Tietoa asiantuntijalle

Etusivu / Kansainvälisiin tehtäviin / Siviilikriisinhallintatehtävät / Tietoa asiantuntijalle

Asiantuntijaopas

Kansainvälisissä tehtävissä olevien asiantuntijoiden henkilöstöhallintoa hoitaa Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikkö (hr@cmcfinland.fi).

Ennen operaatioon siirtymistä

Operaatiossa

Kotiutuminen

Ennen operaatioon siirtymistä

Operaatiokohtainen perehdytyskoulutus

Kriisinhallintakeskus kutsuu tehtävään valitun asiantuntijan perehdytystilaisuuteen ennen lähtöä. Suoritettavat kurssit, ajankohta ja ohjelma ilmoitetaan lähtöpäivän selvittyä. Ennen operaatioon lähtöä asiantuntijan on oltava joustavasti käytettävissä perehdytystä varten.

Perehdytyskoulutus koostuu vähintään työnantajaperehdytyksestä (mm. palvelussuhteen ehdot, varustaminen) sekä toimialuekohtaisesta perehdytyksestä (mm. toimialue, operaatio). Perehdytyskoulutus kestää yleensä 1-2 päivää ja se järjestetään pääsääntöisesti Helsingissä, mutta yhä useammin etäyhteyksin. Tarvittaessa perehdytyskoulutus voi koostua myös useammasta kurssista. Perehdytykseen kuuluu yleensä ennakkoon suoritettavia tehtäviä. Koulutuksiin osallistuvat henkilöt vakuutetaan tapaturmavakuutuksella. Kriisinhallintakeskus korvaa perehdytyskoulutuksen matkat ja tarvittavan majoituksen ja maksaa perehdytyskoulutuksen ajalta päivärahaa.

Korkean turvallisuuden operaatioihin lähteminen edellyttää Hostile Environment Awareness Training (HEAT) -koulutuksen käymistä. Kurssisuoritus on yleensä voimassa 3 vuotta (joissakin operaatioissa 5 vuotta) ja kurssi tulee käydä uudelleen, mikäli se on vanhentunut. HEAT-kurssi kestää yleensä 5 päivää. Jos tehtävään valitulla asiantuntijalla ei ole kurssi suoritettuna eikä operaatio järjestä kurssia toimialueella, tulee kurssi käydä ennen lähtöä toimialueelle. Kriisinhallintakeskus kouluttaa asiantuntijan omalla HEAT-kurssillaan tai lähettää asiantuntijan muun järjestäjän kurssille. Asiantuntijan tulee sekä toimittaa kurssitodistus Kriisinhallintakeskukselle että säilyttää se myös itsellään.

Asiantuntijan pitää lisäksi suorittaa useita kursseja verkossa. Näihin kuuluu vähintään turvallisuuteen ja käyttäytymissääntöihin liittyviä kursseja.

 Virka- tai työvapaan hakeminen

Siviilikriisinhallintatehtäviin ulkomailla osallistuva henkilö nimitetään määräaikaiseen julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen valtiolle. Omasta työpaikasta haetaan tälle ajanjaksolle virka- tai työvapaata.

Siviilikriisinhallintalain 7 pykälässä säädetään oikeudesta saada virkavapautta ja vapautusta työstä palvelussuhteen, siviilikriisinhallinnan perus- tai perehdytyskoulutuksen ja palvelussuhteen jälkeisen palautetilaisuuden ajaksi sekä työ- tai virkasuhteen jatkumisesta.

Valtion, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palveluksessa olevalla on oikeus saada palkatonta virkavapautta tai vapautusta työstä viiden vuoden aikana yhteensä kolme vuotta seuraavan toiminnan ajaksi: 1) siviilikriisinhallinnan palvelussuhde; 2) Kriisinhallintakeskuksen järjestämä tai osoittama siviilikriisinhallinnan peruskoulutus tai Pelastusopiston järjestämä kansainvälisen pelastustoiminnan peruskoulutus; 3) palvelussuhdetta edeltävä perehdytyskoulutus; 4) palvelussuhteen jälkeinen palautetilaisuus; 5) tietyt kansainvälisen pelastustoiminnan koulutukset ja harjoitukset.

Edellä mainituilla työnantajilla ei siis ole velvollisuutta myöntää enempää virkavapautta tai vapautusta työstä siviilikriisinhallintatoimintaan kuin kolme vuotta viiden vuoden aikana. Harkinnanvaraisesti niitä voi myöntää enemmänkin. Virkavapaus ja vapautus työstä ovat siviilikriisinhallintatehtäviin hakeutuneen ja tämän työnantajan välinen asia, eikä Kriisinhallintakeskuksella ole roolia virkavapauden tai vapautuksen työstä myöntämisessä.

Oikeutta virkavapauteen ei ole virkamiehellä, jonka työnantaja on ilmoittanut ehdokkaaksi tai nimennyt tehtävään Suomen Euroopan unionin oikeuden mukaiseen velvoitteeseen perustuvan osallistumisen toteuttamiseksi. (”Frontex-poikkeama”)

Pykälän 3 momentin mukaan työnantaja ei saa päättää työ- tai virkasuhdetta siviilikriisinhallintatoimintaan osallistumisen takia eikä irtisanoa työ- tai virkasuhdetta siviilikriisinhallintatoimintaan osallistumisen aikana, jos työnantaja on myöntänyt palveluksessaan olevalle virkavapautta tai vapautusta työstä kyseistä toimintaa varten joko lakisääteisesti tai harkinnanvaraisesti.

Palvelussuhteen päätyttyä tai keskeydyttyä henkilö on otettava aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Menettelyn osalta pykälän 4 momentissa säädetään, että palvelussuhteen päätyttyä tai keskeydyttyä henkilöllä on oikeus palata työhön siten kuin maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) 4 §:ssä säädetään. Sen mukaan työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja, jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.

 Henkilöturvallisuusselvitys

Siviilikriisinhallintatehtävään valitulle asiantuntijalle tehdään aina perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys. Turvallisuusselvityksen tarkoituksena on ennalta ehkäistä toimintaa, joka voisi vahingoittaa Suomen kansainvälisiä suhteita. Turvallisuusselvityksen läpäiseminen on myös edellytys useimpien operaatioiden vaatimalle ja kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) myöntämälle turvallisuusselvitystodistukselle, joka oikeuttaa kansainvälisen turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyyn operaatiossa.

Henkilöturvallisuusselvityksen tekee suojelupoliisi, joka on asemansa perusteella oikeutettu käsittelemään salassa pidettäviä tietoja.

Henkilöturvallisuusselvityksen tekeminen edellyttää aina selvityksen kohteena olevan henkilön allekirjoittamaa turvallisuusselvityshakemusta, jonka Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikkö toimittaa turvallisuusviranomaisen käsiteltäväksi. Turvallisuusselvitys on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään viisi vuotta, jona aikana Supo tekee henkilöstä nuhteettomuusseurantaa. Kun asiantuntijan palvelussuhde päättyy, myös nuhteettomuusseuranta lakkautetaan.

Turvallisuusselvityslaissa yksilöidään tahot, jotka voivat hakeutua turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin. Turvallisuusselvityksen hakijalle on laissa määritelty useita velvollisuuksia ja turvallisuusselvityksen tekemiseen on aina saatava työntekijän suostumus. Lisäksi laissa on yksilöity rekisterit, joiden tietoja turvallisuusselvityksen tekijä saa turvallisuusselvityksen tekemisessä käyttää.

Operaatioon valittu asiantuntija tarvitsee usein CONFIDENTIAL- tai SECRET -tason henkilöturvallisuusselvitystodistuksen (PSC-todistus), jonka kansallinen turvallisuusviranomainen myöntää turvallisuusselvityksen läpäisseelle ja toimittaa operaation henkilöstöhallintoon. Todistus oikeuttaa turvallisuusluokitellun tietoaineiston käsittelyyn työtehtävissä. Todistuksen saamiseksi asiantuntijan on tutustuttava Kansainvälisen turvallisuusluokitellun tietoaineiston käsittelyohjeeseen.

Turvallisuusselvitysrekisteriin on tallennettu vuodesta 2015 alkaen tiedot henkilöistä, joista on tehty turvallisuusselvitys. Suojelupoliisi on selvitysrekisterin rekisterinpitäjä. Rekisterin avulla toimii myös nuhteettomuusseuranta. Turvallisuusselvitysrekisterin tietoja verrataan jatkuvasti poliisiasiaintietojärjestelmän tietoihin. Näin huomataan mahdolliset muutokset eli selvityksen voimassaoloaikana tapahtuvat poliisin tietoon tulleet rikkeet ja rikokset.

Toimivaltainen viranomainen peruuttaa henkilöturvallisuusselvitystodistuksen, mikäli selvityksen kohde ei enää työskentele siinä tehtävässä, jota varten todistus on annettu. Henkilöturvallisuusselvitystodistus on uusittava, jos asiantuntija valitaan operaatiossa uuteen tehtävään. Todistuksen uusimisen tullessa ajankohtaiseksi asiantuntijan tulee olla yhteydessä Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikköön.

Terveystarkastus

Kriisinhallintakeskus vastaa siitä, että kaikki asiantuntijat lähtevät operaatioon terveinä eikä työtehtävien suorittamiselle ole fyysisiä tai psyykkisiä esteitä. Asiantuntijoita lähetetään fyysisesti vähemmän kuormittaviin toimistotehtäviin sihteeristöissä sekä fyysisesti vaativampiin olosuhteisiin kriisialueille, joissa henkilökohtaisen suojavarustuksen käyttö ja pitkät partiomatkat ovat jokapäiväisiä. Työn henkistä kuormittavuutta lisää se, että tehtävissä toimitaan usein myös ns. korkean turvallisuusriskin alueilla (esimerkiksi Ukraina, Somalia tai Irak).

Siviilikriisinhallintatehtävään valitulle asiantuntijalle tehdään ennen toimialueelle siirtymistä lähtöterveystarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää asiantuntijan fyysinen ja psyykkinen toimintakyky tehtävän ja toimialueen vaatimissa olosuhteissa. Laboratoriokokeilla todennetaan myös mahdolliset olemassa olevat sairaudet myöhempää seurantaa varten. Terveystarkastuksen yhteydessä asiantuntija saa myös toimialueella tarvittavat rokotukset. Lisäksi lähtijälle toimitetaan ensiapulaukku ja matkalääkepakkaus.

Asiantuntijan on läpäistävä terveystarkastus kuuden kuukauden sisällä ennen tehtävään siirtymistä. Terveystarkastukseen on saatava ohjeistus Kriisinhallintakeskukselta ja se tulee järjestää Terveystalon kautta. Kriisinhallintakeskus ei korvaa ilman hyväksyntäänsä muualla tai muuten järjestettyjä tarkastuksia, eikä ota niitä huomioon palveluskelpoisuutta arvioitaessa. Terveystarkastusajat tulee sopia työterveyshoitajan kanssa puhelimitse (0400 887 896) tai sähköpostitse (ulkomaat@terveystalo.com). Koronaviruksen myötä Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiot ovat tiukentaneet terveydellisiä vaatimuksia tehtäviin, ja viime kädessä EU-operaatio tekee päätöksen siitä, hyväksyykö se asiantuntijan palvelukseensa.

Palvelussuhteen aikana asiantuntijan tulee läpäistä vuosittainen seurantatarkastus.. Seurantatarkastuksella pyritään varmistamaan tehtävissä jaksaminen ja havaitsemaan mahdolliset jatkohoitoa edellyttävät asiat. Mikäli asiantuntijan palvelussuhde korkean riskin toimialueelle sijoittuvassa operaatiossa ylittäisi kaksi vuotta, edellytetään tuolloin työpsykologin tapaamista. Asiantuntijan tulee käydä paluutarkastuksessa kuukauden sisällä palvelussuhteen päättymisestä. Paluutarkastus ja siitä saatava lääkärintodistus on puolestaan edellytys siviilikriisinhallintatehtäviin uudelleenhakeutumiselle.

Vaihtelevista työolosuhteista johtuen lääkäri antaa joissain tapauksissa myös ”fit with reservations” -lausunnon, joka ei kuitenkaan tarkoita palveluskelvottomuutta. Lausunnon tarkoitus on kiinnittää ehdokkaan ja Kriisinhallintakeskuksen huomio mahdollisiin ongelmiin, kuten silmälasien tarpeeseen tai huonoon fyysiseen yleiskuntoon. Nämä saattavat estää palvelemisen vaativissa kenttäoperaatioissa, mutta eivät esimerkiksi sihteeristötehtävien hoitoa. Peruskurssin yhteydessä järjestetään kuntotarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää mm. kykyä kantaa suojaliivejä kenttäoperaatioissa.

Nimittämiskirja

Kriisinhallintakeskus tekee nimittämiskirjan (Letter of Appointment) varmistuttuaan asiantuntijan lähtöpäivästä. Nimittämiskirjasta ilmenee asiantuntijan henkilötietojen lisäksi mm. tehtävään nimittämisen ajankohta, operaatio, tehtävän palkkaluokka sekä olosuhdekorvauksen maksuperuste. Nimittämiskirja toimitetaan asiantuntijalle sähköisesti. Edellytyksenä palvelussuhteeseen nimittämiselle on turvallisuusselvityksen läpäiseminen ja Fit-/Fit with reservations -lääkärinlausunto.

Henkilötietoilmoitus- ja Code of Conduct -lomakkeet

Kriisinhallintakeskus toimittaa valitulle asiantuntijalle sähköpostitse henkilötietoilmoitus- ja Code of Conduct -lomakkeet, joka asiantuntijan on täytettävä ja palautettava skannattuina Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikölle.

Nimittämisajankohta

Palvelussuhteeseen nimittäminen alkaa ensimmäisestä matkustuspäivästä operaatioon tai sitä suoraan edeltävän sihteeristössä tai operaation päämajassa järjestettävään perehdyttämiskoulutukseen (induction training) matkustuspäivästä. Nimitettävän virkahenkilön velvollisuutena on varmistaa, että virkavapaus alkaa viimeistään ensimmäisestä nimityspäivästä. Valtion virkahenkilöllä ei myöskään saa olla päällekkäistä palkkatuloa kerryttävää virkasuhdetta palvelussuhteen aikana. Tehtäviin ei siis voi lähteä esimerkiksi kokonaan tai osittain vuosiloman aikana.

Tehtävän alkamispäivä on Kriisinhallintakeskuksen tiedossa yleensä 2-3 viikkoa ennen lähtöpäivää. Joskus lähtöpäivä varmistuu kuitenkin vasta muutamia päiviä ennen lähtöä. Virkavapauden hakemisesta on syytä keskustella työnantajan kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Poikkeustapauksissa operaation tai tehtävän alkaminen saattaa kuitenkin viivästyä ja palvelussuhteen alkamista lykätään. Tämän vuoksi virkavapauden alkamispäivä on syytä sopia vasta kun Kriisinhallintakeskus vahvistaa tehtävän alkamispäivän.

Palvelussuhteeseen nimittäminen tehdään aina määräajaksi ja vain poikkeustapauksissa (Euroopan unionin kansallisen asiantuntijan tehtävät) yli vuoden mittaiseksi. Palvelussuhteen jatkaminen riippuu useista tekijöistä, kuten operaation mandaatin jatkosta, työtehtävän jatkumisesta operaatiossa, vuosittaisen terveystarkastuksen läpäisemisestä tai esimerkiksi Suomen poliittisesta harkinnasta operaatioon osallistumisesta – näiden merkitys arvioidaan aina jatkohakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Varustaminen

Asiantuntijat varustetaan operaation ja Kriisinhallintakeskuksen edellyttämillä varusteilla. Yleensä operaation pysyväisohjesääntö (Standard Operating Procedure, SOP) määrittelee varustuksen, joka asiantuntijalla on oltava operaatioon saavuttaessa.

Tehtäväkohtaisiin varusteisiin kuuluvat henkilökohtaiset suojavarusteet ja virkapukuvelvollisten osalta virkavaatteet, sekä muut mahdollisesti työn suorittamiseen tarvittavat varusteet ja tarvikkeet. Kriisinhallintakeskuksen antamaa varustusta ohjaa työnantajan velvollisuus työhön tarvittavasta suojavaatetuksesta, ja lisäksi asiantuntijoille jaetaan operaatioissa yleisesti tarpeelliseksi havaittuja varusteita. Virkavaatevelvolliseksi katsotaan asiantuntija, jonka tehtävä edellyttää virkavaatteiden käyttöä (operaatiokohtainen). Kaikkia lainavarusteita tulee käsitellä kuten omaa omaisuutta. Asiantuntija voi joutua korvaamaan huolimattomuudesta johtuen vaurioituneen tai kadonneen varusteen. Erityisesti käyttäjän tekemä huolto on ensiarvoisen tärkeää varusteiden käyttökelpoisuuden varmistamiseksi.

Tehtävän vaatiessa asiantuntija voidaan varustaa myös satelliittipuhelimella ja kannettavalla tietokoneella. Lisätarvikkeiden ja -varusteiden osalta tehdään määrämuotoinen kirjallinen pyyntö perusteluineen kansallisen yhteyshenkilön välityksellä. Itse hankittuja varusteita ja vaatteita ei korvata kuin erityisestä syystä. Virkavaatevelvollisten virkavaatetusta on mahdollista uusia 12 kk kestäneen palvelussuhteen jälkeen.

Asiantuntijat varustetaan kannettavalla tietokoneella vain operaation pyynnöstä tai muusta erityisestä syystä. Raportointivastuun vuoksi tietokone annetaan suomalaisten yhteyshenkilölle siinä tapauksessa, ettei operaation antamaan varustukseen kuulu tietokonetta. Operaatiolta tulee varmistaa mahdollisuus käyttää organisaation ulkopuolista laitetta työntekoon.

Satelliittipuhelin kuuluu pääsääntöisesti lainavarusteisiin operaatioissa, joissa vaaditaan kahta viestintävälinettä tai alueilla, joissa turvallisuustilanne edellyttää matkapuhelinverkosta riippumatonta viestintämahdollisuutta. Satelliittipuhelinta saa käyttää ainoastaan hätätilanteessa (ei yksityispuheluihin).

Matkapuhelimen saa tarvittaessa lainavarusteeksi palvelussuhteen ajaksi. Operaatiolta tulee varmistaa mahdollisuus käyttää organisaation ulkopuolista laitetta. Suomalainen matkapuhelinliittymä avataan tarvittaessa operaation kansalliselle yhteyshenkilölle tai jos asiantuntijan tulee aloittaa työtehtävät etänä ilman operaation tarjoamaa puhelinta. Muissa tapauksissa tukeudutaan operaation tarjoamaan matkapuhelinliittymään. Matkapuhelinta palautettaessa on ensin poistettava henkilökohtaiset tilit puhelimelta, jonka jälkeen laite tulee palauttaa takaisin tehdasasetuksiin.

 Henkilökohtainen aseistus tehtävissä

Lähtökohtaisesti kaikki siviilikriisinhallintatehtävät ovat sellaisia, ettei tehtävään kuulu aseen käyttöä muussa kuin koulutustehtävässä tai hätävarjelutilanteessa. Aseistettujen asiantuntijoiden lähettäminen on aina poliittinen päätös, joka tehdään ministeriötasolla operaation pyynnön perusteella. Muiden kuin päätöksen mukaisten aseiden mukaan ottaminen toimialueelle on kiellettyä.

Pääsääntöisesti kotimaan virkatehtävissä asetta kantavilta virkahenkilöiltä edellytetään valmiutta ja oikeutta käyttää virka-asetta asiantuntijatehtävissä, mikäli tehtävänkuvaus niin edellyttää.

Asiantuntijan matkustaminen toimialueelle

Kriisinhallintakeskus järjestää asiantuntijoille matkat kotipaikkakunnalta toimialueelle palvelussuhteen alussa. Joissakin tapauksissa operaatio (esim. YK:n operaatiot) vastaa järjestelyistä ja kustannuksista. Tästä ilmoitetaan aina erikseen. Kriisinhallintakeskus korvaa myös palvelussuhteen päättymiseen liittyvän paluumatkan, mutta asiantuntija tekee itse matkavarauksensa. Matkakuluina ei pääsääntöisesti matkustusajan mahdollista majoitusta, sillä tämä kuuluu koko palvelussuhteen ajan olosuhdekorvauksella ja/tai päivärahalla katettaviin lisääntyneisiin elinkustannuksiin. Palvelussuhteen aikana tapahtuvia muita kuin Kriisinhallintakeskuksen määrittelemiä matkoja ja/tai huoltolentoja ei järjestetä eikä korvata. Mahdolliset muut palvelusvapaalennot on korvattava itse.

Asiantuntijan lähtövalmistelut käynnistetään heti valinnan varmistuttua, kun Kriisinhallintakeskus on saanut tiedon asiantuntijan lähtöaikataulusta toimialueelle. Kriisinhallintakeskus hankkii matkaliput toimialueelle kulloinkin voimassa olevan sopimuksen mukaisen matkatoimiston kautta operaation kanssa aloittamisesta sovittuna päivänä. Liput voidaan varata vasta kun terveys- ja turvallisuusselvitykset ovat valmistuneet ja mahdollinen viisumi on myönnetty. Matka järjestetään mahdollisimman sujuvaksi asiantuntijan kannalta, taloudellisinta ja nopeinta reittiä käyttäen.

Kriisinhallintakeskuksen maksamien lentojen yhteydessä ei tule käyttää henkilökohtaista kanta-asiakas- tai etukorttia (Finnair Plus jne.).

Matkatavarat

Asiantuntijalla on oikeus kuljettaa lennolla ruumassa mukanaan matkatavaroita 23 kg tai enemmän lentoyhtiöstä ja lentolipusta riippuen. Lisäksi asiantuntijalle korvataan ylimääräinen, ruumaan menevä matkatavara aina 60 kg:n saakka. Asiantuntijalla on vaihtoehtoisesti mahdollisuus lähettää ns. ylimääräiset matkatavarat (max. 60 kg) Kriisinhallintakeskuksen kustantamana Kriisinhallintakeskuksen sopimusrahtitoimittajan kautta.

Suojavarusteet

Mikäli asiantuntija joutuu kuljettamaan myös turvavarusteet mukanaan, korvattavan matkatavaran enimmäispaino on 80 kg. Mikäli asiantuntija on jättänyt näissä asiakirjoissa mainitut varusteet oman harkintansa perusteella mukaan ottamatta, tulee asiantuntijan huolehtia varusteiden myöhemmästä kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista itse.

Tarvittavat matkustusasiakirjat

Passi

Kaikille siviilikriisinhallintatehtävissä toimiville asiantuntijoille myönnetään ulkoministeriön toimesta virkapassi, joka on voimassa koko sekondeerausajan mahdolliset palvelussuhteen jatkot mukaan lukien. Pääkaupunkiseudulla virkapassia tulee hakea ulkoministeriön passi- ja notaaripalvelujen yksiköstä (Merikasarminkatu 5 F, auki arkisin klo 9-12, puh. 0295 351065). Muualla Suomessa virkapassia haetaan poliisilaitokselta. Hakemusta varten tarvitaan passikuva (pl. virkapassiyksikkö) ja virallinen henkilöllisyystodistus.

Virkapassiyksiköstä haetun passin voi noutaa hakemuksen jättöpaikasta tai sen voi pyytää hakemuksen jättövaiheessa lähettämään tehtaalta tiettyyn poliisilaitokseen. Poliisilaitoksesta haettu passi noudetaan jättöpaikasta. Mikäli on olemassa jokin peruste valmistaa passi kiireellisenä, Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikkö ilmoittaa siitä virkapassiyksikköön.

Mahdollisen diplomaattipassin myöntämisen kriteerit ovat tiukat, ja lähtökohtaisesti diplomaattipassi myönnetään vain Israelissa / Palestiinalaisalueilla toimiviin operaatioihin sekä EUBAM Libya -operaatioon. On huomattava, että diplomaattipassi ei ilman akkreditointia takaa asiantuntijalle mitään poikkeusoikeuksia. Asiantuntijoiden immuniteetti seuraa lähtökohtaisesti vain operaation ja kohdevaltion välisistä sopimuksista (ns. Status of Mission Agreement, SOMA).

Viisumi

Tiettyihin maihin lähetettävä asiantuntija tarvitsee viisumin. Mikäli operaatioon valitulta asiantuntijalta edellytetään viisumia toimialueelle siirtymistä varten, toimitetaan hänelle Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksiköstä lähtövalmistelujen yhteydessä ohjeistus viisumin hankkimista varten.

Ajokortti

Jokaiselta asiantuntijalta edellytetään voimassa olevaa kansallista, vähintään B-luokan ajokorttia. Tiettyihin tehtäviin C-luokan ajokortti katsotaan eduksi. C-korttivaatimuksesta on maininta operaation hakuilmoituksessa tai tehtävänkuvauksessa.

Operaation aikana

Julkisoikeudellinen palvelussuhde

Siviilikriisinhallintatehtävissä ulkomailla toimiva henkilö on määräaikaisessa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon, jota työnantajana edustaa Kriisinhallintakeskus. Ulkoministeriö edustaa valtiotyönantajaa silloin, kun tiettyyn kriisinhallintatehtävään nimitettävän henkilön asema tai tehtävät ovat ulko- ja turvallisuuspoliittisesti erittäin merkittäviä. Sisäministeriö edustaa valtiotyönantajaa silloin, kun se on kotimaan valmiuksien kannalta tarkoituksenmukaista.

Kriisinhallintatehtävät ovat kaikki luonteeltaan määräaikaisia.

Kriisinhallintaan osallistuvan siviilihenkilöstön oikeudellinen asema määräytyy siviilikriisinhallintalain, valtion virkamieslain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti. Siviilihenkilöstön oikeuksien ja velvollisuuksien perustana ovat määräaikaista virkasuhdetta koskevat säädökset siltä osin kuin henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista ei ole siviilikriisinhallintalaissa säädetty virkasuhteesta poikkeavasti. Siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettu muu julkisoikeudellinen palvelussuhde ei ole valtion virkamieslaissa tarkoitettu virkasuhde. Palvelussuhteen ehdoista ei voi sopia virkaehtosopimuksella, ellei siviilikriisinhallintalaissa ole toisin säädetty.

Asiantuntijan asema operaatiossa

Siviilikriisinhallinnan asiantuntija on toiminnallisesti kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan alainen. Operaation toimeenpanija voi olla Euroopan unioni, kansainvälinen järjestö tai muu organisaatio tai yhteenliittymä. Asiantuntijoiden asema kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan alaisina tarkoittaa käytännössä sitä, että he ovat velvollisia hoitamaan operaation heille osoittamia tehtäviä. Sen sijaan ainoastaan valtiotyönantaja voi päättää siviiliasiantuntijan palvelussuhdetta koskevista asioista.

Operaation toimeenpanija saattaa kannustaa lähetetyn siviiliasiantuntijan hakeutumista vastuullisempaan tehtävään hyvän työpanoksen perusteella. Siirto toiseen toimipaikkaan voi olla perusteltua myös operatiivisista syistä, esimerkiksi operaation toiminta-alueessa tapahtuvien muutosten takia. Siirto toiseen toimipaikkaan operaation toiminta-alueen laajentuessa tai hakeutuminen uuteen tehtävään edellyttävät valtiotyönantajan suostumusta, sillä vain valtiotyönantaja voi päättää siviiliasiantuntijan palvelussuhdetta ja toiminta-aluetta koskevista asioista. Palvelukseen asetettu siviilihenkilöstö otetaan operaatiossa vastaan tietoisina siitä, että valtio voi yksipuolisella päätöksellä milloin tahansa vetää lähettämänsä siviilihenkilöstön pois operaatiosta.

 Asema kohdemaassa

Asiantuntijoiden asema suhteessa kohdemaan viranomaisiin ja yhteiskuntaan määräytyy siviilikriisinhallintaoperaatiosta laaditun sopimuksen tai toimeenpanijana toimivan organisaation mandaatin perusteella. Suomelle osallistumispyynnön esittänyt operaation toimeenpanija on tyypillisesti tehnyt kohdemaan tai -alueen hallitusten tai väliaikaisen hallinnon kanssa sopimuksen, jossa toimeenpanijan palvelukseen asetettujen asiantuntijoiden oikeudellinen asema on määritelty. Oikeudellisen aseman määrittelyissä viitataan tyypillisesti soveltuvin osin vuonna 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan yleissopimuksen määräyksiin.

Yhteydenpito Kriisinhallintakeskukseen ja raportointi

Kohdemaasta ja operaatiosta tulee tietoa Suomeen erilaisten raporttien, muistioiden ja muun informaation muodossa. Tiedon analysoinnin sekä kokonaisvaltaisen ja yhdenmukaisen näkemyksen muodostamisen kannalta on oleellista, että tieto kanavoituu kaikille niille tahoille, jotka ovat tekemisissä kyseisen kohdemaan ja/tai operaation kanssa.

Kansallisissa asioissa raportointi kulkee Kriisinhallintakeskuksen kautta. Kriisinhallintakeskus vastaa yhteydenpitoon ja tietojen vaihtoon liittyvistä toiminnoista ja välittää tarvittaessa tietoa virkateitse asianosaisille jatkokäsittelyä varten. Kriisinhallintakeskus voi tarvittaessa olla yhteydessä yksittäiseen asiantuntijaan ja pyytää lisätietoja.

Kansallinen yhteyshenkilö

Yhteydenpidon ja raportoinnin edesauttamiseksi Kriisinhallintakeskus nimittää jokaiseen operaatioon tai toimialueelle kansallisen yhteyshenkilön (National Point of Contact, NPC), joka on ensisijainen yhteydenpitokanava Kriisinhallintakeskuksen ja asiantuntijoiden välillä muissa kuin kiireellisissä ja luottamuksellisissa asioissa. Näissä asioissa asiantuntija voi suoraan olla yhteydessä Kriisinhallintakeskukseen.

Kriisinhallintakeskus on laatinut kansallisen yhteyshenkilön roolista yhteyshenkilön menettelyohjeen, sekä raportointiohjeen kuukausiraporttien kirjoittamisen tueksi.

Siviilikriisinhallinta-asetuksen mukaan kansalliselle yhteyshenkilölle maksetaan yhteyshenkilölisää, jos yhteyshenkilö toimii itsensä lisäksi vähintään kuuden sekondeeratun yhteyshenkilönä.

Hätätilanteet

Hätätilanteita varten Kriisinhallintakeskuksella on ympärivuorokautinen varallaolopäivystäjä, jonka tavoittaa numerosta +358 (0)50 368 0922. Kansallisen yhteyshenkilön tai tapauksen silminnäkijänä olleen asiantuntijan on otettava välittömästi yhteyttä päivystäjään, mikäli suomalaisasiantuntijoita on loukkaantunut tai ollut osallisena vakavissa onnettomuuksissa. Samoin päivystäjälle on välitettävä tieto mahdollisista muista turvallisuusuhkista, terveysturvallisuuteen liittyvistä asioista tai epäjärjestyksestä alueella. Päivystysnumero on ensisijainen kiireellisen uutiskynnyksen ylittäneen tiedon välittämiseen sekä tarvittavien hoito- ja evakuointitoimenpiteiden käynnistämiseen Kriisinhallintakeskuksen taholta. Päivystysnumeron kautta ei hoideta tavanomaisia palvelussuhteeseen liittyviä asioita.

Varallaolopäivystäjä ottaa yhteyttä operaatioalueen suomalaiseen yhteyshenkilöön, mikäli on syytä olettaa, että alueella on tapahtunut jotakin suomalaisasiantuntijoiden henkeä tai terveyttä uhkaavaa.

Varallaolopäivystäjä välittää tiedon vakavista tapahtumista Kriisinhallintakeskuksen johtajalle, sisäministeriöön ja ulkoministeriöön. Tarvittaessa tietoa välitetään myös valtioneuvoston tilannekeskukseen ja muille relevanteille tahoille. Varallaolopäivystäjä ja Kriisinhallintakeskuksen johtaja myös käynnistävät tarvittaessa hoito- tai evakuointitoimenpiteet ja ovat yhteydessä asiantuntijan lähiomaiseksi nimettyyn henkilöön.

Operaatioalueelta poissaolojen ilmoittaminen

Jokaisen asiantuntijan on ilmoitettava poissaolonsa toimialueelta sähköpostitse Kriisinhallintakeskuksen varallaolopäivystäjälle osoitteeseen dutyofficer@cmcfinland.fi. Viesti otsikoidaan seuraavasti: ”POISSA: operaatio, maa, kaupunki, nimi, ajanjakso”. Viestikentässä mainitaan puhelinnumero, josta asiantuntijan tavoittaa ja muut mahdolliset tiedot poissaoloon liittyen. Ilmoituksen tarkoituksena on tilannekuvan ylläpito.

Käyttäytyminen ja kurinpito

Siviilikriisinhallintatehtävissä ulkomailla toimiva henkilö edustaa palvelussuhteen aikana myös Suomea. Velvollisuus käyttäytyä Suomen lain ja hyvän tavan mukaisesti perustuu osin lakiin, osin henkilön ja Kriisinhallintakeskuksen väliseen luottamussuhteeseen. Asiantuntija on rikoslain (39/1889) 1. luvun mukaisesti vastuussa teoistaan ulkomailla. Valtion virkamiehenä myös rikoslain 40. luvun rangaistussäännökset tulevat tarvittaessa sovellettavaksi. Asiantuntijan on syytä myös noudattaa toimialueella voimassa olevaa lainsäädäntöä silloin kun se ei ole ristiriidassa operaation määräysten tai Suomen lainsäädännön kanssa.

Jokainen asiantuntija on henkilökohtaisesti vastuussa sekä operaation että Kriisinhallintakeskuksen käytännesääntöjen (Code of Conduct) noudattamisesta. Lisäksi jokainen asiantuntija on velvollinen ilmoittamaan yhteyshenkilölle havaitsemistaan suomalaiskontingenttiin kuuluvan henkilön käytännesääntöjen rikkomuksista. Mikäli yhteyshenkilö itse on osallisena asiassa, ilmoitus tehdään yhteyshenkilön sijaiselle. Yhteyshenkilö ja hänen sijaisensa ovat vastuullisia raportoimaan käytännesääntöjen rikkomuksista ja operaation sisäisistä tutkinnoista Kriisinhallintakeskusta.

Viestintä ja media

Asiantuntijat ovat velvoitettuja noudattamaan sekä operaation että Kriisinhallintakeskuksen antamia ohjeita median kanssa toimimisesta. Kaikki kontaktit mediaan on ilmoitettava ja hyväksytettävä operaatiolla, pysyväisohjesäännön eli SOPin mukaisesti, sekä työnantajalla, Kriisinhallintakeskuksella.

Lausuntoja annettaessa on julkaisuille pystyttävä tekemään asiasisällön tarkastus ennen julkaisua. Operaation alaisuudessa työskentelevä henkilö ei saa välittää tietoa, kirjeenvaihtoa tai dokumentteja, joka on tullut hänen tietoonsa/haltuunsa työtehtävien kautta, kolmansille osapuolille. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös operaatiosta kotiutumisen jälkeen.

Asiantuntijan on noudatettava ehdotonta neutraaliutta niin mielipiteissään kuin käytöksessään. Jokaisen asiantuntijan henkilökohtaisella vastuulla on ymmärtää median vaikutus operaation yleiseen julkikuvaan sekä erityisesti suomalaiseen siviilikriisinhallintaan.

Kriisinhallintakeskuksen lähettämien asiantuntijoiden tulee välttää toimintaa, joka saattaisi heikentää niin operaation kuin henkilöiden itsensä ammatillista uskottavuutta tai julkikuvaa. Asiantuntijan on syytä muistaa, että julkisuuteen annettavissa lausunnoissa raja yksityishenkilön ja asiantuntijan välillä on vaikeasti rajattavissa. Yksityishenkilön asemassa annettu lausunto voidaan helposti vääristää tarkoittamaan operaation edustajan virallista kannanottoa. Ääritapauksissa sitä voidaan käyttää jopa propagandatarkoituksiin.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa keskustelua ja virkahenkilön vastuuta koskevat samat säännökset kuin missä tahansa muuallakin käyttäytymisestä asemansa ja tehtävänsä edellyttävällä tavalla. Suuren yleisön voi olla vaikea erottaa, milloin henkilö toimii verkossa yksityishenkilönä ja milloin virkahenkilöroolissa. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimiva asiantuntija edustaa väistämättä sekä Suomea että operaatiotaan sosiaalisessa mediassa, etenkin paikallisväestön silmissä.

Siviilikriisinhallinnan asiantuntijalla on oikeus yksityishenkilönä päivittää sosiaalisen median kanavia, kuten Facebook-, Instagram- ja Twitter-tilejä, Flickriä tai blogia. Yksityishenkilönäkin asiantuntija on kuitenkin velvollinen noudattamaan Kriisinhallintakeskuksen ja operaation ohjeistusta verkkoläsnäolosta. Poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus, laki ja hyvät tavat ovat syytä pitää mielessä myös verkossa.

Kun siviilikriisinhallinnan asiantuntija mainitsee sosiaalisessa mediassa työnantajan, hän esiintyy Kriisinhallintakeskuksen epävirallisena edustajana. Nettiblogien, social networking -palvelujen kuten Facebookin tai omien nettisivujen ylläpidossa on palvelussuhteen aikana syytä noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä kerran julkaistun sisällön leviämisen rajoittaminen on käytännössä mahdotonta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää periaatetta ”ellet ole varma, onko jakamasi materiaali sopivaa vai ei, se ei sitä todennäköisesti ole”.

On syytä pidättäytyä kaikesta kommentoinnista liittyen paikalliseen tilanteeseen ja politiikkaan. Myös operaation mandaattia, suomalaista siviilikriisinhallintatoimintaa ja operatiivisia asioita on lähtökohtaisesti kiellettyä kommentoida. Paikallisväestöön, kollegoihin ja muihin asianosaisiin tulee suhtautua kunnioituksella. On myös hyvä noudattaa hienotunteisuutta paikallista, mahdollisesti hyvinkin herkkää, tilannetta kohtaan.

On sallittua jakaa kuvia toimialueelta (pois lukien turvallisuusjärjestelyjä paljastavat otokset), kertoa henkilökohtaisia kokemuksiaan (esimerkiksi matkablogi) ja jakaa julkista tietoa operaation toiminnan tuloksista. Kaikilta kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on oltava suostumus kuvan julkaisuun internetissä. Spekulatiivisia mielipiteitä, erityisesti omalla toimialallaan, tulee kuitenkin välttää.

Lomaoikeus ja palvelusvapaat

Siviilikriisinhallintalain 6 §:n mukaan ”palvelussuhteeseen otettu on palvelussuhteen ajan toiminnallisesti Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai operaation toimeenpanijan alainen”.

Suomi asettaa asiantuntijan operaation toimeenpanijan säännösten alaisuuteen. Henkilö on periaatteessa jatkuvasti operaation käytettävissä. Palvelussuhteen aikana asiantuntijalle kertyy vuosilomalain (162/2015) mukaisesti vuosilomaoikeutta, mutta mahdollisuutta pitää vuosilomaa ei palvelussuhteen aikana kuitenkaan ole. Operaation aikana asiantuntija pääsee pääsääntöisesti sääntöjen mukaisesti palvelusvapaalle, mutta se ei liity palvelussuhteen aikana taustavirassa kertyvään lomaoikeuteen. Palvelusvapaiden määrä ja ajankohta ovat asiantuntijan ja operaation välisesti sovittava asia. Yleensä se määritetään operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) ja pysyväisohjesäännössä (SOP). Siviilikriisinhallintalain mukaan muulle kuin valtion palveluksessa olevalle henkilölle maksetaan siviilikriisinhallintalaissa tarkoitetun palvelussuhteen päättyessä lomakorvausta siten kuin vuosilomalaissa säädetään.

Kriisinhallintakeskus ei pidennä palvelussuhdetta tai muuten korvaa käyttämättä jäänyttä palvelusvapaata palvelussuhteen päättyessä. Suomi ei ota kantaa siihen, miten asiantuntija on vapautettuna niistä tehtävistä, joihin hänet on aikanaan sekondeerattu. Palkan ja olosuhdekorvausten maksu Suomesta jatkuu katkeamattomana koko palvelussuhteen ajan mahdolliset palvelusvapaat mukaan lukien (ks. kuitenkin yli 30 vuorokauden poissaoloista toimialueelta kohdassa 4.11.). Operaatio ei ole palvelussuhteen perusteella velvoitettu myöntämään ylimääräistä tai normaalista käytännöstä poikkeavaa lomaa tai palvelusvapaata.

Valtion palveluksessa oleva ansaitsee vuosilomaa myös siltä ajalta, kun hän on virkavapaalla siviilikriisinhallintatehtäviä varten. Vuosilomat siirtyvät pidettäväksi sitten, kun hän on jälleen taustatyönantajan palveluksessa. Lomarahan maksaa taustatyönantaja ja oikeus lomarahaan määräytyy taustaviran mukaan. Taustatyönantaja voi valtion vuosilomia koskevan virka- ja työehtosopimuksen 22 §:n 3 momentin perusteella sopia virkahenkilön kanssa siitä, että työntekijälle maksetaan vuosilomakorvaus vuosilomapäiviltä, jotka on ansaittu siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) 7 §:n 1 momentin mukaisilta virkavapausajoilta tai työstä vapautusajoilta. Vuosilomakorvaus voidaan maksaa vain niiltä vuosilomapäiviltä, jotka on ansaittu virkavapausajan tai työssä vapautusajan kestettyä yhdenjaksoisesti yli 12 lomanmääräytymiskuukautta.

Asiantuntijan on syytä olla yhteydessä taustatyöantajaansa hyvissä ajoin liittyen virkaan paluuseen. Erityisesti on syytä varmistaa lomaoikeuden säilyminen säästövapaasopimuksin jo ensimmäisen palvelusvuoden aikana. Säästövapaasopimusten tekeminen on asiantuntijan vastuulla ja perustuu taustatyönantajan ja asiantuntijan välisiin neuvotteluihin, joihin Kriisinhallintakeskus ei voi vaikuttaa.

Perhevapaat ja sairausloma

Oikeus sairauslomaan ja sairausloman ajan palkkaan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyviin poissaoloihin määräytyy kulloinkin voimassa olevan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Erityisvapaa (Special Leave)

Tietyissä tapauksissa Kriisinhallintakeskus voi määrätä asiantuntijan erityisvapaalle. Erityisvapaa ei ole riippuvainen operaation hyväksynnästä, eikä siihen tarvitse käyttää palvelusvapaa- tai muita operaation kanssa sovittuja vapaapäiviä.

Osa operaatioista myöntää asiantuntijoille erityisvapaata, joka perustuu operaation sisäisiin sääntöihin (esim. OPLAN). Mikäli tällaisen vapaan saaminen edellyttää lausuntoa Kriisinhallintakeskukselta, tulee asiantuntijan toimittaa Kriisinhallintakeskukselle operaation henkilöstöhallinnon ja sihteeristön/komentorakenteiden (esim. CPCC:n) kautta sähköpostin liitteenä seuraavat asiakirjat:

  • Operaation hakemuslomake tai sen puutteessa Kriisinhallintakeskuksen hakemuslomake vain digitaalisesti täytettynä
  • Mahdolliselta kolmannelta taholta tullut kutsu, selvitys tai muu puolto vapaan myöntämiselle

Virallinen erityisvapaapyyntö lähetetään operaatiolta sihteeristön/komentorakenteiden (esim. CPCC:n) kautta Kriisinhallintakeskukselle. Kriisinhallintakeskus lähettää hyväksytyn erityisvapaailmoituksen operaatiolle vastaavaa virallista kanavaa pitkin (esim. CPCC:n kautta).

Lähtökohtaisesti asiantuntija voidaan määrätä alla luetelluissa tapauksissa erityisvapaalle, joka kattaa varsinaiset tapahtumapäivät ja matkapäivät vain silloin, kun tapahtuma ei suoraan edellä tai seuraa palvelusvapaata:

  • painavasta ammatillisesta syystä (esimerkiksi kotimaan uraan liittyvä välttämätön ja ainutkertainen lyhyt koulutus)
  • oikeudellisesta velvoitteesta (esimerkiksi välttämättömänä todistajana oikeudenkäynnissä)
  • muusta asiantuntijasta riippumattomasta pakottavasta syystä, joka ei ole tarkoitettu hoidettavaksi muiden vapaiden puitteissa
  • Kriisinhallintakeskuksen aloitteesta tehty kutsu kouluttajaksi tai mentoriksi Kriisinhallintakeskuksen järjestämään perus-, perehdytys- tai muuhun koulutukseen. Kriisinhallintakeskus ilmoittaa asiasta virallista kanavaa pitkin operaatiolle ja maksaa komennukseen liittyvät matkat ja majoituksen, sekä olosuhdekorvauksen, jota operaatio ei erityisvapaan ajalta maksa

Sivutoimet

Siviilikriisinhallinnan asiantuntijat ovat skh-lain 6 § mukaan toiminnallisesti EU:n, kansainvälisen järjestön tai operaation toimeenpanijan alaisia. Skh-lain alainen palvelussuhde on asiantuntijoiden pääasiallinen työ tai toimi.

Lähetetyn henkilöstön osalta asiantuntijoiden työnjohto-oikeus on alistettu järjestölle tai operaation toimeenpanijalle, jolloin asiantuntijan mahdollisiin sivutoimiin edellytetään poikkeuksetta järjestön tai operaation kirjallista suostumusta. Työaikana tehtäviin sivutoimiin on ennen niiden aloittamista haettava Kriisinhallintakeskukselta sivutoimilupa. Pääsääntönä on, että työaikaa käytetään vain sekondeeraukseen liittyvien tehtävien hoitamiseen. Mikäli asiantuntija kuitenkin hakee sivutoimilupaa, voi tämän tehdä vapaamuotoisella hakemuksella sisältäen vähintään seuraavat seikat:

  • onko työaikana tehtäville sivutoimille operaation/vast. kirjallisesti (ja todennettavasti) antama hyväksyntä
  • sivutoimen laatu
  • sen vaatima työmäärä
  • sivutoimen kesto
  • sivutoimesta saatava korvaus

Työajan ulkopuolella tehtävistä sivutoimista on tehtävä sivutoimi-ilmoitus Kriisinhallintakeskukselle. Ilmoitus sivutoimista on tehtävä viipymättä, ja ilmoituksesta tulee ilmetä vähintään yllä mainitut sivutoimilupahakemukselta edellytettävät seikat.

 Kertausharjoitukset

Siviilikriisinhallintatehtävissä palvelevien ei tarvitse osallistua reservin kertausharjoituksiin. Mikäli asiantuntija saa kertausharjoituskutsun, kopio nimittämiskirjasta on syytä lähettää suoraan ao. aluetoimistolle vapautuksen saamiseksi siviilikriisinhallintapalveluksen perusteella. Mikäli asiantuntija erityisestä syystä kuitenkin päättää osallistua kertausharjoitukseen, johon hänet on määrätty, asiantuntijan tulee itse selvittää operaatiosta tai sihteeristöstä, onko hänen mahdollista saada vapaata kertausharjoituksen ajaksi. Sen jälkeen asiantuntijan tulee hakea virkavapautta Kriisinhallintakeskukselta kertausharjoitusta varten. Lähtökohtaisesti asiantuntijan palkka- ja muut etuudet maksetaan kertausharjoituksen ajalta reserviläispalkalla vähennettynä.

Kun otetaan huomioon siviilikriisinhallintapalveluksen luonne ja mahdollinen kriisinhallintaoperaatiolle tai sihteeristölle poissaolosta aiheutuva haitta, on kertausharjoituksiin osallistumiseen palvelussuhteen aikana syytä suhtautua pidättyvästi.

Matkakustannukset palvelussuhteen aikana

Palvelussuhteeseen nimitetty asiantuntija on oikeutettu jokaista alkavaa täyttä kuuden kuukauden palvelussuhteen jaksoa kohden yhteen edestakaiseen huoltolentoon eli matkaan palvelusmaasta asiantuntijan kotipaikkakunnalle tai sitä lähinnä sijaitsevalle lento-, rautatie- tai linja-autoasemalle taikka hänen työnantajansa päätoimipaikkaan Suomeen valtiolle edullisinta lentoreittiä käyttäen. Mikäli palvelussuhteen kesto on vähemmän kuin kuusi kuukautta, oikeutta huoltolentoon ei ole.

Huoltolento voidaan käyttää vain operaation myöntämän palvelusvapaan yhteydessä. Lennon tarkempi ajankohta on asiantuntijan itsensä päätettävissä, mutta matkan on alettava huoltolennon kertymäjakson (kuuden kuukauden ajanjakson) aikana, eikä lentoa voi siirtää toiselle jaksolle. Korvattavan lennon tarkoitus on antaa asiantuntijalle mahdollisuus käydä Suomessa hoitamassa henkilökohtaisia ja palvelussuhteeseen liittyviä asioita, kuten passin uusimista, terveystarkastuskäyntiä tai varustetäydennyksiä. Ainoastaan edestakainen lentomatka ja sisäministeriön asetuksen mukaiset Suomen sisäiset matkustuskulut korvataan. Matkaan liittyvät mahdolliset lisämatkatavara- tai muut maksut sekä matkan aikaiset majoituskustannukset kuuluvat olosuhdekorvauksella tai operaation maksamalla päivärahalla katettaviksi.

Jokaisen asiantuntijan tulee hoitaa palvelussuhteen alun lentoa lukuun ottamatta itse kaikki lentojärjestelyt matkatoimisto Carlson Wagonlit Travelin (CWT) kautta. Lento on varattava sähköpostitse osoitteesta ministry.fi@contactcwt.com ja laitettava samalla tiedoksi osoitteeseen logistics@cmcfinland.fi – otsikkorivillä ja viestin tekstikentässä on mainittava tunnus ”SKH”. Varauspyynnössä ilmoitetaan ainoastaan päivämäärät, jolloin asiantuntija lähtee (pyynnössä voi ilmaista sen, minkä ajankohdan jälkeen matka voisi alkaa) ja palaa toimialueelle, jonka jälkeen matkatoimisto varaa sopivimman reitin ja aikataulun.Matkatoimisto tekee tarjoukset lennoista, joista tulee valita halvin. Mikäli matka-aika kasvaisi kohtuuttomasti (yli vuorokauden) muihin vaihtoehtoihin verrattuna tai välilaskujen määrä on poikkeuksellisen suuri (esim. Kosovosta yli 2 välilaskua tai Afrikan maista yli 3 välilaskua), voidaan valita seuraavaksi kalliimpi vaihtoehto, jos hintaero ei ole merkittävä. ”Merkittävä” tarkoittaa tässä yhteydessä noin 25% kalliimpaa lentoa. Mikäli varauksessa em. ehtojen täyttymisen osalta tai muuten on jotain ongelmia, tulee asiantuntijoiden olla ensi tilassa yhteydessä osoitteeseen logistics@cmcfinland.fi. Katsomme kysymyksiä tapauskohtaisesti ja teemme päätöksen käytettävästä lennosta. CWT:n kautta voi tehdä myös Kriisinhallintakeskuksen korvaamaan edestakaiseen matkaan liittyvät junavaraukset. Linja-autolippuja ei ole toistaiseksi mahdollista varata matkatoimiston kautta, vaan ne korvataan matkalaskua vastaan.

Varausvahvistuksen jälkeiset muutokset kuten lentoajankohdan siirtäminen, jatkolentojen lisääminen tai lentovarauksen peruuttaminen sekä niistä aiheutuvat lisäkustannukset ovat kokonaisuudessaan asiantuntijan vastuulla, mutta niistä tulee ilmoittaa myös Kriisinhallintakeskukselle (logistics@cmcfinland.fi) epäselvyyksien välttämiseksi. Mikäli asiantuntija tekee matkoihin omatoimisia kustannuksia aiheuttavia muutoksia, ilmoittamatta näistä Kriisinhallintakeskukselle, voidaan muutos- ja lisäkulut laskuttaa asiantuntijalta.

Kriisinhallintakeskuksen maksamien lentojen yhteydessä ei tule käyttää henkilökohtaista kanta-asiakas- tai etukorttia (Finnair Plus jne.).

Jatkonimitys

Kaikki kriisinhallintatehtävät ovat luonteeltaan määräaikaisia. Asiantuntija asetetaan yleensä enintään vuoden jaksoissa EU:n, kansainvälisen järjestön tai muun kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan palvelukseen.

Kriisinhallintakeskus pyrkii kouluttamaan ja lähettämään tehtäviin asiantuntijoita, jotka pitkällä tähtäimellä vahvistavat Suomen kykyä vastata kansainvälisiin asiantuntijapyyntöihin ulkoministeriön määrittämillä osaamisalueilla ja tasoilla.

Kriisinhallintakeskuksen tavoite on tukea asiantuntijoiden urakehitystä ja omaehtoista työllistymistä kansainvälisissä tehtävissä sekä kontrolloida tehtävien aiheuttamaa fyysistä ja psyykkistä rasitusta. Asiantuntijan palvelussuhde kenttäoperaatioihin sijoittuvissa tehtävissä voi kestää ainoastaan poikkeustapauksessa yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta. Korkean riskin operaatioalueille (Irak ja Afrikka (pl. Marokko, Algeria, Tunisia, Mauritania, Egypti ml. Siinain niemimaa ja Etelä-Afrikka)) sijoittuvissa siviilikriisinhallintatehtävissä sekä EUMM Georgia- ja EUM Armenia -operaation monitor -tehtävissä tehtäväkohtainen enimmäispalvelusaika on lähtökohtaisesti kaksi vuotta. Sihteeristötehtävissä palvelevien palvelussuhteen enimmäiskesto on neljä vuotta.

Mikäli ulkoministeriö päättää, että Suomen osallistumista johonkin operaatioon supistetaan, tulee tehty päätös vaikuttamaan myös Kriisinhallintakeskuksen jatkonimityksiin.

Vastaavasti, jos EU tai kansainvälinen järjestö päättää poliittisista tai muista syistä supistaa operaation kokoa joko mandaattikauden päättyessä tai kesken mandaatin niin, että tietyt tehtävät lakkaavat, eivät ko. tehtäviin sekondeerattujen henkilöiden sekondeeraukset jatku, vaikka Kriisinhallintakeskus olisi jo itsessään hyväksynyt jatkot.

Jatkohalukkuus ja suoriutuminen tehtävissä

Kansallisen siviilikriisinhallinnan henkilöstösuunnittelun näkökulmasta Kriisinhallintakeskuksen on tarpeen olla tietoinen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiantuntijoiden omista suunnitelmista palvelussuhteen kokonaiskeston suhteen. Tämän vuoksi jokaisen jatkonimitystä tavoittelevan on toimitettava Kriisinhallintakeskukselle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kansallinen jatkohakemuslomake (tai sitä sisällöltään vastaava operaation asiakirja). Tietoa käytetään pelkästään henkilöstösuunnitteluun ja tilanteen muuttuessa myöhemmin lähetetty lomake kumoaa aina edellisen. Hakemuksen liitteenä tulee olla operaation lähimmän esihenkilön tekemä viimeisin henkilöarviointi.

Uuden tehtävän hakeminen operaatiossa

Uusiin tehtäviin siirtymisestä on syytä keskustella asiantuntijan esihenkilöiden kanssa ja pitää yhteyshenkilö tietoisena suunnitelmista. Kriisinhallintakeskus pyytää operaation kansalliselta yhteyshenkilöltä kommentteja avattavista tehtävistä operaation avattua haun. Asiantuntijan tulee ilmoittaa kiinnostuksestaan hakeutua toiseen tehtävään operaation kansalliselle yhteyshenkilölle tässä yhteydessä. Myös sellaiset tehtävät, joita jo palvelussuhteessa olevat asiantuntijat aikovat hakea, avataan pääsääntöisesti julkiseen hakuun.

Tehtävän muuttuminen

Operaatioon valittujen asiantuntijoiden tehtävä voi muuttua palvelussuhteen aikana. Operaatio voi siirtää (pääsääntöisesti pyydettyään asiantuntijan itsensä ja sekondeeraavan maan suostumusta) asiantuntijan uuteen tehtävään tai asemapaikkaan. Asiantuntija voi myös itse hakea operaatiossa ollessaan uutta avoimeksi tullutta tehtävää. Kiinnostuksesta hakeutua uuteen tehtävään tulee ilmoittaa kansallisen yhteyshenkilön kautta Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikölle. Asiantuntijoita kannustetaan hakeutumaan vaativampiin sekä omaa osaamista ja mielenkiintoa paremmin vastaaviin tehtäviin operaation sisällä.

Mikäli tehtävä muuttuu olennaisesti tai muuten kuin tilapäisesti palvelussuhteen aikana, tehtävän vaativuus arvioidaan tarvittaessa uudestaan. Edellytyksenä arvioinnille on operaation toimeenpanijan Kriisinhallintakeskukselle lähettämä virallinen vahvistus ja uusi tehtävänkuva. Kriisinhallintakeskus arvioi uuden tehtävän palkkaluokan tämän vahvistuksen tietojen perusteella.

Mikäli operaatio omien sisäisten järjestelyjensä vuoksi siirtää asiantuntijan pysyvästi uuteen tehtävään, uuden tehtävän vaativuus arvioidaan heti siirron toteuduttua. Siinä tapauksessa, että uusi tehtävä kuuluu matalampaan palkkaluokkaan kuin nykyinen, palkkaus muuttuu kuitenkin vasta voimassa olevan nimitysjakson päätyttyä.

Mikäli tehtävän vaativuus pysyy samana, ei uuteen tehtävään siirtyminen aiheuta muutoksia asiantuntijan palkkaluokkaan. Siirtyminen asiantuntijatehtävästä toiseen saman yksikön sisällä ei lähtökohtaisesti vaikuta palkkaluokkaan, ellei esimerkiksi esihenkilövastuu olennaisesti muutu.

Asiantuntija voi pyytää tehtävän palkkaluokan uudelleenarvioinnin vireille saattamiseksi Kriisinhallintakeskukselta hakemuslomakkeen, jonka perusteella asia otetaan käsiteltäväksi. Asian ratkaisemiseksi edellytetään:

  • virkatietä lähetetty valintakirje tai operaation virallinen ilmoitus tehtävän muutoksesta
  • uusi virallinen tehtävänkuvaus
  • vanha virallinen tehtävänkuvaus (johon haettu ja Kriisinhallintakeskus nimittänyt)
  • organisaatiokaavio, josta käy ilmi aiempi ja nykyinen tehtävän asema sekä muiden mahdollisesti samassa operaatiossa työskentelevien asiantuntijoiden asema
  • vapaamuotoinen selvitys tehtävien muutoksesta

Sijaistaminen (tehtävän hoitaminen varsinaisen haltijan ollessa estyneenä esimerkiksi loman, sairaus- tai äitiysloman, virkavapaan tai operaatiolta poislähdön vuoksi) tai vapaaehtoinen lisätehtävien hyväksyminen oman toimen ohelle ei ole peruste palkkaluokan korotukselle. Mikäli asiantuntija kuitenkin nimitetään virallisesti sijaisuuden päätteeksi sijaistettuun tehtävään, palkkaluokan korotus voidaan tehdä takautuvasti sijaisuuden alusta alkaen.

Terveystarkastus palvelusaikana

Asiantuntijan tulee käydä palvelussuhteen aikana noin vuoden välein terveystarkastuksessa. Lausunto on toimitettava kansallisen jatkohakemuksen yhteydessä tai myöhemmin sitä täydentämään.

Kriisinhallintakeskus korvaa tarkastuksesta koituvat kustannukset, mutta ei matkakustannuksia koti- tai ulkomailla, pois lukien normaalit huoltolennot, joiden yhteyteen tarkastus tulee pyrkiä ajoittamaan.

Operaation pyynnöstä sekä ulko- ja sisäministeriön erityispäätöksellä joihinkin tehtäviin nimitystä voidaan jatkaa tavanomaista enimmäiskestoa pidemmälle. Tällöin edellytetään normaalin lääkärintarkastuksen lisäksi korkean riskin operaatioissa psykologin lausuntoa, joka voidaan sisällyttää normaaliin palveluskelpoisuusarviointiin.

Olosuhdekorvaus

Palvelussuhteeseen nimitetyt ovat saaneet, sihteeristötehtävissä olevia lukuun ottamatta, kiinteää 15 euron olosuhdekorvausta. Tätä 15 euron olosuhdekorvausta maksetaan ainoastaan ennen 1.1.2024 palvelussuhteeseen nimitetyille asiantuntijoille, ja heillekin 31.10.2024 saakka. Operaation maksamat etuudet eivät heidän osaltaan lähtökohtaisesti vaikuta Suomesta maksettavan olosuhdekorvauksen suuruuteen.

Mikäli operaatio ei maksa lainkaan päivärahaa tai vastaavaa korvausta tai maksettu korvaus ei ole riittävä, asiantuntijalle maksetaan siviilikriisinhallinta-asetuksessa mainittu täydentävä olosuhdekorvaus. Kenttäoperaatioissa täydentävä olosuhdekorvaus maksetaan kiinteän 15 euron korvauksen lisäksi. Operaatioissa, joiden osalta maksetaan täydentävää olosuhdekorvausta, asiantuntijalla on ilmoitusvelvollisuus operaatiosta saatujen taloudellisten etujen muutoksista.

Olosuhdekorvauksella katettavia menoja ovat muun muassa tehtävästä tai paikallisista olosuhteista aiheutuvat erityiset kustannukset ja lisääntyneet elinkustannukset, kuten majoitus koko palvelussuhteen ajan, ruoka sekä huoltolentoihin liittyvät maakuljetuksista ja maan sisäisistä lennoista aiheutuvat kustannukset.

Olosuhde- ja muut korvaukset ovat sidottuja toimialueella oleskeluun. Mikäli poissaolo ylittää muusta syystä kuin palvelusvapaasta 30 vuorokautta, olosuhde- ja muihin korvauksiin ei siltä osin ole oikeutta. Erityisestä syystä voidaan kuitenkin korvata toimialueella olevasta vuokra-asunnosta aiheutuvia kohtuullisia kuluja 30 vuorokauden jälkeenkin.

Siviilikriisinhallintalain mukaan asiantuntijan on ilmoitettava viipymättä Kriisinhallintakeskukselle muusta kuin palvelusvapaasta johtuvasta 30 vuorokautta ylittävästä poissaolosta operaation toimialueelta osoitteeseen logistics@cmcfinland.fi.

Muiden kustannusten korvaaminen

Asiantuntijalla voi olla oikeus saada korvausta tehtävien hoitamisesta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista. Siviilikriisinhallintatehtävien monimuotoisuuden vuoksi Kriisinhallintakeskukselle ei ole kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaista huolehtia operaation toimeenpanijan edellyttämien varusteiden hankkimisesta keskitetysti. Asiantuntijalle korvataan näissä erikseen ohjeistetuissa tapauksissa varusteiden hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

Siltä osin, kun EU:n, muun kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan maksama korvaus on tarkoitettu korvaamaan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kustannukset, palvelussuhteessa olevalla henkilöllä ei ole oikeutta saada korvausta Kriisinhallintakeskukselta.

Asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvaus

Lain siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan (1287/2004) ja sisäministeriön asetuksen (1388/2018) mukaan sihteeristötehtävissä toimivilla on oikeus hakea asunto-, koulutus- ja päivähoitokorvauksia.

Asuntokorvauksena voidaan maksaa sihteeristön sijaintipaikalla asumisesta asunnon vuokra sekä asuntoon liittyvät kiinteät kulut, jotka eivät määräydy henkilön oman kulutuksen mukaan. Lisäksi asuntokorvauksena voidaan maksaa väliaikaisesta hotelli- tai muusta asumisesta aiheutuvat välttämättömät asumiskustannukset silloin, kun asuntokorvaukseen oikeuttava asunto ei ole henkilön käytettävissä. Asuntokorvaukseen on säädetty omavastuuosuus sekä sihteeristösijaintipaikan mukainen vuokrakatto, jotka otetaan huomioon korvauslaskennassa.

Sihteeristötehtävässä olevalla, jonka toimikausi kestää vähintään yhden vuoden, on oikeus saada korvaus hänen mukanaan seuraavan lapsen esi- ja perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta sekä ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Kohtuulliset kustannukset ja muut ehdot, mukaan lukien omavastuuosuudet määritellään sisäministeriön asetuksella. Oikeus koulutuskorvaukseen alkaa lukuvuoden alusta sinä kalenterivuonna, jonka aikana lapsi täyttää viisi vuotta ja päättyy sen lukukauden lopussa, jonka aikana lapsi täyttää 20 vuotta.

Sihteeristötehtävässä olevalla on oikeus saada korvaus hänen mukanaan seuraavan lapsen päivähoidosta aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. Päivähoitokorvauksena voidaan maksaa kolme vuotta täyttäneen lapsen päivähoitopaikan perimät hoitomaksut ja vastaavat välttämättömät maksut korvauksen enimmäismäärään asti siltä osin kuin ne ylittävät omavastuuosuuden. Kohtuulliset kustannukset ja muut ehdot, mukaan lukien omavastuuosuudet määritellään sisäministeriön asetuksella.

Vakuutusturva

Työtapaturmavakuutus

Kriisinhallintakeskuksen lähettämiin siviilikriisinhallinnan asiantuntijoihin sovelletaan heidän palvelussuhteensa aikana, mukaan lukien palvelusvapaat, lakia tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä (1522/2016).

Vahinkotapahtuman (tapaturma tai palvelussairaus) korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Valtiokonttori maksaa mahdolliset korvaukset palvelussuhteen päättymisen jälkeen, pois lukien sairaanhoitokulut, jotka voidaan erityisestä syystä korvata myös palveluksen aikana, ellei henkilö saa korvausta muualta.

Korvausmenettely työtapaturmissa

Valtion työssä sattuneen tapaturman johdosta maksetaan korvaus valtion varoista. Korvaukset maksaa Valtiokonttori. Muista kuin vähäisistä työtapaturmista on aina ilmoitettava viipymättä operaation lisäksi myös Kriisinhallintakeskukselle. Ennen kotimaan lääkintäpalveluihin turvautumista on täytettävä tapaturmailmoitus Valtiokonttorin verkkosivuilla, sotilastapaturma-lomakkeella (Palvelustapaturmat – Sähköinen asiointi – Valtiokonttori) Työtapaturma ei ole este tehtävässä jatkamiselle, elleivät operaation säännöt tai tekemät päätökset toisin määrää.

Valtion matkavahinkoturva

Valtion matkavahinkoturva (Valtion matkavahinkoturva – Valtiokonttori) koskee matkoja, joita valtioon palvelussuhteessa oleva tekee tehtäviensä hoitamista varten ulkomaille. Turva kattaa myös matkat varsinaisen kohdemaan ulkopuolelle ja on voimassa ilman alueellista rajoitusta. Turva koskee siten myös palvelusvapaita ja palveluksen aikana tehtyjä vapaa-ajan matkoja. Turva on toissijainen suhteessa muuhun palvelussuhteeseen perustuvaan lakisääteiseen turvaan.

Ympärivuorokautisesta lääketieteellisestä tuki- ja neuvontapalvelusta huolehtii Falck Global Assistance. Falckin matkahätäpalvelun puhelinnumero on +358 295 50 3777 tai +358 9 6829 1900. Voit myös hakeutua suoraan hoitoon Falckin sopimuslääkärille, jotka laskuttavat useissa tapauksissa suoraan Valtiokonttoria. Falckin sopimuslääkärit löydät Valtiokonttorin matkaturvasovelluksesta Safeture.

Matkavahinkoturvan tarkemman sisällön voit katsoa säädöksestä, Laki valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta, 530/2017.

Operaation tarjoama vakuutusturva

Operaation mahdollisesti tarjoamat vakuutukset ovat operaatiokohtaisia ja niiden vakuutusehdosta ja korvauksista saa tietoa itse operaatiosta.

Ryhmähenkivakuutus

Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua hänen omaisilleen voidaan maksaa virka- ja työehtosopimukseen perustuvaa työntekijän ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua. Asiantuntijat kuuluvat ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun piiriin. Edun myöntää hakemuksesta Valtiokonttori. Edun suorittamista varten on Valtiokonttorille toimitettava sen vahvistaman lomakkeen mukainen hakemus. Voimassa olevien säännösten mukaisesti tukea tulee hakea viimeistään kymmenen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana edunjättäjä on kuollut.

Jos palvelussuhteessa olleen kuoltua hänen oikeudenomistajillaan on oikeus Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai operaation toimeenpanijan saman palvelussuhteen perusteella kuolemantapauksen johdosta maksamaan korvaukseen, edellisessä kappaleessa mainittua korvausta maksetaan vain siltä osin kuin se on oikeus Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai operaation toimeenpanijan maksamaa korvausta suurempi.

Eläkeoikeus

Asiantuntijoiden eläkeoikeus määräytyy julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukaisesti eli lähtökohtaisesti eläkettä karttuu 1,5 prosenttia kunkin vuoden eläkkeen perustana olevista työansioista.

Jos asiantuntija on sotilasvirasta virkavapaalla, voidaan hänen siviilikriisinhallintapalvelussuhteesta saatu työansio ottaa huomioon hänen sotilaseläkettään määrättäessä.

Kouluttautuminen palvelussuhteen aikana

Kriisinhallintakeskus rohkaisee asiantuntijoita hyödyntämään niin operaation kuin muiden tahojen tarjoamia kouluttautumismahdollisuuksia palvelussuhteen aikana tukemaan tehtävissä suoriutumista. Kuten missä tahansa työpaikassa, hallinnolliset ja käytännön järjestelyt tulee sopia esihenkilön ja operaation kanssa. Palvelussuhteen aikana asiantuntijoiden koulutus on ensisijaisesti operaation vastuulla, mutta asiantuntijat voivat hakeutua syventäviin koulutuksiin myös Kriisinhallintakeskuksen kautta, mikäli operaatio ei tarjoa mahdollisuutta kouluttautua.

Kotiutuminen

Palvelussuhteen päättyminen

Irtisanoutuminen

Siviilikriisinhallintalain mukainen julkisoikeudellinen palvelussuhde on aina määräaikainen ja päättyy normaalisti nimittämiskirjassa määrättynä aikana. Mikäli asiantuntija haluaa päättää palvelussuhteen aikaisemmin, noudatetaan valtion virkamieslain säännöksiä virkasuhteen päättämisestä.

Irtisanoutumisaika on asiantuntijan irtisanoutuessa yksi kuukausi, paitsi jos palvelussuhde on kestänyt enintään vuoden, jolloin se on 14 päivää. Palvelussuhde voidaan sopia päättymään noudattamatta irtisanoutumisaikaa molempien osapuolten sopimuksella.

Irtisanoutumisesta on hyvä sopia etukäteen operaation kanssa. Asiantuntijan tulee toimittaa eroilmoitus myös Kriisinhallintakeskukseen.

Irtisanominen

Valtion virkamieslain 7 luku säätää palvelussuhteen päättymisestä. Virkamiehestä johtuvan syyn on oltava erityisen painava, jotta virkasuhde voidaan irtisanoa tai purkaa.

Valtion virkamieslaki (27 §) säätää perusteet myös virkamiehen taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvaan irtisanomiseen. Irtisanomisen perusteena voi olla paitsi virkamiehen työn konkreettinen väheneminen myös viraston työntarjoamisedellytysten heikentyminen.

Lähetetty asiantuntija edustaa myös Suomea ja toiminta kansainvälisissä tehtävissä edellyttää nuhteettomuutta. Tehtävien luonteen vuoksi asiantuntijoilla on korostettu velvollisuus noudattaa sekä Kriisinhallintakeskuksen että operaation Code of Conduct -määräyksiä, sääntöjä ja käyttäytymisohjeita. Näiden rikkominen voi johtaa palvelussuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen.

Kriisinhallintakeskuksen irtisanoessa henkilön irtisanomisaikaan ei vaikuta muu kuin siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettu yhtäjaksoinen palvelusuhde. Virkamieslain mukaan irtisanomisaika on

  • 1kk, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
  • 2kk, jos palvelussuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään viisi vuotta
  • 3kk, jos palvelussuhde on jatkunut yli viisi vuotta

Tapauksissa, joissa valtion virkamieslain tai siviilikriisinhallintalain irtisanomisperusteet eivät täyty, mutta asiantuntija ei kuitenkaan voi jatkaa palvelustaan, voidaan palvelussuhteessa oleva siirtää ulkomaan kriisinhallintatehtävästä valtion virkamieslain mukaiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen hänen työnantajansa päätoimipaikkaan palvelussuhteensa loppuun asti, jos hän tähän suostuu tai jos tähän on painavia syitä.

Tehtävän lakkaaminen

Kriisialueilla toimiva siviilihenkilöstö voi esimerkiksi turvallisuustilanteen olennaisen muuttumisen takia joutua poistumaan toimialueelta, ja äärimmäisessä tapauksessa kriisinhallintaoperaatio saatetaan jopa keskeyttää toistaiseksi tai pysyvästi. Operaatio voi myös joutua supistamaan henkilömääräänsä, jolloin osa tehtävistä saattaa lakata asiantuntijan sekondeerauksen aikana. Asiantuntijoiden poikkeuksellisen aseman takia on säädetty, että valtion virkamieslain säännösten lisäksi palvelussuhde voidaan irtisanoa, jos tehtävä johon henkilö on asetettu, lakkaa, Suomen kansallista osallistumista kriisinhallintaan supistetaan tai osallistuminen lopetetaan. (Siviilikriisinhallintalaki 16 §).

Yleinen eroamisikä

Kriisinhallintakeskuksen sekondeeraa asiantuntijoita hyvin erilaisiin siviilikriisinhallintatehtäviin. Jotkut – erityisesti siviilikriisinhallinnan johtotehtävät – vaativat asiantuntijalta erittäin monipuolista ja pitkää kokemusta. Siviilikriisinhallintatehtävissä ei sovelleta valtion virkamieslain mukaista 68-70 vuoden yleistä eroamisikää. Tämän vuoksi myös eroamisiän saavuttaneet, muuten soveltuvat hakijat voidaan asettaa ehdolle asiantuntijatehtäviin kokonaisharkinnan perusteella. Huomioitavaa kuitenkin on, että EU:n uusimpien asiantuntijavaatimusten mukaisesti tehtäviin ei suositella lähetettävän jäsenmaan yleisen eläkeiän ylittäneitä asiantuntijoita ja valinnan todennäköisyys on käytännössä osoittautunut pieneksi.

Ilmoitus palvelussuhteen päättymisestä

Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijalle noin kuukausi ennen palvelussuhteen päättymistä täytettäväksi ilmoituksen palvelussuhteen päättymisestä, jonka tarkoituksena on ilmoittaa asiantuntijoiden palkanmaksua hoitavalle palvelukeskukselle asiantuntijan palvelussuhteen päättymisestä sekä määrittää muille kuin valtion taustavirassa oleville asiantuntijoille palvelussuhteen aikana kertyneen vuosilomakorvauksen määrä. Valtion taustavirassa olevalle asiantuntijalle kertyviä vuosilomia hallinnoi hänen taustatyönantajansa myös siviilikriisinhallintatehtävän aikana. Asiantuntija on myös velvollinen hyvissä ajoin ilmoittamaan Kriisinhallintakeskukselle tehtävänsä päättymisestä nimittämiskirjasta poikkeavalla tavalla.

Työtodistukset

Kriisinhallintakeskus antaa asiantuntijalle palvelusaikatodistuksen. Kriisinhallintakeskus ei pyydä operaatiolta todistusta työtehtävistä eikä työn laadusta (henkilöarviointi), vaan tällaisen todistuksen hankkiminen on asiantuntijan vastuulla.

Lomakorvaukset ja -raha

Kriisinhallintaan osallistuvalla siviilihenkilöstöllä ei ole mahdollisuutta pitää vuosilomaa palvelussuhteen kestäessä, joten heille joko maksetaan palvelussuhteen perusteella vuosilomalain mukainen vuosilomakorvaus tai lomat siirretään pidettäväksi tai korvattavaksi taustatyöantajalle.

Muulle kuin valtion palveluksessa olevalle henkilölle suoritetaan lomakorvausta. Vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää kohti 1/21 täydestä koko kuukausipalkasta. Lomarahaa ei tässä tapauksessa makseta.

Kriisinhallintakeskus pyrkii maksamaan kertyneen lomakorvauksen noin vuoden välein. Maksu voidaan kuitenkin tehdä vain nimitysjakson päättyessä.

Logistiikka

Kotiutuvalle asiantuntijalle lähetetään tuontiohje tarvittavine liitteineen, jossa selvitetään rajoitukset ja menettelyt koskien muuttotavaroiden ja lainavarusteiden tuontia Suomeen. Kriisinhallintakeskus korvaa palvelussuhteen päättyessä matkan toimialueelta kotipaikkakunnalle Suomeen. Jos henkilön virallinen asuinmaa on muu kuin Suomi, korvataan paluumatka henkilön kotimaahan.

Kotiutumislento toimialueelta kotipaikkakunnalle pitää varata itse (pois lukien YK:n operaatioissa palvelevat asiantuntijat) suoraan matkatoimisto CWT:ltä. Lentomatkat tulee varata siten, että saapuminen kotipaikkakunnalle tapahtuu viimeisen palvelussuhteen päivän aikana. Varaaminen tulee tehdä sähköpostitse ja koodi ”SKH” tulee mainita sekä sähköpostin otsikkorivillä että tekstikentässä. Kriisinhallintakeskuksen logistiikka (logistics@cmcfinland.fi) tulee lisätä viestin kopiosaajaksi. Jos lennon hinta on poikkeuksellisen korkea, logistiikka reagoi varaukseen muiden lentovaihtoehtojen selvittämiseksi. Logistiikka aloittaa lisäksi valmistelut mahdollisten muuttotavaroiden ja/tai lainavarusteiden lähettämiseksi toimialueelta Suomeen kuriiripalvelulla tai matkatavaroina riippuen siitä, kumpi vaihtoehto on kulloinkin kustannustehokkaampi.

Kriisinhallintakeskuksen maksamien lentojen yhteydessä ei tule käyttää henkilökohtaista kanta-asiakas- tai etukorttia (Finnair Plus jne.).

Terveystarkastus

Lääkärintarkastus ja psykologin haastattelu

Kriisinhallintakeskus edellyttää, että kaikki palvelussuhteen päättävät asiantuntijat käyvät Suomessa työterveyshuollon paluuterveystarkastuksessa kuukauden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä. Tarkastuksen voi suorittaa ulkomailla vain poikkeustapauksissa ja etukäteen Kriisinhallintakeskuksen ja Terveystalon kanssa sopimalla. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että asiantuntija palaakotimaahan työkykyisenä. Kaikilla palaavilla asiantuntijoilla on mahdollisuus käydä psykologin paluuhaastattelussa. Samalla määritellään myös mahdollisen psykologisen tuen tarpeellisuus. Kriisinhallintakeskus ei saa tietoa siitä, kuka kotiutuvista on käynyt psykologin vastaanotolla.

Palvelussuhteen päätyttyä terveystarkastuksen jälkeen päätösvalta jatkohoidosta (esim. leikkaukset, toimenpiteet ja/tai fysikaaliset hoidot) ja kustannusten korvaamisesta on Valtiokonttorilla, mikäli kyseessä on työtapaturma tai työstä johtuva sairaus. Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöassistentti avustaa tarvittaessa korvaushakemuksen tekemisessä.

Terveystarkastusaika tulee sopia työterveyshoitajan kanssa puhelimitse (0400 887 896) tai sähköpostitse (ulkomaat@terveystalo.com).

Palvelussuhteen jälkeinen aika

Palvelussuhteen aikana työterveyshuolto hoidetaan Suomessa ensisijaisesti Terveystalon toimipisteissä.

Siviilikriisinhallintatehtävästä kotiutumisen jälkeen asiantuntija voi hakea apua esimerkiksi psyykkisten oireiden, stressin tai sopeutumisvaikeuksien johdosta psyykkisen tuen palveluiden kautta. Valtiokonttori korvaa kriisinhallintatehtävässä palvelleelle psyykkisen tuen kustannukset lähtökohtaisesti vuoden ajan. Hoidon tarpeen arvioimiseksi asiantuntijan tulee olla ensi vaiheessa yhteydessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatrian poliklinikkaan, joka toimii tuen valtakunnallisena koordinaattorina (puh. 09-47173511/Meilahden sairaala-alue, Tukholmankatu 8F, rakennus 19). Asiantuntija ei tarvitse lähetettä tai maksusitoumusta hoidon tarpeen arviota varten, vaan arvio on asiantuntijalle ilmainen ja myös siitä aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset korvataan Valtiokonttorin toimesta.

Varustepalautukset

Lainavarusteet palautetaan viimeistään kuukauden kuluttua operaatiosta kotiutumisen jälkeen Kriisinhallintakeskukselle Helsinkiin. Tarkemman ohjeistuksen saa kotiutumisen lähestyessä Kriisinhallintakeskuksen logistiikalta. Kertakäyttöisiä käytettyjä varusteita kuten hengityssuojain, vaatteet, jalkineet ym. sekä makuupussi ei tarvitse palauttaa, kuten ei myöskään Terveystalolta saatuja lääkkeitä tai ensiapupakkauksia.

Lainavarusteiden määrissä esiintyneet puutteet tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen kotiutumista Kriisinhallintakeskuksen logistiikalle. Asiantuntija voi joutua korvaamaan huolimattomuudesta johtuen vaurioituneen tai kadonneen varusteen. Mahdollisen varustelaatikon sisäpuoli on myös pestävä ennen lainavarusteiden palauttamista.

Satelliitti- ja matkapuhelimen muisti on ennen palauttamista tyhjennettävä henkilökohtaisista yhteystiedoista ja tekstiviesteistä. Satelliittipuhelimeen PIN-koodin tulee olla 1111. Satelliitti- ja matkapuhelimen mukana on palautettava kaikki oheisvarusteet (esim. laturit, lisäantennit), jotka Kriisinhallintakeskus on laitteen mukana luovuttanut. Kotiutuva asiantuntija on velvollinen korvaamaan Kriisinhallintakeskukselle kaikki puuttuvat oheisvarusteet.

Asiantuntijan käytössä mahdollisesti olevan Kriisinhallintakeskuksen tietokoneen kiintolevy tyhjennetään aina operaation jälkeen ennen uudelleenkäyttöä. Jos tietokoneeseen on tehty laina-aikana muutoksia, jotka estävät palautuksen jälkeen tehtävän alustuksen ja alustukseen tarvitaan ulkopuolisen tahon apua, asiantuntija on velvollinen korvaamaan toimenpiteestä aiheutuneet kulut.

Passi

Asiantuntijan on palautettava virka-/diplomaattipassinsa operaatiosta paluun jälkeen viipymättä Kriisinhallintakeskukselle, joka välittää sen edelleen ulkoministeriön virkapassiyksikköön. Passi on mahdollista palauttaa lainavarusteiden palautuksen yhteydessä.

Palautetilaisuus

Kriisinhallintakeskuksen järjestämään palautetilaisuuteen osallistuminen on viimeinen vaihe asiantuntijan tehtävässä. Palautilaisuudessa saadun palautteen perusteella Kriisinhallintakeskus kehittää toimintaansa palvelemaan paremmin siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita ja laajemmin siviilikriisinhallinnan alaa. Kriisinhallintakeskus on kiinnostunut kuulemaan asiantuntijan näkemyksiä mm. operaation, rekrytoinnin, yhteyshenkilön kautta tapahtuvan yhteydenpidon toimivuudesta sekä koulutuksen ja operaation vaikuttavuudesta.

Tavoitteena on, että asiantuntija osallistuu ensimmäiseen mahdolliseen tilaisuuteen. Tilaisuuteen lähetetään kutsu noin kaksi kuukautta ennen tilaisuuden järjestämistä. Mikäli asiantuntija ei pysty osallistumaan hänen paluutaan seuraaviin palautetilaisuuksiin ja asiantuntijan paluusta on kulunut merkittävä aika, Kriisinhallintakeskus arvioi tapauskohtaisesti, kutsutaanko asiantuntijaa enää ko. palvelussuhteeseen liittyvään palautetilaisuuteen. Kutsun yhteydessä lähetetään myös asiakastyytyväisyys- ja henkilöstöhallinnon loppukysely, joihin asiantuntijan tulisi vastata. Kyselyillä kerätään tietoa Kriisinhallintakeskuksen palvelujen ja toiminnan kehittämiseen.

Kriisinhallintakeskus korvaa kotimaan matkat julkisten kulkuneuvojen hinnoittelun mukaisesti, sekä järjestää osallistujien majoitukset ja ruokailut ja kattaa niiden kulut. ja Rajavartiolaitoksen esikuntaa pyydetään komentamaan toimialansa henkilöstö tilaisuuteen. Tilaisuuteen osallistujat vakuutetaan tapaturmavakuutuksella.

Yhteydenpito taustatyönantajaan

Kansainvälisissä tehtävissä palvelevien ja niistä palaavien virkahenkilöiden suositellaan olevan hyvissä ajoin ennen paluutaan yhteydessä omaan taustaorganisaatioonsa ja keskustelevan palvelusyksikkönsä kanssa Suomeen paluuseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Ajankohtainen tietämys asiantuntijan paluusta taustatyönantajaorganisaatioon Suomessa on palaavan työntekijän etujen mukaista ja se helpottaa paluuseen liittyvien hallinnollisten järjestelyjen tekemistä työyhteisössä.

Avoimet siviilikriisinhallinnan tehtävät

Verkkosivuiltamme löydät ne siviilikriisinhallinnan ja vaalitarkkailun avoimet tehtävät, joihin hakeutuminen on auki suomalaisille ehdokkaille.

Accessibility