteringsprocess. Kontrollera följande innan du söker till en fördjupad kurs: Identifiera ditt eget utbildningsbehov. Fundera på vilken uppgift du skulle kunna rekryteras till och inom vilken sektor du behöver grundligare kompetens. Valet av kursdeltagare görs på samma grunder som nomineringen av kandidater, så fyll i din ansökningsblankett lika noggrant som om du skulle söka till en uppgift inom en operation som passar dig. Fundera noga på vilken utbildning du verkligen har behov av och vilken kurs du vill söka till. Vi har begränsade resurser för att utbilda våra sakkunniga. Krishanteringscentralen låter inte en och samma sakkunnig gå flera kurser inom en kort tidsperiod. Målet är att rekrytera den sakkunniga till en operation efter den fördjupade utbildningen. Kontrollera om kursen endast är avsedd för personer som finns i registret över sakkunniga inom civil krishantering eller om ansökningskriterierna undantagsvis har breddats. I registret över sakkunniga ingår personer som Krishanteringscentralen har utstationerat till operationer eller sekretariat och/eller som har genomfört en grundutbildning i civil krishantering (såsom EUCCC, BCCM, IPOC, ASTU). På de fördjupade kurserna behandlar man inte längre grunderna i kursens tema och därför förutsätter de i allmänhet tidigare erfarenhet av civil krishantering, och ofta också grundläggande kunskaper om temat för kursen. Om personer som inte ännu har denna erfarenhet undantagsvis kan väljas till en kurs, nämns detta separat i utlysningen av ansökan. Om du alltså har genomfört grundutbildningen men inte ännu har utstationerats till en operation ska du i första hand söka dig till den uppgiften, inte till utbildningen. Kurserna är i allmänhet avsedda för en noggrant avgränsad målgrupp. Det lönar sig att noggrant bekanta sig med målgruppen innan man söker till utbildningen. Kursernas svårighetsgrad varier också. Kontrollera i kursbeskrivningen om kursen motsvarar just dina behov. Kontrollera ifall du redan tidigare har avlagt en motsvarande kurs. Ibland uppdateras namnet på kurserna även om innehållet i praktiken förblir detsamma. Om utbildningsanordnaren är en samarbetspartner (inte Krishanteringscentralen) och du som bäst arbetar i en operation eller vid ett sekretariat, ska du söka till utbildningen via din egen linjechef och operation. Krishanteringscentralen behandlar inte dessa ansökningar. Om utbildningen ordnas av Krishanteringscentralen ska du söka till utbildningen genom att fylla i vår ansökningsblankett enligt utlysningen av ansökan. Du ska trots allt själv diskutera med din chef och operationen om att delta i utbildningen på arbetstid. För de flesta fördjupade kurser kan vi utse endast en person, så fyll i ansökan noggrant. Valet av personer (eller nomineringen av kandidater) grundar sig på en helhetsbedömning som bland annat påverkas av en bedömning av personernas lämplighet för uppgifter Finlands aktuella prioriteringar och uppgifter som kommer att öppnas inom den närmaste framtiden vilken utbildning som är till nytta för sökanden i fråga samt personens inledande kompetensnivå och utbildningsbehov."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/vad-vi-gor/utbildning/att-soka-till-en-fordjupad-utbildning/"}],[{"title":"Minna Suutari ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/minna-suutari/"}],[{"title":"Minna Suutari ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/minna-suutari/"}],[{"title":"Minna Suutari ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/minna-suutari/"}],[{"title":"Leena Avonius ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/leena-avonius/"}],[{"title":"Privacy notice: Webropol ->"},{"content":"Date / edited on 21 February 2023 1. Registrar Crisis Management Centre CMC Finland Contact details: Ratapihantie 9, 6th floor 00520 Helsinki tel. 0295 480 171 (Ministry of Interior’s switchboard) 2. Contact person responsible for the register Jouni Pajunen cmc(at)cmcfinland.fi Data Protection Officer of Ministry of Interior: Mikko Levämäki phone 0295 488 351 tietosuojavastaava@intermin.fi 3. Name of the filing system The participant and customer register for events, the training application register, the application register for civilian crisis management missions and the register for expert surveys that are based on Webropol. 4. Purpose of the processing of personal data / purpose of the filing system Personal data is processed to provide services ordered by the client as well as in connection with and to enable orders, registration, contacts, service transactions, reporting and other account management measures. Personal data may also be processed as part of research and development activities. Reports, results and studies produced in research and development activities can be published. In reporting and publication activities, it will be ensured that the respondents cannot be identified. In addition, the personal data of those clients who have expressed their interest in applying for civilian crisis management missions will be transferred to the register of experts to mark a course completion and application for a mission. When applying for civilian crisis management missions, the information provided by the client is used in the related nomination of candidates. When applying for civilian crisis management training, the information provided by the client is used in the related nomination of candidates. The processing of data is based on the person’s consent. 5. Content of the filing system The groups of persons whose data can be processed are persons applying for and participating in events and training organised by the controller and those applying for missions. The filing system may contain the following data that the data subject has filled in themselves: • contact details (name, email, telephone number, address) • demographic information (date of birth, gender, nationality, mother tongue) • information related to education and profession (education, language skills, special competence, profession, job title, work experience, actual employer, previous employers, CV) • other information collected with the client’s consent (e.g. passport number, validity period of passport, driving licence category, availability for missions, consent to be assessed during training, experiences of operations, views on the impact of an international task on the career) 6. Regular sources of data Personal data is collected only from the data subjects themselves. 7. Regular disclosure of information Not disclosed. In accordance with point 4, data may be transferred to the register of experts in civilian crisis management. 8. Regular disclosure or transfer of data outside the EU or EEA Not disclosed or transferred. 9. Principles of the filing system protection The data in the register is processed in accordance with good data protection practices. Manual material is stored in locked premises. Physical access to the data is prevented with the use of access control and other security measures. Data is protected by technical means. The data in the register is processed and maintained only by the controller and separately designated persons. Users are bound by the obligation to remain silent. 10. Data storage period Personal data is stored only for as long as is necessary for the purposes for which the data processing is carried out. 11. Right of access The person has the right to access the data stored in the filing system. The right of access is in accordance with the legislation in force. Requests can be sent by email to: cmc(at)cmcfinland.fi or by post to: Crisis Management Centre, PO Box 1325, 00521 Helsinki. Read more about sending a request for access to data: When you want to inspect your data | Office of the Data Protection Ombudsman 12. Right to request rectification of personal information and data A data subject has the right to request that the controller rectify inaccurate and incorrect data concerning the data subject. Requests for rectification of the data can be sent by email to: cmc(at)cmcfinland.fi or by post to: Crisis Management Centre, PO Box 1325, 00521 Helsinki. Read more about sending a request for rectification: If you want to have your data rectified | Office of the Data Protection Ombudsman"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-webropol/"}],[{"title":"Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin juhlavuosi ->"},{"content":"Kriisinhallintakeskus perustettiin 1.2.2007 Kuopioon. Vuosien mittaan keskuksen toiminta kasvoi ja kehittyi, ja siitä tuli merkittävä toimija niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Kriisinhallintakeskus on vuosien varrella lähettänyt suomalaisia siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita tuhanteen kansainväliseen tehtävään, osallistunut lukuisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja kouluttanut satoja osaajia. Vuonna 2022 Kriisinhallintakeskus viettää 15-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden englanninkielinen seminaari järjestetään helmikuun 2. päivä verkossa teemalla 15 years of Human Security: How to move forward? Lisätietoja seminaarista löydät täältä."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/kriisinhallintakeskus-cmc-finlandin-juhlavuosi/"}],[{"title":"Leena Avonius ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/leena-avonius/"}],[{"title":"Leena Avonius ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/leena-avonius/"}],[{"title":"Hållbar utveckling ->"},{"content":"Hållbar utveckling wpseo_breadcrumb Hållbar utveckling Med hållbar utveckling avses en styrd global och lokal förändring vars mål är att uppnå goda levnadsmöjligheter för nuvarande och kommande generationer på ett sätt som är gynnsamt och hållbart med tanke på miljön och klimatet. År 2015 förband sig FN:s medlemsstater genom målprogrammet Agenda 2030 till att utrota extrem fattigdom samt till andra gemensamma mål för hållbar utveckling. Agenda 2030 innehåller 17 mål för hållbar utveckling, vilka har preciserats i delmål och följs upp med hjälp av globala och landsspecifika indikatorer. Finland har förbundit sig till målprogrammet både i hemlandet och i det internationella samarbetet. Många av målen för hållbar utveckling har anknytning till civil krishantering. I Finland främjar Krishanteringscentret hållbar utveckling med hjälp av sin egen strategi för hållbar utveckling. Dessutom deltar vi i kampanjen Åtagande2050 och utarbetar en årlig ansvarsrapport (på finska). Ansvarsrapportering Här kan du läsa Krishanteringscentrets ansvarsrapporter på finska: 2024, 2023, 2022, 2021. I ansvarsrapporteringen har vi identifierat följande av Agenda 2030-målen som de mest väsentliga för Krishanteringscentret: Jämställdhet (SDG 5) Minska ojämlikheter inom och mellan länder (SDG 10) Hållbar konsumtion och produktion (SDG 12) Bekämpa klimatförändringen (SDG 13) Fred, rättvisa och god förvaltning (SDG 16) Globalt partnerskap för hållbar utveckling (SDG 17)"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/kestava-kehitys/"}],[{"title":"Kestävä kehitys ->"},{"content":"Kestävä kehitys wpseo_breadcrumb Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ohjattua maailmanlaajuista ja paikallista muutosta, jonka päämääränä on saavuttaa hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville ympäristön ja ilmaston kannalta suotuisalla ja kestävällä tavalla. YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2015 Agenda 2030 tavoiteohjelmalla äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä muihin yhteisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Agenda 2030 sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on tarkennettu alatavoitteisiin ja joita seurataan globaalien ja maakohtaisten mittarien avulla. Suomi on sitoutunut tavoiteohjelmaan sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Monet kestävän kehityksen tavoitteista liittyvät siviilikriisinhallintaan. Kotimaassa Kriisinhallintakeskus edistää kestävää kehitystä oman kestävän kehityksen strategiansa avulla. Kestävyysraportointi Tutustu tästä Kriisinhallintakeskuksen Kestävyysraportteihin (ent. vastuullisuusraportti): 2024, 2023, 2022, 2021 Kestävyysraportoinnissa olemme Agenda 2030 tavoitteista tunnistaneet Kriisinhallintakeskukselle olennaisimmiksi tavoitteiksi: Sukupuolten tasa-arvo (SDG 5) Eriarvoisuuden väheneminen maiden sisällä ja niiden välillä (SDG 10) Kestävä kuluttaminen (SDG 12) Ilmastoteot (SDG 13) Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto (SDG 16) Yhteistyö ja kumppanuudet (SDG 17) Agenda 2030 tavoitteemme Sukupuolten tasa-arvo on läpileikkaavana teemana kaikessa Kriisinhallintakeskuksen toiminnassa ja tuemme erityisesti naisten osallistumista kriisinhallintaan sekä johtamismahdollisuuksia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325, Naiset, rauha, turvallisuus mukaisesti. CMC:n koulutusten sisällöissä huomioidaan sukupuolinäkökulma, ja koulutuksiin sisältyy lisäksi erityinen temaattinen kokonaisuus tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Myös osallistujien ja kouluttajien kokoonpanossa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo. Kursseille, esimerkiksi siviilikriisinhallinnan peruskursseille osallistuu lähtökohtaisesti yhtä paljon naisia ja miehiä. Suomen tavoitteena on, että puolet siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista olisi naisia. Kriisinhallintakeskus kartoittaa naisten rekrytoinnin haasteita sekä tukee naisten rekrytoitumista operaatioiden johtotehtäviin. Kriisinhallintakeskus vaikuttaa sukupuolten tasa-arvon huomioimiseen siviilikriisinhallinnassa myös kansainvälisissä organisaatioissa toimiessamme. Suomelle on tärkeää, että siviilikriisinhallintatyöllä vaikutetaan naisten oikeuksiin kaikilla tasoilla. Siviilikriisinhallinnalla pyritään vähentämään maiden välistä eriarvoisuutta tukemalla operaatioiden avulla hyvää hallintoa ja esimerkiksi lainsäädännön kehittämistä. Siviilikriisinhallinta-asiantuntijoita työskentelee myös ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja vähemmistöoikeusneuvontajana kansainvälisten organisaatioiden sihteeristöissä ja operaatioissa. Lisäksi CMC lähettää tarkkailijoita Etyjin ja EU:n vaalitarkkailumissioihin. Vapaat ja demokraattiset vaalit turvaavat yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa. Kriisinhallintakeskus huomioi kestävyysnäkökohdat kaikissa hankinnoissa. Esimerkiksi asiantuntijoiden varusteiden tulee olla sekä tarpeellisia ja pitkäikäisiä että vastuullisesti tuotettuja. Varusteita myös huolletaan ja korjautetaan säännöllisesti, jotta niiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä. Kriisinhallintakeskuksen järjestämissä tilaisuuksissa kiinnitetään huomiota ruokatarjoilujen ilmastoystävällisyyteen. Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja luontokato vaikuttavat kokonaisvaltaisesti myös kriisinhallinnan toimintaympäristöön. Ilmasto- ja ympäristönäkökohdat ovatkin vakiintumassa siviilikriisinhallinnan suunnitteluun ja operaatioihin, esimerkiksi kaikkiin EU-kriisinhallintaoperaatioihin tulee ympäristöneuvonantajan tehtävä vuoteen 2025 mennessä. Kotimaassa, osana sisäministeriötä olemme sitoutuneet hiilijalanjäljen puolittamiseen lähtötasosta (2018) vuoteen 2027 mennessä ja vähentämään hiilijalanjälkeä 75% vuoteen 2035 mennessä. Ilmastotoimina esimerkiksi Kriisinhallintakeskuksen henkilökunnan lentomatkustamista virkamatkoilla arvioidaan kriittisesti. Henkilökunta ei koskaan lennä kotimaan työmatkoilla ja Kriisinhallintakeskus suosii muillakin matkoilla ympäristöystävällisiä matkustustapoja. Lentomatkustamisen tarpeellisuutta arvioidaan myös koulutusten järjestämisessä, ja etäosallistuminen on hyväksi havaittu keino vähentää lentomatkustamista. Siviilikriisinhallinnalla tavoitellaan kestävää rauhaa sekä oikeudenmukaisen ja hyvän hallinnon kehitystä, ja useat rauhanoperaatiot tukevat suoraan näitä tavoitteita pyrkimällä vahvistamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumista tai turvallisuussektorin uudistamista kohdemaassa. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita työskentelee myös esimerkiksi terrorismin ja rikollisuuden torjunnan parissa poliisi- ja neuvonantajatehtävissä. Suomen lähettämät siviilikriisinhallinnan asiantuntijat työskentelevät kansainvälisten järjestöjen tehtävissä ja yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa tukeakseen paikallisia valmiuksia vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Erityisesti neuvonanto- ja koulutustehtävillä tähdätään vahvistamaan paikallisten viranomaisten valmiuksia toimia hyvän hallinnon mukaisesti ja toteuttaa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia työssään. Yhteistyö tukee kokonaisvaltaisempaa lähestymistä kestävään kehitykseen ja rauhan rakentamiseen. Nuoret, rauha ja turvallisuus Nuorten merkityksellinen osallistuminen siviilikriisinhallinnassa on tärkeää, koska operaatioalueen nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäämällä voidaan kasvattaa nuorten luottamusta paitsi omaan tulevaisuuteensa, myös yhteiskunnallisten rakenteiden sekä kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten instituutioiden toimivuuteen ja myötävaikuttaa kestävän rauhan rakentamiseen. Esimerkiksi EUMA Armenia -operaatiossa suomalainen ihmisoikeusneuvonantaja on puhunut koulutuksissa tarkkailijoille siitä, miten he voivat työssään tavoittaa paikallisia nuoria. Kriisinhallintakeskus edistää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus Suomen ensimmäisen kansallisen 2250-toimintaohjelman (2021–2024) velvoittamana. Lisäämme nuorten tietoisuutta siviilikriisinhallintaan liittyvistä teemoista esimerkiksi nuorille suunnattujen luentojen, vierailujen ja viestinnän avulla minkä lisäksi tuemme nuorille suunnattua WISE ry:n mentorointiohjelmaa sekä Sadankomitea ry:n koordinoimaa Rauhanlähettiläsakatemiaa. Välitämme viestintäkanavillamme tietoa siviilikriisinhallintaan liittyvistä YK:n JPO ja UNV -tehtävistä sekä EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden harjoittelumahdollisuuksista. Nostamme harjoittelija ja ns. entry level -tehtävien avaamisen tärkeyttä myös siviilikriisinhallintaoperaatioissa EU:n kriisinhallinnan kehittämisyhteistyössä. Pyrimme lisäämään siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden koulutusta nuorten osallistamisesta sekä pidämme esillä 2250-teemaa varsinkin EU:n kriisinhallinnan koulutusyhteistyössä. Takaisin ylös"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/kestava-kehitys/"}],[{"title":"Vaalitarkkailutehtävät ->"},{"content":"Vaalitarkkailu-tehtävät wpseo_breadcrumb Kansainvälinen vaalitarkkailu Kriisinhallintakeskuksen kautta lähtee vaalitarkkailijoita Euroopan Unionin ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin pitkäaikaisiin (LTO) ja lyhytaikaisiin (STO) vaalitarkkailutehtäviin. Etyjin vaalitarkkailijoiksi rekrytoidut asiantuntijat ovat tehtävän keston ajan siviilikriisinhallintalain mukaisessa palvelussuhteessa, ja valtiotyönantajan tehtävistä vastaa Kriisinhallintakeskus. EU-vaalitarkkailutehtävien osalta Kriisinhallintakeskuksen rooli rajoittuu kansallisten ehdokkaiden rekrytointiprosessiin. Vaalitarkkailun kansalliset yhteyshenkilöt Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikön henkilöstöasiantuntijat toimivat Suomen kansallisina yhteyshenkilöinä Etyjin ja EU:n vaalitarkkailuasioissa. Vaalitarkkailun kansalliset yhteyshenkilöt pitävät yhteyttä Etyjin ja EU:n vaalitarkkailuyksikköihin sekä muiden maiden kansallisiin yhteyshenkilöihin. Suomen kansallisiin yhteyshenkilöihin saat parhaiten yhteyttä sähköpostitse elections@cmcfinland.fi. Vaalitarkkailuun osallistuminen Suomi lähettää vuosittain useita kymmeniä tarkkailijoita Etyjin sekä EU:n vaalitarkkailumissioihin. Täältä näet, minne."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/vaalitarkkailutehtavat/"}],[{"title":"Election Observation ->"},{"content":"Election Observation wpseo_breadcrumb International election observation CMC Finland deploys election observers as long-term (LTO) and short-term (STO) observers to election observations missions of the European Union and the Organization for Security and Cooperation in Europe (OSCE). In accordance with the Civilian Crisis Management Act, CMC Finland concludes an employment contract with the experts deployed to OSCE election observer assignments for the duration of the assignment. In EU election observation missions, the role of CMC Finland is limited to the recruitment process of the Finnish candidates. National Focal Point for election observation HR specialists of CMC Finland act as Finland’s National Focal Point in matters related to OSCE and EU election observation. National Focal Point of election observation liaises with the OSCE and EU Election Observation entities as well as with National Focal Points of other countries. The best way to contact Finland’s national contact persons is by sending e-mail to elections@cmcfinland.fi. Each year, Finland deploys dozens of observers to OSCE and EU election observation missions. Here you can see where."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/vaalitarkkailutehtavat/"}],[{"title":"Valobservationsuppdrag ->"},{"content":"Valobservationsuppdrag wpseo_breadcrumb Internationell valobservation Via Krishanteringscentret skickas valobservatörer till långvariga (LTO) och kortvariga (STO) valobservationsuppdrag inom Europeiska unionen och Organisationen för säkerhet och samarbete i Europa OSSE. Krishanteringscentret anställer de experter som ska bli valobservatörer vid OSSE i ett anställningsförhållande enligt lagen om civil krishantering för den tid uppdraget varar. Krishanteringscentrets roll i EU:s valobservationsuppdrag begränsas till att rekrytera nationella kandidater. Nationella kontaktpersoner för valobservation Personalexperterna vid Krishanteringscentrets enhet för personal- och operationsstöd är Finlands nationella kontaktpersoner i valobservationsärenden som gäller OSSE och EU. De nationella kontaktpersonerna för valobservation håller kontakt med OSSE:s och EU:s valobservationsenheter samt med andra länders nationella kontaktpersoner. Finlands nationella kontaktpersoner kontaktas bäst per e-post elections@cmcfinland.fi. Deltagande i valobservation Finland skickar årligen tiotals observatörer till OSSE:s och EU:s valobservationsuppdrag. Här ser du vart."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/vaalitarkkailutehtavat/"}],[{"title":"Mitä on vaalitarkkailu ->"},{"content":"Mitä on vaalitarkkailu wpseo_breadcrumb Vaalitarkkailutehtäviin lähetetään hyvin erilaisen taustan omaavia asiantuntijoita. Vaalitarkkailijaksi hakeutuvan henkilön edellytetään olevan kiinnostunut demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksistä ja tuntevan erilaisia poliittisia järjestelmiä ja vaalikäytäntöjä. Hänellä tulee myös olla tarpeellinen kielitaito sekä aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä. Kriisinhallintakeskus ottaa ehdokasvalinnoissaan huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon, sekä pyrkii antamaan myös nuorille ja ensikertalaisille mahdollisuuden osallistua vaalitarkkailutoimintaan. Pääsääntöisesti sama tarkkailija lähetetään vain yhteen missioon vuodessa. Koska vaalitarkkailu tapahtuu usein maissa, joissa tilanne ei ole vakaa ja vaalien alla saattaa esiintyä myös levottomuuksia, tulee hakijalla olla valmiudet selvitä ongelmallisistakin tilanteista. Tarkkailijan terveydentilan tulee myös olla hyvä, sillä vaalitarkkailumissioilla työskennellään tiukkojen aikataulujen mukaan usein vaikeissa olosuhteissa, ja työpäivät venyvät pitkiksi. Vaalitarkkailutehtävän vastaanottavalta edellytetään myös joustavuutta. Tehtävien kesto vaihtelee 1-2 viikon mittaisesta lyhytaikaisesta vaalitarkkailusta 1-3 kuukauden mittaiseen pitkäaikaiseen vaalitarkkailuun. Vaalitarkkailijoilta voidaan myös edellyttää sitoutumista vaalien mahdollisen uusintakierroksen tarkkailuun. Tehtävään lähtö lopullisen päätöksen jälkeen saattaa tapahtua erittäin lyhyellä varoitusajalla. Tehtäviin haluavien on huomioitava, että heidän tulee kyetä irrottautumaan tarkkailutehtävään nopeasti koko tehtävän keston ajaksi. Vaalitarkkailuun liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä elections@cmcfinland.fi. Lisätietoa hakeutumisesta EU:n ja Etyjin tehtäviin löytyy myös verkkosivuiltamme."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-on-vaalitarkkailu/"}],[{"title":"Vaalitarkkailukoulutus ->"},{"content":"Vaalitarkkailu-koulutus wpseo_breadcrumb STO-koulutus Vaalitarkkailijaksi haluavan ensimmäinen askel on lyhytaikaisille vaalitarkkailijoille tarkoitettu STO-kurssi (Short-term Observer). Kurssi ei ole pakollinen vaalitarkkailutehtäviin hakeutuville, mutta se voidaan katsoa eduksi valinnoissa. Kurssilla perehdytään kansainväliseen vaalitarkkailutoimintaan sekä EU:n ja Etyjin vaalitarkkailun periaatteisiin ja käytäntöihin. Kurssilla harjoitellaan vaalitarkkailutyöhön kuuluvia tehtäviä simuloitujen tilanteiden avulla. Kriisinhallintakeskus järjestää kerran vuodessa STO-kurssin. Vaalitarkkailukursseja järjestävät Euroopassa myös muut organisaatiot (esimerkiksi ZIF ja Global Campus of Human Rights), joihin voi hakeutua omakustanteisesti. EU ja Etyj vaativat kumpikin oman verkkokurssinsa suorittamista ennen tietokantaan rekisteröitymistä. Etyjin vaalitarkkailutehtäviin hakeutuvan on suoritettava Etyjin vaalitarkkailun verkkokurssi Comprehensive Course for OSCE/ODIHR Observers. Kurssi on johdatus kansainväliseen vaalitarkkailutoimintaan sekä lyhyt- ja pitkäaikaisten tarkkailijoiden työtehtäviin. EU-vaalitarkkailijaksi hakeutuvan tulee suorittaa kaksi pakollista vaalitarkkailun verkkokurssia. Short Term Observers Course on EU-vaalitarkkailun perusteita esittelevä kurssi, Safety and Security Course on vaalitarkkailun turvallisuuskurssi. LTO-koulutus LTO-kursseilla syvennytään erityisesti pitkäaikaisen tarkkailijan tehtävissä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Pitkäaikaisen tarkkailijan tehtäviin liittyvää koulutusta ei toistaiseksi ole tarjolla Suomessa. Kriisinhallintakeskus tekee tältä osin yhteistyötä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Pitkäaikaisten tarkkailijoiden koulutuksia tarjotaan ensisijaisesti henkilöille, jotka ovat osallistuneet jo useampiin missioihin lyhytaikaisena vaalitarkkailijana. Kriisinhallintakeskus tiedottaa erikseen pitkäaikaisille vaalitarkkailijoille suunnatuista koulutusmahdollisuuksista. Perehdytyskoulutus Vaalitarkkailijaksi valitun henkilön tulee osallistua CMC:n järjestämään lähtöperehdytykseen. Puolen päivän mittaisen perehdytyksen aikana käydään läpi palvelussuhteen ehtoja, matkustamiseen, turvallisuuteen ja vaalitarkkailutyöhön liittyviä käytännön asioita, sekä kohdemaan poliittista ja turvallisuustilannetta. Palautetilaisuus Kriisinhallintakeskus järjestää kotiutuneille vaalitarkkailijoille missiokohtaisen paluukeskustelun. Lisäksi noin kerran vuodessa järjestetään yhteinen tilaisuus eri vaalitarkkailumissioilta kotiutuneille asiantuntijoille. Tilaisuus antaa mahdollisuuden asiantuntijoille jakaa kokemuksiaan ja verkostoitua, sekä antaa palautetta operaatiosta ja Kriisinhallintakeskuksen toiminnasta."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/koulutus/vaalitarkkailukoulutukset/"}],[{"title":"Juhlaseminaari ->"},{"content":"CMC Finland 15 years anniversary webinar 15 years of human security: How to move forward? 2.2.2022 Auditorio Ratapihankatu 9, Itä-Pasila Webinar Program 10:00 Opening remarks Director Kirsi Henriksson, CMC Finland Link to recording: Kriisinhallintakeskus 20220202 Siviilikriisinhallinta.mp4 on Vimeo 10:15 Key Note Speaker – Research professor Cedric de Coning, NUPI Why we need to adapt? Link to recording: Kriisinhallintakeskus CMC Finland 20220202 Siviilikriisinhallinta - Cedric de Coning presentation.mp4 on Vimeo 10:45 Commentary – Senior Research Fellow Marko Lehti, TAPRI Link to recording: Kriisinhallintakeskus 20220202 Siviilikriisinhallinta - Marko Lehti.mp4 on Vimeo 11:15 Discussion 11:45 Lunch 12:45 Key Note Speaker – Director Sirpa Rautio, Human Rights Centre Human security – through human rights and rule of law Link to recording: Kriisinhallintakeskus CMC Finland 20220202 Siviilikriisinhallinta - Sirpa Rautio presentation.mp4 on Vimeo 13:15 Commentary – Director Tuija Brax, The Rule of Law Centre Link t recording: Kriisinhallintakeskus 20220202 Siviilikriisinhallinta - Tuija Brax.mp4 on Vimeo 13:45 Discussion 14:15 Coffee break 14:30 Panel discussion: The next 15 years of civilian crisis management Senior advisor Antti Häikiö, Finnish Ministry of the Interior Head of Women in Peacemaking, Dr. Elisa Tarnaala, CMI Senior advisor Meri Löyttyniemi, Aalto university / University of Jyväskylä Link to recording: Kriisinhallintakeskus CMC Finland 20220202 Siviilikriisinhallinta - Paneelikeskustelu.mp4 on Vimeo 16:00 Closing remarks Head of Research Dr. Jyrki Ruohomäki, CMC Finland"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/juhlaseminaari/"}],[{"title":"Ansökan till OSSE-uppdrag ->"},{"content":"Ansökan till OSSE-uppdrag wpseo_breadcrumb Tehtävistä ilmoittaminenTehtävänkuvaus ja vaatimuksetMiten hakeudun Etyjin vaalitarkkailutehtäviin?LTO- ja STO-tehtävät: valintamenettelyIkärajaAsiantuntijarekisteri Om du är intresserad av OSSE/ODIHR- valobservation Först genomför OSSE/ODIHR:s omfattande webbkurs för observatörer. Registrera dig i OSSE/ODIHR Election Expert Database och skapa din egen CV/profil. Skicka en förfrågan till Krishanteringscentret på adressen elections@cmcfinland.fi för att ansluta till Krishanteringscentrets e-postlista för OSSE/ODIHR- valobservation. Bifoga ett intyg om avslutad OSSE/ODIHR-webbkurs (pdf) till förfrågan. Kom ihåg att ange ditt namn och din e-postadress i meddelandefältet, där du vill ta emot Krishanteringscentrets meddelanden om öppna OSSE/ODIHR- valobservationuppdrag. Vi skickar ett bekräftelsemeddelande om anslutningen till e-postlistan. Krishanteringscentret skickar ut anmälningar om öppna OSSE/ODIHR- valobservationuppdrag till e-postlistans deltagare. I anmälan finns detaljerade instruktioner om uppdraget och ansökningsprocessen. Mer information om valobservation utbildning, ansökan till uppgifter och tjänstgöring i uppdragen finns på våra finsk webbsidor."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/vaalitarkkailutehtavat/etyjin-tehtaviin-hakeutuminen/"}],[{"title":"Etyjin tehtäviin hakeutuminen ->"},{"content":"Etyjin tehtäviin hakeutuminen wpseo_breadcrumb Tehtävistä ilmoittaminenTehtävänkuvaus ja vaatimuksetMiten hakeudun Etyjin vaalitarkkailutehtäviin?LTO- ja STO-tehtävät: valintamenettelyIkärajaAsiantuntijarekisteri Suomesta lähetetään vuosittain noin 20–40 vaalitarkkailijaa Etyjin vaalitarkkailutehtäviin. Etyj-tehtävä voi olla lyhytaikainen (STO), kestoltaan noin 8–10 päivää, tai pitkäaikainen (LTO), kestoltaan yleensä 6-8 viikkoa. Etyj tarkkailee vaaleja omissa jäsenmaissaan, mutta se ei lähetä vaalitarkkailijoita kaikkiin alueellaan pidettäviin vaaleihin. Etyjin verkkosivuilta löytyvästä vaalikalenterista voi nähdä myös mihin vaaleihin Etyj lähettää vaalitarkkailijoita. Tehtävistä ilmoittaminen Suomen lähettämät asiantuntijat toimivat Etyjin vaalitarkkailumissioilla joko pitkäaikaisina (LTO) tai lyhytaikaisina (STO) vaalitarkkailijoina. Kriisinhallintakeskuksen ilmoitukset avoimista vaalitarkkailutehtävistä perustuvat Etyjin Suomelle osoittamiin hakuilmoituksiin (Note Verbale LTO/STO request). Suomessa ulkoministeriö päättää mihin vaalitarkkailumissioihin Suomi lähettää vaalitarkkailijoita. Ulkoministeriön osallistumispäätöksen jälkeen Kriisinhallintakeskus avaa tehtävät haettaviksi ylläpitämänsä Etyj-vaalitarkkailun sähköpostilistan kautta. Sähköpostilistalle liittymisestä katso Miten hakeudun Etyjin vaalitarkkailutehtäviin? Hakuilmoituksessaon linkki, joka ohjaa hakijan täyttämään haun kyselylomakkeen. Hakijan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota hakemuksensa laatuun, sillä se parantaa mahdollisuutta tulla valituksi. Hyvässä hakemuksessa: on vastattu kaikkiin hakemuksen kysymyksiin ja toimitettu kaikki pyydetyt liitteet hakemusteksti on selkeää ja hyvää kieltä, ja kohdennettu haettavaan tehtävään huolehdittu siitä, että Etyjin vaalitarkkailun tietokannassa olevan oma profiili on päivitetty Vaalitarkkailutehtävien hakuaika on yleensä 1-2 viikkoa, ja joskus myös tätä lyhyempi. CMC:n hakuilmoituksessa mainittu haun päättymispäivä on myös Etyjin asettamaa määräpäivää aikaisempi, koska kansallinen hakumenettely vie aikaa. Muihin kuin LTO- tai STO-tehtäviin hakeudutaan suoraan Etyjin kautta. Tällaisia tehtäviä ovat vaalitarkkailumissioiden ydintiimin (Core Team) tehtävät tai vaalien arviointimissioiden (Election Assessment Mission) tehtävät. Tietoa muista haettavissa olevista tehtävistä löytyy Etyjin vaalisivustolta. Kriisinhallintakeskus ei julkaise ilmoituksia näistä tehtävistä. Tehtävänkuvaus ja vaatimukset Kriisinhallintakeskuksen hakuilmoituksessa listataan Etyjin vaalitarkkailijoille asettamat vaatimukset ja tiedot tarkkailijan työtehtävistä. Lisäksi ilmoituksessa mainitaan Etyjin ilmoittama vaalitarkkailutehtävän arvioitu aikataulu, mukaan lukien vaalien mahdollisen toisen kierroksen tarkkaileminen. Etyjin demokraattisiin instituutioihin ja ihmisoikeuksiin keskityttävä toimisto OSCE/ODIHR on asettanut valintakriteereitä Etyj-vaalitarkkailijoille. Näihin kuuluvat: kokemus julkishallinnosta, kansalaisjärjestöistä ja/tai kansainvälisistä organisaatioista, liittyen vaalitarkkailuun ja/tai vaalien järjestämiseen on vahvasti eduksi katsottavaa kokemus tai muu tuntemus kohdemaan nykytilanteesta tai sen lähialueesta voidaan katsoa hakuvalinnoissa eduksi sujuva englannin kielitaito: kyky ymmärtämää englanninkielistä kirjoitettua ja puhuttua ohjeistusta sekä raportoida englanniksi. Etyjin vaalitarkkailumissioiden työkieli on englanti. Paikallisten kielten osaaminen voidaan katsoa eduksi valmius tehdä pitkiä työpäiviä, työskennellä vaikeissakin olosuhteissa, ja taito suoriutua monimutkaisista ja haastavista tilanteista hyvät tiimityötaidot Etyjin vaalitarkkailutehtäviin hakeutuvan on suoritettava Etyjin verkkokurssi Comprehensive Course for OSCE/ODIHR Observers hakijalla on profiili Etyjin vaalitarkkailun tietokannassa ja se on päivitetty ennen tehtävään hakeutumista. Tietokantaan liittyvissä ongelmatilanteissa, apua löytyy täältä. Etyjin vaalitarkkailumissioille voidaan valita lyhytaikaisia vaalitarkkailijoita myös ilman aiempaa vaalitarkkailukokemusta. Pitkäaikaisen vaalitarkkailijan tehtävään vaaditaan aiempaa vaalitarkkailukokemusta lyhytaikaisena tarkkailijana. Lisää tietoa Etyjin vaalitarkkailumissioiden eri tehtävien vaatimuksista löytyy täältä. Suomessa osallistuminen kansainväliseen vaalitarkkailuun on siviilikriisinhallintalain (laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan 1287/2004) alaista toimintaa, ja Etyjin vaalitarkkailutehtäviin valittu nimitetään siviilikriisinhallintalain mukaiseen palvelussuhteeseen tehtävän ajaksi. Palvelussuhteeseen nimittämistä koskevassa menettelyssä noudatetaan yleisiä valtionhallinnon rekrytoinnin periaatteita, ja sovelletaan seuraavia säädöksiä: Laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan 1287/2004 Valtion virkamieslaki 750/1994 Perustuslaki 125 §:n 2 momenttiYhdenvertaisuuslaki 1325/2014 Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 609/1986 Siviilikriisinhallintalain 4 e §:n mukaisesti sisäministeriön asetuksen (305/2022) 1 a §:ssä määritetään, että vaalitarkkailutehtäviin voidaan asettaa ehdolle etusijalla henkilö, joka ei ole aiemmin ollut haettua vastaavassa vaalitarkkailutehtävässä. Henkilökohtainen soveltuvuus on tärkeä valintakriteeri kansainvälisiin vaalitarkkailutehtäviin. Kriisinhallintakeskus pyrkii selvittämään hakijan henkilökohtaista soveltuvuutta koulutusten sekä aiemmista vaalitarkkailutehtävistä saatujen arviointien ja palautteen pohjalta. Miten hakeudun Etyjin vaalitarkkailutehtäviin? Jos olet kiinnostunut Etyj-vaalitarkkailusta, suorita ensin Etyjin vaalitarkkailun verkkokurssi Comprehensive Course for OSCE/ODIHR Observers. Tietoa muista vaalitarkkailukoulutuksista löytyy CMC:n verkkosivujen vaalitarkkailukoulutus-osiosta. rekisteröidy Etyjin tietokantaan Election Expert Database ja luo sinne oma CV/profiili. lähetä Kriisinhallintakeskukselle osoitteeseen elections@cmcfinland.fi pyyntö liittyä Kriisinhallintakeskuksen Etyj-vaalitarkkailun sähköpostilistalle. Liitä sähköpostiin Etyjin verkkokurssista saamasi todistus (pdf). Muista mainita viestikentässä myös nimesi sekä sähköpostiosoite, johon haluat vastaanottaa Kriisinhallintakeskuksen hakuilmoituksia Etyjin vaalitarkkailutehtävistä. Lähetämme vahvistusviestin postituslistalle liittymisestä. Kriisinhallintakeskus lähettää sähköpostilistalaisille hakuilmoitukset avoimista Etyj-vaalitarkkailutehtävistä. Hakuilmoituksesta löytyvät tarkemmat ohjeet tehtävästä ja hakuprosessista. LTO- ja STO-tehtävät: valintamenettely CMC käy määräaikaan mennessä vastaanotetut hakemukset läpi, ja arvioi kuka hakijoista on soveltuvin ja kenellä on parhaat mahdollisuudet tulla valituksi haettavana olevaan tehtävään. Suomi voi lähettää Etyjin vaalitarkkailutehtäviin vain Suomen kansalaisia. CMC tekee ulkoministeriölle esityksen tehtäviin ehdolle asetettavista henkilöistä, ja ulkoministeriön hyväksynnän jälkeen asettaa nämä henkilöt ehdolle Etyjin vaalitarkkailun tietokannassa. Etyj tekee päätöksen, ketkä kansalliset ehdokkaat valitaan vaalitarkkailijoiksi. Kriisinhallintakeskus lähettää valintatiedon ehdokkaalle. Ilmoitamme kaikille hakijoille henkilökohtaisesti valintaprosessin tuloksesta. Ehdokasasettelussa ja palvelussuhteeseen nimitettäessä vaalitarkkailutehtäviin voidaan asettaa asiantuntijoita, jotka eivät aikaisemmin ole olleet vaalitarkkailutehtävissä, vaikka hakijoina olisi myös heitä pätevämpiä ja/tai kokeneempia henkilöitä. Tästä määritetään sisäministeriön siviilikriisinhallintaa koskevassa asetuksessa 305/2022 (1 a §), viitaten siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain pykälään 4 e §. Näin edesautetaan ensikertalaisten pääsyä vaalitarkkailutehtäviin. Palvelussuhdetta hakenut ei saa hakea ehdokkaaksi nimeämistä eikä palvelussuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta valittamalla (siviilikriisinhallintalaki 4 d §). Ikäraja Kriisinhallintakeskuksen Etyjin vaalitarkkailumissioihin lähettämät vaalitarkkailijat ovat siviilikriisinhallintalain määrittämiä asiantuntijoita. Lain 12 § mukaisesti kyseisessä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa ei sovelleta valtion virkamieslain mukaista yleistä eroamisikää, joka on 68-70 vuotta. Suomi ei ole asettanut yläikärajaa vaalitarkkailijoiksi ehdolle asetettaville henkilöille. Tämän vuoksi myös eroamisiän saavuttaneet, muuten soveltuvat hakijat voidaan asettaa ehdolle asiantuntijatehtäviin kokonaisharkinnan perusteella. Etyj ei ole asettanut yläikärajaa vaalitarkkailijoille. Asiantuntijarekisteri Kriisinhallintakeskus ylläpitää asiantuntijarekisteriä, joka on henkilörekisteri, jota Kriisinhallintakeskus käyttää apuvälineenä siviilikriisinhallintatehtävien rekrytoinnissa, mukaan lukien vaalitarkkailutehtävät. Asiantuntijarekisteristä säädetään siviilikriisinhallintalain 3 luvussa. Asiantuntijarekisterin sisältämien henkilötietojen luovuttamiseen ja salassapitoon sovelletaan siviilikriisinhallintalain lisäksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Lain mukaan rekisterin tietoja voidaan luovuttaa rekrytointi-, koulutus- ja tutkimustarkoituksessa ulkoministeriölle, sisäministeriölle, Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai muulle operaation toimeenpanijalle. Etyjille luovutetaan tietoja ainoastaan avoimena olevaan tehtävään ehdolle asetettavista henkilöistä. Siviilikriisinhallinnan palvelussuhteessa, koulutuksessa tai harjoituksessa olevan tai olleen tietoja säilytetään asiantuntijarekisterissä kymmenen vuoden ajan viimeisen palvelussuhteen, koulutuksen tai harjoituksen päättymisen jälkeen, jollei henkilö pyydä, että häntä koskevat tiedot poistetaan aikaisemmin. Joitain rekisterin sisältämiä tietoja lisätään myös asiantuntijaluetteloon, joka on Arkistolaitoksen päätöksellä (11.12.2014, AL/10619/07.01.01.03.01/2014) määrätty kokonaisuudessaan pysyvään sähköiseen säilytykseen."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/vaalitarkkailutehtavat/etyjin-tehtaviin-hakeutuminen/"}],[{"title":"Ansökan till EU-uppdrag ->"},{"content":"Ansökan till EU-uppdrag wpseo_breadcrumb Tehtävistä ilmoittaminen Tehtävänkuvaus ja vaatimukset Miten hakeudun EU:n vaalitarkkailutehtäviin? LTO- ja STO-tehtävät: valintamenettely Ikäraja Asiantuntijarekisteri Om du är intresserad av EU-valobservation: Börja med att genomföra EU:s obligatoriska webbkurser för valobservation, Short Term Observers Course och Safety and Security Course. Säkerhetskurserna måste förnyas var femte år. Skapa din egen CV i EU:s valobservationsdatabas. När du har fyllt i de krävda uppgifterna i din CV, kom ihåg att spara den genom att klicka på submit-ikonen. Efter registreringen, skicka en förfrågan till Krishanteringscentret på adressen elections@cmcfinland.fi för att ansluta till Krishanteringscentret e-postlista för EU-valobservation. Kom ihåg att också ange ditt namn och din e-postadress i meddelandefältet, där du vill ta emot Krishanteringscentret meddelanden om öppna EU- valobservationsuppdrag. Vi skickar ett bekräftelsemeddelande om anslutningen till e-postlistan. Krishanteringscentret skickar ut anmälningar om öppna EU- valobservationsuppdrag till e-postlistans deltagare. När du har fått anmälan, skicka in din ansökan för valobservationsuppdrag. I anmälan finns detaljerade instruktioner om uppdraget och ansökningsprocessen. Mer information om valobservation utbildning, ansökan till uppgifter och tjänstgöring i uppdragen finns på våra finsk webbsidor. EU-valobservation EU:s egna webbplatser erbjuder mer information om EU:s valobservationsuppdrag och observatörens uppgifter: Läs mer"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/vaalitarkkailutehtavat/eun-tehtaviin-hakeutuminen/"}],[{"title":"EU:n tehtäviin hakeutuminen ->"},{"content":"EU:n tehtäviin hakeutuminen wpseo_breadcrumb Tehtävistä ilmoittaminen Tehtävänkuvaus ja vaatimukset Miten hakeudun EU:n vaalitarkkailutehtäviin? LTO- ja STO-tehtävät: valintamenettely Ikäraja Asiantuntijarekisteri Vuosittain parikymmentä suomalaista vaalitarkkailijaa osallistuu Euroopan Unionin vaalitarkkailumissioihin eri puolilla maailmaa. EU ei tarkkaile vaaleja omissa jäsenmaissaan, eikä pääsääntöisesti myöskään Etyjin alueella. Lisätietoa EU-vaalitarkkailumissioista löytyy täältä. EU:n lyhytaikaiset (STO) vaalitarkkailutehtävät kestävät noin kaksi viikkoa ja pitkäaikaiset tarkkailutehtävät (LTO) noin kaksi kuukautta. Tehtävistä ilmoittaminen Kriisinhallintakeskuksen kautta haettavaksi avautuvat EU:n vaalitarkkailutehtävät ovat joko pitkäaikaisina (LTO) tai lyhytaikaisina (STO) vaalitarkkailijatehtäviä. Kriisinhallintakeskuksen ilmoitukset avoimista vaalitarkkailutehtävistä perustuvat EU:n Suomelle osoittamiin hakukuulutuksiin, jossa mainitaan myös montako ehdokasta kukin jäsenmaa voi asettaa ehdolle. Suomessa ulkoministeriö päättää Suomen osallistumisesta kuhunkin vaalitarkkailumissioon. Ulkoministeriön osallistumispäätöksen jälkeen Kriisinhallintakeskus avaa tehtävät haettaviksi ylläpitämänsä EU-vaalitarkkailun sähköpostilistan kautta. Sähköpostilistalle liittymisestä katso Miten hakeudun EU:n vaalitarkkailutehtäviin? Hakuilmoituksessa on linkki, joka ohjaa hakijan täyttämään haun kyselylomakkeen. CMC pyytää hakijoita kiinnittämään erityistä huomiota hakemuksen laatuun, sillä se parantaa mahdollisuutta tulla valituksi. Hyvässä hakemuksessa: on vastattu kaikkiin hakemuksen kysymyksiin hakemusteksti on selkeää ja hyvää kieltä, ja kohdennettu haettavaan tehtävään huolehdittu siitä, että EU:n vaalitarkkailun tietokannassa olevan oma CV on päivitetty Vaalitarkkailutehtävien hakuaika on yleensä 1-2 viikkoa, mutta joskus se voi olla myös tätä lyhyempi. CMC:n hakuilmoituksessa mainittu haun päättymispäivä on myös EU:n asettamaa määräpäivää aikaisempi, koska kansallinen hakumenettely vie aikaa. Muihin kuin LTO- tai STO-tehtäviin hakeudutaan suoraan EU:n kautta. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi vaalitarkkailumissioiden ydintiimin (Core Team) tehtävät tai vaalien arviointimissioiden (Election Expert Mission) tehtävät. Tietoa muista haettavissa olevista tehtävistä löytyy Euroopan komission sivustolta. Kriisinhallintakeskus ei julkaise ilmoituksia näistä tehtävistä. Tehtävänkuvaus ja vaatimukset EU on asettanut valintakriteereitä EU-vaalitarkkailijoille. Näihin kuuluvat: EU-vaalitarkkailijoilta edellytetään aiempaa kansainvälistä vaalitarkkailukokemusta, joka voi olla myös muun vaalitarkkailuorganisaation tehtävistä. Joskus myös muu vankka kansainvälinen kokemus tai relevantti vaalitarkkailukoulutus voidaan katsoa riittäväksi. mission vaatima kielitaito. EU-vaalitarkkailumissioiden työkielenä voi olla englanti, ranska, portugali tai espanja. Työkielen kohdalla vaadittava taitotaso on yleensä C1/C2. kohdemaan tai –alueen tuntemus hyvät ihmissuhde- ja tiimityöskentelytaidot kykyä työskennellä vaikeissa olosuhteissa ja monikulttuurisessa työympäristössä ehdoton puolueettomuus tehtävässään sitoutuneisuus demokraattisen hallinnon ja ihmisoikeuksien edistämiseen. EU:n jäsenmaan kansalaisuus. Suomi voi asettaa ehdolle vain Suomen kansalaisia. LTO-tehtäviin vaaditaan lisäksi tuntemusta erilaisista vaalilainsäädännöistä ja vaalikäytännöistä; EU-instituutioiden tuntemusta; analyysi- ja raportointitaitoja; positiivisia arviointeja aiemmista vaalitarkkailutehtävistä; kouluttamis- ja koordinaatiokokemusta EU:n vaalitarkkailutehtäviin on suoritettava EU-vaalitarkkailun verkkokurssit Short Term Observers Course ja Safety and Security Course. Kurssitodistukset tulee liittää EU:n vaalitarkkailun tietokannassa olevaan CV:hen. Turvallisuuskurssi tulee uusia viiden vuoden välein. hakijalla tulee olla päivitetty CV EU:n vaalitarkkailun tietokannassa. Tarkempaa tietoa EU-vaalitarkkailijoiden valintakriteereistä löydät täältä. EU:n Election Observation and Democracy Support-ohjelma EODS järjestää myös muita vaalitarkkailuun liittyviä koulutuksia, joista löytyy tietoa ja hakeutumisohjeistusta EODS:in sivustolta. Miten hakeudun EU:n vaalitarkkailutehtäviin? Suorita ensin EU:n pakolliset vaalitarkkailun verkkokurssit Short Term Obsevers Cours ja Safety and Security Course. Turvallisuuskurssi on uusittava viiden vuoden välein. Luo oma CV EU:n vaalitarkkailun tietokannassa. Kun olet täyttänyt CV:ssä vaaditut tiedot, muista myös tallentaa se painamalla submit-kuvaketta. Rekisteröitymisen jälkeen lähetä Kriisinhallintakeskukselle osoitteeseen elections@cmcfinland.fi pyyntö liittyä Kriisinhallintakeskuksen EU-vaalitarkkailun sähköpostilistalle. Muista mainita viestikentässä myös nimesi sekä sähköpostiosoite, johon haluat vastaanottaa Kriisinhallintakeskukselta tiedotuksia EU:n vaalitarkkailutehtävistä. Lähetämme vahvistusviestin postituslistalle liittymisestä. Kriisinhallintakeskus lähettää sähköpostilistalaisille hakuilmoitukset avoimista EU-vaalitarkkailutehtävistä. Hakuilmoituksen saatuasi lähetä hakemuksesi vaalitarkkailutehtäviin. Hakuilmoituksesta löytyvät tarkemmat ohjeet tehtävästä ja hakuprosessista. LTO- ja STO-tehtävät: valintamenettely Kriisinhallintakeskus käy määräaikaan mennessä vastaanotetut hakemukset läpi, ja arvioi kuka hakijoista on soveltuvin ja kenellä on parhaat mahdollisuudet tulla valituksi haettavana olevaan tehtävään. Suomi voi asettaa EU:n vaalitarkkailutehtäviin ehdolle vain Suomen kansalaisia. Kriisinhallintakeskus tekee ulkoministeriölle esityksen tehtäviin ehdolle asetettavista henkilöistä, ja ulkoministeriön hyväksynnän jälkeen asettaa nämä henkilöt ehdolle EU:n tietokannassa. EU tekee päätöksen, ketkä kansalliset ehdokkaat valitaan vaalitarkkailijoiksi. EU-vaalitarkkailumissioihin valitaan aina myös muutamia henkilöitä varasijoille, ja heidät voidaan kutsua vaalitarkkailutehtävään lyhyelläkin varoajalla, mikäli joku muu missiolle valittu tarkkailija peruuttaa osallistumisensa. EU ilmoittaa valintapäätöksistä suoraan ehdolle asetetuille hakijoille. Myös Kriisinhallintakeskus lähettää valintatiedon ehdokkaalle. Ilmoitamme myös valitsematta jäämisestä hakijoille henkilökohtaisesti. Ikäraja Suomi ei ole asettanut yläikärajaa vaalitarkkailijoiksi ehdolle asetettaville henkilöille. Myöskään EU ei ole asettanut yläikärajaa vaalitarkkailijoille. Asiantuntijarekisteri Kriisinhallintakeskus ylläpitää asiantuntijarekisteriä, joka on henkilörekisteri, jota Kriisinhallintakeskus käyttää apuvälineenä siviilikriisinhallintatehtävien rekrytoinnissa, mukaan lukien vaalitarkkailutehtävät. Asiantuntijarekisteristä säädetään siviilikriisinhallintalain 3 luvussa. Asiantuntijarekisterin sisältämien henkilötietojen luovuttamiseen ja salassapitoon sovelletaan siviilikriisinhallintalain lisäksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Lain mukaan rekisterin tietoja voidaan luovuttaa rekrytointi-, koulutus- ja tutkimustarkoituksessa ulkoministeriölle, sisäministeriölle, Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai muulle operaation toimeenpanijalle. EU:lle luovutetaan tietoja ainoastaan avoimena olevaan tehtävään ehdolle asetettavista henkilöistä. Siviilikriisinhallinnan palvelussuhteessa, koulutuksessa tai harjoituksessa olevan tai olleen tietoja säilytetään asiantuntijarekisterissä kymmenen vuoden ajan viimeisen palvelussuhteen, koulutuksen tai harjoituksen päättymisen jälkeen, jollei henkilö pyydä, että häntä koskevat tiedot poistetaan aikaisemmin. Joitain rekisterin sisältämiä tietoja lisätään myös asiantuntijaluetteloon, joka on Arkistolaitoksen päätöksellä (11.12.2014, AL/10619/07.01.01.03.01/2014) määrätty kokonaisuudessaan pysyvään sähköiseen säilytykseen. Palaa ylös EU:n vaalitarkkailu EU:n omilta sivuilta löydät lisätietoa EU:n vaalitarkkailumissioista sekä tarkkailijan tehtävistä: Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/vaalitarkkailutehtavat/eun-tehtaviin-hakeutuminen/"}],[{"title":"Sustainable development ->"},{"content":"Sustainable development wpseo_breadcrumb Sustainable development refers to steered global and local change with an aim to provide current and future generations with opportunities to live a good life in an environmentally and climate-friendly manner. In 2015, the UN Member States committed themselves to eliminating extreme poverty and other common Sustainable Development Goals through the 2030 Agenda. The 2030 Agenda contains 17 Sustainable Development Goals (SDGs), which have been further specified in sub goals. Their implementation is monitored by means of global and country-specific indicators. Finland is committed to the Agenda both in Finland and in international cooperation. Many SDGs relate to civilian crisis management. CMC Finland promotes sustainable development through its own sustainable development strategy. Sustainability reporting Here you can find our annual sustainability reports in Finnish: 2024, 2023, 2022, 2021. In sustainability reporting, we have identified the following 2030 Agenda SDGs as the most essential for the Crisis Management Centre: Gender equality (SDG 5) Reduced inequalities within and between countries (SDG 10) Responsible consumption and production (SDG 12) Climate action (SDG 13) Peace, justice and strong institutions (SDG 16) Partnerships for the goals (SDG 17)"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/kestava-kehitys/"}],[{"title":"Nanna Hallikainen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/nanna-hallikainen/"}],[{"title":"Nanna Hallikainen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/nanna-hallikainen/"}],[{"title":"Nanna Hallikainen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/nanna-hallikainen/"}],[{"title":"Vastuullisuusraportit ->"},{"content":"Vastuullisuusraportti 2022 Vastuullisuusraportti_2022 (.pdf) Vastuullisuusraportti 2021"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/vastuullisuusraportit/"}],[{"title":"Operaatiot ->"},{"content":"wpgmza id= 55"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/operaatiot/"}],[{"title":"Kinga Dévényi ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/kinga-devenyi/"}],[{"title":"Kinga Dévényi ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/kinga-devenyi/"}],[{"title":"Kinga Dévényi ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/kinga-devenyi/"}],[{"title":"Webropol ->"},{"content":"Datum/redigeringsdatum 21.2.2023 1. Personuppgiftsansvarig Krishanteringscentret CMC Finland Kontaktuppgifter: Bangårdsvägen 9, 6:e våningen 00520 Helsingfors tfn 0295 480 171 (Inrikesministeriets växel) 2. Kontaktperson i ärenden som gäller registret Jouni Pajunen cmc(at)cmcfinland.fi Inrikesministeriets dataskyddsombud: Mikko Levämäki tfn 0295 488 351 tietosuojavastaava.sm(at)govsec.fi 3. Registrets namn Register för deltagare och kunder i Webropol-baserade evenemang, register för sökande till utbildningar, register för sökande till uppdrag inom civil krishantering, register för svar på expertförfrågningar. 4. Syftet med behandlingen av personuppgifter/registrets användningsändamål Personuppgifter behandlas för att leverera tjänster som kunden beställt samt i samband med och för att möjliggöra beställningar, anmälningar, kontakter, ärendehantering, rapportering och andra åtgärder som hänför sig till skötseln av kundrelationen. Personuppgifter kan också behandlas som en del av forsknings- och utvecklingsverksamhet. Rapporter, resultat och studier som produceras inom forsknings- och utvecklingsverksamheten kan offentliggöras. I rapporteringen och publiceringsverksamheten sörjs det för att svarandena inte kan identifieras. Dessutom överförs personuppgifterna för de kunder som har uttryckt sitt intresse för att söka till uppdrag inom civil krishantering till expertregistret för att registrera studieprestationen och ansökan till operationen. Vid ansökan till ett uppdrag inom civil krishantering används de uppgifter som kunden har lämnat i kandidatuppställningarna som hänför sig till uppdraget. Vid ansökan till en utbildning i civil krishantering används de uppgifter som kunden har lämnat i kandidatuppställningarna som hänför sig till utbildningen. Behandlingen av uppgifterna grundar sig på personens samtycke. 5. Registrets datainnehåll Persongrupper vars uppgifter kan behandlas omfattar personer som söker till och deltar i evenemang som den personuppgiftsansvarige ordnar, utbildningar som den personuppgiftsansvarige inleder och uppgifter som den personuppgiftsansvarige tillhandahåller. Registret kan innehålla följande uppgifter som den registrerade själv fyller i: • Kontaktuppgifter (namn, e-post, telefonnummer, adress) • Demografiska uppgifter (födelsetid, kön, medborgarskap, modersmål) • Uppgifter om utbildning och yrke (utbildning, språkkunskaper, specialkompetens, yrke, titel, arbetserfarenhet, bakgrundsarbetsgivare, tidigare arbetsgivare, meritförteckning) • Andra uppgifter som samlats in med kundens samtycke (bl.a. passnummer, passets giltighetstid, körkortsklass, tillgänglighet för uppgifter, samtycke till att bli utvärderad under utbildningen, erfarenhet av operationer, synpunkter på hur internationella uppgifter påverkar karriären) 6. Regelmässiga informationskällor Personuppgifter samlas endast in från den registrerade själv. 7. Regelmässig utlämning av uppgifter Utlämnas inte. I enlighet med punkt 4 får uppgifter överföras till expertregistret för civil krishantering. 8. Regelmässigt utlämnande och översändande av uppgifter till stater utanför EU eller Europeiska ekonomiska samarbetsområdet Utlämnas eller översänds inte. 9. Principer för skyddet av registret Registeruppgifterna behandlas i enlighet med god dataskyddspraxis. Analogt material förvaras i en låst lokal. Fysisk tillgång till uppgifterna hindras med hjälp av passerkontroll och andra säkerhetsåtgärder. Uppgifterna förvaras tekniskt skyddade. Endast den registeransvarige och särskilt utsedda personer behandlar och upprätthåller registeruppgifterna. Användarna har tystnadsplikt. 10. Förvaringstid för uppgifter Personuppgifterna lagras så länge det behövs för att syftet med behandlingen av personuppgifterna ska kunna uppnås. 11. Utövande av rätt till insyn Personen har rätt att granska de uppgifter som införts i personregistret. Rätten till insyn är förenlig med gällande lagstiftning. Begäran kan skickas per e-post till cmc(at)cmcfinland.fi eller per post till Krishanteringscentret, PB 1325, 00521 Helsingfors. Ytterligare information om att skicka en begäran om insyn: När du vill granska dina uppgifter | Dataombudsmannens byrå 12. Rättelse av personuppgifter och genomförande av rättelsen av uppgifterna Den registrerade personen har rätt att kräva att den personuppgiftsansvarige rättar till felaktiga uppgifter om den registrerade. Begäran om rättelse av uppgifter kan skickas per e-post till cmc(at)cmcfinland.fi eller per post till Krishanteringscentret, PB 1325, 00521 Helsingfors. Ytterligare information om att skicka en begäran om rättelse: När du vill rätta dina uppgifter | Dataombudsmannens byrå"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-webropol/"}],[{"title":" ->"},{"content":"Date / edited on 21 February 2023 1. Controller Crisis Management Centre Finland (CMC Finland)Contact details:Ratapihantie 9, 6th floor00520 Helsinkitel. +358 295 480 171 (Ministry of the Interior’s switchboard) 2. Contact person in matters concerning the filing system Chief Senior SpecialistKatriina Lilloivatel. +358 50 411 7919katriina.lilloiva(at)cmcfinland.fi Ministry of the Interior’s Data Protection Officer:Mikko Levämäkitel. +358 295 488 351tietosuojavastaava.sm(at)govsec.fi 3. Name of the filing system Register of experts in civilian crisis management 4. Purpose of the processing of personal data / purpose of the filing system The data entered in the register may be used for recruiting experts to crisis management missions, for employers’ personnel management, for training and exercise activities, and for maintaining information on employment relationships, operational information and situation awareness. CMC Finland can use the data for research, which aims to develop the Centre’s statutory core functions and international crisis management. The register of experts is intended for storing data on experts trained by the Crisis Management Centre and recruited for civilian crisis management missions. The data is stored in accordance with the current legislation. (Chapter 3 of the Act on the Participation of Civilians in Crisis Management (1287/2004). 5. Content of the filing system The register of experts contains personal data on experts and information on their education and work experience. The register also contains information on the availability and employment relationship of experts.The following data is stored in the register of experts:• name, personal identity code or date of birth, nationality and mother tongue, driving licence categories and bank account details• contact details: home address, email addresses (personal, work, mission), telephone numbers (personal, work, CMC phone, satellite)• name and telephone numbers of next of kin• information related to employment relationship and information on candidature proposal for crisis management missions• information and appendices relating to compensations paid under the Act, salary and compensations for conditions• information on education and knowledge and skills• work experience (actual employer)• completion dates of maintenance flights• leaves of absence• checklist on departure and return preparations for HR personnel• consent to disclose information:o consent to disclose contact details for educational and research purposeso consent to disclose contact details for the media 6. Regular sources of data All personal data stored in the register is provided by the person themselves when they participate in crisis management training or exercises or when the person is a candidate for expert tasks. When applying for different activities, the person fills in a personal data form.Training specialists, HR specialists and HR assistants maintain and update the data in the register. The data to be updated in the register is provided by the person themselves or obtained in connection with an official action concerning the expert. 7. Disclosure or transfer of data outside the European Union or the European Economic Area Individual pieces of data in the register of experts may be disclosed, also with the aid of a technical interface, to international organisations or actors carrying out a crisis management mission for the purpose of recruiting the expert in question. Before disclosing data, the party requesting the data must provide a statement detailing the appropriate protection of the data.The data in the register is stored physically in data centres within the EU. No data is transferred outside the EU/EEA. 8. Recipients of data The data in the register is received by Sympa Oy Finland, which acts as the processor of personal data and which is the service provider and administrator of the register of experts of the Crisis Management Centre. A limited number of members of the service provider’s service delivery, maintenance, security and service teams have access to stored data to the extent that this is necessary for the functionality of the system and the maintenance of the service. A security clearance is conducted on the employees. The service provider has ISO 9001 quality management systems certificate and ISO 27001 information security management systems certificate. The data in the register of experts may be disclosed, also with the aid of a technical interface, to the Ministry for Foreign Affairs, the Ministry of the Interior, the European Union, international organisations or other actors carrying out the mission for recruitment, training and research purposes. 9. Principles of filing system protection Users have a personal user ID and password. Users have access only to the part of the register they need. The data in the register is strongly encrypted. Customer data is backed up every day and full backups are made once a week. In other respects, the Act on the Openness of Government Activities (621/1999), the EU’s General Data Protection Regulation (2016/679) and the Data Protection Act (1050/2018) apply to the non-disclosure and disclosure of data. 10. Data storage period As provided by law, data is stored in the register for ten years after the end of the person’s last employment relationship, training or exercise unless they have requested that the data on them be erased sooner. (Section 20 of the Act on the Participation of Civilians in Crisis Management (1287/2004)) For those who have only been proposed as candidates for a position but have not been in an employment relationship, training or exercise over the period of ten years, the data is stored for twelve months after the actor carrying out the mission has announced that the application process has ended. 11. Right of access The person has the right to access the data stored in the filing system. The right of access is in accordance with the legislation in force.Requests can be sent by email to: hr(at)cmcfinland.fi or by post to: Crisis Management Centre, PO Box 1325, 00521 Helsinki. Read more about sending a request for access to data:When you want to inspect your data | Office of the Data Protection Ombudsman 12. Right to request rectification A data subject has the right to request that the controller rectify inaccurate and incorrect data concerning the data subject.Requests for rectification of the data can be sent by email to: hr(at)cmcfinland.fi or by post to: Crisis Management Centre, PO Box 1325, 00521 Helsinki. Read more about sending a request for rectification:If you want to have your data rectified | Office of the Data Protection Ombudsman"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-asiantuntijarekisteri/"}],[{"title":"Expertregister ->"},{"content":"Datum/redigeringsdatum 21.2.2023 1. Personuppgiftsansvarig Krishanteringscentret CMC Finland Kontaktuppgifter: Bangårdsvägen 9, 6:e våningen 00520 Helsingfors tfn 0295 480 171 (Inrikesministeriets växel) 2. Kontaktperson i ärenden som gäller registret Ledande sakkunnig Jari Mustonen tfn 0295 453 695 jari.mustonen(at)cmcfinland.fi Inrikesministeriets dataskyddsombud: Mikko Levämäki tfn 0295 488 351 tietosuojavastaava.sm(at)govsec.fi 3. Registrets namn Expertregister för civil krishantering 4. Syftet med behandlingen av personuppgifter/registrets användningsändamål De införda uppgifterna får användas för rekrytering av experter för krishanteringsuppdrag, arbetsgivarens personaladministration, utbildnings- och övningsverksamhet samt för underhåll av uppgifter om anställningsförhållanden, operationsinformation och lägesbilder. CMC Finland kan använda uppgifterna för forskning som syftar till att utveckla centrets lagstadgade kärnfunktioner och internationella krishantering. Expertregistret är avsett för lagring av uppgifter om experter som har utbildats av Krishanteringscentret och som rekryterats för uppdrag inom civil krishantering, i enlighet med gällande lag. (Lagen om civilpersoners deltagande i krishantering 1287/2004, 3 kap.). 5. Registrets datainnehåll Expertregistret innehåller personuppgifter, utbildningsuppgifter och arbetserfarenhetsuppgifter om experten. Registret innehåller också uppgifter om expertens beredskap och anställningsförhållande. De uppgifter som sparas i expertregistret är: • Namn, personbeteckning eller födelsedatum, medborgarskap och modersmål, körkortsklasser och kontouppgifter • Kontaktuppgifter: Hemadress, e-postadresser (Eget, arbete, operation), telefonnummer (Eget, arbete, CMC telefon, satellit) • Närmaste anhörigs namn och telefonnummer • Uppgifter som gäller anställningsförhållandet och nomineringen till krishanteringsuppdraget • Uppgifter och bilagor som hänför sig till ersättningar som betalas enligt lag, löner och ersättningar på grund av gällande förhållanden • Utbildningshistorik och kompetens • Uppgifter om arbetserfarenhet (bakgrundsarbetsgivare) • Datum för genomförande av serviceflygningar • Frånvaro • Prestationer för förberedelser inför avfärd och återkomst för HR-personalens minneslista. • Tillstånd att lämna ut uppgifter: o Tillstånd att lämna ut kontaktuppgifter för utbildnings- och forskningsändamål o Tillstånd att lämna ut kontaktuppgifter för användning av medier 6. Regelmässiga informationskällor Alla personuppgifter som registreras i registret fås av personen själv när hen deltar i utbildningar eller övningar inom krishantering eller när personen i fråga är kandidat för expertuppgifter. Personen fyller i en blankett för personuppgifter när hen söker till verksamheten. Utbildningsexperter, personalexperter och personalassistenter upprätthåller och uppdaterar uppgifterna i registret. De uppgifter som ska uppdateras i registret lämnas personligen av experten själv eller så fås de i samband med en myndighetsåtgärd som gäller experten. 7. Regelmässigt utlämnande och översändande av uppgifter till stater utanför EU eller Europeiska ekonomiska samarbetsområdet Enskilda enstaka nödvändiga uppgifter i expertregistret kan lämnas ut för rekrytering av experten i fråga, även med hjälp av teknisk anslutning, till en internationell organisation eller till den som genomför krishanteringsoperationen. Den som begär uppgifter ska lägga fram en redogörelse för att uppgifterna skyddas på behörigt sätt innan uppgifterna lämnas ut. Uppgifterna i registret lagras fysiskt i datacentraler inom EU-området. Uppgifter överförs inte till länder utanför EU eller EES. 8. Mottagare av uppgifterna Uppgifter i registret tas emot av Sympa Oy, Finland, som är personuppgiftsbiträde samt tjänsteleverantör och administratör för Krishanteringscentrets expertregister. Ett begränsat antal medlemmar i tjänsteleverantörens team för serviceleverans, underhåll, säkerhet och service har tillgång till lagrade data i den utsträckning det är nödvändigt för att systemet ska fungera och för att tjänsten ska kunna underhållas. De anställda genomgår en säkerhetsutredning. Tjänsteleverantören har ISO 9001-certifikat för kvalitetskontroll och ISO 27001-certifikat för informationssäkerhet. Nödvändiga uppgifter i expertregistret kan, även med hjälp av teknisk anslutning, i rekryterings-, utbildnings- och forskningssyfte lämnas ut till utrikesministeriet, inrikesministeriet, Europeiska unionen, internationella organisationer eller andra verkställare av operationer. 9. Principer för skyddet av registret Användarna har ett personligt användarnamn och lösenord. Användarna har endast behörighet till den del av registret som de behöver. Data i registret krypteras med stark kryptering. Vi tar dagliga säkerhetskopior av kunddata och fullständiga säkerhetskopior en gång i veckan. I övrigt tillämpas på sekretess och utlämnande av uppgifter lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (621/1999), EU:s dataskyddsförordning (2016/679) och dataskyddslagen (1050/2018). 10. Förvaringstid för uppgifter Uppgifterna förvaras i registret enligt lagen i tio år räknat från tidpunkten då senaste anställningsförhållande, utbildning eller övning upphörde, om inte personen har begärt att uppgifterna om honom eller henne ska utplånas tidigare. (Lagen om civilpersoners deltagande i krishantering 1287/2004, 20 §) För dem som endast har nominerats för en uppgift, men inte har varit i ett anställningsförhållande, en utbildning eller övning under tio år, förvaras uppgifterna 12 månader efter det att den som genomför operationen har meddelat att ansökningsprocessen har avslutats. 11. Rätt till insyn Personen har rätt att granska de uppgifter som införts i personregistret. Rätten till insyn är förenlig med gällande lagstiftning. Begäran kan skickas per e-post till hr(at)cmcfinland.fi eller per post till Krishanteringscentret, PB 1325, 00521 Helsingfors. Ytterligare information om att skicka en begäran om insyn: När du vill granska dina uppgifter | Dataombudsmannens byrå 12. Rätt att kräva rättelse av en uppgift Den registrerade personen har rätt att kräva att den personuppgiftsansvarige rättar till felaktiga uppgifter om den registrerade. Begäran om rättelse av uppgifter kan skickas per e-post till hr(at)cmcfinland.fi eller per post till Krishanteringscentret, PB 1325, 00521 Helsingfors. Ytterligare information om att skicka en begäran om rättelse: När du vill rätta dina uppgifter | Dataombudsmannens byrå"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-asiantuntijarekisteri/"}],[{"title":"Moodle ->"},{"content":"Date / edited on 21 February 2023 1. Controller Crisis Management Centre Finland (CMC Finland) Contact details: Ratapihantie 9, 6th floor 00520 Helsinki tel. +358 295 480 171 (Ministry of the Interior’s switchboard) 2. Contact person in matters concerning the filing system Kinga Dévényi training(at)cmcfinland.fi Ministry of the Interior’s Data Protection Officer: Mikko Levämäki tel. +358 295 488 351 tietosuojavastaava.sm(at)govsec.fi 3. Name of the filing system Filing system of the online learning platform Moodle 4. Purpose of the processing of personal data / purpose of the filing system Data subjects’ personal data is used to provide online learning environment services. The processing of data is based on the person’s consent. 5. Content of the filing system Name, email address, username, users’ access rights to the system, the log of activities taking place in the course area. 6. Regular sources of data Personal data is collected only from the data subjects themselves. 7. Regular disclosure of data Not disclosed. 8. Disclosure or transfer of data outside the European Union or the European Economic Area Not disclosed or transferred. 9. Principles of filing system protection All users have a personal user ID and password. Users can process and view only their own data and the data of the persons that they need to process because of their studies or duties. 10. Data storage period Personal data is stored only for as long as is necessary for the purposes for which the data processing is carried out. The data is erased at the latest when the username has not been used for three years. 11. Right of access The person has the right to access the data stored in the filing system. The right of access is in accordance with the legislation in force. Requests can be sent by email to: training(at)cmcfinland.fi or by post to: Crisis Management Centre, PO Box 1325, 00521 Helsinki. Read more about sending a request for access to data: When you want to inspect your data | Office of the Data Protection Ombudsman 12. Right to request rectification A data subject has the right to request that the controller rectify inaccurate and incorrect data concerning the data subject. Requests for rectification of the data can be sent by email to: training(at)cmcfinland.fi or by post to: Crisis Management Centre, PO Box 1325, 00521 Helsinki. Read more about sending a request for rectification: If you want to have your data rectified | Office of the Data Protection Ombudsman"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-moodle/"}],[{"title":"Moodle ->"},{"content":"Datum/redigeringsdatum 21.2.2023 1. Personuppgiftsansvarig Krishanteringscentret CMC Finland Kontaktuppgifter: Bangårdsvägen 9, 6:e våningen 00520 Helsingfors tfn 0295 480 171 (Inrikesministeriets växel) 2. Kontaktperson i ärenden som gäller registret Kinga Dévényi training(at)cmcfinland.fi Inrikesministeriets dataskyddsombud: Mikko Levämäki tfn 0295 488 351 tietosuojavastaava.sm(at)govsec.fi 3. Registrets namn Personregister för lärplattformen Moodle 4. Syftet med behandlingen av personuppgifter/registrets användningsändamål Den registrerades personuppgifter används för att tillhandahålla tjänster på webbplattformen. Behandlingen av uppgifterna grundar sig på personens samtycke. 5. Registrets datainnehåll Namn, e-postadress, användarnamn, användarnamn, behörigheter i systemet som fastställts för användaren, logg över aktivitet inom kursområdet. 6. Regelmässiga informationskällor Personuppgifter samlas endast in från den registrerade själv. 7. Regelmässig utlämning av uppgifter Utlämnas inte. 8. Regelmässigt utlämnande och översändande av uppgifter till stater utanför EU eller Europeiska ekonomiska samarbetsområdet Utlämnas eller översänds inte. 9. Principer för skyddet av registret Alla användare har ett personligt användarnamn och lösenord. Användaren kan endast behandla och se uppgifter om sig själv och de personer som hen på grund av sina studier eller arbetsuppgifter behöver behandla. 10. Förvaringstid för uppgifter Personuppgifterna lagras så länge det behövs för att syftet med behandlingen av personuppgifterna ska kunna uppnås. Uppgifterna raderas senast när användarnamnet har varit oanvänd i tre år. 11. Rätt till insyn Personen har rätt att granska de uppgifter som införts i personregistret. Rätten till insyn är förenlig med gällande lagstiftning. Begäran kan skickas per e-post till training(at)cmcfinland.fi eller per post till Krishanteringscentret, PB 1325, 00521 Helsingfors. Ytterligare information om att skicka en begäran om insyn: När du vill granska dina uppgifter | Dataombudsmannens byrå 12. Rätt att kräva rättelse av en uppgift Den registrerade personen har rätt att kräva att den personuppgiftsansvarige rättar till felaktiga uppgifter om den registrerade. Begäran om rättelse av uppgifter kan skickas per e-post till training(at)cmcfinland.fi eller per post till Krishanteringscentret, PB 1325, 00521 Helsingfors. Ytterligare information om att skicka en begäran om rättelse: När du vill rätta dina uppgifter | Dataombudsmannens byrå"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-moodle/"}],[{"title":"Communications and newsletter register ->"},{"content":"Date / edited on 21 February 2023 1. Controller Crisis Management Centre Finland (CMC Finland) Contact details: Ratapihantie 9, 6th floor 00520 Helsinki tel. +358 295 480 171 (Ministry of the Interior’s switchboard) 2. Contact person in matters concerning the filing system Chief Specialist Jari Mustonen tel. +358 295 488 481 jari.mustonen(at)cmcfinland.fi Ministry of the Interior’s Data Protection Officer: Mikko Levämäki tel. +358 295 488 351 tietosuojavastaava.sm(at)govsec.fi 3. Name of the filing system Communications and newsletter register of the Crisis Management Centre 4. Purpose of the processing of personal data / purpose of the filing system The register is used for sending electronic newsletters and bulletins of the Crisis Management Centre to the recipients’ emails. The processing of personal data is based on the consent of the data subject. 5. Content of the filing system Name and email address of the data subject. The name of the organisation is optional. 6. Regular sources of data The data is collected using the subscription form of the electronic newsletter on the Crisis Management Centre’s website. Subscription is voluntary and free of charge. Subscribers can update and edit the data in the register by themselves using an electronic form. Similar register data may also be entered manually into the register by the Crisis Management Centre. Removal from the register: subscribers cancel their subscription to the newsletters and, thus, delete their data from the register by using an electronic form. 7. Regular disclosure of data Not disclosed. 8. Disclosure or transfer of data outside the European Union or the European Economic Area Data is not disclosed and is used only by the controller. Data in the register is not transferred outside the European Union or the European Economic Area. 9. Principles of filing system protection The register is located on the Emaileri server, which is located in a controlled data centre. Access to the register is restricted only to those who need the system in their duties. Everyone using the system has a personal user ID. 10. Data storage period Personal data is stored for as long as this is necessary for sending the newsletter, until the subscription is cancelled or the newsletter service ceases to exist. The personal data of those who have cancelled the newsletter will be erased immediately. 11. Right of access The person has the right to access the data stored in the filing system. The right of access is in accordance with the legislation in force. Requests can be sent by email to: hr(at)cmcfinland.fi or by post to: Crisis Management Centre, PO Box 1325, 00521 Helsinki. Read more about sending a request for access to data: When you want to inspect your data | Office of the Data Protection Ombudsman 12. Right to request rectification A data subject has the right to request that the controller rectify inaccurate and incorrect data concerning the data subject. Requests for rectification of the data can be sent by email to: hr(at)cmcfinland.fi or by post to: Crisis Management Centre, PO Box 1325, 00521 Helsinki. Read more about sending a request for rectification: If you want to have your data rectified | Office of the Data Protection Ombudsman"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-viestinta-ja-uutiskirjerekisteri/"}],[{"title":"Register för kommunikation och nyhetsbrev ->"},{"content":"Datum/redigeringsdatum 21.2.2023 1. Personuppgiftsansvarig Krishanteringscentret CMC Finland Kontaktuppgifter: Bangårdsvägen 9, 6:e våningen 00520 Helsingfors tfn 0295 480 171 (Inrikesministeriets växel) 2. Kontaktperson i ärenden som gäller registret Ledande sakkunnig Jari Mustonen tfn 0295 488 481 jari.mustonen(at)cmcfinland.fi Inrikesministeriets dataskyddsombud: Mikko Levämäki tfn 0295 488 351 tietosuojavastaava.sm(at)govsec.fi 3. Registrets namn Krishanteringscentrets register för kommunikation och nyhetsbrev 4. Syftet med behandlingen av personuppgifter/registrets användningsändamål Registret används för att skicka Krishanteringscentrets elektroniska nyhetsbrev och meddelanden till mottagarens e-post. Grunden för behandlingen av personuppgifter är den registrerades samtycke. 5. Registrets datainnehåll Den registrerades namn och e-postadress. Dessutom som frivillig information den berörda partens organisation. 6. Regelmässiga informationskällor Uppgifterna samlas in med hjälp av beställningsblanketten för det elektroniska nyhetsbrevet på Krishanteringscentrets webbplats. Prenumerationen är frivillig och kostnadsfri. Prenumeranterna kan själva uppdatera och redigera uppgifterna i registret med hjälp av en elektronisk blankett. Krishanteringscentret kan också manuellt föra in motsvarande registeruppgifter i registret. Utskrivning ur registret: Med hjälp av en elektronisk blankett som beställaren själv lämnar avbeställs nyhetsbrevet och uppgifterna raderas därmed ur registret. 7. Regelmässig utlämning av uppgifter Utlämnas inte. 8. Regelmässigt utlämnande och översändande av uppgifter till stater utanför EU eller Europeiska ekonomiska samarbetsområdet Uppgifterna lämnas inte vidare och de blir kvar endast hos den personuppgiftsansvarige. Uppgifter ur registret översänds inte till länder utanför EU eller Europeiska ekonomiska samarbetsområdet. 9. Principer för skyddet av registret Registret finns på servern emaileri som är placerad i en övervakad datorhall. Åtkomsten till registret har begränsats till endast de personer som behöver systemet för sina arbetsuppgifter. Alla som använder systemet har ett personligt användarnamn. 10. Förvaringstid för uppgifter Personuppgifterna lagras så länge det är nödvändigt för att skicka nyhetsbrevet, tills prenumerationen avbryts eller nyhetsbrevtjänsten upphör att existera. Personuppgifterna för dem som avbeställer nyhetsbrevet raderas omedelbart. 11. Utövande av rätt till insyn Personen har rätt att granska de uppgifter som införts i personregistret. Rätten till insyn är förenlig med gällande lagstiftning. Begäran kan skickas per e-post till hr(at)cmcfinland.fi eller per post till Krishanteringscentret, PB 1325, 00521 Helsingfors. Ytterligare information om att skicka en begäran om insyn: När du vill granska dina uppgifter | Dataombudsmannens byrå 12. Rättelse av personuppgifter och genomförande av rättelsen av uppgifterna Den registrerade personen har rätt att kräva att den personuppgiftsansvarige rättar till felaktiga uppgifter om den registrerade. Begäran om rättelse av uppgifter kan skickas per e-post till hr(at)cmcfinland.fi eller per post till Krishanteringscentret, PB 1325, 00521 Helsingfors. Ytterligare information om att skicka en begäran om rättelse: När du vill rätta dina uppgifter | Dataombudsmannens byrå"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-sivustosta/tietosuojaseloste-viestinta-ja-uutiskirjerekisteri/"}],[{"title":"About the site ->"},{"content":"Privacy statements: Webropol Register of experts in civilian crisis management Online learning platform Moodle Communications and newsletter register"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/en/about-the-site/"}],[{"title":"Information om webbplatsen ->"},{"content":"Sekretesspolicy: Register för kommunikation och nyhetsbrev Expertregister för civil krishantering Lärplattformen Moodle Webropol"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/sv/information-om-webbplatsen/"}],[{"title":"Katriina Lilloiva ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/katriina-lilloiva/"}],[{"title":"Katriina Lilloiva ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/katriina-lilloiva/"}],[{"title":"Katriina Lilloiva ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/katriina-lilloiva/"}],[{"title":"Kriisinhallintakeskuksen vastuullisuusraportti 2022 ->"},{"content":"1. Johdanto Useat Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteista koskevat siviilikriisinhallintaa. Siviilikriisinhallinnalla edistetään erityisesti rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa eli agendan tavoitetta 16. Varsinkin paikallisten valmiuksien kehittäminen yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa on siviilikriisinhallinnan ydintä. Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä työskenteli vuoden 2022 aikana 170 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa kansainvälisten kriisinhallintaorganisaatioiden operaatioissa ja sihteeristöissä. Kaikilla heillä oli mahdollisuus edistää kestävää kehitystä ja rauhaa työnsä kautta. Lähetettyjen siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden tekemän työn lisäksi Kriisinhallintakeskuksella on runsaasti toimintaa myös Suomessa. Hyvää hallintoa, rauhaa ja oikeudenmukaisuutta on edistettävä myös kotimaassa: toimimme hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti vastuullisena työnantajana ja kestävä kehitys on myös kotimaan toimintamme läpileikkaava periaate. Henkilökunnan aloitteesta vastuullisuus valittiin kuluneena vuonna Kriisinhallintakeskuksen strategiaan yhdeksi tärkeimmistä arvoista. Myös ilmastoteot ovat meille tärkeitä ja olemme sitoutuneet hallinnonalan tavoitteeseen puolittaa hiilijalanjälkemme vuoden 2018 lähtötasosta vuoteen 2027 mennessä ja vähentää päästöjä 75 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Lentomatkustaminen tuottaa suurimmat päästömme, eikä kansainvälisessä työssä matkustamista voi täysin välttää. Tulevaisuudessa hiilijalanjäljen pienentäminen tulee olemaan merkittävä vastuullisuushaasteemme. Myös muiden vastuullisuusmittareiden kehittäminen on jatkuvaa oppimista. Kriisinhallintakeskus aloitti vastuullisuusraportoinnin vuoden 2021 kartoituksesta, ja käsillä oleva toinen vastuullisuusraportti kattaa vuoden 2022 toiminnan. Jatkossakin vastuullisuusraportoimme vuosittain. 2. Kriisinhallintakeskus CMC Finland Kriisinhallintakeskus CMC Finland on vuonna 2007 perustettu sisäministeriön yhteydessä toimiva siviilikriisinhallinnan keskus. Kriisinhallintakeskuksen toimisto sijaitsee Helsingissä, ja keskuksessa työskenteli vuoden 2022 lopussa 29 työntekijää. Lakisääteisesti se vastaa suomalaisten asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja varustamisesta kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan tehtäviin sekä tekee alan tutkimus- ja kehittämistyötä. Vuodesta 2022 alkaen Kriisinhallintakeskus on vastannut myös vaalitarkkailutehtäviin valittavien asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä. Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä työskentelee samanaikaisesti keskimäärin 120 asiantuntijaa EU:n, YK:n, Etyjin, Naton, Euroopan neuvoston tai muun kansainvälisen organisaation siviilikriisinhallintatehtävissä tarkkailu-, neuvonanto- ja koulutustoiminnassa poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, poliittisen analyysin, ihmisoikeuksien, rauhanvälityksen ja viestinnän tehtävissä erityisesti Euroopassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Lisäksi CMC asettaa ehdolle ja lähettää sekä lyhyt- että pitkäaikaisia vaalitarkkailijoita Etyjin ja EU:n vaalitarkkailumissioille. 2.1. Vastuullisuuden johtaminen Kriisinhallintakeskuksessa Kriisinhallintakeskus vastaa vastuullisuustyöstään sisäministeriölle voimassa olevan tulossopimuksen mukaisesti. Vuosien 2022–2026 tulossopimuksessa sitoudutaan kestävän kehityksen tavoitteista erityisesti sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä ilmastotoimiin. Vastuullisuus on yksi Kriisinhallintakeskuksen perusarvoista vuonna 2022 laaditussa strategiassa. Kriisinhallintakeskuksella on myös erillinen kestävän kehityksen strategia (2021-2025), jossa määritellään organisaatiolle keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet ja painopisteet. Ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva kestävän kehityksen ohjausryhmä tukee Kriisinhallintakeskusta kestävän kehityksen työssä. Kriisinhallintakeskus raportoi ohjausryhmälle vastuullisuustyönsä edistymisestä. Vuonna 2022 ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Kestävän kehityksen työn koordinointi kuuluu organisaatiossa tutkimus- ja kehittämisasiantuntijan tehtävänkuvaan. Lisäksi Kriisinhallintakeskuksessa toimii kestävän kehityksen työryhmä, johon osallistuivat vuonna 2022 tutkimus- ja kehittämisasiantuntijan lisäksi koulutussuunnittelija ja logistiikkasuunnittelija. Työryhmä kehittää Kriisinhallintakeskuksen ja siviilikriisinhallinnan kestävän kehityksen toimintaa sekä seuraa asetettujen tavoitteiden edistymistä. Johdon päätöksiä vaativat asiat viedään työryhmästä Kriisinhallintakeskuksen johtoryhmän käsiteltäviksi. Kaikki uudet työntekijät perehdytetään organisaation kestävän kehityksen teemoihin ja toimintaan. 2.2. Kriisinhallintakeskuksen vastuullisuustavoitteet Vuonna 2021 laaditussa kestävän kehityksen strategiassamme sitoudumme edistämään Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen toimeenpanoa, hallitusohjelman tavoitteita sekä Euroopan unionin työtä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen tavoitteiden ohjaamana. Kriisinhallintakeskus toteuttaa omalta osaltaan Suomen kansallisia kestävän kehityksen tavoitteita, kuten sisäasianhallinnon hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 75 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Siviilikriisinhallinnan tavoitteena on tukea yhteiskuntien vakautta, oikeusvaltiota, vahvojen instituutioiden kehittymistä ja ihmisoikeuksien toteutumista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen sekä ja eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä ovat myös siviilikriisinhallinnan kannalta tärkeitä tavoitteita. Keskeistä siviilikriisinhallinnassa on myös paikallisten valmiuksien kehittäminen yhteistyössä kumppanimaiden viranomaisten kanssa. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset muokkaavat kriisinhallinnan toimintaympäristöä yhä voimakkaammin, ja siitä aiheutuviin riskeihin varautuminen ja muutoksiin sopeutuminen ovat tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa myös siviilikriisinhallinnassa. Valtionhallinnon organisaationa Kriisinhallinakeskukselle on myös omassa toiminnassamme tärkeitä kestävät julkiset hankinnat, ilmastoteot sekä hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen kotimaassa. Olemme valinneet olennaisimmiksi Agenda 2030 -tavoiteohjelman tavoitteiksi seuraavat: Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia (SDG 5) Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä (SDG 10) Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys (SDG 12) Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan (SDG 13) Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin sekä rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla (SDG 16) Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta (SDG 17). Jokaiselle päätavoitteelle on valittu siviilikriisinhallinnalle merkittävimmät alatavoitteet. Vaikutamme positiivisesti kestävään kehitykseen erityisesti asiantuntijoiden koulutusten ja rekrytoinnin sekä omien hankintojemme ja toimintalinjaustemme kautta. Alatavoitteet, niiden painopisteet ja mittaaminen esitellään seuraavissa kappaleissa. 3. Sukupuolten tasa-arvo 3.1. Naisten merkityksellinen osallistuminen ja johtajuus Kriisinhallintakeskus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten yhtäläistä osallistumista siviilikriisinhallinnan tehtäviin erityisesti asiantuntijoiden rekrytoinnin ja tarjoamamme koulutuksen kautta. Lähetetyillä asiantuntijoilla on mahdollisuus tukea näitä tavoitteita työssään operaatioissa. Merkittävin alatavoite on 5.5 Taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä. Kriisinhallintakeskus tukee naisten hakeutumista ja rekrytoitumista siviilikriisinhallintatehtäviin monenlaisilla tavoilla läpileikkaavasti toiminnassaan. Sukupuoli- sekä Naiset, rauha ja turvallisuus -näkökulmat on sisällytetty kaikkeen Kriisinhallintakeskuksen tarjoamaan perus- ja syventävään koulutukseen. Seuraamme sukupuolijakaumaa sekä koulutuksissamme että rekrytoinneissamme. Pyrimme valitsemaan koulutuksiimme osallistujiksi suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä. Tilastoimme ja seuraamme lähetettyjen asiantuntijoiden sukupuolijakaumaa kuukausittain julkaistavassa asiantuntijakartassa. Siviilikriisinhallinnan rekrytoinneissa pyritään kasvattamaan naisten osuutta lähetetyistä asiantuntijoista, ja lähettämään asiantuntijoita erityisesti sukupuoli-, SGBV- sekä naiset, rauha ja turvallisuus -näkökulmiin keskittyviin tehtäviin. Kriisinhallintakeskus seuraa erikseen niiden asiantuntijoiden määrää, joiden tehtävänkuva painottuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha, turvallisuus) toimeenpanoon. Suomen määrällinen tavoite näille tehtäville on kymmenen positiota samanaikaisesti. Määrän ja prosenttiosuuden lisäksi organisaatiossa on havaittu tietotarve kartoittaa tarkemmin myös asiantuntijoiden tehtävänkuvia ja palkkaluokkia sukupuolen mukaan, ja mittareita kehitetään edelleen. 3.2. Esimerkkejä tasa-arvoisesta osallistumisesta Vuonna 2022 Kriisinhallintakeskuksen siviilikriisinhallintatehtäviin lähettämistä asiantuntijoista keskimäärin 45 prosenttia oli naisia, naisten osuuden vaihdellessa 44-49 prosentin välillä vuoden aikana. Vaalitarkkailijoista 49 prosenttia oli naisia. Asiantuntijoista 14 henkilöä työskenteli erityisesti tasa-arvotehtävissä kansainvälisten siviilikriisinhallintaorganisaatioiden sihteeristöissä tai operaatioiden kenttätehtävissä. Näistä henkilöistä kolme oli miehiä ja 11 naisia. Kaikki Kriisinhallintakeskuksen peruskurssin käyneet asiantuntijat saavat koulutuksessa valmiudet ja työkaluja edistää sukupuolten tasa-arvoa omassa työssään. Koulutuksissa huomioidaan osallistujien taustat ja pyritään valitsemaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Peruskurssilla ja erityisesti korkean riskin alueilla vaadittavan Hostile Environment Awareness Training (HEAT) -koulutuksen osana toteutettavissa kenttäharjoituksissa kurssilaisia ohjataan oivaltamaan tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ja epäkohtia osana kurssilla järjestettäviä käytännön harjoituksia. Siviilikriisinhallintatehtäviin lähtevien perehdytyskoulutuksessa korostetaan nollatoleranssia suhtautumisessa seksuaaliseen ja sukupuolittuneeseen häirintään ja väkivaltaan. Kaikkien CMC:n järjestämien kurssien osallistujista oli naisia keskimäärin 42 prosenttia. Siviilikriisinhallinnan peruskurssille, jonka suorittaminen on edellytys useimpiin siviilikriisinhallintatehtäviin valituksi tulemiselle, osallistui 45 prosenttia naisia ja 55 prosenttia miehiä. Peruskurssin kouluttajista naisia puolestaan oli 58 prosenttia. Kansainvälisessä yhteistyössä Kriisinhallintakeskus edisti sukupuolten tasa-arvoa vetämällä EU:n siviilikriisinhallinnan kehittämiseen pyrkineessä ns. kompaktiprosessissa vetämällä yhdessä Espanjan kanssa työryhmää, joka etsi keinoja lisätä naisten osallistumista operaatioissa. Vuonna 2022 työryhmä järjesti kaksi työpajaa jäsenmaille. Suomessa Kriisinhallintakeskus osallistui aktiivisesti ulkoministeriön koordinoimaan neljännen kansallisen Naiset, rauha, turvallisuus -toimintaohjelman laatimiseen läpi vuoden. 4. Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä 4.1. Yhdenvertaisuus ja poliittinen osallistuminen Eriarvoisuuden vähentämisessä keskitytään alatavoitteeseen 10.2 Edistää vuoteen 2030 mennessä kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista ja kannustaa siihen iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta. Kriisinhallintakeskus vaikuttaa tavoitteeseen SDG 10 erityisesti osallistumalla kansainväliseen vaalitarkkailuun. Vaalitarkkailulla tuetaan demokratiakehitystä, ihmisoikeuksia ja tasavertaista osallistumista kohdemaissa. Kansainvälisiin vaalitarkkailutehtäviin rekrytointi siirtyi ulkoministeriöltä Kriisinhallintakeskuksen vastuulle vuoden 2022 alussa. Kriisinhallintakeskus tukee tavoitetta siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden välityksellä lähettämällä heitä tehtäviin, jotka edistävät eriarvoisuuden vähenemistä. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden lisäksi lähetettyjen vaalitarkkailijoiden määrä eriteltynä sukupuolen mukaan lisättiin mittariksi vuonna 2022. 4.2. Kansainvälinen vaalitarkkailu Suomi on aktiivisesti mukana Euroopan unionin ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) vaalitarkkailutoiminnassa lähettämällä tarkkailijoita näiden toimeenpanemiin vaalitarkkailumissioihin. Suomessa ulkoministeriö määrittelee, mihin operaatioihin suomalaisia vaalitarkkailijoita lähetetään. Ulkoministeriön päätöksen jälkeen Kriisinhallintakeskus asettaa suomalaisia asiantuntijoita ehdolle sekä EU:n että Etyjin (OSCE/ODIHR) vaalitarkkailumissioihin näiden järjestöjen valintakriteerien perusteella. Etyjin vaalitarkkailutehtävien osalta Kriisinhallintakeskus vastaa myös asiantuntijoiden lähettämisestä ja palvelussuhteesta. Vuonna 2022 Kriisinhallintakeskus lähetti vaalitarkkailutehtäviin 37 henkilöä (M: 51%; N:49%) ja he työskentelivät 11:ssa eri Etyjin ja EU:n vaalitarkkailumissiossa. Vaalitarkkailutehtäviin pyritään lähettämään monipuolisesti erilaisista taustoista ja eri-ikäisiä henkilöitä. Vastaanottavat organisaatiot painottavat, että jäsenmaat ottavat yhdenvertaisuuden huomioon asettaessaan henkilöitä ehdolle vaalitarkkailutehtäviin. Tarkkailijakunnan oman diversiteetin ohella vaalitarkkailutehtäviin kuuluu olennaisesti erilaisten vähemmistöryhmien, kuten vammaisten henkilöiden tai etnisten vähemmistöjen osallistumismahdollisuuksien tarkkailu ja raportointi. Kriisinhallintakeskus järjesti myös kaksi kurssia lyhytaikaisista vaalitarkkailutehtävistä kiinnostuneille suomalaisille asiantuntijoille. Vaalitarkkailukoulutukset tarjosivat osallistujille mahdollisuuden syventää tietämystään kansainvälisestä vaalitarkkailutoiminnasta sekä EU:n ja Etyjin vaalitarkkailun periaatteista ja käytännöistä. 4.3. Muita esimerkkejä eriarvoisuuden vähentämisestä Eriarvoisuuden vähentämiseen vaikutettiin vaalitarkkailun lisäksi myös siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden rekrytoinnilla. Vuonna 2022 Kriisinhallintakeskuksen lähettäminä esimerkiksi työskenteli kaksi romaniasioiden neuvonantajaa Euroopan Neuvostossa ja Etyj/ODIHR-organisaatiossa. Yhdenvertaisuusnäkökulma huomioidaan Kriisinhallintakeskuksessa myös kotimaan toiminnassa esimerkiksi asiantuntijoiden rekrytoinneissa. Tehtäviin asetetaan ehdolle sekä miehiä että naisia kiinnittäen huomiota vähemmistösukupuoleen tehtäväalalla ikään, etniseen alkuperään, uskontoon tai muuhun taustaan katsomatta. Lisäksi asiantuntijarosterin moninaisuutta pyritään kasvattamaan valitsemalla koulutuksiin osallistujia laaja-alaisesti erilaisista asiantuntijaryhmistä ja taustoista. Lisäksi järjestettiin Fingo ry.n kanssa rauhaa ja osallisuutta käsitellyt keskustelutilaisuus otsikolla ”Osallisuus – Avain kestävään turvallisuuteen?” KrihaNYT-tapahtuman yhteydessä marraskuussa 2022. 5. Vastuullista kuluttamista 5.1. Vastuulliset ja kestävät julkiset hankinnat Vastuullinen kuluttaminen on periaatteena Kriisinhallintakeskuksen omissa hankinnoissa sekä tapana edistää ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämistä. Alatavoitteena on 12.7 Edistää kestäviä julkisia hankintakäytäntöjä kansallisten lakien ja prioriteettien mukaisesti. Priorisoimme hankintoja tehdessämme kestävyys- ja turvallisuusnäkökulmia ja noudatamme kaikissa hankinnoissa sisäministeriön kestävien hankintojen ohjeistusta. Hankintoja ei ole sisällytetty Kriisinhallintakeskuksen hiilijalanjälkilaskentaan. Materiaalihankintojen lisäksi myös kuljetuksissamme huomioidaan kestävyysnäkökulmat. Yleensä Kriisinhallintakeskus huolehtii lähetettävien asiantuntijoiden varusteiden kuljetuksista toimialuille. Osa varusteista kulkee asiantuntijan mukana samalla lennolla kohteeseen, mutta osa lähetetään erikseen rahdilla. Kuljetuksissa huomioidaan päästönäkökohdat, ja esimerkiksi Euroopan sisällä varusteet pyritään kuljettamaan mieluummin vähäpäästöisemmillä maakuljetuksilla kuin lentäen. Asiantuntijan palatessa Suomeen komennuksensa päätyttyä, myös varusteet pääsääntöisesti palautetaan takaisin Suomeen. Varusteet käytetään uudelleen, tai mikäli ne eivät enää sovellu käyttöön, ne kierrätetään tai tuhotaan Suomessa asianmukaisesti. Koulutustoiminnassa hyödynnetään tehtävistä palanneiden asiantuntijoiden käytöstä poistettuja varusteita, kypäriä, luotiliivejä, matkapuhelimia ja muita varusteita. Varusteita myös huolletaan ja korjataan, jotta niiden käyttöikää voidaan pidentää. Vuonna 2022 Kriisinhallintakeskus kilpailutti asiantuntijoille hankittavat takit käyttäen yhtenä hankintakriteerinä tuotteella oltavaa tekstiilien kestävyyssertifikaattia. Myös koulutuspaikkojen valinnoissa ja majoituksessa huomioitiin kestävyysnäkökulma, esimerkiksi Green key -sertifiointi ja julkiset kulkuyhteydet mahdollisuuksien mukaan. 6. Ilmastoteot 6.1 Kriisinhallintakeskuksen hiilijalanjälkitavoite Kriisinhallintakeskus on sitoutunut sisäministeriön hallinnonalan hiilijalanjälkitavoitteeseen, ja tärkein alatavoitteemme on 13.2. Integroida ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet kansalliseen politiikkaan, strategioihin ja suunnitteluun. Hallinnonalan tavoite on pienentää hiilijalanjälkeä vuoden 2018 lähtötasosta 50 prosenttia vuoteen 2027 mennessä ja 75 prosenttia 2035 mennessä. Kriisinhallintakeskus on osallisena sisäministeriön koordinoimassa hiilijalanjäljen laskennassa. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi mittarina on virkamatkojen lentosegmenttien määrä. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden lennot toimialueille katetaan ulkoministeriön määrärahoista eivätkä ne sisälly sisäministeriön hallinnonalan hiilijalanjälkilaskentaan, mutta Kriisinhallintakeskus seuraa myös näistä matkoista aiheutuvia päästöjä. 6.2. Ilmastokestävä toimintamme Suomessa Matkustuksen lentopäästöt ovat merkittävin Kriisinhallintakeskuksen päästölähde. Vuonna 2022 koronapandemia kuitenkin varsinkin alkuvuonna rajoitti ulkomaanmatkojen määrää. Lentomatkustamisen aiheuttamia päästöjä kuvataan tarkemmin luvussa 9. Koulutustoiminnassa pyrittiin vähentämään polttoaineen kulutusta vuokraamalla mahdollisuuksien mukaan hybridiautoja koulutuksiin. Kaikki lähtevien asiantuntijoiden pre-deployment -koulutukset järjestettiin etäyhteyksin. Myös työnantajan huolenpitovelvollisuuteen liittyvät Duty of care -tapaamiset operaatioissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa pidettiin etäyhteyksin. Lisäksi osa kotiutuneiden asiantuntijoiden palautetilaisuuksista järjestettiin etänä. Kriisinhallintakeskuksen järjestämien tilaisuuksien osalta linjattiin vuonna 2022, että tarjoiluissa suositaan ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja ja kasvisruokaa. 6.3. Ilmasto- ja ympäristöturvallisuus siviilikriisinhallinnassa Vaikutimme myös kansainvälisesti siviilikriisinhallinnan ilmastokestävyyden kehittämiseen muun muassa järjestämällä Tukholman rauhan ja kehityksen viikolla toukokuussa 2022 yhdessä SIPRIn kanssa keskustelutilaisuuden otsikolla ”Mainstreaming climate and the environment in EU civilian crisis management”. Osallistuimme myös itävaltalaisen Austrian Centre for Peace -organisaation koordinoimaan eurooppalaiseen koulutusyhteistyöhön, jossa kehitetään ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden koulutuspakettia EU:n siviilioperaatioiden henkilökunnalle. Siviilikriisinhallintatehtävien osalta avattiin EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden ympäristöneuvonantajan tehtäviä asiantuntijoiden haettaviksi. 7. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto 7.1 Siviilikriisinhallinta vahvistaa rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa Tavoite 16 eli Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto on siviilikriisinhallinnan kannalta Agenda 2030:n keskeisin tavoite, ja Kriisinhallintakeskuksen koko toiminta-ajatus tukee tätä tavoitetta. Kriisinhallintakeskus vastaa kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden koulutuksesta, rekrytoinnista ja varustamisesta. Lisäksi teemme alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tärkeimmäksi alatavoitteeksi on valittu 16.a Vahvistaa tärkeimpiä kansallisia instituutioita esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön avulla, jotta väkivallan ehkäisemiseen ja terrorismin sekä rikollisuuden torjumiseen tarvittavia valmiuksia voidaan kehittää kaikilla tasoilla, erityisesti kehitysmaissa. 7.2. Kuinka mitata siviilikriisinhallintaa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumista seurataan määrällisin mittarein tavoitteen ollessa 150 lähetettyä asiantuntijaa. Laadullista vaikuttavuuden mittaamista, on kehitetty ja tutkittu Kriisinhallintakeskuksessa kuluneena vuonna. Siviilikriisinhallintatehtävien laadullista vaikuttavuutta käsiteltiin esimerkiksi tehtävistä palanneiden asiantuntijoiden kanssa teemakeskusteluissa Kriisinhallintakeskuksen järjestämissä palautetilaisuuksissa. 7.3. Kansainvälinen tuki instituutioiden vahvistamiseksi Kriisinhallintakeskuksen lähettämät asiantuntijat työskentelivät EU:n, YK:n, Etyjin, Naton, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten organisaatioiden siviilikriisinhallintatehtävissä. Tehtävät olivat tarkkailu-, neuvonanto- ja koulutustehtäviä poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, poliittisen analyysin, ihmisoikeuksien ja viestinnän alalla. Vuoden 2022 aikana Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä työskenteli yhteensä 170 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa. He työskentelivät 42 eri operaatiossa 27 eri maassa. Asiantuntijoista naisia oli 45 prosenttia ja miehiä 55 prosenttia. Periaatteessa jokaisessa siviilikriisinhallintatehtävässä voidaan katsoa edistettävän jollakin tavalla tavoitetta SDG 16. Alatavoitetta 16.a. voidaan kuitenkin erityisesti katsoa edistettävän seuraavissa tehtävissä, joissa työskenteli vuonna 2022 Kriisinhallintakeskuksen lähettämä asiantuntija: Terrorismin vastainen työ, 3 asiantuntijaa (M:3; N:0) Rikollisuuden torjunta, 46 asiantuntijaa (M:33; N:13) Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, 12 asiantuntijaa (M: 7; N: 5) Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC, 4 asiantuntijaa (M:3; N:1) 7.4. Teeman edistäminen kotimaassa Järjestämiimme perus- ja syventäviin koulutuksiin osallistui 210 henkilöä, jotka saivat valmiuksia edistää rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa siviilikriisinhallintatehtävissä. Näihin koulutuksiin osallistujista naisia oli 40 prosenttia ja miehiä 60 prosenttia. Kriisinhallintakeskus tarjosi lisäksi rosterissaan oleville asiantuntijoille myös muiden tahojen järjestämiä perus- ja syventäviä kursseja: 18 kurssille lähetettiin yhteensä 29 osallistujaa (M:13; N:16). Kriisinhallintakeskus käsitteli rauhan, oikeudenmukaisuuden ja hyvän hallinnon teemaa myös erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Kriisinhallintakeskus järjesti kansainvälisen 15-vuotisjuhlaseminaarin inhimillisen turvallisuuden fokuksella sekä yhteistyössä WISE ry:n kanssa teemaseminaarin siviilikriisinhallinnan kehittämisestä. Yhteistyössä Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen opiskelijoiden kanssa järjestettiin kestävää rauhaa pohtiva paneelikeskustelu. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa kehitettiin siviilikriisinhallinnan vaikuttavuusarviointia esimerkiksi sisäministeriön hallinnonalan TKI-hankkeessa sekä osallistumalla aktiivisesti viranomaisyhteistyöhön vaikuttavuuden kehittämiseksi. Kriisinhallintakeskus tuki myös muiden toimijoiden hankkeita, joissa selvitettiin kriisinhallinnan ja erityisesti Suomen Afganistan-osallistumisen vaikuttavuutta. Lisäksi julkaistiin working papers -sarjassa siviilikriisinhallinnan kehittämistä koskeva tutkimusjulkaisu Reflection in Aid of Interaction – Building a Shared Understanding in Civilian Crisis Management. Omassa toiminnassaan Suomessa Kriisinhallintakeskus toimi hyvän hallinnon periaatteiden mukaan. Laillisuusarvioinnissa ei tullut esiin huomautettavia asioita eikä Kriisinhallintakeskuksesta ollut myöskään tehty kanteluita viranomaisille. Vuonna 2022 Kriisinhallintakeskuksessa laadittiin myös siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita koskeva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. 8. Yhteistyö ja kumppanuus 8.1 Konfliktimaiden valmiuksien kehittäminen siviilikriisinhallinnan avulla Kestävän kehityksen toimeenpanon tukeminen ja erilaisten kumppanuussuhteiden vahvistaminen toteutuvat Kriisinhallintakeskuksen yhteistyön kautta. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoilla on operaation mandaatista riippuen usein mahdollisuus suoraan yhteyteen kohdemaan viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Merkittävä alatavoite siviilikriisinhallinnalle on tavoite 17.9 Tarjota kehitysmaille vahvistettua kansainvälistä apua tehokkaaseen ja kohdistettuun valmiuksien kehittämiseen, jotta kansallisia suunnitelmia kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemiseksi voidaan tukea esimerkiksi pohjois-etelä- ja etelä-etelä-akselilla tapahtuvan sekä kolmenvälisen yhteistyön kautta. Kriisinhallintakeskus edistää tavoitetta 17 lähettämällä asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin, joissa kehitetään valmiuksia yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Tavoitetta tukevat suoraan erityisesti ne siviilikriisinhallinnan asiantuntijat, jotka työskentelevät päivittäin yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa tai kouluttavat heitä. Mittarina toimii niiden asiantuntijoiden määrä, jotka mentoroivat, neuvovat tai kouluttavat paikallisia viranomaisia. Vuonna 2022 Kriisinhallintakeskuksen palveluksessa olleista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista 27 prosenttia (n. 46; M: 31; N:15) työskenteli mentorointi-, neuvonanto- tai koulutustehtävissä operaatioissa, joiden mandaattiin sisältyy paikallisten valmiuksien tukeminen. Paikallisia valmiuksia tuettiin myös tarjoamalla koulutuspalveluja. Esimerkiksi osana eurooppalaista EUCTI-koulutusyhteistyöhanketta järjestettiin ”Advisory Support Tackling Organised Crime” -koulutus Somaliassa järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen työn parissa toimiville YK:n ja EU:n kriisinhallintaoperaatioiden operaatioiden työntekijöille. Kriisinhallintakeskus tuki myös YK-poliisien Training of Trainers -koulutuksia Ugandassa ja Argentiinassa. Kriisinhallintakeskus osallistui myös kansainväliseen yhteishankkeeseen ”Peacebuilding and local knowledge”, jossa kehitetään paikallista omistajuutta siviilikriisinhallinnassa. Lisäksi osallistuttiin EUBAM Libya -operaation järjestämään ”Sahel Cross-Border Cooperation Conference” -tilaisuuteen, jossa käsiteltiin paikallisen osaamisen vahvistamista rajayhteistyöllä. Kriisinhallintakeskuksen lähettäminen asiantuntijoiden tietotarpeita tuettiin jakamalla operaatioiden suomalaisten yhteyshenkilöiden huomioita kestävästä kehityksestä toimialuillaan. Yhteisen tiedon lisäämisellä kehitetään asiantuntijoiden osaamista kestävän kehityksen edistämiseksi. 9. Kriisinhallintakeskuksen jalanjälki 9.1. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden lentopäästöt Merkittävä osuus Kriisinhallintakeskuksen toiminnasta aiheutuvasta ilmastokuormituksesta syntyy operaatioihin osallistuvien asiantuntijoiden lennoista toimialueelle sekä huoltolennoista Suomeen. Vuonna 2022 asiantuntijoiden lennoista toimialueille sekä lakisääteisistä huoltolennoista kotimaahan syntyi hiilidioksidipäästöjä noin 167624 kg eli vajaa tonni asiantuntijaa kohti. Vastaava luku vuonna 2021 oli 1,12 tonnia asiantuntijaa kohti. Siviilikriisinhallinnan työn luonteen vuoksi lentojen vähentäminen ei ole asiantuntijoiden kohdalla mahdollista, ja asiantuntijoilla on lisäksi lakisääteinen oikeus kaksiin huoltolentoihin toimialueelta Suomeen vuosittain. Kriisinhallintakeskuksella ei ole myöskään mahdollisuutta vaikuttaa toimialueiden sijaintiin ja näin ollen lentomatkojen pituuteen. On tärkeää kuitenkin huomioida, etteivät asiantuntijoiden lennot sisälly sisäministeriön hiilijalanjälkilaskentaan, sillä nämä kulut sisältyvät ulkoministeriön siviilikriisinhallintabudjettiin. 9.2. Kotimaan toiminnan hiilijalanjälki Myös Kriisinhallintakeskuksen oman henkilökunnan virkamatkat ovat merkittävä päästöjen lähde. Oman henkilökunnan virkamatkoja oli 64 lentosegmenttiä ja näistä syntyi päästöjä 14 168 kg. Matkoja oli merkittävästi enemmän kuin vuonna 2021 (12 lentosegmenttiä), jolloin koronapandemia rajoitti matkustamista. Oman henkilökunnan virkamatkustuksessa suositaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kriisinhallintakeskuksen koulutustoiminnan koulutuspaikat saattavat sijaita julkisten liikenneyhteyksien saavuttamattomissa, minkä vuoksi näissä tapauksissa liikutaan vuokra-autoilla. Autoja vuokrattaessa pyritään suosimaan mahdollisuuksien mukaan hybridiautoja. Sisäministeriön hallinnonalan hiilijalanjälkilaskentaan sisältyvät Kriisinhallintakeskuksen kotimaan toiminnan kokonaishiilidioksipäästöt nousivat vuonna 2022 hieman vuoden 2019 tasoa korkeammalle. Vuosina 2020 ja 2021 koronapandemia rajoitti matkustamista ja koulutustoimintaa, joten päästöt jäivät näinä vuosina vähäisiksi. Virkamatkat ovat hiilijalanjälkilaskennassa suurin päästölähde, noin 72 prosenttia kaikista lasketuista päästöistä. 9.3. Yhdenvertaisuus siviilikriisinhallinnan operaatioympäristössä Kriisinhallintakeskuksen rekrytoinneissa tai koulutuksissa ei rajata osallistumista aktiivisesti iän, sukupuolen, vammaisuuden, rodun, etnisyyden, alkuperän, uskonnon tai muun taustan perusteella. Yhdenvertaisuushaasteena voidaan kuitenkin mainita joidenkin kansainvälisten organisaatioiden rajoitukset rekrytoinneissa. Ikä, terveydentila tai esimerkiksi liikuntarajoitteisuus saattavat tulla esteeksi rekrytoitumiselle kansainvälisiin organisaatioihin. Useisiin kenttätehtäviin valituksi tulemiselle on edellytyksenä terveydellinen soveltuvuusarvio. Kriisinhallintaoperaatioissa kansainvälisten järjestöjen työehdot tai rekrytointikriteerit eivät myöskään aina ole linjassa Suomen lainsäädännön kanssa. Esimerkiksi mahdollisuudet sairauslomiin tai perhevapaisiin ovat operaatioissa tavallisesti suppeammat kuin Suomessa. Asiantuntijoita suojaa osaltaan se, että he ovat palvelussuhteessa Kriisinhallintakeskukseen, ja heidän palvelussuhteensa ehtoihin suhteessa valtiotyönantajaan noudatetaan Suomen lainsäädäntöä. Kriisinhallintakeskus on myös pyrkinyt vaikuttamaan operaatioiden työehtoihin. 10. Raportin laadintatapa Raportoidut kestävän kehityksen tavoitteet ovat Kriisinhallintakeskuksen kestävän kehityksen strategiassa tunnistetut Agenda 2030:n tavoitteet. Raporttia varten koottiin tapausesimerkkejä keskusteluissa henkilökunnan kanssa sekä sisäministeriön hallinnonalan hiilijalanjälkiraportista. Tapausesimerkit koottiin keskusteluissa henkilökunnan kanssa. Lisäksi raportin laadintaan vaikuttivat Kriisinhallintakeskuksen johtaja ja kestävän kehityksen ohjausryhmä."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kriisinhallintakeskuksen-vastuullisuusraportti-2022/"}],[{"title":"Vastuullisuusraportti ->"},{"content":"1. Esipuhe Käsillä oleva vastuullisuusraportti on Kriisinhallintakeskuksen ensimmäinen, ja sen laatimiseen osallistuivat kaikki virastomme yksiköt. Siviilikriisinhallinta tähtää jo itsessään Agenda 2030 -ohjelman tavoitteeseen 16 ”Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto” pyrkiessään vaikuttamaan kohdemaiden inhimilliseen turvallisuuteen ja rauhaan. Ilmastonmuutokseen ja ympäristön köyhtymiseen liittyvät sopeutumishaasteet ovat yhä ohittamattomampia ja kasvavassa roolissa siviilikriisinhallintaoperaatioiden toimialueilla. Tähän vaikuttaaksemme olemme kouluttaneet siviilikriisinhallinnan peruskursseilla ympäristöasiantuntijoita sekä avanneet Environmental Adviser -tehtäviä asiatuntijoillemme haettavaksi. Jatkamme muiltakin osin systemaattista työtä kestävän kehityksen periaatteiden valtavirtaistamiseksi kaikkeen toimintaamme vuonna 2022 ja tulevaisuudessa. 2. Organisaation kuvaus: Kriisinhallintakeskus CMC Finland Kriisinhallintakeskus CMC Finland on vuonna 2007 perustettu sisäministeriön yhteydessä toimiva virasto. Kriisinhallintakeskuksen toimisto sijaitsee Helsingissä, ja keskuksessa työskenteli vuoden 2021 lopussa 27 työntekijää. Lakisääteisesti se vastaa suomalaisten asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja varustamisesta kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan tehtäviin sekä tekee alan tutkimus- ja kehittämistyötä. Tammikuusta 2022 alkaen Kriisinhallintakeskus on vastannut myös vaalitarkkailutehtäviin valittavien asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja lähettämisestä. Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä työskentelee samanaikaisesti keskimäärin 120 asiantuntijaa EU:n, YK:n, Etyjin, Naton, Euroopan neuvoston tai muun kansainvälisen organisaation siviilikriisinhallintatehtävissä tarkkailu-, neuvonanto- ja koulutustoiminnassa poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, poliittisen analyysin, ihmisoikeuksien, rauhanvälityksen ja viestinnän tehtävissä erityisesti Euroopassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Siviilikriisinhallinnalla vaikutetaan ennen kaikkea kohdemaiden inhimilliseen turvallisuuteen ja rauhaan. Asiantuntijoiden osallistuminen operaatioihin on myös Suomelle kanava osallistua kansainvälisten organisaatioiden siviilikriisinhallintatoimintaan ja päätöksentekoon sekä edistää kansallista turvallisuutta. Käsillä oleva vastuullisuusraportti on Kriisinhallintakeskuksen ensimmäinen ja se kattaa vuoden 2021 toiminnot. Raportoimme kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä jatkossa kalenterivuosittain. 2.1. Vastuullisuuden johtaminen ja hallinto Kriisinhallintakeskus vastaa vastuullisuustyöstään sisäministeriölle voimassa olevan tulossopimuksen mukaisesti. Vuosien 2021–2025 tulossopimuksessa sitoudutaan edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassa kansallisesti ja kansainvälisesti siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden työn kautta. Kriisinhallintakeskus laati vuonna 2021 kestävän kehityksen strategian (2021-2025) ohjaamaan vastuullisuustyötään. Strategiaan määriteltiin organisaatiolle tärkeimmät kestävän kehityksen painopistealueet ja tavoitteet yhteistyössä Kriisinhallintakeskuksen kestävän kehityksen neuvoa-antavan ohjausryhmän kanssa. Ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä tukee Kriisinhallintakeskusta kestävän kehityksen valtavirtaistamisessa sen toimintaan ja se kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Kriisinhallintakeskus raportoi ohjausryhmälle vastuullisuustyönsä edistymisestä. Vuonna 2021 ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Kriisinhallintakeskuksessa työskentelee lisäksi kestävän kehityksen asiantuntija, jonka tehtävä perustettiin tutkimus-, tilannekuva- ja kehittämisyksikköön heinäkuussa 2021. Vuonna 2021 koottiin myös kestävän kehityksen työryhmä, johon osallistuvat tutkimus- ja kehittämisasiantuntijan lisäksi koulutusassistentti ja logistiikkasuunnittelija. Työryhmään voidaan kutsua vierailevia osallistujia henkilökunnasta, ja sen toimintaan ovat tervetulleita mukaan muutkin kuin ryhmän vakituiset jäsenet. Työryhmä kehittää Kriisinhallintakeskuksen ja siviilikriisinhallinnan kestävän kehityksen toimintaa sekä seuraa asetettujen tavoitteiden edistymistä. Johdon päätöksiä vaativat asiat viedään työryhmästä Kriisinhallintakeskuksen johtoryhmän käsiteltäviksi. 2.2. Vastuullisuustavoitteet Vuonna 2021 laaditussa kestävän kehityksen strategiassamme sitoudumme edistämään Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen toimeenpanoa, hallitusohjelman tavoitteita sekä Euroopan unionin työtä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen tavoitteiden ohjaamana. Kriisinhallintakeskus toteuttaa omalta osaltaan Suomen kansallisia kestävän kehityksen tavoitteita ja sisäministeriön toimenpidesitoumusta, jonka lisäksi Kriisinhallintakeskuksella on oma yhteiskuntasitoumus toimenpiteineen. Useat kestävän kehityksen teemat on tiiviisti huomioitu siviilikriisinhallinnan toiminnassa, ja Suomella onkin mahdollisuus vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen operaatioiden toimialueilla. Siviilikriisinhallinnan keskeisenä tehtävänä on tukea yhteiskuntien vakautta, oikeusvaltiota, vahvojen instituutioiden kehittymistä ja ihmisoikeuksien toteutumista. Kriisinhallintakeskuksen toiminnassa läpileikkaavana teemana on sukupuolten tasa-arvo ja erityisesti naisten täysivaltainen osallistuminen kriisinhallintaan ja rauhanrakennuksen prosesseihin ymmärretään edellytyksenä kestävälle rauhalle. Eriarvoisuutta pyritään vähentämään tukemalla operaatioissa asianmukaista lainsäädäntöä ja toimenpiteitä sekä vastuullisten instituutioiden kehittymistä. Monet siviilikriisinhallinnan asiantuntijat työskentelevät yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa tukeakseen paikallisia valmiuksia, ja paikallisen hallinnon kehitystavoitteita edistämällä yhteisön ihmisoikeuksia, demokratiaa, sosiaalista ja sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, sekä vakaata ja kestävää kehitystä. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset muokkaavat kriisinhallinnan toimintaympäristöä ja ilmasto- ja ympäristöriskien lisääntyessä rauhantyön, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön kolmoiskytköksen merkitys korostuu. Ilmasto- ja ympäristöriskeihin varautuminen ja sopeutuminen ovat olennaisesti mukana siviilikriisinhallinnan toimenkuvassa niin kotimaassa kuin kansainvälisessä toiminnassa. Kriisinhallintakeskuksen kouluttamat ja lähettämät asiantuntijat toimivat pääsääntöisesti kriisialueilla ja työssä painottuu inhimillinen turvallisuus ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen. Osallistumalla kansainväliseen kriisinhallintaan voidaan vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen. Näiden näkökulmien kautta olemme valinneet olennaisimmiksi tavoitteiksemme; • Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia (SDG 5) • Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä (SDG 10) • Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys (SDG 12) • Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin sekä rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla (SDG 16) • Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta (SDG 17). Jokaiselle päätavoitteelle on määritelty alatavoitteet, jotka soveltuvat parhaiten siviilikriisinhallinnan kontekstiin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Vaikutamme erityisesti asiantuntijoiden koulutusten ja rekrytoinnin sekä omien hankintojemme ja toimintalinjaustemme kautta. Alatavoitteet, niiden painopisteet ja mittaaminen esitellään seuraavissa kappaleissa. 3. Kädenjälki kestävän kehityksen tavoitteeseen SDG 5 – Sukupuolten tasa-arvo 3.1. Organisaation toiminnan kannalta merkittävimmiksi tunnistetut alatavoitteet Kriisinhallintakeskus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten yhtäläistä osallistumista siviilikriisinhallinnan tehtäviin erityisesti asiantuntijoiden rekrytoinnin ja tarjoamamme koulutuksen kautta. Lähetetyillä asiantuntijoilla on mahdollisuus tukea näitä tavoitteita työssään kansainvälisessä yhteistyössä ja operaatioiden toimialueilla. Merkittäväksi alatavoitteeksi tunnistetaan kohta 5.5 Taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä. Kriisinhallintakeskus edistää naisten yhtäläistä osallistumista siviilikriisinhallintatehtäviin kartoittamalla naisten rekrytointiin liittyviä haasteita ja vaikuttamalla näihin. Sukupuoli- sekä naiset, rauha ja turvallisuus -näkökulmat on sisällytetty kaikkeen Kriisinhallintakeskuksen tarjoamaan peruskoulutukseen ja syventäviin kursseihin. Vuonna 2021 koulutustarjonta sisälsi kaksi siviilikriisinhallinnan peruskurssia, yhdennetyn rajaturvallisuuden pilottikurssin, rauhanvälityksen pilottikurssin, siviilikriisinhallinnan asiantuntijakurssin, kaksi HEAT-turvallisuuskoulutusta sekä useita perehdytyskoulutuksia. Lisäksi Kriisinhallintakeskus lähettää koulutettavia muiden koulutusorganisaatioiden järjestämille syventäville kursseille; tasa-arvo- ja naiset, rauha ja turvallisuus -teemaisille kursseille lähetettiin vuonna 2021 kolme henkilöä. 3.2. Edistymisen mittarit Seuraamme sukupuolijakaumaa sekä koulutuksissamme että rekrytoinneissamme. Pyrimme valitsemaan koulutuksiimme osallistujiksi suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä. Tilastoimme ja seuraamme lähetettyjen asiantuntijoiden sukupuolijakaumaa kuukausittain julkaistavassa asiantuntijakartassa. Vuonna 2021 Kriisinhallintakeskuksen kansainvälisiin tehtäviin lähettäminä työskennelleistä asiantuntijoista 42,7% oli naisia, naisten osuuden vaihdellessa 40-44% välillä vuoden aikana. Siviilikriisinhallinnan sekondeerauksissa pyritään kasvattamaan naisten osuutta lähetetyistä asiantuntijoista, ja lähettämään asiantuntijoita erityisesti sukupuoli-, SGBV- sekä naiset, rauha ja turvallisuus -näkökulmiin keskittyviin tehtäviin. Kriisinhallintakeskus seuraakin vuositasolla niiden asiantuntijoiden määrää, jotka tehtävänkuvauksensa perusteella keskittyvät erityisesti toimeenpanemaan YK:n 1325-päätöslauselmaa. 3.3. Tapausesimerkit Siviilikriisinhallinnan peruskursseille valittiin vuonna 2021 50% naisia ja 50% miehiä. Peruskurssien osallistujista vuonna 2021 naisia oli käytännössä jopa 60%, kun huomioidaan myös koronapandemian johdosta vuonna 2020 valitut ja osallistumisensa siirtäneet osallistujat. Kaikki Kriisinhallintakeskuksen peruskurssin käyneet asiantuntijat saavat koulutuksessa valmiudet ja työkaluja edistää sukupuolten tasa-arvoa omassa työssään. Koulutuksissa huomioidaan osallistujien taustat ja pyritään valitsemaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Peruskurssin ja erityisesti korkean riskin alueilla vaadittavan Hostile Environment Awareness Training (HEAT) -koulutuksen osana toteutettavissa kenttäharjoituksissa kurssilaisia ohjataan oivaltamaan tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ja epäkohtia osana kurssilla järjestettäviä käytännön harjoituksia. Perehdytyskoulutuksessa YK:n ja EU:n pakolliset verkkokurssit korostavat nollatoleranssia seksuaaliseen ja sukupuolittuneeseen väkivaltaan ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön suhtautumisessa. Vuonna 2021 Kriisinhallintakeskuksen sekondeeraamana työskenteli seitsemän henkilöä erityisesti 1325-päätöslauselman toimeenpanoon kohdistuvissa tehtävissä, kuusi naista ja yksi mies: • OSCE ODIHR - Human Rights Officer, Gender & Security • European Center of Excellence for Civilian Crisis Management – Seconded National Expert • Council of Europe office in Kyiv – Gender Mainstreaming Officer • UN Women – Women, Peace and Security Specialist • EUMM Georgia – Gender Adviser • UNMISS – Team Leader Specialised Team on Sexual and Gender Based Violence • UNMISS – Team Member, Specialised Team on Sexual and Gender Based Violence 4. Kädenjälki kestävän kehityksen tavoitteeseen SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen 4.1. Organisaation toiminnan kannalta merkittävimmiksi tunnistetut alatavoitteet Eriarvoisuuden vähentämisessä keskitytään alatavoitteeseen 10.2 Edistää vuoteen 2030 mennessä kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista ja kannustaa siihen iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta. Kriisinhallintakeskus vaikuttaa tavoitteeseen SDG 10 erityisesti kansainvälisen vaalitarkkailun avulla. Vaalitarkkailulla tuetaan demokratiakehitystä, ihmisoikeuksia ja tasavertaista osallistumista kohdemaissa. Vuonna 2021 valmistauduttiin vaalitarkkailutoimintojen siirtoon ulkoministeriöltä Kriisinhallintakeskukselle. Kansainväliset vaalitarkkailutehtävät siirtyivät ulkoministeriöstä Kriisinhallintakeskukseen vuoden 2022 alusta. 4.2. Edistymisen mittarit Kriisinhallintakeskus tukee tavoitetta siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden välityksellä lähettämällä heitä tehtäviin, jotka edistävät moninaisuutta ja eriarvoisuuden vähenemistä. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden lisäksi lähetettyjen vaalitarkkailijoiden määrä eriteltynä sukupuolen mukaan otetaan mittarina käyttöön vuoden 2022 aikana. 4.3. Tapausesimerkit Suomi on aktiivisesti mukana Euroopan unionin ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) vaalitarkkailutoiminnassa lähettämällä vuosittain useita kymmeniä tarkkailijoita näiden toimeenpanemiin vaalitarkkailumissioihin. Suomessa ulkoministeriö määrittelee, mihin operaatioihin suomalaisia vaalitarkkailijoita lähetetään. Ulkoministeriön päätöksen jälkeen Kriisinhallintakeskus asettaa suomalaisia asiantuntijoita ehdolle sekä EU:n että Etyjin (OSCE/ODIHR) vaalitarkkailumissioihin näiden järjestöjen valintakriteerien perusteella. Etyjin vaalitarkkailutehtävien osalta Kriisinhallintakeskus vastaa myös asiantuntijoiden lähettämisestä ja palvelussuhteesta. Kriisinhallintakeskus pilotoi vuonna 2022 koulutuksen vaalitarkkailutehtävistä kiinnostuneille suomalaisille asiantuntijoille. Kriisinhallintakeskuksen vaalitarkkailukurssin tavoitteena on parantaa suomalaisten vaalitarkkailutehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden tietoja ja taitoja. Jatkossa Kriisinhallintakeskus järjestää vaalitarkkailukurssin yhden tai kaksi kertaa vuodessa. Kolmen päivän mittainen kurssi tarjoaa osallistujille mahdollisuuden syventää tietämystään kansainvälisestä vaalitarkkailutoiminnasta sekä EU:n ja Etyjin vaalitarkkailun periaatteista ja käytännöistä. Koulutus keskittyy erityisesti lyhytaikaisten vaalitarkkailijoiden työtehtäviin. Lisäksi Kriisinhallintakeskuksella on ollut vuonna 2021 palvelussuhteessa Euroopan neuvostossa suomalainen romaniasioiden neuvonantaja nimikkeellä Programme Manager, Roma and Travellers Team. Yhdenvertaisuusnäkökulma huomioidaan Kriisinhallintakeskuksessa myös yleisemmin asiantuntijoiden rekrytoinneissa. Tehtäviin asetetaan ehdolle sekä miehiä että naisia kiinnittäen huomiota vähemmistösukupuoleen tehtäväalalla ikään, etniseen alkuperään, uskontoon tai muuhun taustaan katsomatta. Lisäksi asiantuntijarosterin moninaisuutta pyritään kasvattamaan valitsemalla koulutuksiin osallistujia laaja-alaisesti erilaisista asiantuntijaryhmistä ja taustoista. 5. Kädenjälki kestävän kehityksen tavoitteeseen SDG 12 – Vastuullinen kuluttaminen 5.1. Organisaation toiminnan kannalta merkittävimmiksi tunnistetut alatavoitteet Vastuullinen kuluttaminen on periaatteena Kriisinhallintakeskuksen omissa hankinnoissa sekä tapana edistää ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämistä. Alatavoitteena toimii 12.7 Edistää kestäviä julkisia hankintakäytäntöjä kansallisten lakien ja prioriteettien mukaisesti. 5.2. Edistymisen mittarit Priorisoimme hankintoja tehdessämme kestävyys- ja turvallisuusnäkökulmia ja noudatamme kaikissa hankinnoissa sisäministeriön kestävien hankintojen ohjeistusta. Jatkossa Kriisinhallintakeskuksen hiilipäästöjen perusteella mitataan ilmastotavoitteen saavuttamista. 5.3. Tapausesimerkit Sisäministeriön hallinnonalan hiilijalanjälki lasketaan ensimmäisen kerran kattavasti vuoden 2021 päästöistä, ja Kriisinhallintakeskuksen päästöt lasketaan osana sisäministeriön laskentaa. Hiilipäästöjen vähentämiseksi työmatkoilla Kriisinhallintakeskus suosittelee henkilöstölleen ympäristöystävällisiä matkustamistapoja. Kotimaan työmatkoilla ei lennetä. Hiilipäästöistämme kerrotaan lisää kohdassa 8. Jalanjälki eli toiminnan negatiiviset vaikutukset ympäristöön. Kriisinhallintakeskus on luonut oman hankintaohjeistuksen, joka täydentää sisäministeriön kestävien hankintojen ohjeistusta. Kaikissa hankinnoissamme ja kuljetuksissamme huomioidaan kestävyysnäkökulmat. Yleensä Kriisinhallintakeskus huolehtii lähetettävien asiantuntijoiden varusteiden kuljetuksista toimialuille. Osa varusteista kulkee asiantuntijan mukana samalla lennolla kohteeseen, mutta osa kuljetuksista lähetetään erikseen rahdilla. Kuljetuksissa huomioidaan päästönäkökohdat, ja esimerkiksi Euroopan sisällä varusteet pyritään kuljettamaan mieluummin vähäpäästöisemmillä maakuljetuksilla kuin lentäen. Asiantuntijan palatessa Suomeen komennuksensa päätyttyä, myös varusteet pääsääntöisesti palautetaan takaisin Suomeen. Varusteet käytetään uudelleen, tai mikäli ne eivät enää sovellu käyttöön, ne kierrätetään tai tuhotaan Suomessa asianmukaisesti. 6. Kädenjälki kestävän kehityksen tavoitteeseen SDG 16 – Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto 6.1 Organisaation toiminnan kannalta merkittävimmiksi tunnistetut alatavoitteet Tavoite 16 eli Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto on siviilikriisinhallinnan kaikkein keskeisin tavoite, ja Kriisinhallintakeskuksen koko toiminta-ajatus tukee tätä tavoitetta. Kriisinhallintakeskus vastaa kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden koulutuksesta, rekrytoinnista ja varustamisesta. Lisäksi teemme alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Alatavoitteeksi on valittu 16.a Vahvistaa tärkeimpiä kansallisia instituutioita esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön avulla, jotta väkivallan ehkäisemiseen ja terrorismin sekä rikollisuuden torjumiseen tarvittavia valmiuksia voidaan kehittää kaikilla tasoilla, erityisesti kehitysmaissa. 6.2. Edistymisen mittarit Vuoden 2021 aikana Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä työskenteli yhteensä 168 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa. He työskentelivät 42 eri operaatiossa 28 eri maassa. Asiantuntijoista naisia oli 41% ja miehiä 59%. Järjestämiimme perus- ja syventäviin koulutuksiin osallistui 160 henkilöä, jotka saivat valmiuksia edistää rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa siviilikriisinhallintatehtävissä. Koulutuksiin osallistujista naisia oli 43% ja miehiä 57%. Kriisinhallintakeskus tarjosi lisäksi rosterissaan oleville asiantuntijoille myös muiden tahojen järjestämiä syventäviä kursseja: 13 kurssille lähetettiin yhteensä 17 osallistujaa (M: 6; N: 11). 6.3. Tapausesimerkit Kriisinhallintakeskuksen lähettämät asiantuntijat työskentelivät EU:n, YK:n, Etyjin, Naton, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten organisaatioiden siviilikriisinhallintatehtävissä. Tehtävät olivat tarkkailu-, neuvonanto- ja koulutustehtäviä poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, poliittisen analyysin, ihmisoikeuksien ja viestinnän alalla. Esimerkkinä voidaan mainita European Union Rule of Law Mission in Kosovo -operaatio, joka erityisesti vaikuttaa oikeusvaltioperiaatteen vahvistumiseen Kosovossa. Operaatiossa työskenteli kahdeksan Kriisinhallintakeskuksen lähettämää asiantuntijaa vuonna 2021. Lokakuussa 2021 järjestimme Kosovossa erikoiskurssin Advisory Support to Tackling Organised Crime, jolla 20 osallistujaa sai valmiuksia järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan työssään. Osallistujista 3 oli naisia ja 17 miehiä. 7. Kädenjälki kestävän kehityksen tavoitteeseen SDG 17 – Yhteistyö ja kumppanuus 7.1 Organisaation toiminnan kannalta merkittävimmiksi tunnistetut alatavoitteet Kestävän kehityksen toimeenpanon tukeminen ja erilaisten kumppanuussuhteiden vahvistaminen toteutuvat Kriisinhallintakeskuksen monitasoisen yhteistyön kautta, ja lähetettävillä asiantuntijoilla on usein mahdollisuus suoraan yhteyteen kohdemaan paikallisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Alatavoitteeksi Kriisinhallintakeskuksessa on valittu tavoite 17.9 Tarjota kehitysmaille vahvistettua kansainvälistä apua tehokkaaseen ja kohdistettuun valmiuksien kehittämiseen, jotta kansallisia suunnitelmia kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemiseksi voidaan tukea esimerkiksi pohjois-etelä- ja etelä-etelä-akselilla tapahtuvan sekä kolmenvälisen yhteistyön kautta. 7.2. Edistymisen mittarit Kriisinhallintakeskuksen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallinnan yhteistyöhön on tapa mitata kestävän kehityksen tavoitteen edistymistä. Paikallisten valmiuksien edistämistä toteutetaan epäsuorasti lähettämällä asiantuntijoita erilaisiin neuvonta- ja koulutustehtäviin. Kriisinhallintakeskus ja sen lähettämät asiantuntijat pystyvät työssään ja järjestettävien koulutusten kautta vahvistamaan yhteistyökumppaneiden valmiuksia. Kriisinhallintakeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminta painottaa kaikissa kansainvälisen kriisinhallinnan kehittämiseen tai arviointiin liittyvissä hankkeissaan paikallista omistajuutta ja suoria yhteyksiä myös paikallistoimijoihin. 7.3. Tapausesimerkit Esimerkkinä kansainvälisestä yhteistyöstä Kriisinhallintakeskus johti yhdessä Espanjan ulkoministeriön kanssa jäsenmaiden epävirallista klusteriryhmää, jonka tavoitteena on naisten määrän ja aseman kasvattaminen siviilikriisinhallinnassa. Työryhmä järjesti vuonna 2021 kolme työpajaa EU-jäsenmaiden siviilikriisinhallinnan parissa työskenteleville viranomaisille. Klusteriryhmässä jatketaan tiedonvaihtoa osallistuvien jäsenmaiden kesken, hyvien käytäntöjen jakamista, ja mahdollisten rakenteellisten ja sosiaalisten esteiden tunnistamista. Työllä on välillinen vaikutus kohdemaihin ja niiden kehittymiseen EU:n siviilikriisinhallinnan tasa-arvoistumisen antaman esimerkki- ja ohjausvaikutuksen kautta. Kriisinhallintakeskus vaikuttaa EU:n siviilikriisinhallintamissioiden sekä Etyjin monitorointimission mandaattien uudistamiseen ja uusien missioiden suunnitteluun huomioimalla kestävän kehityksen teemoja Suomen päätösprosesseissa antamien yhteisten kannanottojen kautta. Vuoden 2021 aikana aloitimme koulutusyhteistyön myös YK:n kanssa maailmanjärjestön koulutusuudistusten tukemiseksi. Järjestimme syyskuussa 2021 YK:n kouluttajille Training of Trainers -koulutuksen, johon osallistui 14 kouluttajaa Turkista, Espanjasta, Belgiasta, Saksasta, Italiasta, Norjasta ja Ranskasta. 8. Jalanjälki eli toiminnan negatiiviset vaikutukset ympäristöön 8.1. Hiilijalanjälki Merkittävä osuus Kriisinhallintakeskuksen toiminnasta aiheutuvasta ilmastokuormituksesta syntyy operaatioihin osallistuvien asiantuntijoiden lennoista toimialueelle sekä huoltolennoista Suomeen. Vuonna 2021 asiantuntijat lensivät Kriisinhallintakeskuksen kustantamana yhteensä 1 911 238 kilometriä, mistä syntyi hiilidioksidipäästöjä noin 230 tonnia. Siviilikriisinhallinnan työn luonteen vuoksi varsinainen lentojen vähentäminen ei ole asiantuntijoiden kohdalla mahdollista, mutta Kriisinhallintakeskus on puuttunut oman henkilöstönsä lentomatkustukseen kotimaan työmatkoilla. Virkamatkustuksessa suositaan muutenkin ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kriisinhallintakeskuksen koulutustoiminnassa koulutuspaikat saattavat sijaita julkisten liikenneyhteyksien saavuttamattomissa, minkä vuoksi näissä tapauksissa on liikuttava vuokra-autoilla. Vuonna 2021 vuokra-autoihin tankattiin bensiiniä 166 litraa ja dieseliä 641 litraa. Tämä kulutus on mukana sisäministeriön hiililaskennassa. Koronapandemian vuoksi koulutuksia siirrettiin osittain etäkoulutuksiksi, jolloin esimerkiksi polttoainepäästöt olivat tavanomaista pienemmät. Autoja vuokrattaessa pyritään jatkossa entistä enemmän suosimaan hybridi-autoja. 8.2. Yhdenvertaisuus siviilikriisinhallinnan operaatioympäristössä Vaikka Kriisinhallintakeskuksen rekrytoinneissa tai koulutuksissa ei rajata osallistumista aktiivisesti iän, sukupuolen, vammaisuuden, rodun, etnisyyden, alkuperän, uskonnon tai muun taustan perusteella, koulutuksissa ja rekrytoinneissa tulisi kuitenkin tukea aktiivisemmin moninaisuutta, jotta asiantuntijarosteriin saataisiin laajemmin eri taustaisia asiantuntijoita. Kenttätehtäviin rekrytoinnin edellytyksenä on kuitenkin terveydellinen soveltuvuusarvio. Kriisinhallintaoperaatioissa kansainvälisten järjestöjen työehdot tai rekrytointikriteerit eivät välttämättä ole linjassa Suomen lainsäädännön kanssa. Esimerkiksi mahdollisuudet sairauslomiin tai perhevapaisiin ovat operaatioissa tavallisesti suppeammat kuin Suomessa. Asiantuntijoita suojaa osaltaan se, että he ovat palvelussuhteessa Kriisinhallintakeskukseen, ja heidän palvelussuhteensa ehtoihin suhteessa valtiotyönantajaan noudatetaan Suomen lainsäädäntöä. Kriisinhallintakeskus on myös pyrkinyt vaikuttamaan operaatioiden työehtoihin. Yhdenvertaisuushaasteena voidaan mainita myös joidenkin kansainvälisten organisaatioiden rajoitukset rekrytoinneissa. Ikä, terveydentila tai esimerkiksi liikuntarajoitteisuus saattavat tulla esteeksi rekrytoitumiselle kansainvälisiin organisaatioihin. 9. Raportin laadintatapa Tunnistimme ja määrittelimme meille keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet kesällä 2021. Tavoitteita ja niihin tähtääviä toimenpiteitä oli jo tätä ennen määritetty yhdessä Kriisinhallintakeskuksen kestävän kehityksen ohjausryhmän kanssa. Lisäksi henkilökunnan kestävän kehityksen teemojen tietotarpeita ja -toiveita selvitettiin kyselyllä syksyllä 2021. Vastuullisuusraportin koostamiseksi Kriisinhallintakeskuksen kestävän kehityksen työryhmä keskusteli eri yksiköiden vastuuhenkilöiden ja muiden työntekijöiden kanssa tavoitteista ja kartoitti tapausesimerkkejä. Kriisinhallintakeskuksen johtoryhmä sekä kestävän kehityksen ohjausryhmä kommentoivat raporttia luonnosvaiheessa."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/vastuullisuusraportti/"}],[{"title":"Remi Rautiainen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/?post_type=henkilohakemisto&p=17437"}],[{"title":"Remi Rautiainen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/?post_type=henkilohakemisto&p=17437"}],[{"title":"Henna Leppäniemi ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/henna-leppaniemi/"}],[{"title":"Henna Leppäniemi ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/henna-leppaniemi/"}],[{"title":"Henna Leppäniemi ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/henna-leppaniemi/"}],[{"title":"Minna Mäkilä ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/17526/"}],[{"title":"Minna Mäkilä ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/17526/"}],[{"title":"Minna Mäkilä ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/17526/"}],[{"title":"Civilian Crisis Management – the Finnish Model ->"},{"content":"The Finnish Civilian Crisis Management Model comprises the national legislative, interministerial administrational, budgetary and operational arrangements to facilitate the Finnish participation in Civilian Crisis Management missions and operations and related international assignments in the context of UN, EU Common Security and Defence Policy (CSDP), OSCE, and a number of other International Organisations. Finland’s participation has had a strong mandate from successive governments as an integral part of Finnish and EU foreign policy. The model has evolved over the years to respond to the needs of our international partners. Policy and strategy basis - Programmes for Government since 2003 include civilian crisis management - Finland s Comprehensive Crisis Management Strategy 2009 - National Strategy for Civilian Crisis Management 2014 - Parliamentary committee for crisis management 2020 – 2021, and its policy recommendations for the development of Crisis Management in Finland (Government publications 2021: 13) - Supplementary politico-strategic congruence: Women, Peace and Security (UNSCR 1325) National Action Plans (2008, 2012 – 2016, 2018 – 2021, 2023 – 2027) The Government’s Sustainable Development Action Plan and societal commitment. Legislation - Act on the Participation of Civilians in Crisis Management (1287/2004 and its later amendments). Unofficial translation of the legislation into English. - Decree of the Ministry of the Interior on the Terms and Conditions of the Employment Relationships of Civilian Personnel Participating in Crisis Management (1388/2018) - Act on Compensation for Accidents and Service-Related Illnesses in Crisis Management Duties (1522/2016) (physical and mental health, social and psychological support) - Act on Public Officials in Central Government (750/1994) State budget - The Ministry for Foreign Affairs (MFA) budgetary main category, 19,248,000 euros, transfer allocation 2 years (2024), to cover the costs of Finnish participation in civilian crisis management-related international duties - Budgetary main category of MoI, 2,434,000 euros, transfer appropriation 2 years (2024), to cover the costs of national readiness, i.e. the operating costs of CMC Finland - Annual budget management - Multiannual budget framework for the period of government, 4 years Decision-making and strategic direction - MFA is responsible for issues concerning the participation of civilians in crisis management. (Act 1287/2004) - MoI is responsible for issues concerning maintenance, development and coordination of national capabilities. (Act 1287/2004) - MFA Decree on the Rules of Procedure of the MFA (550/2008), Section 31 (amended by Decree 199/2022) Functions of the Political Department - The so-called tripartite meetings between MFA, MoI and CMC Finland - Regular and agreed procedures in the application and nomination processes of experts to be seconded to civilian crisis management duties. Statutory organisation of operations and services - Crisis Management Center, CMC Finland (Est. 2007), operating in conjunction with the MoI. The government’s result-based management process and agreement with steering by MoI and participation of MFA. readiness to recruit civilians to be sent on crisis management duties abroad provision of crisis management training for civilians; material and logistical readiness; research and development activities; - CMC Finland works together with various administrative branches and cooperates with relevant non-governmental organisations (NGOs) on the above activities Further supportive measures provision of insurance cover for seconded experts by State Treasury, Duty of Care –based medical care and emergency evacuation/repatriation CMC Finland’s ISO9001 –based quality standard management with annual audits. Digitalisation as Government policy and corresponding approach, systems and applications in the work of CMC Finland. Employment relationship governed by public law - Persons participating in crisis management or international civil protection missions abroad have a fixed-term employment relationship, governed by public law, with the State. - The employer of such persons is the Crisis Management Centre. However, the MFA functions as the employer if it is deemed expedient from the viewpoint of foreign and security policy, or the MoI if the assignment is significant to national capabilities. - The Emergency Services Academy Finland functions as the employer in the case of international civil protection missions. -According to the Act on the Participation of Civilians in Crisis Management,with certain exceptions, persons employed by the State, a municipality, joint municipal authority, wellbeing services county or joint county authority for wellbeing services are entitled to unpaid leave of absence or exemption from work to participate incertaincrisis management-related duties for a total of three years over a period of five years. Communication - Strategic communication; To the relevant parliamentary committees, if necessary, to the executive branch of the Government Stakeholders: ministries, administrative branches, professional groups, NGOs, educational institutions Media, incl. Social Media and public communication - Crisis communication Coordinated as defined in the Crisis Management Centre’s plan for Crisis Communication, subject to periodic review and connected with situational awareness (e.g. Eastern Ukraine 2014, Ukraine 2022, Covid-19 2020-2021) Societal Relations and Stakeholder Groups - Intergovernmental and interagency cooperation, comprehensiveness MFA, MoI, MoJ, MoD and other ministries Police, Border Guard, Customs, National Prosecution Authority, National Courts Administration, Prison and Probation Service, Finnish National Human Rights Institution (Finnish parliament), Rule of Law Centre (University of Helsinki), Finnish Defence Forces (Defence Command, Defence Forces International Centre FINCENT) Social security and rehabilitation: State Treasury - Universities and other educational institutions - Civil society, associations and NGOs (particularly Wider Security Network WISE, an umbrella organisation bringing together NGOs and parliamentary groups to work together to promote peacebuilding, crisis management and conflict prevention both nationally and internationally) - Media - Others"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/en/about-us/civilian-crisis-management-the-finnish-model/"}],[{"title":"Menneet kurssit ->"},{"content":"Menneet kurssit wpseo_breadcrumb wpv-view name= Kaikki-menneet"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/menneet-kurssit/"}],[{"title":"Past courses ->"},{"content":"wpv-view name= Kaikki-menneet"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/menneet-kurssit/"}],[{"title":"Tidigare kurser ->"},{"content":"wpv-view name= Kaikki-menneet"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/menneet-kurssit/"}],[{"title":"What we do ->"},{"content":"What we do We recruit and equip experts seconded to international tasks in the field of civilian crisis management and in international election observation missions. wpseo_breadcrumb CMC Finland’s domestic functions CMC Finland is a centre of expertise for civilian crisis management in Finland. We are responsible for the training and recruitment of all experts seconded to international assignments. We serve as the employer of civilian crisis management experts and OSCE election observers. Our procurement and logistics team is responsible for the readiness to deploy civilian crisis management experts with the necessary operation-specific equipment and tools. CMC Finland also conducts research and publishing activities in the field of civilian crisis management. Training We train both civilian crisis management experts and election observers. Read more Research and development We conduct research and publishing activities in the fields of civilian crisis management and election observation. Read more Recruitment, HR and logistics We are responsible for the recruitment and logistics of experts deployed to both civilian crisis management and election observation missions. Read more Kansainväliset tehtävät Toimimme lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana ja pidämme huolta heidän turvallisuudestaan ja tuemme heitä vaikeissakin olosuhteissa. Lue lisää wpv-view name= kansainvaliset-tyopaikat Katso kaikki Ajankohtaista Kaikki ajankohtaiset"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/"}],[{"title":"Vad vi gör ->"},{"content":"Vad vi gör Vi rekryterar och utrustar experter som sekunderats till internationella uppdrag inom civil krishantering och internationella valobservationsuppdrag. wpseo_breadcrumb CMC Finlands verksamhet i Finland Krishanteringscentret, CMC Finland, är en samlande aktör inom civil krishantering. Vi ansvarar för utbildningen och rekryteringen av alla experter som sekunderats till internationella uppdrag samt är arbetsgivare för de utsända experterna inom civil krishantering och OSSE:s valobservatörer. Vårt upphandlings- och logistikteam ansvarar för den operationsspecifika utrustningen av experter inom civil krishantering samt anskaffningen av utrustning och redskap som skräddarsytts för dem. Vid CMC bedrivs också forskning och publikationsverksamhet inom civil krishantering. Utbildning Vi utbildar både experter på civil krishantering och valobservatörer. Läs mer Forskning och utveckling Vi bedriver forskning och publikationsverksamhet inom områdena civil krishantering och valobservation. Läs mer Rekrytering, personalförvaltning och logistik Vi ansvarar för rekryteringen av och logistiken för utsända experter inom både civil krishantering och valobservationsuppgifter. Läs mer Kansainväliset tehtävät Toimimme lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana ja pidämme huolta heidän turvallisuudestaan ja tuemme heitä vaikeissakin olosuhteissa. Lue lisää wpv-view name= kansainvaliset-tyopaikat Katso kaikki Ajankohtaista Kaikki ajankohtaiset"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/"}],[{"title":"Mitä teemme ->"},{"content":"Mitä teemme Rekrytoimme ja varustamme kansainvälisiin tehtäviin lähetettävät siviilikriisinhallinnan sekä kansainvälisiin vaalitarkkailutehtäviin lähtevät asiantuntijat wpseo_breadcrumb CMC Finlandin kotimaantoiminnot Kriisinhallintakeskus, CMC Finland, on siviilikriisinhallinnan kokoava toimija. Vastaamme kaikkien kansainvälisiin tehtäviin lähetettävien asiantuntijoiden koulutuksesta sekä rekrytoinnista ja toimimme lähetettyjen siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden sekä Etyjin vaalitarkkailijoiden työnantajana.Hankinta- ja logistiikkatiimimme vastaa siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden operaatiokohtaisesta varustamisesta sekä heille räätälöityjen varusteiden ja välineiden hankinnasta. CMC:ssä tehdään myös siviilikriisinhallinnan alan tutkimusta ja julkaisutoimintaa. Koulutus Koulutamme sekä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita että vaalitarkkailijoita. Lue lisää Tutkimus- ja kehittämistoiminta Teemme siviilikriisinhallinnan ja vaalitarkkailun alojen tutkimusta ja julkaisutoimintaa. Lue lisää Rekrytointi, henkilöstöhallinto ja logistiikka Vastaamme sekä siviilikriisinhallinta- että vaalitarkkailutehtäviin lähtevien asiantuntijoiden rekrytoinnista ja logistiikasta. Lue lisää Kansainväliset tehtävät Toimimme lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana ja pidämme huolta heidän turvallisuudestaan ja tuemme heitä vaikeissakin olosuhteissa. Lue lisää wpv-view name= kansainvaliset-tyopaikat Katso kaikki Ajankohtaista Kaikki ajankohtaiset"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/"}],[{"title":"Asiantuntijaksi? ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/asiantuntijaksi/"}],[{"title":"Experts in the field ->"},{"content":"Experts in the field CMC Finland deploys experts to civilian crisis management assignments of international organisations and election observation missions. wpseo_breadcrumb Civilian crisis management Civilian crisis management aims to support and strengthen the key functions of the host country. CMC Finland sends experts to various international organizations operations and their secretariat tasks. Continuously, approximately 100 Finnish experts are engaged in civilian crisis management assignments. Read more Election Observation Election observation missions aim to strengthen the stability and democratic development of the host country by monitoring how well elections meet the requirements set for free elections. Finland sends election observers to EU and OSCE election observation missions. Read more Kokemuksia kentältä Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnalla pyritään tukemaan ja vahvistamaan kohdemaan yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. CMC lähettää asiantuntijoita useisiin kansainvälisten järjestöjen operaatioihin ja sihteeristötehtäviin. Kerrallaan suomalaisia asiantuntijoita on siviilikriisinhallintatehtävissä noin 130. Lue lisää Vaalitarkkailu Vaalitarkkailumissioilla pyritään vahvistamaan kohdemaan vakautta ja demokraattista kehitystä tarkkailemalla, kuinka hyvin vaalit täyttävät vapaille vaaleille asetetut vaatimukset. Suomalaisia vaalitarkkailijoita lähetetään EU:n ja Etyjin vaalitarkkailumissioihin. Lue lisää Ajankohtaista Kurssikalenteri Asiantuntijamme maailmalla Kriisihallintakeskuksen lähettämiä asiantuntijoita palvelee EU:n, YK:n Etyj:in, Naton sekä Euroopan neuvoston toimeenpanemissa siviilikriisinhallintaoperaatioissa ja näiden järjestöjen sihteeritötehtävissä. Lue lisää 133 Tehtävässä 132 Operaatiossa 42 Maassa"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/asiantuntijat-kentalla/"}],[{"title":"Våra experter utomlands ->"},{"content":"Våra experter utomlands Experter utsända av CMC Finland arbetar inom civil krishantering och valobservationsuppdrag i internationella organisationer. wpseo_breadcrumb Civil krishantering Genom civil krishantering strävar man efter att stödja och förstärka de centrala samhällsfunktionerna i partnerlandet. CMC skickar experter till åtskilliga internationella organisationers operationer och sekretariatuppgifter. Läs mer Valobservation Syftet med valobservationsuppdrag är att förstärka stabiliteten och den demokratiska utvecklingen i partnerlandet genom att övervaka hur väl valen uppfyller de krav som ställs på fria val. Finländska valobservatörer skickas till EU:s och OSSE:s valobservationsinsatser. Läs mer Ajankohtaista Kurssikalenteri Asiantuntijamme maailmalla Kriisihallintakeskuksen lähettämiä asiantuntijoita palvelee EU:n, YK:n Etyj:in, Naton sekä Euroopan neuvoston toimeenpanemissa siviilikriisinhallintaoperaatioissa ja näiden järjestöjen sihteeritötehtävissä. Lue lisää 133 Tehtävässä 132 Operaatiossa 42 Maassa"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/asiantuntijat-kentalla/"}],[{"title":"Asiantuntijat kentällä ->"},{"content":"Asiantuntijat kentällä CMC Finlandin lähettämiä asiantuntijoita työskentelee kansainvälisten järjestöjen siviilikriisinhallintatehtävissä ja vaalitarkkailumissioissa. wpseo_breadcrumb Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnalla pyritään tukemaan ja vahvistamaan kohdemaan yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. CMC lähettää asiantuntijoita useisiin kansainvälisten järjestöjen operaatioihin ja sihteeristötehtäviin. Kerrallaan suomalaisia asiantuntijoita on siviilikriisinhallintatehtävissä noin 130. Lue lisää Vaalitarkkailu Vaalitarkkailumissioilla pyritään vahvistamaan kohdemaan vakautta ja demokraattista kehitystä tarkkailemalla, kuinka hyvin vaalit täyttävät vapaille vaaleille asetetut vaatimukset. Suomalaisia vaalitarkkailijoita lähetetään EU:n ja Etyjin vaalitarkkailumissioihin. Lue lisää Kokemuksia kentältä Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnalla pyritään tukemaan ja vahvistamaan kohdemaan yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. CMC lähettää asiantuntijoita useisiin kansainvälisten järjestöjen operaatioihin ja sihteeristötehtäviin. Kerrallaan suomalaisia asiantuntijoita on siviilikriisinhallintatehtävissä noin 130. Lue lisää Vaalitarkkailu Vaalitarkkailumissioilla pyritään vahvistamaan kohdemaan vakautta ja demokraattista kehitystä tarkkailemalla, kuinka hyvin vaalit täyttävät vapaille vaaleille asetetut vaatimukset. Suomalaisia vaalitarkkailijoita lähetetään EU:n ja Etyjin vaalitarkkailumissioihin. Lue lisää Ajankohtaista Kurssikalenteri Asiantuntijamme maailmalla Kriisihallintakeskuksen lähettämiä asiantuntijoita palvelee EU:n, YK:n Etyj:in, Naton sekä Euroopan neuvoston toimeenpanemissa siviilikriisinhallintaoperaatioissa ja näiden järjestöjen sihteeritötehtävissä. Lue lisää 133 Tehtävässä 132 Operaatiossa 42 Maassa"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/asiantuntijat-kentalla/"}],[{"title":"Ajankohtaista ->"},{"content":"Ajankohtaista wpseo_breadcrumb Ajankohtaista KaikkiAjankohtaistaBlogiKokemuksia kentältä Edellinen1234...23Seuraava"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/ajankohtaista/"}],[{"title":"Current events ->"},{"content":"Current events wpseo_breadcrumb Current events AllCurrent eventsProfessional blog Previous1234...5Next"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/ajankohtaista/"}],[{"title":"Aktuella händelser ->"},{"content":"Aktuella händelser wpseo_breadcrumb Aktuella händelser Alla Tidigare123Nästa"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/ajankohtaista/"}],[{"title":"Toimintamme ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/toimintamme/"}],[{"title":"Anu Kinnunen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/anu-kinnunen/"}],[{"title":"Anu Kinnunen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/anu-kinnunen/"}],[{"title":"Henkilöhakemisto-sivu ->"},{"content":"Henkilöhakemisto wpseo_breadcrumb"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto-sivu/"}],[{"title":"Civilian Crisis Management ->"},{"content":"Civilian Crisis Management wpseo_breadcrumb Avoimet tehtävät wpv-view name= kansainvaliset-tyopaikat-kaikki HR administration for Finnish seconded civilian crisis management experts is managed by the Human Resources and Operations Support Unit of the CMC Finland (hr@cmcfinland.fi). Finland’s participation in civilian crisis management Finland deploys experts to civilian crisis management missions of the EU, the UN, the OSCE, NATO, the Council of Europe and some other international organisations for monitoring, advisory, and training tasks. Here you can see where."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/siviilikriisinhallintatehtavat/"}],[{"title":"Civilkrishanteringsuppdrag ->"},{"content":"Civilkrishanteringsuppdrag wpseo_breadcrumb Civil krishantering På våra finska sidan hittar du öppna civila krishanteringsuppdrag som förmedlas via Krishanteringscentret och information om rekryteringsprocessen för civil krishantering, ansökningar till uppdragen och en informationssats för experter som redan tjänstgör i uppdragen. Personaladministrationen för experter inom civil krishantering hanteras av personal- och operationsstödenheten vid Krishanteringscentret (hr@cmcfinland.fi). Deltagande i civil krishantering Finland skickar experter till EU: s, FN: s, OSSE: s, Nato: s, Europarådets och andra internationella organisationers observation-, rådgivnings- och utbildningsuppdrag inom civil krishantering. Här kan du se vart."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/siviilikriisinhallintatehtavat/"}],[{"title":"Siviilikriisinhallintatehtävät ->"},{"content":"Siviilikriisinhallinta-tehtävät wpseo_breadcrumb Avoimet tehtävät wpv-view name= kansainvaliset-tyopaikat-kaikki SiviilikriisinhallintaTältä sivulta löydät Kriisinhallintakeskuksen kautta haussa olevat avoimet siviilikriisinhallintatehtävät ja tietoa siviilikriisinhallinnan rekrytointiprosessista, tehtäviin hakeutumisesta sekä tietopaketin tehtävissä jo palveleville asiantuntijoille.Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden henkilöstöhallintoa hoitavat Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikön henkilöstöasiantuntijat (hr@cmcfinland.fi).Siviilikriisinhallintaan osallistuminenSuomi lähettää asiantuntijoita EU:n, YK:n, Etyjin, Naton, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten organisaatioiden siviilikriisinhallinnan tarkkailu-, neuvonanto ja koulutustehtäviin. Täältä näet, minne. Sopivan tehtävänlöytäminen Etkö löytänyt itsellesi sopivaa tehtävää? Yksittäinen asiantuntija voi ilmaista kiinnostuksensa hakeutua itselleen soveltuvaan tehtävään verkkosivuillamme olevalla lomakkeella. Lue lisää Haluatko ajantasaista tietoa avoimista siviilikriisinhallinnan tehtävistä Tästä linkistä voit tilata sähköpostiisi ilmoitukset verkkosivuillamme julkaistavista avoimista siviilikriisinhallinnan tehtävistämme. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/siviilikriisinhallintatehtavat/"}],[{"title":"Toimintamme vuonna 2023 ->"},{"content":"Toimintamme vuonna 2023 CMC Finland on suomalainen valtiollinen siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävä on edistää rauhaa, demokratiaa ja vahvaa oikeusvaltiota Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Tältä sivulta löydät toimintamme keskeiset tunnusluvut vuodelta 2023 koskien lähettämiämme asiantuntijoita, taloutta, koulutusta, henkilöstö- ja operaatiotukea sekä julkaisuja, tapahtumia ja sidosryhmäyhteistyötä. Lähetetyt asiantuntijatTalousKoulutusHenkilöstö- ja operaatiotukiJulkaisut, tapahtumat ja sidosryhmäyhteistyö 124 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa (keskiarvo) CMC:n lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden määrä vaihtelee jatkuvasti. Eniten siiviilikriisinhallinnan asiantuntijoita palveli EUAM Ukraine -operaatiossa. Vuonna 2023 perustettiin kaksi uutta EU-operaatiota, EUMA Armenia ja EUPM Moldova, joihin lähetettiin myös suomalaisia asiantuntijoita. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijat 57 vaalitarkkailijaa Eniten vaalitarkkailijoita lähti Etyjin Turkin vaalitarkkailumissioon.Lyhytaikaisista vaalitarkkailijoista 76 % oli Etyjin missioissa CMC:n henkilöstö ja kulut CMC:n kotimaan kuluilla katettiin henkilöstökulujen lisäksi mm. koulutustoiminnasta, tilavuokrista ja virkamatkoista aiheutuvia kustannuksia. Asiantuntijakuluista noin 2 %:lla katettiin vaalitarkkailuun ja lopuilla siviilikriisinhallintatehtäviin liittyviä kuluja. 265 kurssisuoritusta Vuoden 2023 peruskursseille haki 283 henkilöä ja heistä 19 % valittiin. Peruskurssin suorittaneista naisia oli 51 % ja miehiä 49 %. CMC järjesti 13 omaa kurssia, minkä lisäksi se lähetti asiantuntijoita kuudelle muiden järjestämälle syventävälle kurssille. Kaikkien kurssien osallistujista naisia oli 49 % ja miehiä 51 % 172 haettavaksi avattua siviilikriisinhallintatehtävää CMC asetti vähintään yhden ehdokkaan ehdolle yhteensä 139 tehtävään. Näistä tehtävistä 56 % valittiin Suomen asettama ehdokas. Kaikista CMC:n kautta siviilikriisinhallintatehtäviin hakeneista asiantuntijoista 14 % tuli valituksi tehtäviin vuonna 2023. 16 vaalitarkkailumissioon Vuonna 2023 CMC:n kautta vaalitarkkailutehtäviin hakeneista 15 % tuli valituksi tehtäviin. Vuoden aikana järjestettiin myös ensimmäinen verkostoitumis- ja palautetilaisuus vaalitarkkailijoille Julkaisut, tapahtumat ja sidosryhmäyhteistyö Julkaisut Systems Approaches to Peace Operations Crisis Management from a Legal Perspective; Finnish Crisis Management Framework within the EU Three Steps to Evaluating Effectiviness – Learning from Finnish Reports on Afghanistan Inklusiivinen rauha osana konfliktinratkaisua? Tutkimushankkeet Suomen Afganistan-operaatioiden vaikuttavuus ja systeemisen arviointimallin kehittäminen Sisäasiainhallinnon ennakoiva ekosysteemi kokonaisturvallisuuteen (SEEK) Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö osallistui vuoden aikana erilaisille yleisöille suunnattuihin tapahtumiin, joissa keskusteltiin muun muassa siviilikriisinhallinnasta ja siihen liittyvistä teemoista kuten vaikuttavuudesta sekä esiteltiiin CMC:n toimintaa yleisesti. Vuoden 2023 sidosryhmäyhteistyössä ja tapahtumissa korostui teemana erityisesti ilmastoturvallisuus. Kriisinhallintakeskus toimeenpanee osaltaan Suomen kansallisia 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus sekä 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus –toimintaohjelmia. 2250-toimintaohjelmaan liittyen olemme esimerkiksi kertoneet toiminnastamme opiskelijaryhmille ja lisäksi olemme tukeneet nuorille suunnattua mentorointiohjelmaa"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/toimintamme-vuonna-2023/"}],[{"title":"Civilian Crisis Management – the Finnish Model ->"},{"content":"Civilian Crisis Management – the Finnish Model wpseo_breadcrumb The Finnish Civilian Crisis Management Model comprises the national legislative, interministerial administrational, budgetary and operational arrangements to facilitate the Finnish participation in Civilian Crisis Management missions and operations and related international assignments in the context of UN, EU Common Security and Defence Policy (CSDP), OSCE, and a number of other International Organisations. Finland’s participation has had a strong mandate from successive governments as an integral part of Finnish and EU foreign policy. The model has evolved over the years to respond to the needs of our international partners. Policy and strategy basis – Programmes for Government since 2003 include civilian crisis management – Finland’s Comprehensive Crisis Management Strategy 2009 – National Strategy for Civilian Crisis Management 2014 – Parliamentary committee for crisis management 2020 – 2021, and its policy recommendations for the development of Crisis Management in Finland (Government publications 2021: 13) – Supplementary politico-strategic congruence: Women, Peace and Security (UNSCR 1325) National Action Plans (2008, 2012 – 2016, 2018 – 2021, 2023 – 2027) The Government’s Sustainable Development Action Plan and societal commitment. Legislation – Act on the Participation of Civilians in Crisis Management (1287/2004 and its later amendments). Unofficial translation of the legislation into English. – Decree of the Ministry of the Interior on the Terms and Conditions of the Employment Relationships of Civilian Personnel Participating in Crisis Management (1388/2018) – Act on Compensation for Accidents and Service-Related Illnesses in Crisis Management Duties (1522/2016) (physical and mental health, social and psychological support) – Act on Public Officials in Central Government (750/1994) State budget – The Ministry for Foreign Affairs (MFA) budgetary main category, 16,100,000€ euros (2025), to cover the costs of Finnish participation in civilian crisis management-related international duties – Budgetary main category of MoI, 2,223,000 euros (2025), to cover the costs of national readiness, i.e. the operating costs of CMC Finland – Annual budget management – Multiannual budget framework for the period of government, 4 years Decision-making and strategic direction – MFA is responsible for issues concerning the participation of civilians in crisis management. (Act 1287/2004) – MoI is responsible for issues concerning maintenance, development and coordination of national capabilities. (Act 1287/2004) – MFA Decree on the Rules of Procedure of the MFA (550/2008), Section 31 (amended by Decree 199/2022) Functions of the Political Department – The so-called tripartite meetings between MFA, MoI and CMC Finland – Regular and agreed procedures in the application and nomination processes of experts to be seconded to civilian crisis management duties. Statutory organisation of operations and services – Crisis Management Center, CMC Finland (Est. 2007), operating in conjunction with the MoI. The government’s result-based management process and agreement with steering by MoI and participation of MFA. readiness to recruit civilians to be sent on crisis management duties abroad provision of crisis management training for civilians; material and logistical readiness; research and development activities; – CMC Finland works together with various administrative branches and cooperates with relevant non-governmental organisations (NGOs) on the above activities Further supportive measures provision of insurance cover for seconded experts by State Treasury, Duty of Care –based medical care and emergency evacuation/repatriation CMC Finland’s ISO9001 –based quality standard management with annual audits. Digitalisation as Government policy and corresponding approach, systems and applications in the work of CMC Finland. Employment relationship governed by public law – Persons participating in crisis management or international civil protection missions abroad have a fixed-term employment relationship, governed by public law, with the State. – The employer of such persons is the Crisis Management Centre. However, the MFA functions as the employer if it is deemed expedient from the viewpoint of foreign and security policy, or the MoI if the assignment is significant to national capabilities. – The Emergency Services Academy Finland functions as the employer in the case of international civil protection missions. – According to the Act on the Participation of Civilians in Crisis Management – with a rare exception related to prior nomination, candidacy or appointment to a position to implement participation based on an obligation under European Union law – persons employed by the State, a municipality, joint municipal authority, wellbeing services county or joint county authority for wellbeing services are entitled to unpaid leave of absence or exemption from work to participate in crisis management missions, related training or feedback session upon return, for a total of three years over a period of five years. Communication – Strategic communication; To the relevant parliamentary committees, if necessary, to the executive branch of the Government Stakeholders: ministries, administrative branches, professional groups, NGOs, educational institutions Media, incl. Social Media and public communication – Crisis communication Coordinated as defined in the Crisis Management Centre’s plan for Crisis Communication, subject to periodic review and connected with situational awareness (e.g. Eastern Ukraine 2014, Ukraine 2022, Covid-19 2020-2021) Societal Relations and Stakeholder Groups – Intergovernmental and interagency cooperation, comprehensiveness MFA, MoI, MoJ, MoD and other ministries Police, Border Guard, Customs, National Prosecution Authority, National Courts Administration, Prison and Probation Service, Finnish National Human Rights Institution (Finnish parliament), Rule of Law Centre (University of Helsinki), Finnish Defence Forces (Defence Command, Defence Forces International Centre FINCENT) Social security and rehabilitation: State Treasury – Universities and other educational institutions – Civil society, associations and NGOs (particularly Wider Security Network WISE, an umbrella organisation bringing together NGOs and parliamentary groups to work together to promote peacebuilding, crisis management and conflict prevention both nationally and internationally) – Media – Others"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/toimintamme-vuonna-2023/"}],[{"title":"Toimintamme vuonna 2023 ->"},{"content":"Toimintamme vuonna 2023 CMC Finland on suomalainen valtiollinen siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävä on edistää rauhaa, demokratiaa ja vahvaa oikeusvaltiota Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Tältä sivulta löydät toimintamme keskeiset tunnusluvut vuodelta 2023 koskien lähettämiämme asiantuntijoita, taloutta, koulutusta, henkilöstö- ja operaatiotukea sekä julkaisuja, tapahtumia ja sidosryhmäyhteistyötä. Lähetetyt asiantuntijatTalousKoulutusHenkilöstö- ja operaatiotukiJulkaisut, tapahtumat ja sidosryhmäyhteistyö 124 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa (keskiarvo) CMC:n lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden määrä vaihtelee jatkuvasti. Eniten siiviilikriisinhallinnan asiantuntijoita palveli EUAM Ukraine -operaatiossa. Vuonna 2023 perustettiin kaksi uutta EU-operaatiota, EUMA Armenia ja EUPM Moldova, joihin lähetettiin myös suomalaisia asiantuntijoita. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijat 57 vaalitarkkailijaa Eniten vaalitarkkailijoita lähti Etyjin Turkin vaalitarkkailumissioon.Lyhytaikaisista vaalitarkkailijoista 76 % oli Etyjin missioissa CMC:n henkilöstö ja kulut CMC:n kotimaan kuluilla katettiin henkilöstökulujen lisäksi mm. koulutustoiminnasta, tilavuokrista ja virkamatkoista aiheutuvia kustannuksia. Asiantuntijakuluista noin 2 %:lla katettiin vaalitarkkailuun ja lopuilla siviilikriisinhallintatehtäviin liittyviä kuluja. 265 kurssisuoritusta Vuoden 2023 peruskursseille haki 283 henkilöä ja heistä 19 % valittiin. Peruskurssin suorittaneista naisia oli 51 % ja miehiä 49 %. CMC järjesti 13 omaa kurssia, minkä lisäksi se lähetti asiantuntijoita kuudelle muiden järjestämälle syventävälle kurssille. Kaikkien kurssien osallistujista naisia oli 49 % ja miehiä 51 % 172 haettavaksi avattua siviilikriisinhallintatehtävää CMC asetti vähintään yhden ehdokkaan ehdolle yhteensä 139 tehtävään. Näistä tehtävistä 56 % valittiin Suomen asettama ehdokas. Kaikista CMC:n kautta siviilikriisinhallintatehtäviin hakeneista asiantuntijoista 14 % tuli valituksi tehtäviin vuonna 2023. 16 vaalitarkkailumissioon Vuonna 2023 CMC:n kautta vaalitarkkailutehtäviin hakeneista 15 % tuli valituksi tehtäviin. Vuoden aikana järjestettiin myös ensimmäinen verkostoitumis- ja palautetilaisuus vaalitarkkailijoille Julkaisut, tapahtumat ja sidosryhmäyhteistyö Julkaisut Systems Approaches to Peace Operations Crisis Management from a Legal Perspective; Finnish Crisis Management Framework within the EU Three Steps to Evaluating Effectiviness – Learning from Finnish Reports on Afghanistan Inklusiivinen rauha osana konfliktinratkaisua? Tutkimushankkeet Suomen Afganistan-operaatioiden vaikuttavuus ja systeemisen arviointimallin kehittäminen Sisäasiainhallinnon ennakoiva ekosysteemi kokonaisturvallisuuteen (SEEK) Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö osallistui vuoden aikana erilaisille yleisöille suunnattuihin tapahtumiin, joissa keskusteltiin muun muassa siviilikriisinhallinnasta ja siihen liittyvistä teemoista kuten vaikuttavuudesta sekä esiteltiiin CMC:n toimintaa yleisesti. Vuoden 2023 sidosryhmäyhteistyössä ja tapahtumissa korostui teemana erityisesti ilmastoturvallisuus. Kriisinhallintakeskus toimeenpanee osaltaan Suomen kansallisia 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus sekä 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus –toimintaohjelmia. 2250-toimintaohjelmaan liittyen olemme esimerkiksi kertoneet toiminnastamme opiskelijaryhmille ja lisäksi olemme tukeneet nuorille suunnattua mentorointiohjelmaa"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/toimintamme-vuonna-2023/"}],[{"title":"Hankkeet ->"},{"content":"Hankkeet wpseo_breadcrumb Tutkimus- ja kehittämishankkeet Kriisinhallintakeskuksen hankkeet ovat luonteeltaan joko tutkimus- tai kehittämishankkeita. Tutkimushankkeet toteutetaan usein osana suurempaa konsortiota ja myös tässä mainitut kehittämishankkeet ovat luonteeltaan laajempia, esimerkiksi koko sisäasianhallinnon alaa kehittäviä. Jo päättyneissä hankkeissa olemme olleet mukana kehittämässä kriisinhallinnan vaikuttavuutta esimerkiksi EU-rahoitteisessa IECEU-hankkeessa ja Afganistanin oppien pohjalta vaikuttavuuden arviointia kehittäneessä VNTEAS-Afganistan hankkeessa. Olemme olleet myös mukana luomassa koulutusta ja kentällä käytettäviä työkaluja Naiset, rauha ja turvallisuus –päätöslauselman toteuttamiseen liittyen, mm. egyptiläisen CCCPA-keskuksen ja UN Women –järjestön kanssa. Hallinnonalan sisäistä kehittämistä olemme tehneet mm. sisäasiainhallinnon tilannekuvan rakentumista analysoineessa SEEK-hankkeessa. Sisäisen turvallisuuden osaamisen parantaminen ilmastonmuutoksessa, STOPPI Hankkeessa selvitetään ilmastoturvallisuuteen liittyvän tiedon, varautumisen ja valmiuksien nykytilaa sisäasiainhallinnon alalla. Hankkeessa on mukana kumppaneita sisäministeriön eri osastoilta sekä Maahanmuuttovirastosta. Hankkeen tavoitteena on kehittää sisäisen turvallisuuden osaamista vastaamaan ilmastonmuutoksen, ympäristön pilaantumisen ja luontokadon tuomiin haasteisiin. Hanke toteutettiin 2024. Lue hankeraportti Peacebuilding and Local Knowledge Network (PLKN) Hankkeen puitteissa on muodostettu kansainvälinen PLKN-verkosto, jonka tarkoituksena on Canadian Research Councilin rahoituksen turvin kehittää ensin käsitteellinen viitekehys sille, miten kansainväliset kriisinhallinta- ja rauhanoperaatiot hankkivat, käyttävät ja integroivat paikallista tietoa operaatioiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Hanketta koordinoi Ottawan yliopisto ja siihen kuului useita partnereita Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Afrikasta."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/hankkeet/"}],[{"title":"Projects ->"},{"content":"Projects wpseo_breadcrumb Research and development projects The projects carried out by CMC Finland are either research or development projects. Research projects are often implemented as part of larger consortia. The development projects referred to here also tend to be of a broader nature, aimed at developing the Ministry of the Interior’s branch of government as a whole, for example. In already completed projects, we have been involved in developing the effectiveness of crisis management in such projects as the EU-funded IECEU and the VNTEAS-Afghanistan project, which developed impact assessment based on the lessons learned from Afghanistan. We have also been involved in creating training and tools for field operations in the context of implementing the Women, Peace and Security resolution, with, for example, the Egyptian CCCPA centre and UN Women. We have been developing the administrative branch internally in such projects as SEEK, which analysed how the situational picture of the Ministry of the Interior is built. Enhancing internal security skills in climate change, STOPPI The project examined the current state of information, preparedness and capabilities related to climate security in the Ministry of the Interior’s administrative branch. The project involved partners from different departments of the Ministry of the Interior and from the Finnish Immigration Service. The project aimed to develop internal security competence to respond to the challenges posed by climate change, environmental degradation and biodiversity loss. The project was implemented in 2024. Peacebuilding and Local Knowledge Network (PLKN) As part of this project, an international PLKN network was established. With the funding provided by the Canadian Research Council, it aims to develop a conceptual framework for how international crisis management and peace operations acquire, use and integrate local information in the planning, implementation and monitoring of operations. The project was coordinated by the University of Ottawa and included several partners from North America, Europe and Africa."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/hankkeet/"}],[{"title":"Projekt ->"},{"content":"Projekt wpseo_breadcrumb Forsknings- och utvecklingsprojekt Krishanteringscentrets projekt är till sin karaktär antingen forsknings- eller utvecklingsprojekt. Forskningsprojekten genomförs ofta som en del av ett större konsortium och även de utvecklingsprojekt som nämns här är till sin natur mer omfattande, till exempel så att de utvecklar hela inrikesförvaltningens område. I projekt som redan avslutats har vi deltagit i utvecklingen av krishanteringens genomslagskraft till exempel i det EU-finansierade IECEU-projektet och i projektet VNTEAS-Afghanistan som utvecklat utvärderingen av genomslagskraften utifrån de lärdomar som erhållits från Afghanistan. Vi har också deltagit i att skapa utbildning och verktyg som används på fältet i anslutning till genomförandet av resolutionen om kvinnor, fred och säkerhet, bl.a. tillsammans med det egyptiska CCCPA-centret och organisationen UN Women. Vi har genomfört intern utveckling av förvaltningsområdet bl.a. i SEEK-projektet, som analyserade uppbyggnaden av inrikesförvaltningens lägesbild. Förbättring av kompetensen inom den inre säkerheten i anslutning till klimatförändringen, STOPPI I projektet utreddes nuläget i fråga om information, förberedelser och beredskap i anslutning till klimatsäkerhet inom inrikesförvaltningen. I projektet deltog samarbetspartner från inrikesministeriets olika avdelningar samt från Migrationsverket. Målet med projektet var att utveckla kompetensen inom den inre säkerheten så att den motsvarar de utmaningar som klimatförändringen, miljöförstöringen och naturförlusten medför. Projektet pågick under 2024. Peacebuilding and Local Knowledge Network (PLKN) Inom ramen för projektet har ett internationellt PLKN-nätverk bildats, vars syfte är att med hjälp av finansiering från Canadian Research Council först utveckla en begreppsmässig referensram för hur internationella krishanterings- och fredsoperationer skaffar, använder och integrerar lokal information i planeringen, genomförandet och uppföljningen av operationer. Projektet samordnades av universitetet i Ottawa och omfattade åtskilliga partner från Nordamerika, Europa och Afrika."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/tutkimus-ja-kehittaminen/hankkeet/"}],[{"title":"Rekrytointi, henkilöstöhallinto ja logistiikka ->"},{"content":"Rekrytointi, henkilöstöhallinto ja logistiikka wpseo_breadcrumb Suomi lähettää asiantuntijoita EU:n, YK:n, Etyjin, Naton, Euroopan neuvoston tai muun kansainvälisen organisaation siviilikriisinhallinnan tarkkailu-, neuvonanto ja koulutustehtäviin. Asiantuntijoita tarvitaan esimerkiksi poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, kansainvälisen politiikan, ihmisoikeuksien, raportoinnin ja viestinnän aloille. Suomi osallistuu myös EU:n ja Etyjin vaalitarkkailutoimintaan rekrytoimalla tarkkailijoita näiden järjestämiin vaalitarkkailumissioihin. Kriisinhallintakeskus vastaa sekä siviilikriisinhallinta- että vaalitarkkailutehtäviin lähtevien asiantuntijoiden rekrytoinnista. Asiantuntijatehtäviin hakeutumisesta ja rekrytoitumisesta löytyy lisätietoa Kansainvälisiin tehtäviin -osiosta. Toimimme kansainvälisiin siviilikriisinhallinnantehtäviin sekä Etyjin vaalitarkkailutehtäviin lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana. Vastaamme asiantuntijoiden lähettämisen tehtäviin lisäksi palvelussuhteen aikaisesta henkilöstöhallinnosta, mukaan lukien asiantuntijoiden palkka-asiat sekä terveydenhuoltoon tai vakuutusturvaan liittyvät järjestelyt. Asiantuntijat varustamme siviilikriisinhallinta- ja vaalitarkkailuoperaatioiden edellyttämillä sekä tehtävän turvallisen hoitamisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi katsotuilla varusteilla."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/rekrytointi-henkilostohallinto-ja-logistiikka/"}],[{"title":"Recruitment, HR and Logistics ->"},{"content":"Recruitment, HR and Logistics wpseo_breadcrumb Finland deploys experts to civilian crisis management related assignments of the EU, the UN, the OSCE, NATO, the Council of Europe and other international organisations. Experts are needed in a variety of tasks in fields such as the police, judicial administration, border security, customs, enforcement of criminal sanctions, international policy, human rights, reporting and communications. Finland also participates in EU and OSCE election observation activities by recruiting observers for election observation missions organised by them. CMC Finland is responsible for the recruitment of experts deployed to both civilian crisis management and election observation missions. We serve as the employer of experts deployed to international civilian crisis management assignments and OSCE election observation missions. In addition to deploying experts, we are responsible for HR management during the employment relationship, including the salaries of experts and the arrangements related to healthcare and insurance cover. Experts are provided with equipment required for civilian crisis management and election observation operations and deemed appropriate for the safe performance of the assignment."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/rekrytointi-henkilostohallinto-ja-logistiikka/"}],[{"title":"Rekrytering,Personalförvaltning och logistik ->"},{"content":"Rekrytering, personalförvaltning och logistik wpseo_breadcrumb Finland skickar experter till observations-, rådgivnings- och utbildningsuppdrag inom EU:s, FN:s, OSSE:s, Natos, Europarådets eller någon annan internationell koalitions civil krishantering. Experter behövs till exempel inom polisväsendet, rättsväsendet, gränssäkerheten, tullförvaltningen, brottspåföljdsområdet, internationell politik, mänskliga rättigheter, rapportering och kommunikation. Finland deltar också i EU:s och OSSE:s valobservationsverksamhet genom att rekrytera observatörer till deras valobservationsuppdrag. Krishanteringscentret ansvarar för rekryteringen av experter som skickas till uppdrag inom både civil krishantering och valobservation. Du hittar mer information om ansökan till expertuppdrag och om rekrytering i avsnittet Internationella uppdrag. Vi är arbetsgivare för experter som skickas till internationella uppdrag inom civil krishantering och OSSE:s valobservationsuppdrag. Förutom att skicka ut experter på uppdrag ansvarar vi även för personalförvaltningen under anställningsförhållandet, inklusive experternas löneärenden samt arrangemang i anslutning till hälso- och sjukvård eller försäkringsskydd. Experter erhåller den utrustning som civila krishanterings- och valobservationsoperationer förutsätter och som anses ändamålsenlig med tanke på en trygg skötsel av uppdraget."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/rekrytointi-henkilostohallinto-ja-logistiikka/"}],[{"title":"Kokemuksia kentältä ->"},{"content":"Kokemuksia kentältä wpseo_breadcrumb"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kokemuksia-kentalta/"}],[{"title":"Vaalitarkkailu ->"},{"content":"Vaalitarkkailu wpseo_breadcrumb Mitä on vaalitarkkailu Kansainvälisellä vaalitarkkailulla vahvistetaan kohdemaan demokraattista kehitystä keskittyen erityisesti vaalien järjestämisen tarkkailuun. Vaaleja tarkkailemaan lähetetyt missiot antavat suosituksia vaaleista kerättävien havaintojen pohjalta, miten vaalikäytäntöjä tulisi jatkossa parantaa, jotta ne täyttäisivät vapaille vaaleille asetetut vaatimukset. Suomi lähettää tarkkailijoita EU:n ja Etyj:n vaalitarkkailumissioihin. Kriisinhallintakeskus lähettää vaalitarkkailutehtäviin hyvin erilaisen taustan omaavia asiantuntijoita. Vaalitarkkailijaksi hakeutuvan henkilön edellytetään olevan kiinnostunut demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksistä ja tuntevan erilaisia poliittisia järjestelmiä ja vaalikäytäntöjä. Lisäksi edellytetään soveltuvaa kielitaitoa sekä aiempaa kokemusta kansainvälisistä tehtävistä. Suomessa ulkoministeriö päättää, mihin vaalitarkkailumissioihin suomalaisia vaalitarkkailijoita lähetetään. Kriisinhallintakeskus asettaa suomalaisia asiantuntijoita ehdolle EU:n ja Etyjin (OSCE/ODIHR) vaalitarkkailumissioihin näiden järjestöjen valintakriteerien perusteella. Lopullisen valinnan ehdokkaiden joukosta sekä lyhytaikaisiin (1–2 viikkoa) että pitkäaikaisiin (1–3 kuukautta) vaalitarkkailutehtäviin tekee kumpikin järjestö itse. Etyjin vaalitarkkailutehtävien osalta Kriisinhallintakeskus vastaa myös asiantuntijoiden lähettämisestä. Lue alta lisää Etyjin ja EU:n vaalitarkkailumissioista. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) Vaalitarkkailumissioita vastaa Etyjissä ODIHR (The OSCE Office for Democratic Institutions and Human Rights). Missioita on järjestetty vuodesta 1996. ODIHR:n tarkoituksena on tukea jäsenmaita ja kansalaisyhteiskuntaa edistäen demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja suvaitsevaisuutta. Etyj tekee vaalitarkkailua vain jäsenmaissaan. Lue lisää ODIHR:stä: OSCE Office for Democratic Institutions and Human Rights | OSCELue lisää Etyjin vaalitarkkailusta: Elections | OSCE Euroopan unioni (EU) Vaalitarkkailu on osa EU:n ulkopolitiikan työkalupakkia, ja EU:lla on ollut vaalitarkkailumissioita vuodesta 2000 alkaen. EU:n vaalitarkkalumissioita voidaan lähettää kaikkiin muihin maihin paitsi Etyjin jäsenmaihin. Etyj vastaa vaalitarkkailusta EU-maissa. Lue lisää EU:n vaalitarkkailusta: EU Election Observation Missions | EEAS (europa.eu) Missä vaalitarkkailua tehdään Suomi lähettää vuosittain useita kymmeniä tarkkailijoita EU:n ja Etyj:n vaalitarkkailumissioihin. Alla olevasta kartasta näet, missä CMC:n lähettämiä vaalitarkkailijoita on palvellut tämän vuoden aikana. Saat kuvan suurennettua klikkaamalla. Mikäli haluat kuunnella vaalitarkkailukartan tiedot lukuohjelmalla, voit ladata tiedoston tästä."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/asiantuntijat-kentalla/vaalitarkkailu/"}],[{"title":"Election Observation ->"},{"content":"Election Observation wpseo_breadcrumb What is election observation? International election observation strengthens the democratic development of the host country, with a particular focus on monitoring the organisation of elections. Missions sent to observe elections provide recommendations based on observations collected from the elections on how electoral practices should be improved in the future to meet the requirements set for free elections. Each year, Finland deploys several dozens of observers to election observation missions of the European Union and the Organization for Security and Co-operation in Europe (OSCE). CMC Finland sends experts with very different backgrounds to observe elections. Candidates for election observer positions are expected to be interested in democracy and human rights issues and familiar with different political systems and electoral practices. Appropriate language skills and previous experience in international tasks are also required. In Finland, the Ministry for Foreign Affairs decides to which election observation missions Finnish election observers are to be deployed. The Crisis Management Centre nominates Finnish experts for EU and OSCE (OSCE/ODIHR) election observation missions based on the selection criteria of these organisations. Both organisations make their own final selections among the candidates for both short-term (1–2 weeks) and long-term (1–3 months) election observation missions. With regard to OSCE election observation missions CMC is also responsible for deploying the experts. Read more about OSCE and EU election observation missions below. Organization for Security and Co-operation in Europe (OSCE) ODIHR (The OSCE Office for Democratic Institutions and Human Rights) is responsible for election observation missions in the OSCE. Such missions have been organised since 1996. The purpose of the ODIHR is to support member states and civil society by promoting democracy, the rule of law, human rights and tolerance. The OSCE only monitors elections in its member states. Read more about ODIHR: OSCE Office for Democratic Institutions and Human Rights | OSCERead more about OSCE election observation: Elections | OSCE European Union (EU) Election observation is part of the EU’s foreign policy toolbox. The EU has had election observation missions since 2000. The EU can deploy election observation missions to countries all around the world, with the exception of OSCE member states. In the EU member states, election processes are observed by the OSCE. Read more about EU election observation: EU Election Observation Missions | EEAS (europa.eu) Finland’s participation in election observation Finland is actively involved in international election observation activities by deploying several dozens of observers to EU and OSCE election observation missions each year. The map below shows where election observers sent by CMC Finland have served during this year. Click on the image to make it larger. If you want to listen to the information of the election observation map with a reading program, you can download a pdf file here."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/asiantuntijat-kentalla/vaalitarkkailu/"}],[{"title":"Valobservation ->"},{"content":"Valobservation wpseo_breadcrumb Vad är valobservation Den internationella valobservationen förstärker den demokratiska utvecklingen i partnerlandet och fokuserar särskilt på att övervaka och stödja valarrangemangen. Observatörerna som sänts ut för att övervaka val ger utgående från de observationer som samlas in vid valet rekommendationer om hur valarrangemangen i fortsättningen borde förbättras för att de ska uppfylla de krav som ställs på fria val. Finland skickar årligen tiotals observatörer till valobservationsuppdrag organiserade av Europeiska unionen och Organisationen för säkerhet och samarbete i Europa (OSSE). Krishanteringscentret skickar experter med betydligt varierande bakgrund till valobservationsuppdragen. Den som ansöker om att bli valobservatör förutsätts vara intresserad av demokrati- och människorättighetsfrågor och känna till olika politiska system och olika valpraxis. Dessutom förutsätts lämplig språkkunskap samt tidigare erfarenhet av internationella uppgifter. I Finland beslutar utrikesministeriet till vilka valobservationsuppdrag finländska valobservatörer ska skickas. Krishanteringscentret ställer upp finländska experter som kandidater till EU:s och OSSE:s (OSCE/ODIHR) valobservationsuppdrag utifrån dessa organisationernas urvalskriterier. Det slutgiltiga valet av kandidater till både kortvariga (1–2 veckor) och långvariga (1–3 månader) valobservationsuppdrag görs av respektive organisationer. I fråga om OSSE:s valobservationsuppdrag ansvarar Krishanteringscentret också financiellt för att sända ut experter. Nedan kan du läsa mer om OSSE:s och EU:s valobservationsuppdrag. Organisationen för säkerhet och samarbete i Europa (OSSE) Vid OSSE ansvarar ODIHR (The OSCE Office for Democratic Institutions and Human Rights) för valobservationsuppdrag. Uppdrag har ordnats sedan 1996. Syftet med ODIHR är att stödja medlemsländerna och det medborgarsamhället genom att främja demokrati, rättsstatsprincipen, mänskliga rättigheter och tolerans. OSSE genomför endast valobservationer i sina medlemsländer. Läs mer om ODIHR: OSCE Office for Democratic Institutions and Human Rights | OSCELäs mer om OSSE:s valobservation: Elections | OSCE Europeiska unionen (EU) Valobservation är en del av verktygslådan för EU:s utrikespolitik och EU har genomfört valobservationsuppdrag sedan 2000. EU kan skicka experter till valobservationsuppdrag i alla länder utom OSSE:s medlemsländer. OSSE ansvarar för valobservationen i EU-länderna. Läs mer om EU:s valobservation: EU Election Observation Missions Var civil valobservation utförs Finland deltar aktivt i den internationella valobservationsverksamheten genom att årligen skicka tiotals observatörer till EU:s och OSSE:s valobservationsuppdrag. På kartan nedan ser du var valobservatörer utsända av CMC har tjänstgjort under året. Klicka på bilden för att göra den större.Valobservationkarta på en list format (ladda ner filen till din dator om du vill lyssna på den med ett läsprogram)"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/asiantuntijat-kentalla/vaalitarkkailu/"}],[{"title":"Siviilikriisinhallinta ->"},{"content":"Siviilikriisinhallinta wpseo_breadcrumb Mitä on siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnalla tarkoitetaan kansainvälisten järjestöjen toimia, joilla pyritään tukemaan ja vahvistamaan kohdemaassa yhteiskunnan keskeisiä toimintoja esimerkiksi kouluttamalla viranomaisia tai tarkkailemalla rauhansopimuksen toimeenpanoa. Kriisialueilla voidaan myös väliaikaisesti hoitaa paikallishallinnon tai muun viranomaisen tehtäviä. Operaatioiden lisäksi CMC:n lähettämiä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita palvelee myös kansainvälisten järjestöjen sihteeristöissä ja delegaatioissa. Suomi on toiminut aktiivisesti kansainvälisessä siviilikriisinhallinnassa 1990-luvulta alkaen. Nykyisin CMC:n lähettämiä asiantuntijoita palvelee kerrallaan siviilikriisinhallintatehtävissä yhteensä noin sata. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita lähetetään mm. poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, kansainvälisen politiikan, ihmisoikeuksien ja viestinnän tehtäviin. Suomessa ulkoministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää niistä operaatioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat. Sisäministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan kansallisten valmiuksien ylläpitämisestä, kehittämisestä ja koordinoinnista. Kriisinhallintakeskus toimii sisäministeriön yhteydessä ja vastaa kaikista kansallisiin valmiuksiin liittyvistä tehtävistä. Alla esitellään keskeisimmät kansainväliset järjestöt, joiden tehtävissä CMC:n lähettämiä asiantuntijoita palvelee. Näiden lisäksi suomalaisia asiantuntijoita lähetetään esimerkiksi Naton, Euroopan neuvoston ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen siviilitehtäviin. Euroopan unioni (EU) Suomen kannalta keskeisin kansainvälisen siviilikriisinhallinnan toimija on EU. Suomi osallistuu Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaisiin siviilikriisinhallintaoperaatioihin. EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden lisäksi CMC lähettää asiantuntijoita EU:n erityisedustajien toimistoihin ja sihteeristöihin, kuten EU:n ulkosuhdehallintoon.Lue lisää EU:n operaatioista: Missions and Operations | EEAS (europa.eu) Yhdistyneet kansakunnat (YK) YK on toteuttanut rauhanturvaoperaatioita jo vuodesta 1948. Useimmissa YK:n rauhanturvaoperaatioissa on siviilikriisinhallintaulottuvuus ja useat YK:n ohjelmat ja erityisjärjestöt toimeenpanevat siviilikriisinhallinnaksi käsitettäviä hankkeita. Suomi osallistuu YK-operaatioiden siviilikomponentteihin tukemalla erityisesti kohdemaan poliisi- ja oikeusvaltiokapasiteetin vahvistamista. Operaatioiden ohella suomalaisia asiantuntijoita voidaan lähettää YK:n alaisten järjestöjen palvelukseen.Lue lisää YK:n operaatioista: United Nations Peacekeeping Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) Etyj on yksi maailman laajimmista alueellisista turvallisuusjärjestöistä. Järjestön kenttäoperaatioiden tehtäviin konfliktinehkäisyn ohella kuuluu oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen sekä vähemmistöjen aseman tukeminen. Kenttäoperaatioiden ohella CMC lähettää siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita Etyjin sihteeristöön sekä aluetoimistoihin.Lue lisää Etyjin operaatioista ja aluetoimistoista: Where we are | OSCE Missä siviilikriisinhallintaa tehdään Kuukausittain päivittyvästä kartasta näet, missä asiantuntijoita palvelee tällä hetkellä. Saat kuvan suurennettua klikkaamalla. Mikäli haluat kuunnella siviilikriisinhallintakartan tiedot lukuohjelmalla, voit ladata tiedoston tästä. Lisätietoja operaatioista löydät etusivun interaktiivisesta kartasta."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/asiantuntijat-kentalla/siviilikriisinhallinta/"}],[{"title":"Civilian Crisis Management ->"},{"content":"Civilian Crisis Management wpseo_breadcrumb What is civilian crisis management Civilian crisis management refers to the actions of international organisations (e.g., the EU, the UN, NATO and the OSCE) aimed at supporting and strengthening the key functions of society in the host country by means such as training the authorities or observing the implementation of peace agreements. In crisis areas, it may also include temporarily carrying out tasks of the local police, local administration or other authorities. In addition to operations, civilian crisis management experts deployed by CMC Finland also serve in the secretariats and delegations of international organisations. Finland has been actively involved in international civilian crisis management since the 1990s. In Finland, the Ministry for Foreign Affairs is responsible for the political steering of civilian crisis management and makes decisions on in which operations Finnish experts will participate. The Ministry of the Interior is responsible for maintaining, developing and coordinating the national civilian crisis management capabilities. CMC Finland operates under the Ministry of the Interior and is responsible for all tasks related to civilian crisis management national capabilities. Civilian crisis management experts are deployed to carry out, for instance, police, judicial, border management, customs, correctional services sector, international politics, human rights and communications related tasks in operations of international organisations and tasks in their secretariats. Below you will find brief introductions of the key international organisations in whose tasks the experts posted by CMC Finland serve. In addition to these, Finnish experts are also deployed to civilian posts in NATO, the Council of Europe and the International Criminal Court. European Union (EU) For Finland, the key international civilian crisis management actor is the EU. Finland participates in civilian crisis management operations under the European Union’s Common Security and Defence Policy (CSDP). In addition to EU civilian crisis management operations, CMC Finland deploys experts to the Offices of European Union Special Representatives and EU secretariats, such as the EU External Action Service.Read more about EU operations: Missions and Operations | EEAS (europa.eu) United Nations (UN) The UN has been conducting peacekeeping operations since 1948. Most UN peacekeeping operations have a civilian crisis management dimension, and many UN programmes and agencies implement projects considered as civilian crisis management. Finland participates in the civilian components of UN operations by helping to strengthen the police and rule of law capacity of the target country in particular. In addition to operations, Finnish experts can be posted to UN agencies.Read more about UN operations: United Nations Peacekeeping Organization for Security and Co-operation in Europe (OSCE) The OSCE is one of the largest regional security organisations in the world. In addition to conflict prevention, the organisation’s field operations are involved, inter alia, in missions promoting the rule of law, democracy and human rights, and supporting the status of minorities. In addition to field operations, CMC Finland deploys civilian crisis management experts to the OSCE Secretariat and its regional offices.Read more about OSCE operations and regional offices: Where we are | OSCE Finland’s participation in civilian crisis management There are approximately 130 Finnish experts deployed to international tasks all the time. On the map updated on a monthly basis you can see where our experts are currently posted. Click on the image to make it larger. If you want to listen to the information of the civilian crisis management map with a reading program, you can download a pdf file here. For more information on operations, see the interactive map on the front page."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/asiantuntijat-kentalla/siviilikriisinhallinta/"}],[{"title":"Civilkrishantering ->"},{"content":"Civilkrishantering wpseo_breadcrumb Vad är civil krishantering Med civil krishantering avses de internationella organisationernas (t.ex. EU, FN, Nato och OSSE) åtgärder som syftar till att stödja och förstärka samhällets centrala funktioner i partnerlandet till exempel genom att utbilda myndigheter eller övervaka verkställandet av fredsfördrag. Det här sker för att bygga upp fred och stabilitet, stödja konfliktförebyggande åtgärder, och bistå samhällen i att återuppbygga efter konflikter eller katastrofer. I krisområden kan man också tillfälligt sköta till exempel den lokala polisens, lokalförvaltningens eller någon annan myndighets uppgifter. Utöver operationerna tjänstgör CMC:s experter på civil krishantering även i internationella organisationernas sekretariat och delegationer. Finland har aktivt deltagit i internationell civil krishantering sedan 1990-talet. I Finland ansvarar utrikesministeriet för den politiska styrningen av den civila krishanteringen samt beslutar i vilka operationer finländska experter ska delta. Inrikesministeriet ansvarar för upprätthållande, utveckling och samordning av den nationella beredskapen för civil krishantering. Krishanteringscentret, som är underställt inrikesministeriet, ansvarar för alla uppgifter med anknytning till nationell beredskap enligt lagen om civilpersoners deltagande i krishantering (1287/2004) och dess senare ändringar. Experter inom civilkrishantering sänds bl.a. till uppgifter inom polisväsendet, rättsväsendet, gränssäkerheten, tullförvaltningen, brottspåföljdsområdet, internationell politik, mänskliga rättigheter och kommunikation i samband med internationella organisationers operationer samt till sekretariatsuppgifter. Nedan presenteras de viktigaste internationella organisationerna i vars uppdrag CMC:s experter tjänstgör. Utöver dessa skickas finländska experter till exempel till civila uppgifter inom Nato, Europarådet och Internationella brottmålsdomstolen. Europeiska unionen (EU) EU är den viktigaste aktören inom internationell civil krishantering för Finlands del. Finland deltar i civila krishanteringsoperationer som omfattas av Europeiska unionens gemensamma säkerhets- och försvarspolitik (GSFP). Utöver EU:s civil krishanteringsoperationer skickar CMC experter till EU:s särskilda representanternas kontor och sekretariat, såsom Europeiska utrikestjänsten.Läs mer om EU:s operationer: Missions and Operations | EEAS (europa.eu) Förenta Nationerna (FN) FN har genomfört fredsbevarande operationer sedan 1948. I de flesta av FN:s fredsbevarande operationer ingår en civil krishanteringsdimension och många FN-program och specialorganisationer verkställer projekt som betraktas som civil krishantering. Finland deltar i FN-operationernas civila komponenter genom att särskilt stödja förstärkandet av partnerlandets polis- och rättsstatskapacitet. Vid sidan av operationerna kan finländska experter skickas till organisationer som är underställda FN.Läs mer om FN:s operationer: United Nations Peacekeeping Organisationen för säkerhet och samarbete i Europa (OSSE) OSSE är en av världens största regionala säkerhetsorganisationer. Vid sidan av att förebygga konflikter hör det till organisationens uppgifter på fältet att främja rättsstatsprincipen, demokratin och de mänskliga rättigheterna samt att stödja minoriteternas ställning. Utöver fältoperationerna skickar CMC experter på civil krishantering till OSSE:s sekretariat och regionala kontor.Läs mer om OSSE:s operationer och regionala kontor: Where we are | OSCE Var civil krishantering utförs Finland deltar i civil krishantering genom att skicka experter till internationella organisationer såsom EU, FN, OSSE och Nato för observations-, rådgivnings- och utbildningsuppgifter samt till dessa organisationers sekretariat. Cirka 100 finländska experter tjänstgör kontinuerligt i internationella civil krishanteringsuppdrag. På kartan som uppdateras varje månad ser du var våra experter tjänstgör för närvarande. Klicka på bilden för att göra den större.Expertkarta på en list format (ladda ner filen till din dator om du vill lyssna på den med ett läsprogram) Du hittar mer information om operationerna på den interaktiva kartan på första sidan."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/asiantuntijat-kentalla/siviilikriisinhallinta/"}],[{"title":"Tietoa asiantuntijalle ->"},{"content":"Tietoa asiantuntijalle wpseo_breadcrumb Asiantuntijaopas Kansainvälisissä tehtävissä olevien asiantuntijoiden henkilöstöhallintoa hoitaa Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikkö (hr@cmcfinland.fi). Ennen operaatioon siirtymistä Operaatiokohtainen perehdytyskoulutus Virka- tai työvapaan hakeminen Turvallisuusselvitys Terveystarkastus Nimittämiskirja Henkilötietolomake ja verokortti Nimittämisajankohta Varustaminen Henkilökohtainen aseistus tehtävässä Asiantuntijan matkustaminen toimialueelle Tarvittavat matkustusasiakirjat Operaatiossa Julkisoikeudellinen palvelussuhde Asiantuntijan asema operaatiossa Asema kohdemaassa Yhteydenpito Kriisinhallintakeskukseen ja raportointi Käyttäytyminen ja kurinpito Viestintä ja media Lomaoikeus ja palvelusvapaat Matkakustannukset palvelussuhteen aikana Jatkonimitys Terveystarkastus palvelusaikana Olosuhdekorvaus Vakuutusturva Eläkeoikeus Kouluttautuminen palvelussuhteen aikana Kotiutuminen Palvelussuhteen päättyminen Logistiikka Paluuterveystarkastus Varustepalautukset Palautetilaisuus Yhteydenpito taustatyönantajaan Ennen operaatioon siirtymistä Operaatiokohtainen perehdytyskoulutus Kriisinhallintakeskus kutsuu tehtävään valitun asiantuntijan lähtöperehdytykseen. Suoritettava kokonaisuus, ajankohta, paikka ja ohjelma ilmoitetaan mahdollisimman pian valintapäätöksen saatuamme. Ennen operaatioon lähtöä asiantuntijan on oltava joustavasti käytettävissä perehdytystä varten. Perehdytyskoulutus koostuu vähintään työnantajaperehdytyksestä (mm. palvelussuhteen ehdot) sekä toimialuekohtaisesta perehdytyksestä (mm. toimialue, operaatio). Lähtöperehdytyksen työnantaja- ja toimialueosuudet kestävät yleensä 1-2 päivää ja ne järjestetään pääsääntöisesti etäyhteyksin. Tarvittaessa perehdytyskoulutus voi koostua myös useammasta ulkomailla suoritettavasta kurssista. Perehdytykseen kuuluu yleensä ennakkoon suoritettavia tehtäviä. Koulutuksiin osallistuvat henkilöt vakuutetaan tapaturmavakuutuksella. Kriisinhallintakeskus korvaa perehdytyskoulutuksen matkat ja tarvittavan majoituksen ja maksaa perehdytyskoulutuksen ajalta päivärahaa. Korkean turvallisuuden operaatioihin lähteminen edellyttää Hostile Environment Awareness Training (HEAT) -koulutuksen käymistä. Kurssisuoritus on yleensä voimassa 5 vuotta (joissakin operaatioissa 3 vuotta) ja kurssi tulee käydä uudelleen, mikäli se on vanhentunut. HEAT-kurssi kestää yleensä 5 päivää. Jos tehtävään valitulla asiantuntijalla ei ole kurssi suoritettuna eikä operaatio järjestä kurssia toimialueella, tulee kurssi käydä ennen lähtöä toimialueelle. Kriisinhallintakeskus kouluttaa asiantuntijan omalla HEAT-kurssillaan tai lähettää asiantuntijan muun järjestäjän kurssille. Asiantuntijan tulee sekä toimittaa kurssitodistus Kriisinhallintakeskukselle että säilyttää se myös itsellään. Asiantuntijan pitää lisäksi suorittaa useita kursseja verkossa. Näihin kuuluu vähintään turvallisuuteen ja käyttäytymissääntöihin liittyviä kursseja. Virka- tai työvapaan hakeminen Siviilikriisinhallintatehtäviin ulkomailla osallistuva henkilö nimitetään määräaikaiseen julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen valtiolle. Omasta työpaikasta haetaan tälle ajanjaksolle virka- tai työvapaata. Siviilikriisinhallintalain 7 pykälässä säädetään oikeudesta saada virkavapautta ja vapautusta työstä palvelussuhteen, siviilikriisinhallinnan perus- tai perehdytyskoulutuksen ja palvelussuhteen jälkeisen palautetilaisuuden ajaksi sekä työ- tai virkasuhteen jatkumisesta. Valtion, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palveluksessa olevalla on oikeus saada palkatonta virkavapautta tai vapautusta työstä viiden vuoden aikana yhteensä kolme vuotta seuraavan toiminnan ajaksi: 1) siviilikriisinhallinnan palvelussuhde; 2) Kriisinhallintakeskuksen järjestämä tai osoittama siviilikriisinhallinnan peruskoulutus tai Pelastusopiston järjestämä kansainvälisen pelastustoiminnan peruskoulutus; 3) palvelussuhdetta edeltävä perehdytyskoulutus; 4) palvelussuhteen jälkeinen palautetilaisuus; 5) tietyt kansainvälisen pelastustoiminnan koulutukset ja harjoitukset. Edellä mainituilla työnantajilla ei siis ole velvollisuutta myöntää enempää virkavapautta tai vapautusta työstä siviilikriisinhallintatoimintaan kuin kolme vuotta viiden vuoden aikana. Harkinnanvaraisesti niitä voi myöntää enemmänkin. Virkavapaus ja vapautus työstä ovat siviilikriisinhallintatehtäviin hakeutuneen ja tämän työnantajan välinen asia, eikä Kriisinhallintakeskuksella ole roolia virkavapauden tai vapautuksen työstä myöntämisessä. Oikeutta virkavapauteen ei ole virkamiehellä, jonka työnantaja on ilmoittanut ehdokkaaksi tai nimennyt tehtävään Suomen Euroopan unionin oikeuden mukaiseen velvoitteeseen perustuvan osallistumisen toteuttamiseksi. (”Frontex-poikkeama”) Pykälän 3 momentin mukaan työnantaja ei saa päättää työ- tai virkasuhdetta siviilikriisinhallintatoimintaan osallistumisen takia eikä irtisanoa työ- tai virkasuhdetta siviilikriisinhallintatoimintaan osallistumisen aikana, jos työnantaja on myöntänyt palveluksessaan olevalle virkavapautta tai vapautusta työstä kyseistä toimintaa varten joko lakisääteisesti tai harkinnanvaraisesti. Palvelussuhteen päätyttyä tai keskeydyttyä henkilö on otettava aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Menettelyn osalta pykälän 4 momentissa säädetään, että palvelussuhteen päätyttyä tai keskeydyttyä henkilöllä on oikeus palata työhön siten kuin maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) 4 §:ssä säädetään. Sen mukaan työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja, jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä. Henkilöturvallisuusselvitys Siviilikriisinhallintatehtävään valitulle asiantuntijalle tehdään aina perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys. Turvallisuusselvityksen tarkoituksena on ennalta ehkäistä toimintaa, joka voisi vahingoittaa Suomen kansainvälisiä suhteita. Turvallisuusselvityksen läpäiseminen on myös edellytys useimpien operaatioiden vaatimalle ja kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) myöntämälle turvallisuusselvitystodistukselle, joka oikeuttaa kansainvälisen turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyyn operaatiossa. Henkilöturvallisuusselvityksen tekee suojelupoliisi, joka on asemansa perusteella oikeutettu käsittelemään salassa pidettäviä tietoja. Henkilöturvallisuusselvityksen tekeminen edellyttää aina selvityksen kohteena olevan henkilön allekirjoittamaa turvallisuusselvityshakemusta, jonka Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikkö toimittaa turvallisuusviranomaisen käsiteltäväksi. Turvallisuusselvitys on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään viisi vuotta, jona aikana Supo tekee henkilöstä nuhteettomuusseurantaa. Kun asiantuntijan palvelussuhde päättyy, myös nuhteettomuusseuranta lakkautetaan. Turvallisuusselvityslaissa yksilöidään tahot, jotka voivat hakeutua turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin. Turvallisuusselvityksen hakijalle on laissa määritelty useita velvollisuuksia ja turvallisuusselvityksen tekemiseen on aina saatava työntekijän suostumus. Lisäksi laissa on yksilöity rekisterit, joiden tietoja turvallisuusselvityksen tekijä saa turvallisuusselvityksen tekemisessä käyttää. Operaatioon valittu asiantuntija tarvitsee usein CONFIDENTIAL- tai SECRET -tason henkilöturvallisuusselvitystodistuksen (PSC-todistus), jonka kansallinen turvallisuusviranomainen myöntää turvallisuusselvityksen läpäisseelle ja toimittaa operaation henkilöstöhallintoon. Todistus oikeuttaa turvallisuusluokitellun tietoaineiston käsittelyyn työtehtävissä. Todistuksen saamiseksi asiantuntijan on tutustuttava Kansainvälisen turvallisuusluokitellun tietoaineiston käsittelyohjeeseen. Turvallisuusselvitysrekisteriin on tallennettu vuodesta 2015 alkaen tiedot henkilöistä, joista on tehty turvallisuusselvitys. Suojelupoliisi on selvitysrekisterin rekisterinpitäjä. Rekisterin avulla toimii myös nuhteettomuusseuranta. Turvallisuusselvitysrekisterin tietoja verrataan jatkuvasti poliisiasiaintietojärjestelmän tietoihin. Näin huomataan mahdolliset muutokset eli selvityksen voimassaoloaikana tapahtuvat poliisin tietoon tulleet rikkeet ja rikokset. Toimivaltainen viranomainen peruuttaa henkilöturvallisuusselvitystodistuksen, mikäli selvityksen kohde ei enää työskentele siinä tehtävässä, jota varten todistus on annettu. Henkilöturvallisuusselvitystodistus on uusittava, jos asiantuntija valitaan operaatiossa uuteen tehtävään. Todistuksen uusimisen tullessa ajankohtaiseksi asiantuntijan tulee olla yhteydessä Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikköön. Terveystarkastus Kriisinhallintakeskus vastaa siitä, että kaikki asiantuntijat lähtevät operaatioon terveinä eikä työtehtävien suorittamiselle ole fyysisiä tai psyykkisiä esteitä. Asiantuntijoita lähetetään fyysisesti vähemmän kuormittaviin toimistotehtäviin sihteeristöissä sekä fyysisesti vaativampiin olosuhteisiin kriisialueille, joissa henkilökohtaisen suojavarustuksen käyttö ja pitkät partiomatkat ovat jokapäiväisiä. Työn henkistä kuormittavuutta lisää se, että tehtävissä toimitaan usein myös ns. korkean turvallisuusriskin alueilla (esimerkiksi Ukraina, Somalia tai Irak). Siviilikriisinhallintatehtävään valitulle asiantuntijalle tehdään ennen toimialueelle siirtymistä lähtöterveystarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää asiantuntijan fyysinen ja psyykkinen toimintakyky tehtävän ja toimialueen vaatimissa olosuhteissa. Laboratoriokokeilla todennetaan myös mahdolliset olemassa olevat sairaudet myöhempää seurantaa varten. Terveystarkastuksen yhteydessä asiantuntija saa myös toimialueella tarvittavat rokotukset. Lisäksi lähtijälle toimitetaan ensiapulaukku ja matkalääkepakkaus. Asiantuntijan on läpäistävä terveystarkastus kuuden kuukauden sisällä ennen tehtävään siirtymistä. Terveystarkastukseen on saatava ohjeistus Kriisinhallintakeskukselta ja se tulee järjestää Terveystalon kautta. Kriisinhallintakeskus ei korvaa ilman hyväksyntäänsä muualla tai muuten järjestettyjä tarkastuksia, eikä ota niitä huomioon palveluskelpoisuutta arvioitaessa. Terveystarkastusajat tulee sopia työterveyshoitajan kanssa puhelimitse (0400 887 896) tai sähköpostitse (ulkomaat@terveystalo.com). Koronaviruksen myötä Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiot ovat tiukentaneet terveydellisiä vaatimuksia tehtäviin, ja viime kädessä EU-operaatio tekee päätöksen siitä, hyväksyykö se asiantuntijan palvelukseensa. Palvelussuhteen aikana asiantuntijan tulee läpäistä vuosittainen seurantatarkastus.. Seurantatarkastuksella pyritään varmistamaan tehtävissä jaksaminen ja havaitsemaan mahdolliset jatkohoitoa edellyttävät asiat. Mikäli asiantuntijan palvelussuhde korkean riskin toimialueelle sijoittuvassa operaatiossa ylittäisi kaksi vuotta, edellytetään tuolloin työpsykologin tapaamista. Asiantuntijan tulee käydä paluutarkastuksessa kuukauden sisällä palvelussuhteen päättymisestä. Paluutarkastus ja siitä saatava lääkärintodistus on puolestaan edellytys siviilikriisinhallintatehtäviin uudelleenhakeutumiselle. Vaihtelevista työolosuhteista johtuen lääkäri antaa joissain tapauksissa myös ”fit with reservations” -lausunnon, joka ei kuitenkaan tarkoita palveluskelvottomuutta. Lausunnon tarkoitus on kiinnittää ehdokkaan ja Kriisinhallintakeskuksen huomio mahdollisiin ongelmiin, kuten silmälasien tarpeeseen tai huonoon fyysiseen yleiskuntoon. Nämä saattavat estää palvelemisen vaativissa kenttäoperaatioissa, mutta eivät esimerkiksi sihteeristötehtävien hoitoa. Peruskurssin yhteydessä järjestetään kuntotarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää mm. kykyä kantaa suojaliivejä kenttäoperaatioissa. Nimittämiskirja Kriisinhallintakeskus tekee nimittämiskirjan (Letter of Appointment) varmistuttuaan asiantuntijan lähtöpäivästä. Nimittämiskirjasta ilmenee asiantuntijan henkilötietojen lisäksi mm. tehtävään nimittämisen ajankohta, operaatio, tehtävän palkkaluokka sekä olosuhdekorvauksen maksuperuste. Nimittämiskirja toimitetaan asiantuntijalle sähköisesti. Edellytyksenä palvelussuhteeseen nimittämiselle on turvallisuusselvityksen läpäiseminen ja Fit-/Fit with reservations -lääkärinlausunto. Henkilötietoilmoitus- ja Code of Conduct -lomakkeet Kriisinhallintakeskus toimittaa valitulle asiantuntijalle sähköpostitse henkilötietoilmoitus- ja Code of Conduct -lomakkeet, joka asiantuntijan on täytettävä ja palautettava skannattuina Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikölle. Nimittämisajankohta Palvelussuhteeseen nimittäminen alkaa ensimmäisestä matkustuspäivästä operaatioon tai sitä suoraan edeltävän sihteeristössä tai operaation päämajassa järjestettävään perehdyttämiskoulutukseen (induction training) matkustuspäivästä. Nimitettävän virkahenkilön velvollisuutena on varmistaa, että virkavapaus alkaa viimeistään ensimmäisestä nimityspäivästä. Valtion virkahenkilöllä ei myöskään saa olla päällekkäistä palkkatuloa kerryttävää virkasuhdetta palvelussuhteen aikana. Tehtäviin ei siis voi lähteä esimerkiksi kokonaan tai osittain vuosiloman aikana. Tehtävän alkamispäivä on Kriisinhallintakeskuksen tiedossa yleensä 2-3 viikkoa ennen lähtöpäivää. Joskus lähtöpäivä varmistuu kuitenkin vasta muutamia päiviä ennen lähtöä. Virkavapauden hakemisesta on syytä keskustella työnantajan kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Poikkeustapauksissa operaation tai tehtävän alkaminen saattaa kuitenkin viivästyä ja palvelussuhteen alkamista lykätään. Tämän vuoksi virkavapauden alkamispäivä on syytä sopia vasta kun Kriisinhallintakeskus vahvistaa tehtävän alkamispäivän. Palvelussuhteeseen nimittäminen tehdään aina määräajaksi ja vain poikkeustapauksissa (Euroopan unionin kansallisen asiantuntijan tehtävät) yli vuoden mittaiseksi. Palvelussuhteen jatkaminen riippuu useista tekijöistä, kuten operaation mandaatin jatkosta, työtehtävän jatkumisesta operaatiossa, vuosittaisen terveystarkastuksen läpäisemisestä tai esimerkiksi Suomen poliittisesta harkinnasta operaatioon osallistumisesta – näiden merkitys arvioidaan aina jatkohakemuksen käsittelyn yhteydessä. Varustaminen Asiantuntijat varustetaan operaation ja Kriisinhallintakeskuksen edellyttämillä varusteilla. Yleensä operaation pysyväisohjesääntö (Standard Operating Procedure, SOP) määrittelee varustuksen, joka asiantuntijalla on oltava operaatioon saavuttaessa. Tehtäväkohtaisiin varusteisiin kuuluvat henkilökohtaiset suojavarusteet ja virkapukuvelvollisten osalta virkavaatteet, sekä muut mahdollisesti työn suorittamiseen tarvittavat varusteet ja tarvikkeet. Kriisinhallintakeskuksen antamaa varustusta ohjaa työnantajan velvollisuus työhön tarvittavasta suojavaatetuksesta, ja lisäksi asiantuntijoille jaetaan operaatioissa yleisesti tarpeelliseksi havaittuja varusteita. Virkavaatevelvolliseksi katsotaan asiantuntija, jonka tehtävä edellyttää virkavaatteiden käyttöä (operaatiokohtainen). Kaikkia lainavarusteita tulee käsitellä kuten omaa omaisuutta. Asiantuntija voi joutua korvaamaan huolimattomuudesta johtuen vaurioituneen tai kadonneen varusteen. Erityisesti käyttäjän tekemä huolto on ensiarvoisen tärkeää varusteiden käyttökelpoisuuden varmistamiseksi. Tehtävän vaatiessa asiantuntija voidaan varustaa myös satelliittipuhelimella ja kannettavalla tietokoneella. Lisätarvikkeiden ja -varusteiden osalta tehdään määrämuotoinen kirjallinen pyyntö perusteluineen kansallisen yhteyshenkilön välityksellä. Itse hankittuja varusteita ja vaatteita ei korvata kuin erityisestä syystä. Virkavaatevelvollisten virkavaatetusta on mahdollista uusia 12 kk kestäneen palvelussuhteen jälkeen. Asiantuntijat varustetaan kannettavalla tietokoneella vain operaation pyynnöstä tai muusta erityisestä syystä. Raportointivastuun vuoksi tietokone annetaan suomalaisten yhteyshenkilölle siinä tapauksessa, ettei operaation antamaan varustukseen kuulu tietokonetta. Operaatiolta tulee varmistaa mahdollisuus käyttää organisaation ulkopuolista laitetta työntekoon. Satelliittipuhelin kuuluu pääsääntöisesti lainavarusteisiin operaatioissa, joissa vaaditaan kahta viestintävälinettä tai alueilla, joissa turvallisuustilanne edellyttää matkapuhelinverkosta riippumatonta viestintämahdollisuutta. Satelliittipuhelinta saa käyttää ainoastaan hätätilanteessa (ei yksityispuheluihin). Matkapuhelimen saa tarvittaessa lainavarusteeksi palvelussuhteen ajaksi. Operaatiolta tulee varmistaa mahdollisuus käyttää organisaation ulkopuolista laitetta. Suomalainen matkapuhelinliittymä avataan tarvittaessa operaation kansalliselle yhteyshenkilölle tai jos asiantuntijan tulee aloittaa työtehtävät etänä ilman operaation tarjoamaa puhelinta. Muissa tapauksissa tukeudutaan operaation tarjoamaan matkapuhelinliittymään. Matkapuhelinta palautettaessa on ensin poistettava henkilökohtaiset tilit puhelimelta, jonka jälkeen laite tulee palauttaa takaisin tehdasasetuksiin. Henkilökohtainen aseistus tehtävissä Lähtökohtaisesti kaikki siviilikriisinhallintatehtävät ovat sellaisia, ettei tehtävään kuulu aseen käyttöä muussa kuin koulutustehtävässä tai hätävarjelutilanteessa. Aseistettujen asiantuntijoiden lähettäminen on aina poliittinen päätös, joka tehdään ministeriötasolla operaation pyynnön perusteella. Muiden kuin päätöksen mukaisten aseiden mukaan ottaminen toimialueelle on kiellettyä. Pääsääntöisesti kotimaan virkatehtävissä asetta kantavilta virkahenkilöiltä edellytetään valmiutta ja oikeutta käyttää virka-asetta asiantuntijatehtävissä, mikäli tehtävänkuvaus niin edellyttää. Asiantuntijan matkustaminen toimialueelle Kriisinhallintakeskus järjestää asiantuntijoille matkat kotipaikkakunnalta toimialueelle palvelussuhteen alussa. Joissakin tapauksissa operaatio (esim. YK:n operaatiot) vastaa järjestelyistä ja kustannuksista. Tästä ilmoitetaan aina erikseen. Kriisinhallintakeskus korvaa myös palvelussuhteen päättymiseen liittyvän paluumatkan, mutta asiantuntija tekee itse matkavarauksensa. Matkakuluina ei pääsääntöisesti matkustusajan mahdollista majoitusta, sillä tämä kuuluu koko palvelussuhteen ajan olosuhdekorvauksella ja/tai päivärahalla katettaviin lisääntyneisiin elinkustannuksiin. Palvelussuhteen aikana tapahtuvia muita kuin Kriisinhallintakeskuksen määrittelemiä matkoja ja/tai huoltolentoja ei järjestetä eikä korvata. Mahdolliset muut palvelusvapaalennot on korvattava itse. Asiantuntijan lähtövalmistelut käynnistetään heti valinnan varmistuttua, kun Kriisinhallintakeskus on saanut tiedon asiantuntijan lähtöaikataulusta toimialueelle. Kriisinhallintakeskus hankkii matkaliput toimialueelle kulloinkin voimassa olevan sopimuksen mukaisen matkatoimiston kautta operaation kanssa aloittamisesta sovittuna päivänä. Liput voidaan varata vasta kun terveys- ja turvallisuusselvitykset ovat valmistuneet ja mahdollinen viisumi on myönnetty. Matka järjestetään mahdollisimman sujuvaksi asiantuntijan kannalta, taloudellisinta ja nopeinta reittiä käyttäen. Kriisinhallintakeskuksen maksamien lentojen yhteydessä ei tule käyttää henkilökohtaista kanta-asiakas- tai etukorttia (Finnair Plus jne.). Asiantuntijan tulee tehdä ulkoministeriölle matkustusilmoitus siirtyessään toimialueelle. Matkatavarat Asiantuntijalla on oikeus kuljettaa lennolla ruumassa mukanaan matkatavaroita lentoyhtiöstä ja lentolipusta riippuen. Riippumatta lippuun sisältyvästä matkatavaramäärästä, asiantuntijalle korvataan ruumaan menevää matkatavara aina 60 kg:n saakka. Asiantuntijalla on vaihtoehtoisesti mahdollisuus lähettää ns. ylimääräiset matkatavarat (max. 60 kg) Kriisinhallintakeskuksen kustantamana Kriisinhallintakeskuksen sopimusrahtitoimittajan kautta, edellyttäen, että tämä on mahdollista kyseiselle toimialueelle. Esimerkki: Lentolippuun sisältyy 23 kg matkatavaraa. Sinulle korvataan ruumaan menevää lisämatkatavaraa 37kg (eli yleensä kaksi lisälaukkua). Jos haluat/on mahdollista lähettää rahtia, voit ottaa lentolippuun sisältyvät laukun sekä 60kg rahtia. Suojavarusteet Mikäli asiantuntija joutuu kuljettamaan myös turvavarusteet mukanaan, korvattavan matkatavaran enimmäispaino on 80 kg. Mikäli asiantuntija on jättänyt näissä asiakirjoissa mainitut varusteet oman harkintansa perusteella mukaan ottamatta, tulee asiantuntijan huolehtia varusteiden myöhemmästä kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista itse. Tarvittavat matkustusasiakirjat Passi Kaikille siviilikriisinhallintatehtävissä toimiville asiantuntijoille myönnetään ulkoministeriön toimesta virkapassi, joka on voimassa koko sekondeerausajan mahdolliset palvelussuhteen jatkot mukaan lukien. Pääkaupunkiseudulla virkapassia tulee hakea ulkoministeriön passi- ja notaaripalvelujen yksiköstä (Merikasarminkatu 5 F, auki arkisin klo 9-12, puh. 0295 351065). Muualla Suomessa virkapassia haetaan poliisilaitokselta. Hakemusta varten tarvitaan passikuva (pl. virkapassiyksikkö) ja virallinen henkilöllisyystodistus. Virkapassiyksiköstä haetun passin voi noutaa hakemuksen jättöpaikasta tai sen voi pyytää hakemuksen jättövaiheessa lähettämään tehtaalta tiettyyn poliisilaitokseen. Poliisilaitoksesta haettu passi noudetaan jättöpaikasta. Mikäli on olemassa jokin peruste valmistaa passi kiireellisenä, Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikkö ilmoittaa siitä virkapassiyksikköön. Mahdollisen diplomaattipassin myöntämisen kriteerit ovat tiukat, ja lähtökohtaisesti diplomaattipassi myönnetään vain Israelissa / Palestiinalaisalueilla toimiviin operaatioihin sekä EUBAM Libya -operaatioon. On huomattava, että diplomaattipassi ei ilman akkreditointia takaa asiantuntijalle mitään poikkeusoikeuksia. Asiantuntijoiden immuniteetti seuraa lähtökohtaisesti vain operaation ja kohdevaltion välisistä sopimuksista (ns. Status of Mission Agreement, SOMA). Viisumi Tiettyihin maihin lähetettävä asiantuntija tarvitsee viisumin. Mikäli operaatioon valitulta asiantuntijalta edellytetään viisumia toimialueelle siirtymistä varten, toimitetaan hänelle Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksiköstä lähtövalmistelujen yhteydessä ohjeistus viisumin hankkimista varten. Ajokortti Jokaiselta asiantuntijalta edellytetään voimassa olevaa kansallista, vähintään B-luokan ajokorttia. Tiettyihin tehtäviin C-luokan ajokortti katsotaan eduksi. C-korttivaatimuksesta on maininta operaation hakuilmoituksessa tai tehtävänkuvauksessa. Palaa ylös Operaation aikana Julkisoikeudellinen palvelussuhde Siviilikriisinhallintatehtävissä ulkomailla toimiva henkilö on määräaikaisessa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon, jota työnantajana edustaa Kriisinhallintakeskus. Ulkoministeriö edustaa valtiotyönantajaa silloin, kun tiettyyn kriisinhallintatehtävään nimitettävän henkilön asema tai tehtävät ovat ulko- ja turvallisuuspoliittisesti erittäin merkittäviä. Sisäministeriö edustaa valtiotyönantajaa silloin, kun se on kotimaan valmiuksien kannalta tarkoituksenmukaista. Kriisinhallintatehtävät ovat kaikki luonteeltaan määräaikaisia. Kriisinhallintaan osallistuvan siviilihenkilöstön oikeudellinen asema määräytyy siviilikriisinhallintalain, valtion virkamieslain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti. Siviilihenkilöstön oikeuksien ja velvollisuuksien perustana ovat määräaikaista virkasuhdetta koskevat säädökset siltä osin kuin henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista ei ole siviilikriisinhallintalaissa säädetty virkasuhteesta poikkeavasti. Siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettu muu julkisoikeudellinen palvelussuhde ei ole valtion virkamieslaissa tarkoitettu virkasuhde. Palvelussuhteen ehdoista ei voi sopia virkaehtosopimuksella, ellei siviilikriisinhallintalaissa ole toisin säädetty. Asiantuntijan asema operaatiossa Siviilikriisinhallinnan asiantuntija on toiminnallisesti kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan alainen. Operaation toimeenpanija voi olla Euroopan unioni, kansainvälinen järjestö tai muu organisaatio tai yhteenliittymä. Asiantuntijoiden asema kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan alaisina tarkoittaa käytännössä sitä, että he ovat velvollisia hoitamaan operaation heille osoittamia tehtäviä. Sen sijaan ainoastaan valtiotyönantaja voi päättää siviiliasiantuntijan palvelussuhdetta koskevista asioista. Operaation toimeenpanija saattaa kannustaa lähetetyn siviiliasiantuntijan hakeutumista vastuullisempaan tehtävään hyvän työpanoksen perusteella. Siirto toiseen toimipaikkaan voi olla perusteltua myös operatiivisista syistä, esimerkiksi operaation toiminta-alueessa tapahtuvien muutosten takia. Siirto toiseen toimipaikkaan operaation toiminta-alueen laajentuessa tai hakeutuminen uuteen tehtävään edellyttävät valtiotyönantajan suostumusta, sillä vain valtiotyönantaja voi päättää siviiliasiantuntijan palvelussuhdetta ja toiminta-aluetta koskevista asioista. Palvelukseen asetettu siviilihenkilöstö otetaan operaatiossa vastaan tietoisina siitä, että valtio voi yksipuolisella päätöksellä milloin tahansa vetää lähettämänsä siviilihenkilöstön pois operaatiosta. Asema kohdemaassa Asiantuntijoiden asema suhteessa kohdemaan viranomaisiin ja yhteiskuntaan määräytyy siviilikriisinhallintaoperaatiosta laaditun sopimuksen tai toimeenpanijana toimivan organisaation mandaatin perusteella. Suomelle osallistumispyynnön esittänyt operaation toimeenpanija on tyypillisesti tehnyt kohdemaan tai -alueen hallitusten tai väliaikaisen hallinnon kanssa sopimuksen, jossa toimeenpanijan palvelukseen asetettujen asiantuntijoiden oikeudellinen asema on määritelty. Oikeudellisen aseman määrittelyissä viitataan tyypillisesti soveltuvin osin vuonna 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan yleissopimuksen määräyksiin. Yhteydenpito Kriisinhallintakeskukseen ja raportointi Kohdemaasta ja operaatiosta tulee tietoa Suomeen erilaisten raporttien, muistioiden ja muun informaation muodossa. Tiedon analysoinnin sekä kokonaisvaltaisen ja yhdenmukaisen näkemyksen muodostamisen kannalta on oleellista, että tieto kanavoituu kaikille niille tahoille, jotka ovat tekemisissä kyseisen kohdemaan ja/tai operaation kanssa. Kansallisissa asioissa raportointi kulkee Kriisinhallintakeskuksen kautta. Kriisinhallintakeskus vastaa yhteydenpitoon ja tietojen vaihtoon liittyvistä toiminnoista ja välittää tarvittaessa tietoa virkateitse asianosaisille jatkokäsittelyä varten. Kriisinhallintakeskus voi tarvittaessa olla yhteydessä yksittäiseen asiantuntijaan ja pyytää lisätietoja. Kansallinen yhteyshenkilö Yhteydenpidon ja raportoinnin edesauttamiseksi Kriisinhallintakeskus nimittää jokaiseen operaatioon tai toimialueelle kansallisen yhteyshenkilön (National Point of Contact, NPC), joka on ensisijainen yhteydenpitokanava Kriisinhallintakeskuksen ja asiantuntijoiden välillä muissa kuin kiireellisissä ja luottamuksellisissa asioissa. Näissä asioissa asiantuntija voi suoraan olla yhteydessä Kriisinhallintakeskukseen. Kun yhteyshenkilö jää lomalle tai on muuten poissa, hänen tulee nimetä yksi tai useampi sijainen hoitamaan tehtäviään. Sijaisuusjärjestelyistä tulee ilmoittaa ajoissa Kriisinhallintakeskuksen päivystäjälle (dutyofficer(at)cmcfinland.fi), henkilöstöhallinnon yhteiseen osoitteeseen (hr(at)cmcfinland.fi) sekä oman vastuualueen asiantuntijoille. Lisäksi yhteyshenkilön tehtävänä on huolehtia siitä, että sijainen saa tarvittavan perehdytyksen tehtäviin. Kriisinhallintakeskus on laatinut kansallisen yhteyshenkilön roolista yhteyshenkilön menettelyohjeen, sekä raportointiohjeen kuukausiraporttien kirjoittamisen tueksi. Siviilikriisinhallinta-asetuksen mukaan kansalliselle yhteyshenkilölle maksetaan yhteyshenkilölisää, jos yhteyshenkilö toimii itsensä lisäksi vähintään kuuden lähetetyn yhteyshenkilönä. Turvaviestin lähettäminen Sähköpostit, jotka sisältävät henkilö-, terveys- tai sairauslomatietoja pyydetään lähettämään CMC:lle turvaviestillä. Valtioneuvoston kanslian turvaviestipalvelu mahdollistaa tietoturvallisen yhteydenpidon CMC:n suuntaan. Ohje turvaviestin lähettämiseen toimitetaan asiantuntijalle lähtöinformaatiokirjeen yhteydessä, mutta linkkiä turvaviestin lähettämiseksi voi tarpeen tullen pyytää myös henkilöstöhallinnon yhteisestä sähköpostista (hr(at)cmcfinland.fi). Hätätilanteet Hätätilanteita varten Kriisinhallintakeskuksella on ympärivuorokautinen varallaolopäivystäjä, jonka tavoittaa numerosta +358 (0)50 368 0922. Kansallisen yhteyshenkilön tai tapauksen silminnäkijänä olleen asiantuntijan on otettava välittömästi yhteyttä päivystäjään, mikäli suomalaisasiantuntijoita on loukkaantunut tai ollut osallisena vakavissa onnettomuuksissa. Samoin päivystäjälle on välitettävä tieto mahdollisista muista turvallisuusuhkista, terveysturvallisuuteen liittyvistä asioista tai epäjärjestyksestä alueella. Päivystysnumero on ensisijainen kiireellisen uutiskynnyksen ylittäneen tiedon välittämiseen sekä tarvittavien hoito- ja evakuointitoimenpiteiden käynnistämiseen Kriisinhallintakeskuksen taholta. Päivystysnumeron kautta ei hoideta tavanomaisia palvelussuhteeseen liittyviä asioita. Varallaolopäivystäjä ottaa yhteyttä operaatioalueen suomalaiseen yhteyshenkilöön, mikäli on syytä olettaa, että alueella on tapahtunut jotakin suomalaisasiantuntijoiden henkeä tai terveyttä uhkaavaa. Varallaolopäivystäjä välittää tiedon vakavista tapahtumista Kriisinhallintakeskuksen johtajalle, sisäministeriöön ja ulkoministeriöön. Tarvittaessa tietoa välitetään myös valtioneuvoston tilannekeskukseen ja muille relevanteille tahoille. Varallaolopäivystäjä ja Kriisinhallintakeskuksen johtaja myös käynnistävät tarvittaessa hoito- tai evakuointitoimenpiteet ja ovat yhteydessä asiantuntijan lähiomaiseksi nimettyyn henkilöön. Matkustaessaan toimialueelle asiantuntijan tulee tehdä ulkoministeriölle matkustusilmoitus, jotta hätätilanteissa viranomaisilla on ajantasainen kuva alueella oleskelevista suomalaisista. Operaatioalueelta poissaolojen ilmoittaminen Jokaisen asiantuntijan on ilmoitettava poissaolonsa toimialueelta sähköpostitse Kriisinhallintakeskuksen varallaolopäivystäjälle osoitteeseen dutyofficer@cmcfinland.fi. Viesti otsikoidaan seuraavasti: ”POISSA: operaatio, maa, kaupunki, nimi, ajanjakso”. Viestikentässä mainitaan puhelinnumero, josta asiantuntijan tavoittaa ja muut mahdolliset tiedot poissaoloon liittyen. Ilmoituksen tarkoituksena on tilannekuvan ylläpito. Käyttäytyminen ja kurinpito Siviilikriisinhallintatehtävissä ulkomailla toimiva henkilö edustaa palvelussuhteen aikana myös Suomea. Velvollisuus käyttäytyä Suomen lain ja hyvän tavan mukaisesti perustuu osin lakiin, osin henkilön ja Kriisinhallintakeskuksen väliseen luottamussuhteeseen. Asiantuntija on rikoslain (39/1889) 1. luvun mukaisesti vastuussa teoistaan ulkomailla. Valtion virkamiehenä myös rikoslain 40. luvun rangaistussäännökset tulevat tarvittaessa sovellettavaksi. Asiantuntijan on syytä myös noudattaa toimialueella voimassa olevaa lainsäädäntöä silloin kun se ei ole ristiriidassa operaation määräysten tai Suomen lainsäädännön kanssa. Jokainen asiantuntija on henkilökohtaisesti vastuussa sekä operaation että Kriisinhallintakeskuksen käytännesääntöjen (Code of Conduct) noudattamisesta. Lisäksi jokainen asiantuntija on velvollinen ilmoittamaan yhteyshenkilölle havaitsemistaan suomalaiskontingenttiin kuuluvan henkilön käytännesääntöjen rikkomuksista. Mikäli yhteyshenkilö itse on osallisena asiassa, ilmoitus tehdään yhteyshenkilön sijaiselle. Yhteyshenkilö ja hänen sijaisensa ovat vastuullisia raportoimaan käytännesääntöjen rikkomuksista ja operaation sisäisistä tutkinnoista Kriisinhallintakeskusta. Viestintä ja media Asiantuntijat ovat velvoitettuja noudattamaan sekä operaation että Kriisinhallintakeskuksen antamia ohjeita median kanssa toimimisesta. Kaikki kontaktit mediaan on ilmoitettava ja hyväksytettävä operaatiolla, pysyväisohjesäännön eli SOPin mukaisesti, sekä työnantajalla, Kriisinhallintakeskuksella. Lausuntoja annettaessa on julkaisuille pystyttävä tekemään asiasisällön tarkastus ennen julkaisua. Operaation alaisuudessa työskentelevä henkilö ei saa välittää tietoa, kirjeenvaihtoa tai dokumentteja, joka on tullut hänen tietoonsa/haltuunsa työtehtävien kautta, kolmansille osapuolille. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös operaatiosta kotiutumisen jälkeen. Asiantuntijan on noudatettava ehdotonta neutraaliutta niin mielipiteissään kuin käytöksessään. Jokaisen asiantuntijan henkilökohtaisella vastuulla on ymmärtää median vaikutus operaation yleiseen julkikuvaan sekä erityisesti suomalaiseen siviilikriisinhallintaan. Kriisinhallintakeskuksen lähettämien asiantuntijoiden tulee välttää toimintaa, joka saattaisi heikentää niin operaation kuin henkilöiden itsensä ammatillista uskottavuutta tai julkikuvaa. Asiantuntijan on syytä muistaa, että julkisuuteen annettavissa lausunnoissa raja yksityishenkilön ja asiantuntijan välillä on vaikeasti rajattavissa. Yksityishenkilön asemassa annettu lausunto voidaan helposti vääristää tarkoittamaan operaation edustajan virallista kannanottoa. Ääritapauksissa sitä voidaan käyttää jopa propagandatarkoituksiin. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa keskustelua ja virkahenkilön vastuuta koskevat samat säännökset kuin missä tahansa muuallakin käyttäytymisestä asemansa ja tehtävänsä edellyttävällä tavalla. Suuren yleisön voi olla vaikea erottaa, milloin henkilö toimii verkossa yksityishenkilönä ja milloin virkahenkilöroolissa. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimiva asiantuntija edustaa väistämättä sekä Suomea että operaatiotaan sosiaalisessa mediassa, etenkin paikallisväestön silmissä. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijalla on oikeus yksityishenkilönä päivittää sosiaalisen median kanavia, kuten Facebook-, Instagram- ja Twitter-tilejä, Flickriä tai blogia. Yksityishenkilönäkin asiantuntija on kuitenkin velvollinen noudattamaan Kriisinhallintakeskuksen ja operaation ohjeistusta verkkoläsnäolosta. Poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus, laki ja hyvät tavat ovat syytä pitää mielessä myös verkossa. Kun siviilikriisinhallinnan asiantuntija mainitsee sosiaalisessa mediassa työnantajan, hän esiintyy Kriisinhallintakeskuksen epävirallisena edustajana. Nettiblogien, social networking -palvelujen kuten Facebookin tai omien nettisivujen ylläpidossa on palvelussuhteen aikana syytä noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä kerran julkaistun sisällön leviämisen rajoittaminen on käytännössä mahdotonta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää periaatetta ”ellet ole varma, onko jakamasi materiaali sopivaa vai ei, se ei sitä todennäköisesti ole”. On syytä pidättäytyä kaikesta kommentoinnista liittyen paikalliseen tilanteeseen ja politiikkaan. Myös operaation mandaattia, suomalaista siviilikriisinhallintatoimintaa ja operatiivisia asioita on lähtökohtaisesti kiellettyä kommentoida. Paikallisväestöön, kollegoihin ja muihin asianosaisiin tulee suhtautua kunnioituksella. On myös hyvä noudattaa hienotunteisuutta paikallista, mahdollisesti hyvinkin herkkää, tilannetta kohtaan. On sallittua jakaa kuvia toimialueelta (pois lukien turvallisuusjärjestelyjä paljastavat otokset), kertoa henkilökohtaisia kokemuksiaan (esimerkiksi matkablogi) ja jakaa julkista tietoa operaation toiminnan tuloksista. Kaikilta kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on oltava suostumus kuvan julkaisuun internetissä. Spekulatiivisia mielipiteitä, erityisesti omalla toimialallaan, tulee kuitenkin välttää. Lomaoikeus ja palvelusvapaat Siviilikriisinhallintalain 6 §:n mukaan ”palvelussuhteeseen otettu on palvelussuhteen ajan toiminnallisesti Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai operaation toimeenpanijan alainen”. Suomi asettaa asiantuntijan operaation toimeenpanijan säännösten alaisuuteen. Henkilö on periaatteessa jatkuvasti operaation käytettävissä. Palvelussuhteen aikana asiantuntijalle kertyy vuosilomalain (162/2015) mukaisesti vuosilomaoikeutta, mutta mahdollisuutta pitää vuosilomaa ei palvelussuhteen aikana kuitenkaan ole. Operaation aikana asiantuntija pääsee pääsääntöisesti sääntöjen mukaisesti palvelusvapaalle, mutta se ei liity palvelussuhteen aikana taustavirassa kertyvään lomaoikeuteen. Palvelusvapaiden määrä ja ajankohta ovat asiantuntijan ja operaation välisesti sovittava asia. Yleensä se määritetään operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) ja pysyväisohjesäännössä (SOP). Siviilikriisinhallintalain mukaan muulle kuin valtion palveluksessa olevalle henkilölle maksetaan siviilikriisinhallintalaissa tarkoitetun palvelussuhteen päättyessä lomakorvausta siten kuin vuosilomalaissa säädetään. Kriisinhallintakeskus ei pidennä palvelussuhdetta tai muuten korvaa käyttämättä jäänyttä palvelusvapaata palvelussuhteen päättyessä. Suomi ei ota kantaa siihen, miten asiantuntija on vapautettuna niistä tehtävistä, joihin hänet on aikanaan sekondeerattu. Palkan ja olosuhdekorvausten maksu Suomesta jatkuu katkeamattomana koko palvelussuhteen ajan mahdolliset palvelusvapaat mukaan lukien (ks. kuitenkin yli 30 vuorokauden poissaoloista toimialueelta kohdassa 4.11.). Operaatio ei ole palvelussuhteen perusteella velvoitettu myöntämään ylimääräistä tai normaalista käytännöstä poikkeavaa lomaa tai palvelusvapaata. Valtion palveluksessa oleva ansaitsee vuosilomaa myös siltä ajalta, kun hän on virkavapaalla siviilikriisinhallintatehtäviä varten. Vuosilomat siirtyvät pidettäväksi sitten, kun hän on jälleen taustatyönantajan palveluksessa. Lomarahan maksaa taustatyönantaja ja oikeus lomarahaan määräytyy taustaviran mukaan. Taustatyönantaja voi valtion vuosilomia koskevan virka- ja työehtosopimuksen 22 §:n 3 momentin perusteella sopia virkahenkilön kanssa siitä, että työntekijälle maksetaan vuosilomakorvaus vuosilomapäiviltä, jotka on ansaittu siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) 7 §:n 1 momentin mukaisilta virkavapausajoilta tai työstä vapautusajoilta. Vuosilomakorvaus voidaan maksaa vain niiltä vuosilomapäiviltä, jotka on ansaittu virkavapausajan tai työssä vapautusajan kestettyä yhdenjaksoisesti yli 12 lomanmääräytymiskuukautta. Asiantuntijan on syytä olla yhteydessä taustatyöantajaansa hyvissä ajoin liittyen virkaan paluuseen. Erityisesti on syytä varmistaa lomaoikeuden säilyminen säästövapaasopimuksin jo ensimmäisen palvelusvuoden aikana. Säästövapaasopimusten tekeminen on asiantuntijan vastuulla ja perustuu taustatyönantajan ja asiantuntijan välisiin neuvotteluihin, joihin Kriisinhallintakeskus ei voi vaikuttaa. Perhevapaat ja sairausloma Oikeus sairauslomaan ja sairausloman ajan palkkaan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyviin poissaoloihin määräytyy kulloinkin voimassa olevan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Erityisvapaa (Special Leave) Tietyissä tapauksissa Kriisinhallintakeskus voi määrätä asiantuntijan erityisvapaalle. Erityisvapaa ei ole riippuvainen operaation hyväksynnästä, eikä siihen tarvitse käyttää palvelusvapaa- tai muita operaation kanssa sovittuja vapaapäiviä. Osa operaatioista myöntää asiantuntijoille erityisvapaata, joka perustuu operaation sisäisiin sääntöihin (esim. OPLAN). Mikäli tällaisen vapaan saaminen edellyttää lausuntoa Kriisinhallintakeskukselta, tulee asiantuntijan toimittaa Kriisinhallintakeskukselle operaation henkilöstöhallinnon ja sihteeristön/komentorakenteiden (esim. EU CivOpsHq:n) kautta sähköpostin liitteenä seuraavat asiakirjat: Operaation hakemuslomake tai sen puutteessa Kriisinhallintakeskuksen hakemuslomake vain digitaalisesti täytettynä Mahdolliselta kolmannelta taholta tullut kutsu, selvitys tai muu puolto vapaan myöntämiselle Virallinen erityisvapaapyyntö lähetetään operaatiolta sihteeristön/komentorakenteiden kautta Kriisinhallintakeskukselle. Kriisinhallintakeskus lähettää hyväksytyn erityisvapaailmoituksen operaatiolle vastaavaa virallista kanavaa pitkin. Lähtökohtaisesti asiantuntija voidaan määrätä alla luetelluissa tapauksissa erityisvapaalle, joka kattaa varsinaiset tapahtumapäivät ja matkapäivät vain silloin, kun tapahtuma ei suoraan edellä tai seuraa palvelusvapaata: painavasta ammatillisesta syystä (esimerkiksi kotimaan uraan liittyvä välttämätön ja ainutkertainen lyhyt koulutus) oikeudellisesta velvoitteesta (esimerkiksi välttämättömänä todistajana oikeudenkäynnissä) muusta asiantuntijasta riippumattomasta pakottavasta syystä, joka ei ole tarkoitettu hoidettavaksi muiden vapaiden puitteissa Kriisinhallintakeskuksen aloitteesta tehty kutsu kouluttajaksi tai mentoriksi Kriisinhallintakeskuksen järjestämään perus-, perehdytys- tai muuhun koulutukseen. Kriisinhallintakeskus ilmoittaa asiasta virallista kanavaa pitkin operaatiolle ja maksaa komennukseen liittyvät matkat ja majoituksen, sekä olosuhdekorvauksen, jota operaatio ei erityisvapaan ajalta maksa Sivutoimet Siviilikriisinhallinnan asiantuntijat ovat skh-lain 6 § mukaan toiminnallisesti EU:n, kansainvälisen järjestön tai operaation toimeenpanijan alaisia. Skh-lain alainen palvelussuhde on asiantuntijoiden pääasiallinen työ tai toimi. Lähetetyn henkilöstön osalta asiantuntijoiden työnjohto-oikeus on alistettu järjestölle tai operaation toimeenpanijalle, jolloin asiantuntijan mahdollisiin sivutoimiin edellytetään poikkeuksetta järjestön tai operaation kirjallista suostumusta. Työaikana tehtäviin sivutoimiin on ennen niiden aloittamista haettava Kriisinhallintakeskukselta sivutoimilupa. Pääsääntönä on, että työaikaa käytetään vain sekondeeraukseen liittyvien tehtävien hoitamiseen. Mikäli asiantuntija kuitenkin hakee sivutoimilupaa, voi tämän tehdä vapaamuotoisella hakemuksella sisältäen vähintään seuraavat seikat: onko työaikana tehtäville sivutoimille operaation/vast. kirjallisesti (ja todennettavasti) antama hyväksyntä sivutoimen laatu sen vaatima työmäärä sivutoimen kesto sivutoimesta saatava korvaus Työajan ulkopuolella tehtävistä sivutoimista on tehtävä sivutoimi-ilmoitus Kriisinhallintakeskukselle. Ilmoitus sivutoimista on tehtävä viipymättä, ja ilmoituksesta tulee ilmetä vähintään yllä mainitut sivutoimilupahakemukselta edellytettävät seikat. Kertausharjoitukset Siviilikriisinhallintatehtävissä palvelevien ei tarvitse osallistua reservin kertausharjoituksiin. Mikäli asiantuntija saa kertausharjoituskutsun, kopio nimittämiskirjasta on syytä lähettää suoraan ao. aluetoimistolle vapautuksen saamiseksi siviilikriisinhallintapalveluksen perusteella. Mikäli asiantuntija erityisestä syystä kuitenkin päättää osallistua kertausharjoitukseen, johon hänet on määrätty, asiantuntijan tulee itse selvittää operaatiosta tai sihteeristöstä, onko hänen mahdollista saada vapaata kertausharjoituksen ajaksi. Sen jälkeen asiantuntijan tulee hakea virkavapautta Kriisinhallintakeskukselta kertausharjoitusta varten. Lähtökohtaisesti asiantuntijan palkka- ja muut etuudet maksetaan kertausharjoituksen ajalta reserviläispalkalla vähennettynä. Kriisinhallintakeskus ei hae asiantuntijalle operaatiolta erityisvapaata (Special Leave) tai muuta vastaavaa vapaata kertausharjoitukseen osallistumista varten. Asiantuntijan on itse järjestettävä poissaolonsa operaation palveluksesta, mikäli hän haluaa osallistua kertausharjoitukseen. Yleensä tämä tapahtuu operaation myöntämän palvelusvapaan puitteissa. Asiantuntija myös järjestää ja kustantaa itse edestakaisen matkansa operaation toimialueelta Suomeen. Kun otetaan huomioon siviilikriisinhallintapalveluksen luonne ja mahdollinen kriisinhallintaoperaatiolle tai sihteeristölle poissaolosta aiheutuva haitta, on kertausharjoituksiin osallistumiseen palvelussuhteen aikana syytä suhtautua pidättyvästi. Matkakustannukset palvelussuhteen aikana Palvelussuhteeseen nimitetty asiantuntija on oikeutettu jokaista alkavaa täyttä kuuden kuukauden palvelussuhteen jaksoa kohden yhteen edestakaiseen huoltolentoon eli julkisilla kulkuneuvoilla kuljettavaan matkaan palvelusmaasta asiantuntijan kotipaikkakunnalle tai sitä lähinnä sijaitsevalle lento-, rautatie- tai linja-autoasemalle taikka hänen työnantajansa päätoimipaikkaan Suomeen valtiolle edullisinta lentoreittiä käyttäen. Mikäli palvelussuhteen kesto on vähemmän kuin kuusi kuukautta, oikeutta huoltolentoon ei ole. Esimerkki: palvelussuhde alkaa 14.2.2021 ja päättyy 16.4.2023, jolloin huoltolentojaksoja muodostuu 4 kpl. Ne ovat tällöin 14.2.2021 – 13.8.2021, 14.8.2021 – 13.2.2022, 14.2.2022 – 13.8.2022 ja 14.8.2022 – 13.2.2023. Huoltolento voidaan käyttää vain operaation myöntämän palvelusvapaan yhteydessä. Lennon tarkempi ajankohta on asiantuntijan itsensä päätettävissä, mutta matkan on alettava huoltolennon kertymäjakson (kuuden kuukauden ajanjakson) aikana, eikä lentoa voi siirtää toiselle jaksolle. Korvattavan lennon tarkoitus on antaa asiantuntijalle mahdollisuus käydä Suomessa hoitamassa henkilökohtaisia ja palvelussuhteeseen liittyviä asioita, kuten passin uusimista, terveystarkastuskäyntiä tai varustetäydennyksiä. Ainoastaan edestakainen lentomatka ja sisäministeriön asetuksen mukaiset Suomen sisäiset matkustuskulut korvataan. Matkaan liittyvät mahdolliset lisämatkatavara- tai muut maksut sekä matkan aikaiset majoituskustannukset kuuluvat olosuhdekorvauksella tai operaation maksamalla päivärahalla katettaviksi. Sopimusmatkatoimistomme on 29.1.2025 alkaen Amex GBT (myöhemmin GBT). Aiemman palveluntarjoajan (CWT) kautta tehdyt varaukset pysyvät voimassa. Näihin varauksiin tehtävät muutokset tai peruutukset tehdään CWT:n sopimuskauden päättymisestä huolimatta CWT:n asiakaspalvelun kautta. Huoltolento varataan lähettämällä mahdollisimman ajoissa, viimeistään noin kolme viikkoa (21 päivää) ennen lentoa, matkavarauspyyntö työsähköpostista sopimusmatkatoimistolle. Asiantuntija, jolla ei ole työsähköpostiosoitetta varaa lipun ottamalla yhteyttä osoitteeseen logistics@cmcfinland.fi. Jokaisen asiantuntijan tulee hoitaa palvelussuhteen alun lentoa lukuun ottamatta itse kaikki lentojärjestelyt matkatoimisto Amex GBT:n kautta. Lento on varattava sähköpostitse osoitteesta fi.govsm.travel@amexgbt.com ja laitettava samalla tiedoksi osoitteeseen logistics@cmcfinland.fi. Otsikkorivillä ja viestin tekstikentässä on mainittava tunnus ”SKH”. Asiantuntijan matkustajaprofiili on perustettu hänen virallisella nimellään GBT:n järjestelmään, ja lipulla tulee näkymään myös henkilön virallinen nimi, samalla tavalla, kuin se on matkustusasiakirjassa. Varauspyynnössä ilmoitetaan ainoastaan päivämäärät, jolloin asiantuntija lähtee (pyynnössä voi ilmaista sen, minkä ajankohdan jälkeen matka voisi alkaa) ja palaa toimialueelle, jonka jälkeen matkatoimisto varaa sopivimman reitin ja aikataulun. Matkatoimisto tekee tarjoukset lennoista, joista tulee valita halvin. Mikäli matka-aika kasvaisi kohtuuttomasti (yli vuorokauden) muihin vaihtoehtoihin verrattuna tai välilaskujen määrä on poikkeuksellisen suuri (esim. Kosovosta yli 2 välilaskua tai Afrikan maista yli 3 välilaskua), voidaan valita seuraavaksi kalliimpi vaihtoehto, jos hintaero ei ole merkittävä. ”Merkittävä” tarkoittaa tässä yhteydessä noin 25% kalliimpaa lentoa. Mikäli varauksessa em. ehtojen täyttymisen osalta tai muuten on jotain ongelmia, tulee asiantuntijoiden olla ensi tilassa yhteydessä osoitteeseen logistics@cmcfinland.fi. Katsomme kysymyksiä tapauskohtaisesti ja teemme päätöksen käytettävästä lennosta. GBT:n kautta voi tehdä myös Kriisinhallintakeskuksen korvaamaan edestakaiseen matkaan liittyvät junavaraukset. Linja-autolippuja ei ole toistaiseksi mahdollista varata matkatoimiston kautta, vaan ne korvataan matkalaskua vastaan. Matkojen varaaminen jatkossa on mahdollista vain asiantuntijalle itselleen, ei esim. perheenjäsenille. Suosittelemme käyttämään Amex GBT Mobile -mobiilisovellusta, johon tulee kirjautua työsähköpostiosoitteella. Sovellus lähettää ilmoitukset lentojen muutoksista suoraan puhelimeen, mikäli työsähköpostiin ei ole pääsyä. Sovelluksen kautta ei voi varata lentoja eikä tehdä muutoksia, vaan ne tehdään työsähköpostista tai puhelimitse.   Muutokset ja peruutukset matkavarauksiin liittyen hoidetaan sähköpostitse fi.govsm.travel@amexgbt.com tai soittamalla palvelunumeroon +358 9 69379214 (palvelu suomeksi ja englanniksi) +358 9 69379225 (palvelu ruotsiksi). Klo 17.00 jälkeen soitettaessa puhelu siirtyy automaattisesti päivystyspalveluun ja siitä veloitetaan erillinen palvelumaksu. Huomioithan, että kiireellisissä varauksissa ja muutoksissa kannattaa aina soittaa palvelutiimiin sähköpostin sijaan. Kaikessa sähköpostilla käytävässä keskustelussa logistics@cmcfinland.fi -osoite mukaan! Kun lento on varattu, muutokset ovat sen jälkeen maksullisia.  Siitä syystä kannustamme suunnittelemaan huoltolentojen lomapäivät ennakkoon mahdollisimman hyvin – on luonnollisesti ymmärrettävää, että toisinaan tilanteet muuttuvat ja suunnitelmat muuttuvat niiden mukana, mutta mikäli muutoksen syynä on esimerkiksi henkilökohtaisen palvelusvapaaohjelman muutos, on muutoksista aiheutuvien kulujen korvaaminen asiantuntijan vastuulla. Muutoksista tulee ilmoittaa myös Kriisinhallintakeskukselle (logistics@cmcfinland.fi) epäselvyyksien välttämiseksi. Mikäli asiantuntija tekee matkoihin omatoimisia kustannuksia aiheuttavia muutoksia, ilmoittamatta näistä Kriisinhallintakeskukselle, voidaan muutos- ja lisäkulut laskuttaa asiantuntijalta. Huomaathan, että jos palvelussuhteesi päättyy aiottua aiemmin, vaikuttaa tämä myös oikeuteesi huoltolentoihin. Elleivät edellytykset täyty, CMC laskuttaa asiantuntijaa jo maksetusta huoltolennosta. Kriisinhallintakeskuksen maksamien lentojen yhteydessä ei tule käyttää henkilökohtaista kanta-asiakas- tai etukorttia (Finnair Plus jne.). Jatkonimitys Kaikki kriisinhallintatehtävät ovat luonteeltaan määräaikaisia. Asiantuntija asetetaan yleensä enintään vuoden jaksoissa EU:n, kansainvälisen järjestön tai muun kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan palvelukseen. Kriisinhallintakeskus pyrkii kouluttamaan ja lähettämään tehtäviin asiantuntijoita, jotka pitkällä tähtäimellä vahvistavat Suomen kykyä vastata kansainvälisiin asiantuntijapyyntöihin ulkoministeriön määrittämillä osaamisalueilla ja tasoilla. Kriisinhallintakeskus pyrkii tukemaan asiantuntijoiden urakehitystä ja omaehtoista työllistymistä kansainvälisissä tehtävissä sekä rajoittamaan tehtävien aiheuttamaa fyysistä ja psyykkistä rasitusta. Asiantuntijan palvelussuhde kenttäoperaatioihin sijoittuvissa tehtävissä voi kestää yhtäjaksoisesti korkeintaan kolme vuotta. Korkean riskin operaatioalueille sijoittuvissa siviilikriisinhallintatehtävissä sekä tarkkailijatehtävissä enimmäispalvelusaika on kaksi vuotta. Sihteeristötehtävissä palvelevien palvelussuhteen enimmäiskesto on neljä vuotta. Mikäli ulkoministeriö päättää, että Suomen osallistumista johonkin operaatioon supistetaan, tulee tehty päätös vaikuttamaan myös Kriisinhallintakeskuksen jatkonimityksiin. Vastaavasti, jos EU tai kansainvälinen järjestö päättää poliittisista tai muista syistä supistaa operaation kokoa joko mandaattikauden päättyessä tai kesken mandaatin niin, että tietyt tehtävät lakkaavat, eivät ko. tehtäviin sekondeerattujen henkilöiden sekondeeraukset jatku, vaikka Kriisinhallintakeskus olisi jo itsessään hyväksynyt jatkot. Jatkohalukkuus ja suoriutuminen tehtävissä Kansallisen siviilikriisinhallinnan henkilöstösuunnittelun näkökulmasta Kriisinhallintakeskuksen on tarpeen olla tietoinen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiantuntijoiden omista suunnitelmista palvelussuhteen kokonaiskeston suhteen. Tämän vuoksi jokaisen jatkonimitystä tavoittelevan on toimitettava Kriisinhallintakeskukselle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kansallinen jatkohakemuslomake (tai sitä sisällöltään vastaava operaation asiakirja). Tietoa käytetään pelkästään henkilöstösuunnitteluun ja tilanteen muuttuessa myöhemmin lähetetty lomake kumoaa aina edellisen. Hakemuksen liitteenä tulee olla operaation lähimmän esihenkilön tekemä viimeisin henkilöarviointi. Uuden tehtävän hakeminen operaatiossa Uusiin tehtäviin siirtymisestä on syytä keskustella asiantuntijan esihenkilöiden kanssa ja pitää yhteyshenkilö tietoisena suunnitelmista. Kriisinhallintakeskus pyytää operaation kansalliselta yhteyshenkilöltä kommentteja avattavista tehtävistä operaation avattua haun. Asiantuntijan tulee ilmoittaa kiinnostuksestaan hakeutua toiseen tehtävään operaation kansalliselle yhteyshenkilölle tässä yhteydessä. Myös sellaiset tehtävät, joita jo palvelussuhteessa olevat asiantuntijat aikovat hakea, avataan pääsääntöisesti julkiseen hakuun. Tehtävän muuttuminen Operaatioon valittujen asiantuntijoiden tehtävä voi muuttua palvelussuhteen aikana. Operaatio voi siirtää (pääsääntöisesti pyydettyään asiantuntijan itsensä ja sekondeeraavan maan suostumusta) asiantuntijan uuteen tehtävään tai asemapaikkaan. Asiantuntija voi myös itse hakea operaatiossa ollessaan uutta avoimeksi tullutta tehtävää. Kiinnostuksesta hakeutua uuteen tehtävään tulee ilmoittaa kansallisen yhteyshenkilön kautta Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikölle. Asiantuntijoita kannustetaan hakeutumaan vaativampiin sekä omaa osaamista ja mielenkiintoa paremmin vastaaviin tehtäviin operaation sisällä. Mikäli tehtävä muuttuu olennaisesti tai muuten kuin tilapäisesti palvelussuhteen aikana, tehtävän vaativuus arvioidaan tarvittaessa uudestaan. Edellytyksenä arvioinnille on operaation toimeenpanijan Kriisinhallintakeskukselle lähettämä virallinen vahvistus ja uusi tehtävänkuva. Kriisinhallintakeskus arvioi uuden tehtävän palkkaluokan tämän vahvistuksen tietojen perusteella. Mikäli operaatio omien sisäisten järjestelyjensä vuoksi siirtää asiantuntijan pysyvästi uuteen tehtävään, uuden tehtävän vaativuus arvioidaan heti siirron toteuduttua. Siinä tapauksessa, että uusi tehtävä kuuluu matalampaan palkkaluokkaan kuin nykyinen, palkkaus muuttuu kuitenkin vasta voimassa olevan nimitysjakson päätyttyä. Mikäli tehtävän vaativuus pysyy samana, ei uuteen tehtävään siirtyminen aiheuta muutoksia asiantuntijan palkkaluokkaan. Siirtyminen asiantuntijatehtävästä toiseen saman yksikön sisällä ei lähtökohtaisesti vaikuta palkkaluokkaan, ellei esimerkiksi esihenkilövastuu olennaisesti muutu. Asiantuntija voi pyytää tehtävän palkkaluokan uudelleenarvioinnin vireille saattamiseksi Kriisinhallintakeskukselta hakemuslomakkeen, jonka perusteella asia otetaan käsiteltäväksi. Asian ratkaisemiseksi edellytetään: virkatietä lähetetty valintakirje tai operaation virallinen ilmoitus tehtävän muutoksesta uusi virallinen tehtävänkuvaus vanha virallinen tehtävänkuvaus (johon haettu ja Kriisinhallintakeskus nimittänyt) organisaatiokaavio, josta käy ilmi aiempi ja nykyinen tehtävän asema sekä muiden mahdollisesti samassa operaatiossa työskentelevien asiantuntijoiden asema vapaamuotoinen selvitys tehtävien muutoksesta Sijaistaminen (tehtävän hoitaminen varsinaisen haltijan ollessa estyneenä esimerkiksi loman, sairaus- tai äitiysloman, virkavapaan tai operaatiolta poislähdön vuoksi) tai vapaaehtoinen lisätehtävien hyväksyminen oman toimen ohelle ei ole peruste palkkaluokan korotukselle. Mikäli asiantuntija kuitenkin nimitetään virallisesti sijaisuuden päätteeksi sijaistettuun tehtävään, palkkaluokan korotus voidaan tehdä takautuvasti sijaisuuden alusta alkaen. Terveystarkastus palvelusaikana Asiantuntijan tulee käydä palvelussuhteen aikana noin vuoden välein terveystarkastuksessa. Lausunto on toimitettava kansallisen jatkohakemuksen yhteydessä tai myöhemmin sitä täydentämään. Kriisinhallintakeskus korvaa tarkastuksesta koituvat kustannukset, mutta ei matkakustannuksia koti- tai ulkomailla, pois lukien normaalit huoltolennot, joiden yhteyteen tarkastus tulee pyrkiä ajoittamaan. Operaation pyynnöstä sekä ulko- ja sisäministeriön erityispäätöksellä joihinkin tehtäviin nimitystä voidaan jatkaa tavanomaista enimmäiskestoa pidemmälle. Tällöin edellytetään normaalin lääkärintarkastuksen lisäksi korkean riskin operaatioissa psykologin lausuntoa, joka voidaan sisällyttää normaaliin palveluskelpoisuusarviointiin. Olosuhdekorvaus Palvelussuhteeseen nimitetyt ovat saaneet, sihteeristötehtävissä olevia lukuun ottamatta, kiinteää 15 euron olosuhdekorvausta. Tätä 15 euron olosuhdekorvausta maksetaan ainoastaan ennen 1.1.2024 palvelussuhteeseen nimitetyille asiantuntijoille, ja heillekin 31.10.2024 saakka. Operaation maksamat etuudet eivät heidän osaltaan lähtökohtaisesti vaikuta Suomesta maksettavan olosuhdekorvauksen suuruuteen. Mikäli operaatio ei maksa lainkaan päivärahaa tai vastaavaa korvausta tai maksettu korvaus ei ole riittävä, asiantuntijalle maksetaan siviilikriisinhallinta-asetuksessa mainittu täydentävä olosuhdekorvaus. Kenttäoperaatioissa täydentävä olosuhdekorvaus maksetaan kiinteän 15 euron korvauksen lisäksi. Operaatioissa, joiden osalta maksetaan täydentävää olosuhdekorvausta, asiantuntijalla on ilmoitusvelvollisuus operaatiosta saatujen taloudellisten etujen muutoksista. Olosuhdekorvauksella katettavia menoja ovat muun muassa tehtävästä tai paikallisista olosuhteista aiheutuvat erityiset kustannukset ja lisääntyneet elinkustannukset, kuten majoitus koko palvelussuhteen ajan, ruoka sekä huoltolentoihin liittyvät maakuljetuksista ja maan sisäisistä lennoista aiheutuvat kustannukset. Olosuhde- ja muut korvaukset ovat sidottuja toimialueella oleskeluun. Mikäli poissaolo ylittää muusta syystä kuin palvelusvapaasta 30 vuorokautta, olosuhde- ja muihin korvauksiin ei siltä osin ole oikeutta. Erityisestä syystä voidaan kuitenkin korvata toimialueella olevasta vuokra-asunnosta aiheutuvia kohtuullisia kuluja 30 vuorokauden jälkeenkin. Siviilikriisinhallintalain mukaan asiantuntijan on ilmoitettava viipymättä Kriisinhallintakeskukselle muusta kuin palvelusvapaasta johtuvasta 30 vuorokautta ylittävästä poissaolosta operaation toimialueelta osoitteeseen logistics@cmcfinland.fi. Muiden kustannusten korvaaminen Asiantuntijalla voi olla oikeus saada korvausta tehtävien hoitamisesta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista. Siviilikriisinhallintatehtävien monimuotoisuuden vuoksi Kriisinhallintakeskukselle ei ole kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaista huolehtia operaation toimeenpanijan edellyttämien varusteiden hankkimisesta keskitetysti. Asiantuntijalle korvataan näissä erikseen ohjeistetuissa tapauksissa varusteiden hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Siltä osin, kun EU:n, muun kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan maksama korvaus on tarkoitettu korvaamaan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kustannukset, palvelussuhteessa olevalla henkilöllä ei ole oikeutta saada korvausta Kriisinhallintakeskukselta. Asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvaus Lain siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan (1287/2004) ja sisäministeriön asetuksen (1388/2018) mukaan sihteeristötehtävissä toimivilla on oikeus hakea asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvauksia. Asuntokorvauksena voidaan maksaa sihteeristön sijaintipaikalla asumisesta asunnon vuokra sekä asuntoon liittyvät kiinteät kulut, jotka eivät määräydy henkilön oman kulutuksen mukaan. Lisäksi asuntokorvauksena voidaan maksaa väliaikaisesta hotelli- tai muusta asumisesta aiheutuvat välttämättömät asumiskustannukset silloin, kun asuntokorvaukseen oikeuttava asunto ei ole henkilön käytettävissä. Asuntokorvaukseen on säädetty omavastuuosuus sekä sihteeristösijaintipaikan mukainen vuokrakatto, jotka otetaan huomioon korvauslaskennassa. Sihteeristötehtävässä olevalla, jonka toimikausi kestää vähintään yhden vuoden, on oikeus saada korvaus hänen mukanaan seuraavan lapsen esi- ja perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta sekä ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Kohtuulliset kustannukset ja muut ehdot, mukaan lukien omavastuuosuudet määritellään sisäministeriön asetuksella. Oikeus koulutuskorvaukseen alkaa lukuvuoden alusta sinä kalenterivuonna, jonka aikana lapsi täyttää viisi vuotta ja päättyy sen lukukauden lopussa, jonka aikana lapsi täyttää 20 vuotta. Sihteeristötehtävässä olevalla on oikeus saada korvaus hänen mukanaan seuraavan lapsen päivähoidosta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Päivähoitokorvauksena voidaan maksaa kolme vuotta täyttäneen lapsen päivähoitopaikan perimät hoitomaksut ja vastaavat välttämättömät maksut korvauksen enimmäismäärään asti siltä osin kuin ne ylittävät omavastuuosuuden. Kohtuulliset kustannukset ja muut ehdot, mukaan lukien omavastuuosuudet määritellään sisäministeriön asetuksella. Palaa ylös Vakuutusturva Työtapaturmavakuutus Kriisinhallintakeskuksen lähettämiin siviilikriisinhallinnan asiantuntijoihin sovelletaan heidän palvelussuhteensa aikana, mukaan lukien palvelusvapaat, lakia tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä (1522/2016). Vahinkotapahtuman (tapaturma tai palvelussairaus) korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Valtiokonttori maksaa mahdolliset korvaukset palvelussuhteen päättymisen jälkeen, pois lukien sairaanhoitokulut, jotka voidaan erityisestä syystä korvata myös palveluksen aikana, ellei henkilö saa korvausta muualta. Korvausmenettely työtapaturmissa Valtion työssä sattuneen tapaturman johdosta maksetaan korvaus valtion varoista. Korvaukset maksaa Valtiokonttori. Muista kuin vähäisistä työtapaturmista on aina ilmoitettava viipymättä operaation lisäksi myös Kriisinhallintakeskukselle. Ennen kotimaan lääkintäpalveluihin turvautumista on täytettävä tapaturmailmoitus Valtiokonttorin verkkosivuilla, sotilastapaturma-lomakkeella (Palvelustapaturmat – Sähköinen asiointi – Valtiokonttori) Työtapaturma ei ole este tehtävässä jatkamiselle, elleivät operaation säännöt tai tekemät päätökset toisin määrää. Valtion matkavahinkoturva Valtion matkavahinkoturva (Valtion matkavahinkoturva – Valtiokonttori) koskee matkoja, joita valtioon palvelussuhteessa oleva tekee tehtäviensä hoitamista varten ulkomaille. Turva kattaa myös matkat varsinaisen kohdemaan ulkopuolelle ja on voimassa ilman alueellista rajoitusta. Turva koskee siten myös palvelusvapaita ja palveluksen aikana tehtyjä vapaa-ajan matkoja. Turva on toissijainen suhteessa muuhun palvelussuhteeseen perustuvaan lakisääteiseen turvaan. Ympärivuorokautisesta lääketieteellisestä tuki- ja neuvontapalvelusta huolehtii Falck Global Assistance. Falckin matkahätäpalvelun puhelinnumero on +358 295 50 3777 tai +358 9 6829 1900. Voit myös hakeutua suoraan hoitoon Falckin sopimuslääkärille, jotka laskuttavat useissa tapauksissa suoraan Valtiokonttoria. Falckin sopimuslääkärit löydät Valtiokonttorin matkaturvasovelluksesta Safeture. Matkavahinkoturvan tarkemman sisällön voit katsoa säädöksestä, Laki valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta, 530/2017. Operaation tarjoama vakuutusturva Operaation mahdollisesti tarjoamat vakuutukset ovat operaatiokohtaisia ja niiden vakuutusehdosta ja korvauksista saa tietoa itse operaatiosta. Ryhmähenkivakuutus Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua hänen omaisilleen voidaan maksaa virka- ja työehtosopimukseen perustuvaa työntekijän ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua. Asiantuntijat kuuluvat ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun piiriin. Edun myöntää hakemuksesta Valtiokonttori. Edun suorittamista varten on Valtiokonttorille toimitettava sen vahvistaman lomakkeen mukainen hakemus. Voimassa olevien säännösten mukaisesti tukea tulee hakea viimeistään kymmenen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana edunjättäjä on kuollut. Jos palvelussuhteessa olleen kuoltua hänen oikeudenomistajillaan on oikeus Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai operaation toimeenpanijan saman palvelussuhteen perusteella kuolemantapauksen johdosta maksamaan korvaukseen, edellisessä kappaleessa mainittua korvausta maksetaan vain siltä osin kuin se on oikeus Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai operaation toimeenpanijan maksamaa korvausta suurempi. Eläkeoikeus Asiantuntijoiden eläkeoikeus määräytyy julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukaisesti eli lähtökohtaisesti eläkettä karttuu 1,5 prosenttia kunkin vuoden eläkkeen perustana olevista työansioista. Jos asiantuntija on sotilasvirasta virkavapaalla, voidaan hänen siviilikriisinhallintapalvelussuhteesta saatu työansio ottaa huomioon hänen sotilaseläkettään määrättäessä. Kouluttautuminen palvelussuhteen aikana Kriisinhallintakeskus rohkaisee asiantuntijoita hyödyntämään niin operaation kuin muiden tahojen tarjoamia kouluttautumismahdollisuuksia palvelussuhteen aikana tukemaan tehtävissä suoriutumista. Kuten missä tahansa työpaikassa, hallinnolliset ja käytännön järjestelyt tulee sopia esihenkilön ja operaation kanssa. Palvelussuhteen aikana asiantuntijoiden koulutus on ensisijaisesti operaation vastuulla, mutta asiantuntijat voivat hakeutua syventäviin koulutuksiin myös Kriisinhallintakeskuksen kautta, mikäli operaatio ei tarjoa mahdollisuutta kouluttautua. Koulutukseen valinta ei ole peruste erityisvapaan anomiselle. Palaa ylös Kotiutuminen Palvelussuhteen päättyminen Irtisanoutuminen Siviilikriisinhallintalain mukainen julkisoikeudellinen palvelussuhde on aina määräaikainen ja päättyy normaalisti nimittämiskirjassa määrättynä aikana. Mikäli asiantuntija haluaa päättää palvelussuhteen aikaisemmin, noudatetaan valtion virkamieslain säännöksiä virkasuhteen päättämisestä. Irtisanoutumisaika on asiantuntijan irtisanoutuessa yksi kuukausi, paitsi jos palvelussuhde on kestänyt enintään vuoden, jolloin se on 14 päivää. Palvelussuhde voidaan sopia päättymään noudattamatta irtisanoutumisaikaa molempien osapuolten sopimuksella. Irtisanoutumisesta on hyvä sopia etukäteen operaation kanssa. Asiantuntijan tulee toimittaa eroilmoitus myös Kriisinhallintakeskukseen. Irtisanominen Valtion virkamieslain 7 luku säätää palvelussuhteen päättymisestä. Virkamiehestä johtuvan syyn on oltava erityisen painava, jotta virkasuhde voidaan irtisanoa tai purkaa. Valtion virkamieslaki (27 §) säätää perusteet myös virkamiehen taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvaan irtisanomiseen. Irtisanomisen perusteena voi olla paitsi virkamiehen työn konkreettinen väheneminen myös viraston työntarjoamisedellytysten heikentyminen. Lähetetty asiantuntija edustaa myös Suomea ja toiminta kansainvälisissä tehtävissä edellyttää nuhteettomuutta. Tehtävien luonteen vuoksi asiantuntijoilla on korostettu velvollisuus noudattaa sekä Kriisinhallintakeskuksen että operaation Code of Conduct -määräyksiä, sääntöjä ja käyttäytymisohjeita. Näiden rikkominen voi johtaa palvelussuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen. Kriisinhallintakeskuksen irtisanoessa henkilön irtisanomisaikaan ei vaikuta muu kuin siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettu yhtäjaksoinen palvelusuhde. Virkamieslain mukaan irtisanomisaika on 1kk, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden 2kk, jos palvelussuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään viisi vuotta 3kk, jos palvelussuhde on jatkunut yli viisi vuotta Tapauksissa, joissa valtion virkamieslain tai siviilikriisinhallintalain irtisanomisperusteet eivät täyty, mutta asiantuntija ei kuitenkaan voi jatkaa palvelustaan, voidaan palvelussuhteessa oleva siirtää ulkomaan kriisinhallintatehtävästä valtion virkamieslain mukaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen hänen työnantajansa päätoimipaikkaan palvelussuhteensa loppuun asti, jos hän tähän suostuu tai jos tähän on painavia syitä. Tehtävän lakkaaminen Kriisialueilla toimiva siviilihenkilöstö voi esimerkiksi turvallisuustilanteen olennaisen muuttumisen takia joutua poistumaan toimialueelta, ja äärimmäisessä tapauksessa kriisinhallintaoperaatio saatetaan jopa keskeyttää toistaiseksi tai pysyvästi. Operaatio voi myös joutua supistamaan henkilömääräänsä, jolloin osa tehtävistä saattaa lakata asiantuntijan sekondeerauksen aikana. Asiantuntijoiden poikkeuksellisen aseman takia on säädetty, että valtion virkamieslain säännösten lisäksi palvelussuhde voidaan irtisanoa, jos tehtävä johon henkilö on asetettu, lakkaa, Suomen kansallista osallistumista kriisinhallintaan supistetaan tai osallistuminen lopetetaan. (Siviilikriisinhallintalaki 16 §). Yleinen eroamisikä Kriisinhallintakeskuksen sekondeeraa asiantuntijoita hyvin erilaisiin siviilikriisinhallintatehtäviin. Jotkut – erityisesti siviilikriisinhallinnan johtotehtävät – vaativat asiantuntijalta erittäin monipuolista ja pitkää kokemusta. Siviilikriisinhallintatehtävissä ei sovelleta valtion virkamieslain mukaista 68-70 vuoden yleistä eroamisikää. Tämän vuoksi myös eroamisiän saavuttaneet, muuten soveltuvat hakijat voidaan asettaa ehdolle asiantuntijatehtäviin kokonaisharkinnan perusteella. Huomioitavaa kuitenkin on, että EU:n uusimpien asiantuntijavaatimusten mukaisesti tehtäviin ei suositella lähetettävän jäsenmaan yleisen eläkeiän ylittäneitä asiantuntijoita ja valinnan todennäköisyys on käytännössä osoittautunut pieneksi. Ilmoitus palvelussuhteen päättymisestä Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijalle noin kuukausi ennen palvelussuhteen päättymistä täytettäväksi ilmoituksen palvelussuhteen päättymisestä, jonka tarkoituksena on ilmoittaa asiantuntijoiden palkanmaksua hoitavalle palvelukeskukselle asiantuntijan palvelussuhteen päättymisestä sekä määrittää muille kuin valtion taustavirassa oleville asiantuntijoille palvelussuhteen aikana kertyneen vuosilomakorvauksen määrä. Valtion taustavirassa olevalle asiantuntijalle kertyviä vuosilomia hallinnoi hänen taustatyönantajansa myös siviilikriisinhallintatehtävän aikana. Asiantuntija on myös velvollinen hyvissä ajoin ilmoittamaan Kriisinhallintakeskukselle tehtävänsä päättymisestä nimittämiskirjasta poikkeavalla tavalla. Työtodistukset Kriisinhallintakeskus antaa asiantuntijalle palvelusaikatodistuksen. Kriisinhallintakeskus ei pyydä operaatiolta todistusta työtehtävistä eikä työn laadusta (henkilöarviointi), vaan tällaisen todistuksen hankkiminen on asiantuntijan vastuulla. Lomakorvaukset ja -raha Kriisinhallintaan osallistuvalla siviilihenkilöstöllä ei ole mahdollisuutta pitää vuosilomaa palvelussuhteen kestäessä, joten heille joko maksetaan palvelussuhteen perusteella vuosilomalain mukainen vuosilomakorvaus tai lomat siirretään pidettäväksi tai korvattavaksi taustatyöantajalle. Muulle kuin valtion palveluksessa olevalle henkilölle suoritetaan lomakorvausta. Vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää kohti 1/21 täydestä koko kuukausipalkasta. Lomarahaa ei tässä tapauksessa makseta. Kriisinhallintakeskus pyrkii maksamaan kertyneen lomakorvauksen noin vuoden välein. Maksu voidaan kuitenkin tehdä vain nimitysjakson päättyessä. Logistiikka Kotiutuvalle asiantuntijalle lähetetään tuontiohje tarvittavine liitteineen, jossa selvitetään rajoitukset ja menettelyt koskien muuttotavaroiden ja lainavarusteiden tuontia Suomeen. Kriisinhallintakeskus korvaa palvelussuhteen päättyessä matkan toimialueelta kotipaikkakunnalle Suomeen. Jos henkilön virallinen asuinmaa on muu kuin Suomi, korvataan paluumatka henkilön kotimaahan. Kotiutumislento toimialueelta kotipaikkakunnalle pitää varata itse (pois lukien YK:n operaatioissa palvelevat asiantuntijat) suoraan matkatoimisto GBT:ltä. Lentomatkat tulee varata siten, että saapuminen kotipaikkakunnalle tapahtuu viimeisen palvelussuhteen päivän aikana. Varaaminen tulee tehdä sähköpostitse ja koodi ”SKH” tulee mainita sekä sähköpostin otsikkorivillä että tekstikentässä. Kriisinhallintakeskuksen logistiikka (logistics@cmcfinland.fi) tulee lisätä viestin kopiosaajaksi. Jos lennon hinta on poikkeuksellisen korkea, logistiikka reagoi varaukseen muiden lentovaihtoehtojen selvittämiseksi. Logistiikka aloittaa lisäksi valmistelut mahdollisten muuttotavaroiden ja/tai lainavarusteiden lähettämiseksi toimialueelta Suomeen kuriiripalvelulla tai matkatavaroina riippuen siitä, kumpi vaihtoehto on kulloinkin kustannustehokkaampi. Kriisinhallintakeskuksen maksamien lentojen yhteydessä ei tule käyttää henkilökohtaista kanta-asiakas- tai etukorttia (Finnair Plus jne.). Huomaathan, että jos palvelussuhteesi päättyy aiottua aiemmin, vaikuttaa tämä myös oikeuteesi huoltolentoihin. Elleivät edellytykset täyty, CMC laskuttaa asiantuntijaa jo maksetusta huoltolennosta. Palaa ylös Paluuterveystarkastus Lääkärintarkastus ja psykologin haastattelu Kriisinhallintakeskus edellyttää, että kaikki palvelussuhteen päättävät asiantuntijat käyvät Suomessa työterveyshuollon paluuterveystarkastuksessa kuukauden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä. Tarkastuksen voi suorittaa ulkomailla vain poikkeustapauksissa ja etukäteen Kriisinhallintakeskuksen ja Terveystalon kanssa sopimalla. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että asiantuntija palaakotimaahan työkykyisenä. Kaikilla palaavilla asiantuntijoilla on mahdollisuus käydä psykologin paluuhaastattelussa. Samalla määritellään myös mahdollisen psykologisen tuen tarpeellisuus. Kriisinhallintakeskus ei saa tietoa siitä, kuka kotiutuvista on käynyt psykologin vastaanotolla. Palvelussuhteen päätyttyä terveystarkastuksen jälkeen päätösvalta jatkohoidosta (esim. leikkaukset, toimenpiteet ja/tai fysikaaliset hoidot) ja kustannusten korvaamisesta on Valtiokonttorilla, mikäli kyseessä on työtapaturma tai työstä johtuva sairaus. Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöassistentti avustaa tarvittaessa korvaushakemuksen tekemisessä. Terveystarkastusaika tulee sopia työterveyshoitajan kanssa puhelimitse (0400 887 896) tai sähköpostitse (ulkomaat@terveystalo.com). Palvelussuhteen jälkeinen aika Palvelussuhteen aikana työterveyshuolto hoidetaan Suomessa ensisijaisesti Terveystalon toimipisteissä. Siviilikriisinhallintatehtävästä kotiutumisen jälkeen asiantuntija voi hakea apua esimerkiksi psyykkisten oireiden, stressin tai sopeutumisvaikeuksien johdosta psyykkisen tuen palveluiden kautta. Valtiokonttori korvaa kriisinhallintatehtävässä palvelleelle psyykkisen tuen kustannukset lähtökohtaisesti vuoden ajan. Hoidon tarpeen arvioimiseksi asiantuntijan tulee olla ensi vaiheessa yhteydessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatrian poliklinikkaan, joka toimii tuen valtakunnallisena koordinaattorina (puh. 09-47173511/Meilahden sairaala-alue, Tukholmankatu 8F, rakennus 19). Asiantuntija ei tarvitse lähetettä tai maksusitoumusta hoidon tarpeen arviota varten, vaan arvio on asiantuntijalle ilmainen ja myös siitä aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset korvataan Valtiokonttorin toimesta. Varustepalautukset Lainavarusteet palautetaan viimeistään kuukauden kuluttua operaatiosta kotiutumisen jälkeen Kriisinhallintakeskukselle Helsinkiin. Tarkemman ohjeistuksen saa kotiutumisen lähestyessä Kriisinhallintakeskuksen logistiikalta. Kertakäyttöisiä käytettyjä varusteita kuten hengityssuojain, vaatteet, jalkineet ym. sekä makuupussi ei tarvitse palauttaa, kuten ei myöskään Terveystalolta saatuja lääkkeitä tai ensiapupakkauksia. Lainavarusteiden määrissä esiintyneet puutteet tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen kotiutumista Kriisinhallintakeskuksen logistiikalle. Asiantuntija voi joutua korvaamaan huolimattomuudesta johtuen vaurioituneen tai kadonneen varusteen. Mahdollisen varustelaatikon sisäpuoli on myös pestävä ennen lainavarusteiden palauttamista. Satelliitti- ja matkapuhelimen muisti on ennen palauttamista tyhjennettävä henkilökohtaisista yhteystiedoista ja tekstiviesteistä. Satelliittipuhelimeen PIN-koodin tulee olla 1111. Satelliitti- ja matkapuhelimen mukana on palautettava kaikki oheisvarusteet (esim. laturit, lisäantennit), jotka Kriisinhallintakeskus on laitteen mukana luovuttanut. Kotiutuva asiantuntija on velvollinen korvaamaan Kriisinhallintakeskukselle kaikki puuttuvat oheisvarusteet. Asiantuntijan käytössä mahdollisesti olevan Kriisinhallintakeskuksen tietokoneen kiintolevy tyhjennetään aina operaation jälkeen ennen uudelleenkäyttöä. Jos tietokoneeseen on tehty laina-aikana muutoksia, jotka estävät palautuksen jälkeen tehtävän alustuksen ja alustukseen tarvitaan ulkopuolisen tahon apua, asiantuntija on velvollinen korvaamaan toimenpiteestä aiheutuneet kulut. Passi Asiantuntijan on palautettava virka-/diplomaattipassinsa operaatiosta paluun jälkeen viipymättä Kriisinhallintakeskukselle, joka välittää sen edelleen ulkoministeriön virkapassiyksikköön. Passi on mahdollista palauttaa lainavarusteiden palautuksen yhteydessä. Palautetilaisuus Kriisinhallintakeskuksen järjestämään palautetilaisuuteen osallistuminen on viimeinen vaihe asiantuntijan tehtävässä. Palautilaisuudessa saadun palautteen perusteella Kriisinhallintakeskus kehittää toimintaansa palvelemaan paremmin siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita ja laajemmin siviilikriisinhallinnan alaa. Kriisinhallintakeskus on kiinnostunut kuulemaan asiantuntijan näkemyksiä mm. operaation, rekrytoinnin, yhteyshenkilön kautta tapahtuvan yhteydenpidon toimivuudesta sekä koulutuksen ja operaation vaikuttavuudesta. Tavoitteena on, että asiantuntija osallistuu ensimmäiseen mahdolliseen tilaisuuteen. Tilaisuuteen lähetetään kutsu noin kaksi kuukautta ennen tilaisuuden järjestämistä. Mikäli asiantuntija ei pysty osallistumaan hänen paluutaan seuraaviin palautetilaisuuksiin ja asiantuntijan paluusta on kulunut merkittävä aika, Kriisinhallintakeskus arvioi tapauskohtaisesti, kutsutaanko asiantuntijaa enää ko. palvelussuhteeseen liittyvään palautetilaisuuteen. Kutsun yhteydessä lähetetään myös asiakastyytyväisyys- ja henkilöstöhallinnon loppukysely, joihin asiantuntijan tulisi vastata. Kyselyillä kerätään tietoa Kriisinhallintakeskuksen palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Kriisinhallintakeskus korvaa kotimaan matkat julkisten kulkuneuvojen hinnoittelun mukaisesti, sekä järjestää osallistujien majoitukset (tarvittaessa) ja ruokailut ja kattaa niiden kulut. Poliisia, SUPOa, Tullia ja Rajavartiolaitoksen esikuntaa pyydetään komentamaan toimialansa henkilöstö tilaisuuteen. Tilaisuuteen osallistujat vakuutetaan tapaturmavakuutuksella. Yhteydenpito taustatyönantajaan Kansainvälisissä tehtävissä palvelevien ja niistä palaavien virkahenkilöiden suositellaan olevan hyvissä ajoin ennen paluutaan yhteydessä omaan taustaorganisaatioonsa ja keskustelevan palvelusyksikkönsä kanssa Suomeen paluuseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Ajankohtainen tietämys asiantuntijan paluusta taustatyönantajaorganisaatioon Suomessa on palaavan työntekijän etujen mukaista ja se helpottaa paluuseen liittyvien hallinnollisten järjestelyjen tekemistä työyhteisössä. Palaa ylös Avoimet siviilikriisinhallinnan tehtävät Verkkosivuiltamme löydät ne siviilikriisinhallinnan ja vaalitarkkailun avoimet tehtävät, joihin hakeutuminen on auki suomalaisille ehdokkaille. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/siviilikriisinhallintatehtavat/tietoa-asiantuntijalle/"}],[{"title":"Tietoa hakeutumisesta ->"},{"content":"Tietoa hakeutumisesta wpseo_breadcrumb Rekrytointiprosessi Rekrytointiprosessi käynnistyy siitä, kun operaatio tai kansainvälinen järjestö avaa hakukierroksensa, jonka jälkeen Kriisinhallintakeskus tekee esityksen avattavista sekondeerattavista tehtävistä ulkoministeriölle. Esitystä varten Kriisinhallintakeskus pyytää lausuntopyynnöt niin operaatiolta kuin tarvittavilta sidosryhmiltä. Suomessa ulkoministeriö tekee päätöksen siitä, mihin siviilikriisinhallinnan operaatioihin osallistutaan ja esityksen perusteella päätöksen siitä, mitä tehtäviä avataan kansalliseen hakuun. Tämä tarkoittaa sitä, että Kriisinhallintakeskus ei aina hae ehdokkaita kaikkiin operaatioiden tai organisaatioiden hakukuulutuksissa julkaisemiin sekondeerattaviin tehtäviin. Hakuprosessiin valmistautuminen CMC haluaa tukea asiantuntijoitaan kriisinhallintaoperaatioihin ja sihteeristötehtäviin hakeutumisessa. Sen tueksi olemme julkaisseet Hae paremmin -verkkokurssin. Kurssi on suunniteltu CMC:n asiantuntijoille, jotka haluavat parantaa menestystään asiantuntijatehtävien rekrytointiprosessissa.Kurssilla asiantuntija tutustuu yleisesti siviilikriisinhallintatehtävien hakuprosessiin ja syventää osaamistaan tehtäviin hakemisesta. Kurssilla käsitellään, miten tehdään hyvä hakemus, miten haastatteluun kannattaa valmistautua, ja miten haastatteluun liittyviin kirjallisiin tehtäviin voi varautua etukäteen. Lisäksi kurssilla käydään läpi yksityiskohtaisemmin eri organisaatioiden (EU, YK, Etyj ym.) hakuprosesseja.Hae paremmin -kurssi löytyy CMC:n verkko-oppimisalustalta Moodlesta. Kaikki kurssista kiinnostuneet voivat pyytää ohjeet kurssille kirjautumiseen sähköpostitse osoitteesta training@cmcfinland.fi. Kansallinen hakuprosessi Kriisinhallintakeskus julkaisee verkkosivuillaan ja sähköpostilistansa kautta ulkoministeriön päätöksen mukaiset tehtävät kansalliseen hakuun. Kaikista Kriisinhallintakeskuksen verkkosivuilla julkaistavista avoimista tehtävistä lähetetään samanaikaisesti tieto sähköpostilistalle liittyneille. Näin varmistetaan, että sähköpostilistalle liittyneet saavat ensisijaista tietoa siviilikriisinhallintaoperaatioista ja niiden kautta avoinna olevista tehtävistä. Sähköpostilistalle voit liittyä täällä. Kansallisessa hakuilmoituksessa on aina operaation määräpäivää aikaisempi määräpäivä, koska kansallinen valintamenettely vie aikaa. Hakuilmoituksissa on aina julkaistu tehtävien tehtävänkuvaukset, jotka ovat pääsääntöisesti operaation tai kansainvälisten järjestöjen laatimia. Hakuilmoituksella ilmoitetaan myös operaatiokohtaiset yleiset hakukriteerit ja tehtävänkuvauksissa tehtäväkohtaiset hakukriteerit. Kriisinhallintakeskus käy hakemukset läpi ja arvioi, kuka hakijoista on soveltuvin ja kenellä on parhaat mahdollisuudet tulla valituksi avoimeen tehtävään. Kriisinhallintakeskuksella on mahdollisuus asettaa useampi kuin yksi ehdokas tehtävään. Asiantuntijat voivat hakeutua ja tulla asetetuksi ehdolle useampaan kuin yhteen tehtävään ja operaatioon kerrallaan. Tapauksissa, joissa asiantuntija on samanaikaisesti ehdolla useampaan operaatioon ja on saanut myönteisen valintapäätöksen yhdestä operaatiosta, on asiantuntijan operaation asettaman määräajan sisällä ilmoitettava, ottaako hän tehtävän vastaan. Mikäli hän ottaa tehtävän vastaan, Kriisinhallintakeskus peruuttaa, kyseisen henkilön kanssa keskusteltuaan, asiantuntijan muut ehdokkuudet. Asiantuntijat voivat hakeutua uusiin siviilikriisinhallintatehtäviin välittömästi palvelussuhteensa päätyttyä tai jopa sen aikana. Kriisinhallintakeskus kuitenkin toivoo, että operaatioon valitut asiantuntijat sitoutuvat tehtäväänsä voimassa olevan palvelussuhteen ajan. Ehdokasasettelussa ja palvelussuhteeseen nimitettäessä tiettyihin tehtäviin voidaan asettaa asiantuntijoita, jotka eivät aikaisemmin ole olleet siviilikriisinhallintatehtävissä, vaikka hakijoina olisi myös heitä pätevämpiä ja/tai kokeneempia henkilöitä. Päivitetyssä siviilikriisinhallinta-asetuksessa määritetään nämä tehtävät: tarkkailijatehtävät (EUMM Georgia) sekä tietyt poliisitehtävät UNFICYP-operaatiossa Kyproksella ja UNMISS-operaatiossa Etelä-Sudanissa. Näin edesautetaan ensikertalaisten pääsyä siviilikriisinhallintatehtäviin. Palvelussuhdetta hakenut ei saa hakea ehdokkaaksi nimeämistä eikä palvelussuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta valittamalla. Hakijan odotetaan ilmoittavan heti hakuvaiheen alussa, mikäli hän on rikoksesta epäiltynä rikostutkinnassa tai syytettynä keskeneräisessä rikosprosessissa. Kriisinhallintakeskus ei lähtökohtaisesti aseta ehdolle henkilöitä, jotka ovat rikoksesta epäiltyinä ja asia on edennyt syyteharkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn. Mikäli asia ei vielä ole edennyt rikostutkinnasta syyteharkintaan, ehdolle asettaminen harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus ja mahdollisen syyllisyyden merkitys Suomen kansainvälisiin suhteisiin. Kriisinhallintakeskus tekee ulkoministeriölle esityksen tehtäviin ehdolle asetettavista henkilöistä, ja ulkoministeriön hyväksynnän jälkeen lähettää hakemukset operaation/vastaavan tahon arvioitavaksi. Operaatio on tämän jälkeen tavanomaisesti suoraan yhteydessä ehdokkaaseen mahdollisten haastattelujen sopimiseksi. Operaatio ilmoittaa valinnasta virkatietä Kriisinhallintakeskukselle, joka lähettää valintatiedon ehdokkaalle. Valintaprosessi Valintamenettely kestää usein kauan, sillä operaatio ilmoittaa valitsematta jättämisestä vasta, kun tehtävään valitun henkilön saapuminen operaatioon on varmaa. Tehtävään jo valittu voi peruuttaa osallistumisensa viime hetkellä ja varasijalle asetettu ehdokas saattaa tulla valituksi jopa kuukausien päästä. Kriisinhallintakeskus ilmoittaa valinnasta ehdokkaalle heti tiedon saatuaan. Kriisinhallintakeskus voi harkintansa mukaisesti tiedottaa ehdokkaalle hakuprosessin etenemisestä esimerkiksi operaatiossa olevan kansallisen yhteyshenkilön kautta epävirallisesti saatujen tietojen perusteella. On syytä huomata, että ennen virallista valintapäätöstä asiantuntija tekee kaikki mahdolliseen valintaan liittyvät valmistelut omalla vastuullaan ja kustannuksellaan. Vain Kriisinhallintakeskuksen ohjeistamien ja hyväksymien toimenpiteiden menot katetaan valitsematta jääneiltä. Operaation päätöksen ehdolla olevan asiantuntijan valinnasta tai valitsematta jättämisestä venyessä kohtuuttoman pitkäksi on ymmärrettävää, että asiantuntija saattaa haluta perua ehdokkuutensa. Mikäli asiantuntija peruu hakemuksensa, Kriisinhallintakeskus toivoo tästä ilmoitusta välittömästi, jotta se voi tiedottaa kyseistä organisaatiota peruutuksesta. Valintapäätös Kriisinhallintakeskus aloittaa tehtävään valitun henkilön lähtövalmistelut välittömästi saatuaan tiedon valinnasta. Pääsääntöisesti operaatio toivoo valitun aloittavan tehtävän mahdollisimman nopeasti tai aikaisintaan valintakirjeessä mainittuna päivänä. Terveystarkastus, virkapassin ja mahdollisen viisumin hankkiminen ja turvallisuusselvityksen myöntäminen saattavat joissain tapauksissa viivästyttää lähtöä muutamalla viikolla. Asiantuntija nimitetään palvelussuhteeseen siitä päivästä lähtien, kun hän aloittaa matkansa operaation toimialueelle. Palvelussuhde voi alkaa myös tätä aiemmin sihteeristössä tai operaation päämajassa järjestettävän perehdytyskoulutuksen vuoksi. Tällöin ensimmäinen palvelussuhdepäivä on matkustuspäivä koulutukseen. Yleiset kelpoisuusvaatimukset Siviilikriisinhallintalain (laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan 1287/2004) mukaan palvelussuhteeseen nimittämistä koskevaan menettelyyn sovelletaan valtion virkamieslain 6 §:n 1 ja 2 momenttia. Em. lainkohtien mukaan nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa, yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) sekä tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Nämä siis tulevat sovellettavaksi myös valittaessa ja nimitettäessä henkilöitä siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettuihin palvelussuhteisiin. Palvelussuhteeseen nimittämistä koskevaan menettelyyn sovelletaan myös virkamieslain 8 b ja 8 c §:ää. Virkamieslain 8 b §:n mukaan palvelussuhteeseen nimittämisen edellytyksenä on, että tehtävää hakenut Kriisinhallintakeskuksen pyynnöstä antaa tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja sekä osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Virkamieslain 8 c §:n mukaan Kriisinhallintakeskuksen on nimitysharkinnassa otettava huomioon tehtävään määrättävän nuhteettomuus sekä varmistettava, ettei hänellä ole tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavia sidonnaisuuksia ja että hänellä on muissakin suhteissa edellytykset hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja muutoinkin luotettavasti. Tässä on huomioitava täytettävänä olevan tehtävän luonne, nimitettävänä olevan henkilön aikaisemmat palvelussuhteet valtioon ja niiden hoitamisen asianmukaisuus sekä viranomaisen käytettävissä olevat keinot nimitettävän taustan selvittämiseksi. Henkilökohtainen soveltuvuus on yksi tärkeimmistä valintakriteereistä kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan tehtäviin. Kriisinhallintakeskus pyrkii selvittämään hakijan henkilökohtaista soveltuvuutta kurssien, aiemman kriisinhallintakokemuksen ja haastattelujen avulla. Käytännössä kaikkiin kenttätehtäviin vaaditaan myös voimassa oleva B-ajokortti. Joissakin tehtävissä C-ajokortti katsotaan eduksi. Kriisialueille sijoittuviin tehtäviin on kelpoisuusvaatimukseksi asetettu myös tehtävän edellyttämä hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, ja kaikki palvelussuhteeseen nimitettävät velvoitetaankin käymään terveystarkastuksessa edellä mainitun lainkohdan mukaisesti. Sekä turvallisuusselvityksen että terveystarkastuksen läpäisy on poikkeuksetta edellytys palvelussuhteeseen nimittämiselle, ja hakijan tulee ilmoittaa mahdollisista ongelmista toisen tai molempien suhteen hakumenettelyn alkuvaiheessa. Erityisesti Euroopan unioni on kiristänyt asiantuntijoiden terveysvaatimuksia korkean riskin toimialueille sijoittuvissa operaatioissa. Tehtävästä riippuen ratkaisevana perusteena tulla asetetuksi ehdolle siviilikriisinhallintatehtävään voi olla siviilikoulutus, -ammatti, asiantuntijuus tai hankittu työkokemus. Kokemus kansainvälisistä operaatioista ja ympäristöstä on eduksi haettaessa siviilikriisinhallintatehtäviin. Tavallisesti tehtäviin edellytetään vähintään kolmen vuoden oman alan työkokemusta ja siviilikriisinhallinnan koulutuksen tai aiemman operaatiokokemuksen kautta syntynyttä erityisosaamista. Soveltuva korkeakoulututkinto tai muu EQF 6 -tasoinen tutkinto on myös usein edellytys tehtävään ehdolle asettamiselle. Näiden kansallisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi EU ja kansainväliset järjestöt sekä operaatiot asettavat hakijoille operaatio- ja/tai tehtäväkohtaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskevat kaikkia kyseiseen operaatioon hakeutuvia. Tällaisia edellytyksiä voivat olla hyvä kieli-, ajo-, kommunikaatio-, ihmissuhde-, tietotekniikka-, yhteistyö- ja neuvottelutaito, joustavuus, luotettavuus, sopeutumiskyky sekä hyvä fyysinen ja henkinen terveydentila. Pakollisina vaatimuksina on määritelty vähimmäistaso hakijan työkokemukselle, koulutukselle ja/tai tutkinnolle. Lisäksi vaatimuksina voi olla erilaisia haettavan tehtävän kannalta olennaisia taitoja, ominaisuuksia, tietoja ja/tai aikaisempaa kokemusta, jotka hakijan joko edellytetään tai toivotaan täyttävän. Kriisinhallintakeskus ei lähtökohtaisesti aseta ehdokkaiksi hakijoita, jotka eivät täytä operaation/EU:n tai kansainvälisen järjestön pakollisiksi asettamia kelpoisuusvaatimuksia. Myös kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni edellyttävät yleensä niiden käyttöön asetettavan siviiliasiantuntijan luotettavuuden selvittämistä kansalliselta turvallisuusviranomaiselta. Kriisinhallintakeskus hakee kaikista kriisinhallintatehtäviin lähetettävistä siviiliasiantuntijoista heidän suostumuksellaan turvallisuusselvityslaissa (726/2014) mainitun perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen. Palkkaus ja tehtävien vaativuuden arviointi Tehtävän palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja palkkaluokat on määritelty sisäministeriön asetuksessa (1388/2018). Asiantuntijan palkka on Suomen tuloverolain (1535/1992) alaista ansiotuloa riippumatta asiantuntijan koti- tai asuinpaikasta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti palkasta peritään eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu. Usein haettavana on lukuisia vaativuudeltaan erilaisia tehtäviä, joista kaikkiin ei aina löydetä tai aseteta ehdokkaita. Tehtävien vaativuuden arviointi on laajojen ja toisistaan poikkeavien tehtävänkuvien vuoksi usein aikaa vievää ja joissakin tapauksissa palkkaluokan lopullinen määrittely tehdään vasta operaation valintapäätöksen jälkeen. Mikäli arvioinnin tulos ei vastaa odotuksia, voi asiantuntija peruuttaa suostumuksensa tehtävään. Asiantuntijan tehtävän vaativuutta arvioitaessa huomioon otetaan muun muassa tehtävän edellyttämä koulutus, asiantuntemus ja työkokemus. Arvioinnissa tarkastellaan myös tehtävän sisällöllistä vaativuutta, itsenäisyyttä, tehtävään sisältyvää ratkaisuvaltaa, tehtävän taloudellista ja operationaalista vaikuttavuutta sekä esihenkilöasemaa. Tehtävän edellyttämien vuorovaikutustilanteiden vaativuus on myös mukana arvioinnissa. Samassa operaatiossa olevien tehtävien osalta kiinnitetään lisäksi huomiota siihen, mikä on kunkin tehtävän vaikutus kyseisen operaation kannalta. Kriisinhallintakeskus määrittelee tehtävien vaativuuden operaatio- tai toimistokohtaisesti. Sopivan tehtävän löytäminen Etkö löytänyt itsellesi sopivaa tehtävää? Yksittäinen asiantuntija voi ilmaista kiinnostuksensa hakeutua itselleen soveltuvaan tehtävään verkkosivuillamme olevalla lomakkeella. Lue lisää Haluatko ajantasaista tietoa avoimista siviilikriisinhallinnan tehtävistä? Tästä linkistä voit tilata sähköpostiisi ilmoitukset verkkosivuillamme julkaistavista avoimista siviilikriisinhallinnan tehtävistämme. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/siviilikriisinhallintatehtavat/tietoa-hakeutumisesta/"}],[{"title":"Information om ansökan ->"},{"content":"Information om ansökan wpseo_breadcrumb Rekryteringsprocessen Rekryteringsprocessen inleds när operationen eller den internationella organisationen inleder sin ansökningsomgång. Därefter lämnar Krishanteringscentret ett förslag till utrikesministeriet om de uppgifter som ska sekunderas.För sitt förslag begär Krishanteringscentret utlåtanden av såväl operationen som relevanta intressentgrupper. I Finland fattar utrikesministeriet beslut om i vilka insatser inom civil krishantering Finland ska delta och på basis av förslaget beslut om vilka uppgifter som ska öppnas för nationell ansökan. Detta innebär att Krishanteringscentret inte alltid söker kandidater till alla sekunderingsuppgifter som publiceras i operationernas eller organisationernas ansökningsförfaranden. Den nationella ansökningsprocessen Krishanteringscentret publicerar på sin webbplats och via sin e-postlista uppgifter enligt utrikesministeriets beslut som är öppna för nationell ansökan. Information om alla öppna uppgifter som publiceras på Krishanteringscentrets webbplats skickas samtidigt till dem som anslutit sig till e-postlistan. På så sätt säkerställs att de som anslutit sig till e-postlistan får förstahandsinformation om civila krishanteringsoperationer och de uppgifter som är öppna via dem. Du kan ansluta dig till e-postlistan här. linkki ruotsinkieliseen lomakkeeseen sähköpostilistalle liittymisestä Den nationella platsannonsen har alltid en tidigare tidsfrist än tidsfristen för operationen, eftersom det nationella urvalsförfarandet tar tid. I platsannonserna har man alltid publicerat uppgiftsbeskrivningar som i regel har utarbetats av operationen eller internationella organisationer. I platsannonsen anges också de operationsspecifika allmänna ansökningskriterierna och i uppgiftsbeskrivningarna de uppgiftsspecifika ansökningskriterierna. Krishanteringscentret går igenom ansökningarna och bedömer vilken av de sökande som är lämpligast och vem som har de bästa möjligheterna att bli vald till den lediga uppgiften. Krishanteringscentret har möjlighet att ställa upp fler än en kandidat till uppgiften. Experter kan ansöka och ställas upp som kandidater till fler än en uppgift och operation åt gången. I fall där en expert samtidigt kandiderar för flera operationer och har fått ett positivt urvalsbeslut för en operation, ska experten inom den tidsfrist som fastställts för operationen meddela om han eller hon tar emot uppdraget. Om experten tar emot uppdraget återkallar Krishanteringscentret expertens övriga ansökningar, efter att ha diskuterat med experten. Experter kan söka sig till nya civila krishanteringsuppdrag omedelbart efter att anställningsförhållandet har upphört eller till och med under anställningsförhållandet. Krishanteringscentret önskar dock att de experter som valts till en operation förbinder sig till sitt uppdrag under den tid anställningsförhållandet är i kraft. Vid kandidatuppställningen och utnämningen till ett anställningsförhållande kan man till vissa uppgifter utse experter som inte tidigare har haft civila krishanteringsuppdrag, även om andra sökande är mer kompetenta och/eller erfarna. I den uppdaterade förordningen om civil krishantering definieras följande uppgifter: övervakningsuppdrag (EUMM) i Georgien samt vissa polisuppgifter inom UNFICYP-operationen på Cypern och UNMISS-operationen i Sydsudan. På detta sätt främjas förstagångssökandenas tillgång till civila krishanteringsuppdrag. Den som ansökt om ett anställningsförhållande får inte genom besvär söka ändring i ett beslut som gäller utnämning till kandidat eller utnämning till anställningsförhållande. Den sökande förväntas genast i början av ansökningsskedet meddela om han eller hon är misstänkt för brott i en brottsutredning eller åtalad i en pågående straffprocess. Krishanteringscentret ställer i regel inte som kandidater upp personer som är misstänkta för brott och vars ärende har framskridit till åtalsprövning eller domstolsbehandling. Om ärendet ännu inte har framskridit från brottsutredning till åtalsprövning, övervägs kandidaten från fall till fall med beaktande av hur allvarligt det misstänkta brottet är och hur betydelsefullt det är för Finlands internationella relationer om personen skulle vara skyldig. Krishanteringscentret lämnar ett förslag till utrikesministeriet om vilka personer som ska ställas upp som kandidater till uppgifterna och skickar efter utrikesministeriets godkännande ansökningarna till operationen/den ansvariga instansen för bedömning. Därefter kontaktar operationen vanligen kandidaten direkt för att komma överens om eventuella intervjuer. Operationen meddelar Krishanteringscentret om valet på tjänsteväg och centret underrättar kandidaten om valet. Urvalsprocessen Urvalsförfarandet tar ofta lång tid, eftersom operationen underrättar de kandidater som inte har valts först när det är säkert att den valda personen kommer att delta i operationen. Den som redan valts till uppgiften kan återkalla sitt deltagande i sista stund och en kandidat som placerats på reservplats kan bli vald till och med efter flera månader. Krishanteringscentret underrättar kandidaten om valet så snart centret fått kännedom om det. Krishanteringscentret kan enligt övervägande informera kandidaten om hur ansökningsprocessen framskrider till exempel via operationens nationella kontaktperson på basis av inofficiellt erhållna uppgifter. Det bör observeras att experten före det officiella urvalsbeslutet gör alla förberedelser för ett eventuellt val på eget ansvar och egen bekostnad. Endast utgifterna för de åtgärder som Krishanteringscentret har gett anvisningar om och godkänt täcks för de personer som inte blir valda. Om det tar oskäligt lång tid för operationen att fatta beslut om huruvida en expert ska väljas eller inte, är det förståeligt att experten kanske vill återkalla sin ansökan. Om experten återkallar sin ansökan önskar Krishanteringscentret få information om detta omedelbart så att centret i sin tur kan informera den aktuella organisationen. Urvalsbeslut Krishanteringscentret inleder förberedelserna för avfärd för den som valts till uppgiften omedelbart efter att ha fått kännedom om valet. I regel önskar operationen att den valda personen inleder uppdraget så snabbt som möjligt eller tidigast den dag som nämns i urvalsbrevet. Hälsokontroll, anskaffning av tjänstepass och eventuellt visum samt beviljande av säkerhetsutredning kan i vissa fall fördröja avfärden med några veckor. En expert utnämns till ett anställningsförhållande från och med den dag då han eller hon inleder sin resa till operationens verksamhetsområde. Anställningsförhållandet kan också inledas tidigare på grund av introduktionsutbildning som ordnas vid sekretariatet eller operationens högkvarter. Då är den första dagen i anställningsförhållandet den dag då personen reser till utbildningen. Allmänna behörighetskrav Enligt lagen om civil krishantering (lagen om civilpersoners deltagande i krishantering 1287/2004) tillämpas 6 § 1 och 2 mom. i statstjänstemannalagen på förfarandet för utnämning till anställningsförhållande. Enligt det ovan nämnda lagrummet finns bestämmelser om de allmänna utnämningsgrunderna i grundlagen, bestämmelser om likabehandling och förbud mot diskriminering finns i diskrimineringslagen (1325/2014), och bestämmelser om jämställdhet och förbud mot diskriminering på grund av kön finns i lagen om jämställdhet mellan kvinnor och män (609/1986). Enligt 125 § 2 mom. i grundlagen är de allmänna utnämningsgrunderna för offentliga tjänster skicklighet, förmåga och beprövad medborgerlig dygd. Dessa ska alltså tillämpas även vid val och utnämning av personer till sådana anställningsförhållanden som avses i lagen om civil krishantering. Även 8 b och 8 c § i statstjänstemannalagen tillämpas på förfarandet för utnämning till anställningsförhållanden. Enligt 8 b § i statstjänstemannalagen är en förutsättning för utnämning till en tjänst att den som sökt tjänsten på begäran av Krishanteringscentret lämnar upplysningar om sina förutsättningar att sköta tjänsten med hänsyn till hälsan samt dessutom vid behov deltar i kontroller och undersökningar för bedömning av saken. Enligt 8 c § i statstjänstemannalagen ska Krishanteringscentret vid utnämningsprövningen beakta oförvitligheten hos den som ska utnämnas eller den som ska förordnas till ett uppdrag och säkerställa att denne inte har bindningar som äventyrar en behörig skötsel av tjänsteuppgifterna och också i övrigt har förutsättningar att sköta sina uppgifter på ett oberoende och också annars tillförlitlig sätt Vid bedömningen ska vikt fästas vid karaktären av den tjänst eller det uppdrag som ska tillsättas, de statsanställningar som den som avses bli utnämnd tidigare haft och huruvida denne har skött dem på behörigt sätt samt myndighetens möjligheter att utreda dennes bakgrund. Personlig lämplighet är ett av de viktigaste urvalskriterierna för internationella uppdrag inom civil krishantering. Krishanteringscentret strävar efter att utreda den sökandes personliga lämplighet med hjälp av kurser, tidigare krishanteringserfarenhet och intervjuer. I praktiken krävs också ett giltigt B-körkort för alla fältuppgifter. I vissa uppgifter räknas C-körkort som merit. Ett behörighetsvillkor för uppgifter i krisområden är också en sådan god fysisk och psykisk hälsa som uppgiften förutsätter, och alla som utnämns till ett anställningsförhållande åläggs att genomgå en hälsoundersökning i enlighet med det ovan nämnda lagrummet. Att bli godkänd i både säkerhetsutredningen och hälsoundersökningen är utan undantag en förutsättning för utnämning till ett anställningsförhållande och den sökande ska meddela om eventuella problem med anknytning till något eller båda av dessa i början av ansökningsförfarandet. I synnerhet Europeiska unionen har skärpt hälsokraven för experter inom operationer i högriskområden. Beroende på uppgiften kan den avgörande grunden för att ställas upp som kandidat för ett civilt krishanteringsuppdrag vara civil utbildning, civilt yrke, expertis eller förvärvad arbetserfarenhet. Erfarenhet av internationella operationer och miljöer är en merit i samband med ansökan till civila krishanteringsuppdrag. Vanligtvis förutsätts minst tre års arbetserfarenhet inom den egna branschen och specialkompetens som uppkommit genom utbildning i civil krishantering eller tidigare operationserfarenhet. Lämplig högskoleexamen eller annan examen på EQF 6-nivå är också ofta en förutsättning för att bli uppställd som kandidat. Utöver dessa nationella behörighetskrav ställer även EU och internationella organisationer samt operationerna operations- och/eller uppgiftsspecifika behörighetskrav på de sökande, vilka gäller alla som ansöker om att få delta i operationen i fråga. Sådana krav kan till exempel vara goda språk-, kör-, kommunikations-, relations-, datateknik-, samarbets- och förhandlingsfärdigheter, flexibilitet, pålitlighet, anpassningsförmåga samt god fysisk och psykisk hälsa. En miniminivå för den sökandes arbetserfarenhet, utbildning och/eller examen har fastställts som obligatoriska krav. Dessutom kan kraven gälla olika färdigheter, egenskaper, kunskaper och/eller tidigare erfarenheter som är väsentliga för uppgiften och som den sökande antingen förutsätts eller önskas uppfylla. Krishanteringscentret ställer i regel inte upp sökande som inte uppfyller de obligatoriska behörighetskrav som fastställts av operationen/EU eller den internationella organisationen. Även internationella organisationer och Europeiska unionen kräver i allmänhet att den nationella säkerhetsmyndigheten utreder att en civil expert som ställs till deras förfogande är pålitlig. Krishanteringscentret ansöker med expertens samtycke om en normal säkerhetsutredning av person enligt säkerhetsutredningslagen (726/2014) för alla civila experter som skickas till krishanteringsuppdrag. Lön och bedömning av uppgifternas svårighetsgrad Lönen för en uppgift baserar sig på uppgiftens svårighetsgrad och löneklasserna fastställs i inrikesministeriets förordning (1388/2018). Expertens lön är förvärvsinkomst som omfattas av Finlands inkomstskattelag (1535/1992) oberoende av expertens hemort eller boningsort. Enligt gällande lagstiftning tas pensions- och arbetslöshetsförsäkringspremie ut på lönen. Ofta är många uppgifter av olika svårighetsgrad lediga, till vilka man inte alltid hittar eller ställer upp kandidater. Bedömningen av uppgifternas svårighetsgrad är ofta tidskrävande på grund av omfattande och varierande uppgiftsbeskrivningar och i vissa fall fastställs löneklassen slutgiltigt först efter att operationen har fattat beslut om valet. Om resultatet av bedömningen inte motsvarar förväntningarna kan experten återkalla sitt samtycke till uppgiften. Vid bedömningen av uppgiftens svårighetsgrad beaktas bland annat den utbildning, sakkunskap och arbetserfarenhet som uppgiften förutsätter. I bedömningen granskas också uppgiftens innehållsmässiga svårighetsgrad, självständigheten, beslutanderätten som ingår i uppgiften, uppgiftens ekonomiska och operativa genomslagskraft samt chefsställningen. Svårighetsgraden för de interaktionssituationer som uppgiften kräver ingår också i bedömningen. I fråga om uppgifter som ingår i samma operation fästs dessutom uppmärksamhet vid vilken inverkan respektive uppgift har på operationen i fråga. Krishanteringscentret fastställer uppgifternas svårighetsgrad per operation eller kontor. Sopivan tehtävän löytäminen Etkö löytänyt itsellesi sopivaa tehtävää? Yksittäinen asiantuntija voi ilmaista kiinnostuksensa hakeutua itselleen soveltuvaan tehtävään verkkosivuillamme olevalla lomakkeella. Lue lisää Haluatko ajantasaista tietoa avoimista siviilikriisinhallinnan tehtävistä? Tästä linkistä voit tilata sähköpostiisi ilmoitukset verkkosivuillamme julkaistavista avoimista siviilikriisinhallinnan tehtävistämme. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/siviilikriisinhallintatehtavat/tietoa-hakeutumisesta/"}],[{"title":"EU:n vaalitarkkailutehtävissä ->"},{"content":"EU:n vaalitarkkailutehtävissä wpseo_breadcrumb Perehdyttäminen Terveystarkastus Yhteystiedot ja hätätilanteet Vaalitarkkailuraportti ja palautekeskustelu EU-vaalitarkkailijat solmivat vaalitarkkailumissioon liittyvän sopimuksen suoraan EU:n vaalitarkkailumission kanssa. EU-vaalitarkkailijat eivät siis ole palvelussuhteessa Kriisinhallintakeskukseen, eikä EU-vaalitarkkailuun osallistumista katsota siviilikriisinhallintalain mukaiseksi palvelussuhteeksi. Tämän vuoksi esimerkiksi siviilikriisinhallintalain virkavapaussäädökset eivät koske EU-vaalitarkkailijoita. Kriisinhallintakeskuksella ei ole mahdollisuutta puuttua suoraan EU:n vaalitarkkailumission toimintaan. EU-vaalitarkkailun yhteyshenkilöiden kautta Kriisinhallintakeskus voi kuitenkin välittää EU:lle suomalaisten vaalitarkkailijoiden esille tuomia huomioita missioiden olosuhteista ja toiminnasta. EU maksaa vaalitarkkailijoille vaalitarkkailutehtävän ajalta päiväkohtaista kulukorvausta, sekä vastaa matkojen järjestämisestä ja matkustamiseen liittyvistä kustannuksista. Kriisinhallintakeskus kattaa EU-vaalitarkkailijoiden osalta terveystarkastukseen ja lääke/rokotekustannuksiin liittyviä kuluja, mikäli EU ei niitä korvaa. Tietoa EU-vaalitarkkailumission rakenteesta ja tarkkailijoiden rooleista voi lukea EU:n vaalitarkkailun käsikirjasta. Perehdyttäminen Kriisinhallintakeskus kutsuu EU:n vaalitarkkailutehtävään valitut asiantuntijat ennen lähtöä perehdytystilaisuuteen, johon osallistuminen on pakollista. Perehdytys keskittyy erityisesti ulkoministeriön toimialuekohtaiseen perehdytykseen. Noin tunnin mittaiset perehdytystilaisuudet järjestetään useimmiten etäkokouksena. Ajankohta ja ohjelma ilmoitetaan sähköpostitse. Mikäli perehdytystilaisuus järjestetään lähitapaamisena, Kriisinhallintakeskus korvaa siihen osallistumisesta aiheutuneet matkakustannukset kotipaikkakunnalta valtion matkustussäännön mukaisesti. EU:n vaalitarkkailumissio järjestää lisäksi perehdytystilaisuuden kaikille tarkkailijoille. Missio lähettää tietoa perehdytyksestä ennen tehtävään lähtöpäivää. Terveystarkastus EU-vaalitarkkailijoiden tulee käydä terveystarkastuksessa ennen tehtävään lähtemistä. Kriisinhallintakeskus korvaa EU-vaalitarkkailutehtävään valituille – myös varasijalaisille – EU:n vaatimat lääkärintarkastukset, sekä toimialueelle matkustamisen ja siellä oleskelun kannalta välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut siltä osin kuin Euroopan Unioni ei niitä korvaa (sisäministeriön asetus 260/2023). Terveystarkastuksessa selvitetään asiantuntijan fyysinen ja psyykkinen toimintakyky tehtävän ja toimialueen vaatimissa olosuhteissa. Terveystarkastuksessa käytetään EU:n lomakkeita EU Medical Declaration ja EU Fit to Work, jotka asiantuntijan tulee toimittaa vaalitarkkailumissiolle. Lomakkeet jaetaan ohjeistuksen mukana. Terveystarkastuksen yhteydessä asiantuntija saa myös toimialueella tarvittavat rokotukset. Kriisinhallintakeskus ohjeistaa terveystarkastukseen. Kriisinhallintakeskus käyttää terveystarkastuksissa Terveystalon palveluita. Terveystarkastusaika tulee sopia työterveyshoitajan kanssa puhelimitse (0400 887 896) tai sähköpostitse (ulkomaat@terveystalo.com). Mikäli asiantuntija asuu pysyvästi ulkomailla, tulee sopia etukäteen Kriisinhallintakeskuksen kanssa muusta järjestelystä. Kriisinhallintakeskus ei korvaa muualla tai muuten järjestettyjä tarkastuksia ellei asiasta ole sovittu etukäteen. Yhteystiedot ja hätätilanteet EU-vaalitarkkailumissio vastaa EU-vaalitarkkailijoiden turvallisuudesta. Hätätilanteita varten Kriisinhallintakeskuksella on ympärivuorokautinen varallaolopäivystäjä, jonka tavoittaa numerosta +358 (0)50 368 0922. Asiantuntijan on otettava välittömästi yhteyttä päivystäjään, mikäli suomalaisasiantuntijoita on loukkaantunut tai ollut osallisena vakavissa onnettomuuksissa. Samoin päivystäjälle on välitettävä tieto mahdollisista muista turvallisuusuhkista, terveysturvallisuuteen liittyvistä asioista tai epäjärjestyksestä alueella. Varallaolopäivystäjä välittää tiedon vakavista tapahtumista Kriisinhallintakeskuksen johtajalle, sisäministeriöön ja ulkoministeriöön. Tarvittaessa tietoa välitetään myös valtioneuvoston tilannekeskukseen ja muille relevanteille tahoille. Päivystysnumero on ensisijainen kiireellisen uutiskynnyksen ylittäneen tiedon välittämiseen sekä tarvittavien hoito- ja evakuointitoimenpiteiden käynnistämiseen Kriisinhallintakeskuksen taholta. Muissa asioissa ota yhteys elections@cmcfinland.fi Kriisinhallintakeskus ilmoittaa ulkoministeriölle vaalitarkkailijoiksi valittujen henkilöiden nimet ja yhteystiedot. Mikäli maassa ei ole Suomen suurlähetystöä, voit kääntyä muiden EU-maiden edustustojen puoleen. Ennen toimialueelle siirtymistä on myös hyvä tutustua ulkoministeriön verkkosivuilla matkustusturvallisuuteen liittyvään informaatioon, sekä tehdä matkustusilmoitus. Toimialueelle saavuttua asiantuntijan on ilmoitettava tarkkailualueensa ja yhteystiedot Kriisinhallintakeskuksen varallaolopäivystäjälle sähköpostitse osoitteeseen dutyofficer@cmcfinland.fi. Myös poistumisesta kohdemaasta ja kotimaahan palaamisesta tulee ilmoittaa. Ilmoitusten tarkoituksena on tilannekuvan ylläpito. Vaalitarkkailuraportti ja palautekeskustelu Vaalitarkkailutehtäviin osallistuvan henkilön tulee laatia vaalitarkkailuraportti, joka palautetaan Kriisinhallintakeskukselle kahden viikon sisällä kotimaahan palaamisesta. Vaalitarkkailuraportteja käytetään Kriisinhallintakeskuksen ja ulkoministeriön vaalitarkkailutyön kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitoon. Kriisinhallintakeskus järjestää paluun jälkeen myös palautekeskustelun, johon kutsutaan vaalitarkkailijoiden lisäksi myös ulkoministeriön edustajia. Palautekeskustelu järjestetään pääsääntöisesti etäkokouksena ja kestää noin tunnin. Palaa ylös Missä vaalitarkkailijat työskentelevät Suomi lähettää vuosittain useita kymmeniä tarkkailijoita Etyjin sekä EU:n vaalitarkkailumissioihin. Täältä näet, minne. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/vaalitarkkailutehtavat/eun-vaalitarkkailutehtavissa/"}],[{"title":"Etyjin vaalitarkkailutehtävissä ->"},{"content":"Etyjin vaalitarkkailutehtävissä wpseo_breadcrumb Nimittäminen Virkavapaus Rekisteröityminen Etyjin tietokannassa Perehdyttäminen Henkilötietolomake ja verokortti Terveystarkastus Julkisoikeudellinen palvelussuhde Suhde vaalitarkkailumission toimeenpanijaan Palkkaus Lomakorvaus Olosuhdekorvaus Matkajärjestelyt Vaalitarkkailijan itse maksamien kustannusten korvaaminen Matkaennakko Työterveyshuolto Vakuutusturva Käytännesäännöt ja kurinpito Yhteystiedot ja hätätilanteet Kotiutuminen Vaalitarkkailuraportti ja palautekeskustelu Etyjin vaalitarkkailutehtävään lähtevien asiantuntijoiden palvelussuhteen osalta Kriisinhallintakeskus noudattaa siviilikriisinhallintalakia, virkamieslakia sekä muita valtionhallinnon palvelussuhteita määrittäviä säädöksiä. Etyjin vahvistettua asiantuntijan valinnan tehtävään Kriisinhallintakeskus aloittaa välittömästi tehtävään lähtöä koskevat valmistelut. Nimittäminen Kriisinhallintakeskus tekee nimittämiskirjan (Letter of Appointment) varmistuttuaan asiantuntijan lähtöpäivästä. Nimittämiskirjasta ilmenee asiantuntijan henkilötietojen lisäksi mm. tehtävään nimittämisen ajankohta, vaalitarkkailumission nimi, tehtävän palkkaluokka sekä olosuhdekorvauksen maksuperuste. Nimittämiskirja toimitetaan asiantuntijalle sähköisesti. Mikäli vaaleissa järjestetään toinen kierros, tehtävän jatkamisesta tai uudesta työskentelyjaksosta tehdään uusi nimittämiskirja. Virkavapaus Siviilikriisinhallintatehtäviin ulkomailla osallistuva henkilö nimitetään määräaikaiseen julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen valtiolle. Näihin tehtäviin kuuluvat myös Etyjin pitkä- ja lyhytaikaiset vaalitarkkailijatehtävät. Valtion, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palveluksessa olevalla on oikeus saada palkatonta virkavapautta tai vapautusta työstä siviilikriisinhallintatoimintaan, eli siis myös Etyjin vaalitarkkailutehtävään, osallistumiseksi. Oikeus virkavapauteen tai työvapauteen koskee myös osallistumista perus- tai perehdytyskoulutuksen ja palvelussuhteen jälkeiseen palautetilaisuuteen. Nimitettävän virkahenkilön velvollisuutena on varmistaa, että virkavapaus alkaa viimeistään ensimmäisestä nimityspäivästä. Valtion virkahenkilöllä ei myöskään saa olla päällekkäistä palkkatuloa kerryttävää virkasuhdetta palvelussuhteen aikana. Tehtäviin ei siis voi lähteä esimerkiksi kokonaan tai osittain vuosiloman aikana. Edellä mainituilla työnantajilla ei ole velvollisuutta myöntää enempää virkavapautta tai vapautusta työstä siviilikriisinhallintatoimintaan kuin kolme vuotta viiden vuoden aikana. Harkinnanvaraisesti niitä voi myöntää enemmänkin. Virkavapaus ja vapautus työstä ovat siviilikriisinhallintatehtäviin hakeutuneen ja tämän työnantajan välinen asia, eikä Kriisinhallintakeskuksella ole roolia virkavapauden tai vapautuksen työstä myöntämisessä. Edellä mainituilla työnantajilla ei ole oikeutta päättää työ- tai virkasuhdetta siviilikriisinhallintatoimintaan osallistumisen takia eikä irtisanoa työ- tai virkasuhdetta siviilikriisinhallintatoimintaan osallistumisen aikana, jos työnantaja on myöntänyt palveluksessaan olevalle virkavapautta tai vapautusta työstä kyseistä toimintaa varten joko lakisääteisesti tai harkinnanvaraisesti. Palvelussuhteen päätyttyä tai keskeydyttyä henkilö on otettava aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Rekisteröityminen Etyjin tietokannassa Etyjin vahvistettua henkilön valinnan vaalitarkkailutehtävään Etyjin vaalitarkkailun kansallinen yhteyshenkilö CMC:ssä avaa rekisteröinnin Etyjin tietokannassa tehtävään lähtevälle täytettäväksi. CMC ohjeistaa miten rekisteröinti tietokannassa tehdään ja mitkä dokumentit kyseisen vaalitarkkailumission osalta tarvitaan. Vaalitarkkailutehtävään lähtevän tulee tässä vaiheessa vielä tarkistaa tietokannassa olevien henkilötietojensa mm. passitietojen ajantasaisuus. Lisäksi Etyjin vaalitarkkailun tietokantaan Matkatiedot (Travel Information) –kohtaan tulee muistaa päivittää matkalle lähtö- ja paluulentokenttä (Airport of departure and return). Tietokantaan vaadittaviin dokumentteihin kuuluu yleensä passin kopio, passikuva, Etyjin vastuuvapauslomake (Liability Release Form) allekirjoitettuna, sekä vastaanottavan maan käytännöistä riippuen vaalitarkkailijoiden akkreditointilomake allekirjoitettuna. CMC pyytää myös lähettämään dokumenteista kopiot CMC:lle salattuna sähköpostina, sillä niitä tarvitaan matkajärjestelyihin sekä tietokannassa olevien tietojen tarkistamiseen. Perehdyttäminen CMC kutsuu Etyjin vaalitarkkailutehtävään valitut asiantuntijat ennen lähtöä perehdytystilaisuuteen, johon osallistuminen on pakollista. Perehdytys koostuu CMC:n antamasta työnantajaperehdytyksestä (mm. palvelussuhteen ehdot) sekä ulkoministeriön toimialuekohtaisesta perehdytyksestä. Parin tunnin mittaiset perehdytystilaisuudet järjestetään usein etäkokouksena tai hybridimuotoisena, jolloin myös etäosallistuminen on mahdollista. Ajankohta ja ohjelma ilmoitetaan sähköpostitse. Etyjin vaalitarkkailumissio järjestää lisäksi perehdytystilaisuuden kaikille vaalitarkkailijoille, josta missio lähettää tietoa ennen tehtävään lähtöpäivää. Henkilötietolomake ja verokortti CMC toimittaa tehtävään valitulle asiantuntijalle sähköpostitse henkilötietoilmoituslomakkeen, joka asiantuntijan on täytettävä ja palautettava Kriisinhallintakeskukselle verokortin kanssa. Lomakkeet voi toimittaa CMC:n henkilöstö- ja operaatiotukiyksikölle sähköisessä muodossa. Terveystarkastus Etyjin lyhytaikaisen vaalitarkkailijan tehtävään ei vaadita terveystarkastusta. Etyjin pitkäaikaisen vaalitarkkailijan tehtävään valittujen henkilöiden tulee käydä perusmuotoisessa terveystarkastuksessa ennen tehtävään nimittämistä. Terveystarkastuksessa selvitetään asiantuntijan fyysinen ja psyykkinen toimintakyky tehtävän ja toimialueen vaatimissa olosuhteissa. Asiantuntijan tulee toimittaa Kriisinhallintakeskukselle työterveyslääkärin tarkastuksesta annettava Fit for foreign service-todistus. Terveystarkastuksen yhteydessä asiantuntija saa myös toimialueella tarvittavat rokotukset. Kriisinhallintakeskus ohjeistaa terveystarkastukseen. Kriisinhallintakeskus käyttää terveystarkastuksissa Terveystalon palveluita. Terveystarkastusaika tulee sopia työterveyshoitajan kanssa puhelimitse (0400 887 896) tai sähköpostitse (ulkomaat@terveystalo.com). Mikäli asiantuntija asuu pysyvästi ulkomailla eikä siksi voi käyttää Terveystalon palveluita terveystarkastuksessa, hänen tulee sopia etukäteen Kriisinhallintakeskuksen kanssa muusta järjestelystä. Kriisinhallintakeskus ei korvaa muualla tai muuten järjestettyjä tarkastuksia ellei asiasta ole sovittu etukäteen. Kriisinhallintakeskus voi poikkeustapauksissa vaatia, että myös mission loputtua asiantuntijalle tehdään yleisluontoinen terveystarkastus. Tästä sovitaan aina tapauskohtaisesti. Julkisoikeudellinen palvelussuhde Etyjin vaalitarkkailutehtävissä ulkomailla toimiva henkilö on määräaikaisessa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon, jota työnantajana edustaa Kriisinhallintakeskus CMC. Kaikki vaalitarkkailutehtävät ovat luonteeltaan määräaikaisia. Etyjin vaalitarkkailutehtäviin osallistuvan henkilön oikeudellinen asema määräytyy siviilikriisinhallintalain, valtion virkamieslain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti.Siviilihenkilöstön oikeuksien ja velvollisuuksien perustana ovat määräaikaista virkasuhdetta koskevat säädökset siltä osin kuin henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista ei ole siviilikriisinhallintalaissa säädetty virkasuhteesta poikkeavasti. Siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettu muu julkisoikeudellinen palvelussuhde ei ole valtion virkamieslaissa tarkoitettu virkasuhde. Palvelussuhteen ehdoista ei voi sopia virkaehtosopimuksella, ellei siviilikriisinhallintalaissa ole toisin säädetty. Suhde vaalitarkkailumission toimeenpanijaan Palvelussuhteeseen otettu on palvelussuhteen ajan toiminnallisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vaalitarkkailumission alainen. Asiantuntijoiden asema mission toimeenpanijan alaisina tarkoittaa käytännössä sitä, että he ovat velvollisia hoitamaan mission heille osoittamia tehtäviä. Sen sijaan ainoastaan valtiotyönantaja voi päättää siviiliasiantuntijan palvelussuhdetta koskevista asioista. Etyjin vaalitarkkailijoiden käytännesäännöistä ja järjestön häirinnän, seksuaalisen häirinnän ja syrjinnän vastaisista säännöistä löydät lisää tietoa: Code of Conduct for ODIHR Election Observers Guide on the OSCE Policy against Harassment, Sexual Harassment and Discrimination Palkkaus Vaalitarkkailutehtävän palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen. Pitkä- ja lyhytaikaisten vaalitarkkailijoiden palkkaluokat on määritelty sisäministeriön asetuksessa (43/2024). Lyhytaikaisen vaalitarkkailijan palkkaluokka on kyseisen asetuksen liitteen 1.1. listauksessa 1a ja pitkäaikaisen vaalitarkkailijan palkkaluokka on 2a. Vaalitarkkailijan palkka on Suomen tuloverolain (1535/1992) alaista ansiotuloa riippumatta asiantuntijan koti- tai asuinpaikasta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti palkasta peritään eläke- ja työttömyysturvamaksut. Lomakorvaus Muulle kuin valtion palveluksessa olevalle, jolle on myönnetty palkatonta virkavapautta tai vapautusta työstä siviilikriisinhallintalaissa tarkoitetun palvelussuhteen ajaksi, suoritetaan palvelussuhteen ajalta vuosilomalain (162/2005) mukaista lomakorvausta. Lomakorvaus maksetaan nimittämiskirjan mukaisen palvelussuhteen päätyttyä, jollei muuta ole sovittu. Olosuhdekorvaus Etyjin vaalitarkkailijatehtävässä olevalle maksetaan olosuhdekorvauksena kulloinkin voimassa olevan matkakustannusten korvaamista koskevan valtion virkaehtosopimuksen mukaista päivärahaa sekä majoittumis- ja hotellikorvausta. (Sisäministeriön asetus 82/2022) Matkajärjestelyt Kriisinhallintakeskus järjestää palvelussuhteessa olevalle Etyjin vaalitarkkailijalle palvelussuhteen alkaessa matkan kotipaikkakunnalta toimialueelle, ja palvelussuhteen päättyessä toimialueelta kotipaikkakunnalle. Toimialueella tapahtuvat matkat järjestää vaalitarkkailumissio, mukaan lukien lentokenttäkuljetukset. Asiantuntijan lähtövalmistelut käynnistetään heti valinnan varmistuttua. Matkaliput toimialueelle hankitaan kulloinkin voimassa olevan sopimuksen mukaisen matkatoimiston kautta Etyjin mission ilmoittaman saapumispäivän mukaisesti. Matka järjestetään mahdollisimman sujuvaksi asiantuntijan kannalta, taloudellisinta ja nopeinta reittiä käyttäen. Asiantuntijalla on oikeus kuljettaa lennolla ruumassa mukanaan matkatavaroita, joiden maksimikilomäärä riippuu lentoyhtiöstä. Kriisinhallintakeskuksen maksamien lentojen yhteydessä ei tule käyttää henkilökohtaista kanta-asiakas- tai etukorttia (Finnair Plus jne.). Lähtökohtaisesti matka alkaa Suomesta ja päättyy Suomeen. Etukäteen perustelluissa tapauksissa lähtömaa voi olla joku muu (pysyvä asuinpaikka ulkomailla). Mikäli kotipaikkakunta ei ole Suomessa, asiantuntijan on ilmoitettava asiasta Kriisinhallintakeskukselle jo tehtävään hakeutumisvaiheessa. Vaalitarkkailijan itse maksamien kustannusten korvaaminen Etyjin vaalitarkkailutehtävään valitun asiantuntijan itse maksamien kustannusten korvaamiseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa valtion matkustussääntöä. Matkalaskun tekemisestä jaetaan tehtävään lähteville erillinen ohje. Ennen Etyjin vaalitarkkailutehtävään liittyvän palvelussuhteen alkamista ja tehtävästä paluun jälkeen asiantuntijalle maksetaan matkakustannusten korvausta kulloinkin voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaisesti edestakaisesta matkasta kotipaikkakunnalta: Kriisinhallintakeskuksen järjestämään tai hyväksymään perehdytystilaisuuteen Kriisinhallintakeskuksen vaatimaan terveystarkastukseen viisumin hakemiseen liittyvät kustannukset korvataan siinä tapauksessa, että se edellyttää henkilökohtaista käyntiä lähetystössä. kotimaan matkakustannukset lentokentän ja kodin välillä korvataan julkisen liikenteen kustannusten mukaan. Taksin käyttö korvataan vain, jos julkisen liikenteen käyttäminen ei ole esimerkiksi lennon aikataulun vuoksi mahdollista ja siitä on sovittu etukäteen Kriisinhallintakeskuksen kanssa. Kriisinhallintakeskuksen järjestämään palautetilaisuuteen Etyjin vaalitarkkailutehtävässä olevalle maksetaan olosuhdekorvauksena kulloinkin voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaista päivärahaa sekä majoittumis- ja hotellikorvausta. Majoituskulut korvataan jälkikäteen alkuperäisiä kuitteja vastaan. Etyjin vaalitarkkailutehtävässä olevalle korvataan tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömästä tulkkauksesta ja toimialueella liikkumisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Näihin liittyvät kulut korvataan jälkikäteen alkuperäisiä kuitteja vastaan. Etyj antaa hakukuulutuksessa alustavan kustannusarvion näistä kuluista. Missio jakaa yleensä vaalitarkkailijoille kuittilomakkeita, joita voi käyttää tarvittaessa esimerkiksi tulkille tai autonkuljettajalle maksettujen palkkioiden tositteina. Vaalitarkkailijoilta ei useimmiten edellytetä ajokorttia, sillä missio järjestää vaalitarkkailijatiimeille auton ja kuljettajan. Hakuilmoituksessa on mainittu erikseen, mikäli vaalitarkkailijoiden edellytetään itse ajavan autoa mission aikana. Tällöin voidaan maasta riippuen myös vaatia kansainvälisen ajokortin hankkimista. Kriisinhallintakeskus korvaa kansainvälisen ajokortin hankkimisesta aiheutuvat kulut ainoastaan siinä tapauksessa, että vaalitarkkailumissio vaatii sitä asiantuntijalta. Matkaennakko Kriisinhallintakeskus voi asiantuntijan pyynnöstä maksaa matkaennakkoa, mikä on tarkoitettu vaalitarkkailutehtävän aikana asiantuntijalle kertyvien, jälkikäteen korvattaviksi määriteltyjen kulujen kuten majoituskulujen kattamiseen. Ennakon maksimimäärä on lyhytaikaisille tarkkailijoille 500 euroa ja pitkäaikaisille tarkkailijoille 1000 euroa. Työterveyshuolto Etyjin pitkä- tai lyhytaikaisissa vaalitarkkailutehtävissä olevat asiantuntijat ovat oikeutettuja käyttämään työterveyshuollon palveluja tehtävän nimittämisen keston aikana. Työterveyshuollon palvelut tarjoaa Terveystalo. Koska vaalitarkkailijat ovat palvelussuhteensa ajanjaksona toimialueella, he voivat käyttää Terveystalon etäpalveluja. Ajanvaraus tehdään ensisijaisesti sähköpostitse (ulkomaat@terveystalo.com) tai puhelimitse (0400 887 896). Vakuutusturva Asiantuntija on palvelussuhteensa perusteella tapaturma- ja sairaustapauksissa vakuutettu valtion virkamiehen tavoin Valtiokonttorissa. CMC toimittaa vaalitarkkailutehtävään lähtevälle asiantuntijalle ennen matkalle lähtemistä vakuutuskortin. Korvausvaatimusasiat hoidetaan suoraan asiantuntijan ja vakuutusyhtiön välillä. Työtapaturmavakuutus: Kriisinhallintakeskuksen lähettämiin siviilikriisinhallinnan asiantuntijoihin sovelletaan heidän palvelussuhteensa aikana, mukaan lukien palvelusvapaat, lakia tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä (1522/2016). Vahinkotapahtuman (tapaturma tai palvelussairaus) korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Valtiokonttori maksaa mahdolliset korvaukset palvelussuhteen päättymisen jälkeen, pois lukien sairaanhoitokulut, jotka voidaan erityisestä syystä korvata myös palveluksen aikana, ellei henkilö saa korvausta muualta. Valtion työssä sattuneen tapaturman johdosta maksetaan korvaus valtion varoista. Korvaukset maksaa Valtiokonttori. Muista kuin vähäisistä työtapaturmista on aina ilmoitettava viipymättä mission lisäksi myös Kriisinhallintakeskukselle. Ennen kotimaan lääkintäpalveluihin turvautumista on ehdottomasti täytettävä Kriisinhallintakeskukselta saatava Valtiokonttorin tapaturmailmoitus sekä vakuutustodistus, joka on esitettävä lääkärikäyntien yhteydessä. Työtapaturma ei ole este tehtävässä jatkamiselle, elleivät mission säännöt tai tekemät päätökset toisin määrää. Valtion matkavahinkoturva koskee matkoja, joita valtioon palvelussuhteessa oleva tekee tehtäviensä hoitamista varten ulkomaille. Turva kattaa myös matkat varsinaisen kohdemaan ulkopuolelle ja on voimassa ilman alueellista rajoitusta. Turva koskee siten myös palvelusvapaita ja palveluksen aikana tehtyjä vapaa-ajan matkoja. Turva on toissijainen suhteessa muuhun palvelussuhteeseen perustuvaan lakisääteiseen turvaan. Ympärivuorokautisesta lääketieteellisestä tuki- ja neuvontapalvelusta huolehtii Falck Global Assistance. Falckin matkahätäpalvelun puhelinnumero on +358 295 50 3777 tai +358 9 3747 7399. Voit myös hakeutua suoraan hoitoon Falckin sopimuslääkärille, jotka laskuttavat useissa tapauksissa suoraan Valtiokonttoria. Falckin sopimuslääkärit löydät Valtiokonttorin matkahätäpalvelusovelluksesta Safeture. Matkavahinkoturvan tarkemman sisällön voit katsoa säädöksestä Laki valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta (530/2017). Käytännesäännöt ja kurinpito Vaalitarkkailutehtävissä ulkomailla toimiva henkilö edustaa palvelussuhteen aikana myös Suomea. Velvollisuus käyttäytyä Suomen lain ja hyvän tavan mukaisesti perustuu osin lakiin, osin henkilön ja Kriisinhallintakeskuksen väliseen luottamussuhteeseen. Asiantuntija on rikoslain (39/1889) 1. luvun mukaisesti vastuussa teoistaan ulkomailla. Valtion virkamiehenä myös rikoslain 40. luvun rangaistussäännökset tulevat tarvittaessa sovellettavaksi. Asiantuntijan on syytä myös noudattaa toimialueella voimassa olevaa lainsäädäntöä silloin kun se ei ole ristiriidassa mission määräysten tai Suomen lainsäädännön kanssa. Jokainen asiantuntija on henkilökohtaisesti vastuussa sekä mission että Kriisinhallintakeskuksen käytännesääntöjen (Code of Conduct) noudattamisesta. Yhteystiedot ja hätätilanteet Toimialueelle saavuttua asiantuntijan on ilmoitettava tarkkailualueensa ja yhteystiedot Kriisinhallintakeskuksen varallaolopäivystäjälle sähköpostitse osoitteeseen dutyofficer@cmcfinland.fi. Myös poistumisesta kohdemaasta ja kotimaahan palaamisesta tulee ilmoittaa. Ilmoitusten tarkoituksena on tilannekuvan ylläpito. Kriisinhallintakeskus ilmoittaa ulkoministeriölle vaalitarkkailijoiksi valittujen henkilöiden nimet ja yhteystiedot. Mikäli maassa ei ole Suomen suurlähetystöä, voit kääntyä muiden EU-maiden edustustojen puoleen. Ennen toimialueelle siirtymistä on myös hyvä tutustua ulkoministeriön verkkosivuilla matkustusturvallisuuteen liittyvään informaatioon, sekä tehdä matkustusilmoitus. Hätätilanteita varten Kriisinhallintakeskuksella on ympärivuorokautinen varallaolopäivystäjä, jonka tavoittaa numerosta +358 (0)50 368 0922. Asiantuntijan on otettava välittömästi yhteyttä päivystäjään, mikäli suomalaisasiantuntijoita on loukkaantunut tai ollut osallisena vakavissa onnettomuuksissa. Samoin päivystäjälle on välitettävä tieto mahdollisista muista turvallisuusuhkista, terveysturvallisuuteen liittyvistä asioista tai epäjärjestyksestä alueella. Päivystysnumero on ensisijainen kiireellisen, uutiskynnyksen ylittäneen tiedon välittämiseen, sekä silloin kun Kriisinhallintakeskuksen tulisi välittömästi käynnistää tarvittavat hoito- ja evakuointitoimenpiteet. Päivystysnumeron kautta ei hoideta tavanomaisia palvelussuhteeseen liittyviä asioita. Niihin liittyvissä asioissa ota yhteys elections@cmcfinland.fi Varallaolopäivystäjä välittää tiedon vakavista tapahtumista Kriisinhallintakeskuksen johtajalle, sisäministeriöön ja ulkoministeriöön. Tarvittaessa tietoa välitetään myös valtioneuvoston tilannekeskukseen ja muille relevanteille tahoille. Varallaolopäivystäjä ja Kriisinhallintakeskuksen johtaja myös käynnistävät tarvittaessa hoito- tai evakuointitoimenpiteet ja ovat yhteydessä asiantuntijan lähiomaiseksi nimettyyn henkilöön. Kotiutuminen Siviilikriisinhallintalain mukainen julkisoikeudellinen palvelussuhde on aina määräaikainen ja päättyy normaalisti nimittämiskirjassa määrättynä aikana. Virkasuhde voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään tietyn irtisanomisajan kuluttua tai, jos niin on sovittu tai laissa erikseen säädetty, irtisanomisaikaa noudattamatta. Irtisanoutuminen: mikäli asiantuntija haluaa päättää palvelussuhteen aikaisemmin, noudatetaan valtion virkamieslain säännöksiä virkasuhteen päättämisestä. Vaalitarkkailutehtävissä, joiden kesto on alle vuoden mittainen, irtisanoutumisaika on 14 päivää. Molempien osapuolten sopimuksella palvelussuhde voidaan sopia päättymään noudattamatta irtisanoutumisaikaa. Irtisanoutumisesta on hyvä sopia etukäteen mission kanssa. Asiantuntijan tulee toimittaa eroilmoitus myös Kriisinhallintakeskukseen. Irtisanominen: Valtion virkamieslain 7. luku määrittää julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevan henkilön irtisanomisperusteista. Vaalitarkkailutehtävissä, joiden kesto on alle vuoden mittainen, irtisanomisaika on yksi kuukausi. Virkamiehestä johtuvan syyn on oltava erityisen painava, jotta virkasuhde voidaan irtisanoa. Lähetetty asiantuntija edustaa myös Suomea ja toiminta kansainvälisissä tehtävissä edellyttää nuhteettomuutta. Tehtävien luonteen vuoksi asiantuntijoilla on korostettu velvollisuus noudattaa sekä Kriisinhallintakeskuksen että Etyjin Code of Conduct -määräyksiä, sääntöjä ja käyttäytymisohjeita. Näiden rikkominen voi johtaa asiantuntijan irtisanomiseen. Tehtävän lakkaaminen: Kriisialueilla toimiva siviilihenkilöstö voi esimerkiksi turvallisuustilanteen olennaisen muuttumisen takia joutua poistumaan toimialueelta, ja äärimmäisessä tapauksessa vaalitarkkailumissio saatetaan jopa keskeyttää. Missio voi myös joutua supistamaan henkilömääräänsä, jolloin osa tehtävistä saattaa lakata asiantuntijan sekondeerauksen aikana. Asiantuntijoiden poikkeuksellisen aseman takia siviilikriisinhallintalain 16 § määrää, että valtion virkamieslain säännösten lisäksi palvelussuhde voidaan irtisanoa, jos tehtävä johon henkilö on asetettu, lakkaa, Suomen kansallista osallistumista kriisinhallintaan supistetaan tai osallistuminen lopetetaan. Vaalitarkkailuraportti ja palautekeskustelu Vaalitarkkailutehtäviin osallistuvan henkilön tulee laatia vaalitarkkailuraportti, joka palautetaan Kriisinhallintakeskukselle kahden viikon sisällä kotimaahan palaamisesta. Vaalitarkkailuraportteja käytetään Kriisinhallintakeskuksen ja ulkoministeriön vaalitarkkailutyön kehittämiseen ja tilannekuvan ylläpitoon. Kriisinhallintakeskus järjestää paluun jälkeen myös palautekeskustelun, johon kutsutaan vaalitarkkailijoiden lisäksi myös ulkoministeriön edustajia. Palautekeskustelu järjestetään pääsääntöisesti etäkokouksena ja kestää noin tunnin. Palaa ylös"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/vaalitarkkailutehtavat/etyjin-vaalitarkkailutehtavissa/"}],[{"title":"CMC Finland ->"},{"content":"CMC Finland wpseo_breadcrumb Current events Here you can find the news published by CMC Finland and up-to-date information on our activities. Lue lisää Civilian Crisis Management – the Finnish Model Read about the national legislative, interministerial administrational, budgetary and operational arrangements to facilitate the Finnish participation in Civilian Crisis Management missions and operations and related international assignments Lue lisää Guiding documents Our activities, recruitment of experts and the terms of employment are defined by a number of acts, regulations and the related preparatory work. Lue lisää Sustainable development We are committed to the principles of sustainable development and have a sustainable development strategy. Lue lisää History A review of the history of civilian crisis management and CMC Finland, established in 2007. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/"}],[{"title":"CMC Finland ->"},{"content":"CMC Finland wpseo_breadcrumb Aktuella händerlser Här hittar du nyheterna som CMC Finland publicerat samt aktuell information om vår verksamhet. Läs mer Författningar som styr verksamheten Rekryteringen av experter till vår verksamhet och anställningsvillkoren regleras av flera lagar, förordningar och förarbetena till dessa. Läs mer Hållbar utveckling Vi har förbundit oss till principerna för hållbar utveckling enligt vår egen strategi för hållbar utveckling. Läs mer Historia Översikt över civil krishanteringens historia och CMC Finland som grundades 2007. Läs mer"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/"}],[{"title":"CMC Finland ->"},{"content":"CMC Finland wpseo_breadcrumb Ajankohtaista Täältä löydät CMC Finlandin julkaisemat uutiset sekä ajankohtaista tietoa toiminnastamme. Lue lisää Toimintamme vuonna 2024 Olemme koonneet yhteen keskeiset luvut ja tilastot toiminnastamme vuodelta 2024. Lue lisää Toimintaa ohjaavat asiakirjat Toimintaamme asiantuntijoiden rekrytointia ja palvelussuhteen ehtoja määrittelevät useat lait, asetukset ja niiden esityöt. Lue lisää Kestävä kehitys Olemme sitoutuneet kestävän kehityksen periaatteisiin ja meillä on kestävän kehityksen strategia. Lue lisää Historia Katsaus siviilikriisinhallinnan sekä vuonna 2007 perustetun CMC Finlandin historiaan. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/"}],[{"title":"Avoimet tehtävät ->"},{"content":"Avoimet tehtävät wpseo_breadcrumb wpv-view name= kansainvaliset-tyopaikat-kaikki Etkö löytänyt sopivaa tehtävää Etkö löytänyt itsellesi sopivaa tehtävää? Yksittäinen asiantuntija voi ilmaista kiinnostuksensa itselleen soveltuvaa siviilikriisinhallinnan tehtävää kohtaan verkkosivuillamme olevalla lomakkeella. Lue lisää Liity sähköpostilistallemme Haluatko ajantasaista tietoa avoimista siviilikriisinhallinnan tehtävistä? Tästä linkistä voit tilata sähköpostiisi ilmoitukset verkkosivuillamme julkaistavista avoimista siviilikriisinhallinnan tehtävistämme. Lue lisää"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/siviilikriisinhallintatehtavat/avoimet-tehtavat/"}],[{"title":"Anu Kinnunen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/anu-kinnunen/"}],[{"title":"Outi Lappalainen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/outi-lappalainen/"}],[{"title":"Outi Lappalainen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/outi-lappalainen/"}],[{"title":"Satu Turpeinen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/satu-turpeinen/"}],[{"title":"Satu Turpeinen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/satu-turpeinen/"}],[{"title":"Satu Turpeinen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/satu-turpeinen/"}],[{"title":"Juho Särkilä ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/juho-sarkila/"}],[{"title":"Juho Särkilä ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/juho-sarkila/"}],[{"title":"Juho Särkilä ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/juho-sarkila/"}],[{"title":"Sanna Halunen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/sanna-halunen/"}],[{"title":"Sanna Halunen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/sanna-halunen/"}],[{"title":"Sanna Halunen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/sanna-halunen/"}],[{"title":"Saana Kääriäinen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/saana-kaariainen/"}],[{"title":"Saana Kääriäinen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/saana-kaariainen/"}],[{"title":"Saana Kääriäinen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/saana-kaariainen/"}],[{"title":"Henkilöhakemisto ->"},{"content":"wpv-view name= hakemisto cached= off"},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/hakemisto/"}],[{"title":"Kati Mäkiranta ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/kati-makiranta/"}],[{"title":"Kati Mäkiranta ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/kati-makiranta/"}],[{"title":"Kati Mäkiranta ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/kati-makiranta/"}],[{"title":"Toimintamme vuonna 2024 ->"},{"content":"Toimintamme vuonna 2024 CMC Finland on suomalainen valtiollinen siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävä on edistää rauhaa, demokratiaa ja vahvaa oikeusvaltiota Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti.Tältä sivulta löydät toimintamme keskeiset tunnusluvut vuodelta 2024 koskien lähettämiämme asiantuntijoita, taloutta, koulutusta, henkilöstö- ja operaatiotukea sekä julkaisuja, tapahtumia ja sidosryhmäyhteistyötä. Lähetetyt asiantuntijatTalousKoulutusHenkilöstö- ja operaatiotukiJulkaisut, tapahtumat ja sidosryhmäyhteistyö 134 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa (keskiarvo) Kriisinhallintakeskuksen lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden määrä vaihtelee jatkuvasti.Eniten siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita palveli EUAM Ukraine –operaatiossa ja EU:n ulkosuhdehallinnossa. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijat 44 vaalitarkkailijaa Eniten vaalitarkkailijoita lähti Etyjin Azerbaidzanin vaalitarkkailumissioon.Lyhytaikaisista vaalitarkkailijoista 76 % oli Etyjin missioissa. CMC:n henkilöstö ja kulut CMC:n kotimaan kuluilla katettiin henkilöstökulujen lisäksi mm. koulutustoiminnasta, tilavuokrista ja virkamatkoista aiheutuvia kustannuksia. Asiantuntijakuluista noin 2 %:lla katettiin vaalitarkkailuun ja lopuilla siviilikriisinhallintatehtäviin liittyviä kuluja. 200 kurssisuoritusta Vuoden 2024 peruskurssille haki 249 henkilöä ja heistä 9 % valittiin. Peruskurssin suorittaneista naisia oli 46 % ja miehiä 54 %. CMC järjesti 8 omaa kurssia, minkä lisäksi se lähetti asiantuntijoita seitsemälle muiden järjestämälle syventävälle kurssille. Kaikkien kurssien osallistujista naisia oli 43 % ja miehiä 57 %. 81 haettavaksi avattua siviilikriisinhallintatehtävää CMC asetti vähintään yhden ehdokkaan ehdolle yhteensä 72 tehtävään. Näistä tehtävistä 71 % valittiin Suomen asettama ehdokas. Vaikka tehtäviä avattiin vähemmän taloudellisten sopeutusten vuoksi, osuus joihin valittiin Suomen asettama ehdokas nousi vuoden 2023 56 %:sta. Kaikista CMC:n kautta siviilikriisinhallintatehtäviin hakeneista asiantuntijoista 13 % tuli valituksi tehtäviin vuonna 2024. 14 vaalitarkkailumissioon Vuonna 2024 CMC:n kautta vaalitarkkailutehtäviin hakeneista 11 % tuli valituksi tehtäviin. Julkaisut, tapahtumat ja sidosryhmäyhteistyö Julkaisut Getting the Most out of Civilian Crisis Management Secondments – Findings and Recommendations for Experts and their Home Agencies Rauhanrakentaja, sivustakatsoja vai osasyyllinen? EU:n siviilikriisinhallinta palestiinalaisalueilla Kriisinhallinnan vaikuttavuuden arviointi toimintana Suomessa Building states, building justice? Transitional justice in the context of civilian crisis management Tutkimushankkeet Sisäisen turvallisuuden osaamisen parantaminen ilmastonmuutoksessa, STOPPI Peacebuilding and Local Knowledge Network (PLKN) Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö osallistui vuoden aikana 13 erilaisille yleisöille suunnattuun tapahtumaan, kuten Kriisinhallinta NYT -tapahtumaan, joissa keskusteltiin muun muassa siviilikriisinhallinnasta ja siihen liittyvistä teemoista sekä esiteltiiin CMC:n toimintaa yleisesti. Vuoden 2024 sidosryhmäyhteistyössä ja tapahtumissa korostuivat teemoina ilmastoturvallisuus ja kansalaisyhteiskunta. Kriisinhallintakeskus toimeenpanee osaltaan Suomen kansallisia 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus sekä 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus –toimintaohjelmia. 2250-toimintaohjelmaan liittyen olemme esimerkiksi kertoneet toiminnastamme opiskelijaryhmille ja aloitimme 2250-teemaisen viestintäkampanjan."},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/tietoa-cmcsta/cmc-finland/toimintamme-vuonna-2024/"}],[{"title":"Timo Hämäläinen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/timo-hamalainen/"}],[{"title":"Timo Hämäläinen ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/henkilohakemisto/timo-hamalainen/"}],[{"title":"wpwBot Mobile App ->"},{"content":""},{"url":"https://www.cmcfinland.fi/wpwbot-mobile-app/"}]]