Ajankohtaista

Etusivu / Tietoa meistä / Ajankohtaista

Itä-Ukrainan sota ei ole ohi

Keväällä 2014 tapahtui jotain, minkä ei pitänyt olla mahdollista. Venäjä liitti alueeseensa osan naapurimaataan Ukrainaa, ja pian sota puhkesi keskellä Eurooppaa. Vaikka sodasta ei enää juuri uutisoida, ei se suinkaan ole vielä loppunut. Maan itäosaan Donetskin ja Luhanskin alueille on perustettu kaksi ”kansantasavaltaa”, jotka käyvät asemasotaa Ukrainaa vastaan. Kuolonuhreja ja vammautuneita tulee jatkuvasti – sotilaita ja siviileitä.

Donetskin ”kansantasavalta” julistautui itsenäiseksi 2014, mutta sitä ei ole tunnustanut yksikään valtio. Se hallinnoi vajaan 8000 km2 aluetta, jolla arvioidaan olevan parisen miljoonaa asukasta. Donetskin sekä Luhanskin ”kansantasavaltoja” erottaa muusta Ukrainasta kontaktilinja, joka on myös asemasodan etulinja miinakenttineen kaikkineen. Linjan ylittäminen on etenkin koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten jälkeen vaikeaa, mikä lisää siviilien kärsimyksiä. Lisäksi moni maanviljelijä on menettänyt peltonsa, joille on kylvetty miinoja ja räjähtämättömiä ammuksia tai vedetty juoksuhautoja.

Noin 13 000 ihmisen arvioidaan kuolleen ja moninkertaisen määrän vammautuneen sodan aikana. Lisäksi lähes miljoona ukrainalaista on joutunut maan sisäisiksi pakolaisiksi, ja YK:n arvion mukaan lisäksi noin 600 000 on paennut naapurivaltioihin. Suuria taisteluita ei ole enää muutamaan vuoteen käyty, mutta esimerkiksi viime vuoden kesän jälkeen Ukraina on menettänyt oman ilmoituksensa mukaan kaatuneina noin 150 sotilasta, keskimäärin yhden joka toinen päivä.

Avdiivkan koksitehtaan piiput.
Donetsk oli aikoinaan Neuvostoliiton teollisuuden keskus. Kuvassa Avdiivkan koksitehdas, joka on vain muutaman kilometrin päässä kontaktilinjasta.

Ennen sodan alkua, Donetsk oli Ukrainan mittapuulla vauras miljoonakaupunki, ja siellä oli kova rakennusbuumi käynnissä. Kaupungin upouudella stadionilla pelattiin myös jalkapallon EM-kisojen 2012 otteluita. Sota on romahduttanut talouden, ja nyt useimmat uusista toimistorakennuksista sekä ostoskeskuksista ovat tyhjillään. ”Kansantasavallan” ”passin” haltijat voivat hakea Venäjän kansalaisuutta nopeutetulla prosessilla, ja tuhannet ovat käyttäneetkin mahdollisuutta sekä muuttaneet Venäjälle.

Konfliktin mittaan tulitaukoa on yritetty monta kertaa syksystä 2014 alkaen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) välityksellä. Viimeisin tulitauko astui voimaan 27 heinäkuuta 2020 ja se on pitänyt tähänastisista yrityksistä parhaiten, esimerkiksi viikolla 30.8. – 5.9.2020 Donetskin alueella rekisteröitiin vain 68 tulitaukorikkomusta. Niistä 53 oli räjähdyksiä, kuten tykistön tai kranaatinheitinten iskemiä, ja loput kevyiden aseiden yksittäisiä laukauksia tai sarjoja. Tämä ei ehkä kuulosta kovin rauhalliselta, mutta vaikkapa tulitaukoa edeltävällä viikolla 19 – 25 heinäkuuta rikkomuksia rekisteröitiin 1592, joista 434 räjähdyksiä.

Etyj perusti maaliskuussa 2014 aseistamattoman siviilimission tarkkailemaan tilannetta Ukrainassa kontaktilinjan molemmin puolin. Missiolla palvelee noin 720 tarkkailijaa 44 maasta, ja suomalaisia on mukana yhteensä 22. Pääosa tarkkailijoista palvelee Itä-Ukrainassa.

Missio lähettää partioita tarkkailemaan tilannetta, sekä raportoimaan tulitaukorikkomuksista sekä muista havainnoistaan. Partioiden lisäksi kontaktilinjan molemmin puolin on valvontakameroita, ja missiolla on käytössään myös kameroilla varustettuja lennokkeja. Lennokeilla pystytään tarkkailemaan alueita, joihin tarkkailijoilla ei ole pääsyä esimerkiksi miinavaaran vuoksi. Rikkomusten lisäksi partiot raportoivat myös humanitaarisesta tilanteesta.

Itse työskentelen Donetskin monitorointitiimissä raportointi- ja poliittisen analyysin osastolla. Yksikkömme ottaa vastaan tiimin partioiden raportit, ja analysoi sekä muokkaa niistä Donetskin alueen päivä- ja viikkoraportit. Lisäksi tuotamme erilaisia temaattisia ja nopeita tilanneraportteja, sekä muita analyyseja tarpeen mukaan. Raportit ovat julkisia, ja löytyvät osoitteesta https://www.osce.org/ukraine-smm/reports

Koska asumme alueella, joka ei ole hallituksen valvonnassa, majoitumme turvallisuussyistä vartioituun hotelliin. Meillä on ulkonaliikkumiskielto kello 21:00 alkaen, ja kaupungin asukkaillakin pari tuntia myöhemmin. Pintapuolisesti elämä Donetskin keskustassa vaikuttaa yllättävän normaalilta, vesihuolto, sähkö ja internet toimivat ja kaupoistakin löytyy monipuolisesti tavaraa. Vuosikausien elämä konfliktin keskellä kuitenkin näkyy ihmisistä, sotilasajoneuvoja jyristelee pitkin kaupunkia ja ihmisiä pysäytellään aseellisten joukkojen tiesuluilla. Kaupungin keskusta on vain muutaman kilometrin päässä etulinjasta, ja sieltä kuuluu usein tykkien jylinää.

Tarkkailijan arki on etenkin nykyisten koronarajoitusten aikaan melkoisen ennalta arvattavaa. Pääosa kollegoista työskentelee kentällä päiväsaikaan toimialueella, mutta meillä raportoinnissa varsinaiset työt usein vasta alkavat partioiden palatessa. Päivät venyvät joskus hyvinkin pitkiksi, eikä liikunnan ja terveellisen syömisen sovittaminen päivärytmiin ole aina helppoa. Vitsailemmekin asuvamme kultaisessa häkissä, tai elävämme elokuvaa ”Päiväni murmelina”. Jokainen päivä tuo silti jotain erilaista ja uutta opittavaa, jos pitää mielensä avoimena. Kaupungilla riekkuminen on mahdotonta ja kontaktilinjan ylittäminen vaatii sen verran mutkikkaita liikkeitä, että pikkulomat toimialueella voi käytännössä unohtaa. Matka Donetskista koti-Suomeen kestää kaikkine kommervenkkeineen reilun vuorokauden, mutta onhan se kotiloma aina vaivansa väärti.

Sampo Collander
Reporting Officer, Donetsk Monitoring Team

 

Jätä kommentti

Accessibility