Tietoa hakeutumisesta

Etusivu / Kansainvälisiin tehtäviin / Siviilikriisinhallintatehtävät / Tietoa hakeutumisesta

Rekrytointiprosessi

Rekrytointiprosessi käynnistyy siitä, kun operaatio tai kansainvälinen järjestö avaa hakukierroksensa, jonka jälkeen Kriisinhallintakeskus tekee esityksen avattavista sekondeerattavista tehtävistä ulkoministeriölle. Esitystä varten Kriisinhallintakeskus pyytää lausuntopyynnöt niin operaatiolta kuin tarvittavilta sidosryhmiltä. Suomessa ulkoministeriö tekee päätöksen siitä, mihin siviilikriisinhallinnan operaatioihin osallistutaan ja esityksen perusteella päätöksen siitä, mitä tehtäviä avataan kansalliseen hakuun. Tämä tarkoittaa sitä, että Kriisinhallintakeskus ei aina hae ehdokkaita kaikkiin operaatioiden tai organisaatioiden hakukuulutuksissa julkaisemiin sekondeerattaviin tehtäviin.

Kansallinen hakuprosessi

Kriisinhallintakeskus julkaisee verkkosivuillaan ja sähköpostilistansa kautta ulkoministeriön päätöksen mukaiset tehtävät kansalliseen hakuun. Kaikista Kriisinhallintakeskuksen verkkosivuilla julkaistavista avoimista tehtävistä lähetetään samanaikaisesti tieto sähköpostilistalle liittyneille. Näin varmistetaan, että sähköpostilistalle liittyneet saavat ensisijaista tietoa siviilikriisinhallintaoperaatioista ja niiden kautta avoinna olevista tehtävistä. Sähköpostilistalle voit liittyä täällä.

Kansallisessa hakuilmoituksessa on aina operaation määräpäivää aikaisempi määräpäivä, koska kansallinen valintamenettely vie aikaa. Hakuilmoituksissa on aina julkaistu tehtävien tehtävänkuvaukset, jotka ovat pääsääntöisesti operaation tai kansainvälisten järjestöjen laatimia. Hakuilmoituksella ilmoitetaan myös operaatiokohtaiset yleiset hakukriteerit ja tehtävänkuvauksissa tehtäväkohtaiset hakukriteerit.

Kriisinhallintakeskus käy hakemukset läpi ja arvioi, kuka hakijoista on soveltuvin ja kenellä on parhaat mahdollisuudet tulla valituksi avoimeen tehtävään. Kriisinhallintakeskuksella on mahdollisuus asettaa useampi kuin yksi ehdokas tehtävään.

Asiantuntijat voivat hakeutua ja tulla asetetuksi ehdolle useampaan kuin yhteen tehtävään ja operaatioon kerrallaan. Tapauksissa, joissa asiantuntija on samanaikaisesti ehdolla useampaan operaatioon ja on saanut myönteisen valintapäätöksen yhdestä operaatiosta, on asiantuntijan operaation asettaman määräajan sisällä ilmoitettava, ottaako hän tehtävän vastaan. Mikäli hän ottaa tehtävän vastaan, Kriisinhallintakeskus peruuttaa, kyseisen henkilön kanssa keskusteltuaan, asiantuntijan muut ehdokkuudet.

Asiantuntijat voivat hakeutua uusiin siviilikriisinhallintatehtäviin välittömästi palvelussuhteensa päätyttyä tai jopa sen aikana. Kriisinhallintakeskus kuitenkin toivoo, että operaatioon valitut asiantuntijat sitoutuvat tehtäväänsä voimassa olevan palvelussuhteen ajan. Ehdokasasettelussa ja palvelussuhteeseen nimitettäessä tiettyihin tehtäviin voidaan asettaa asiantuntijoita, jotka eivät aikaisemmin ole olleet siviilikriisinhallintatehtävissä, vaikka hakijoina olisi myös heitä pätevämpiä ja/tai kokeneempia henkilöitä. Päivitetyssä siviilikriisinhallinta-asetuksessa määritetään nämä tehtävät: tarkkailijatehtävät (EUMM Georgia) sekä tietyt poliisitehtävät UNFICYP-operaatiossa Kyproksella ja UNMISS-operaatiossa Etelä-Sudanissa. Näin edesautetaan ensikertalaisten pääsyä siviilikriisinhallintatehtäviin.

Palvelussuhdetta hakenut ei saa hakea ehdokkaaksi nimeämistä eikä palvelussuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta valittamalla.

Hakijan odotetaan ilmoittavan heti hakuvaiheen alussa, mikäli hän on rikoksesta epäiltynä rikostutkinnassa tai syytettynä keskeneräisessä rikosprosessissa. Kriisinhallintakeskus ei lähtökohtaisesti aseta ehdolle henkilöitä, jotka ovat rikoksesta epäiltyinä ja asia on edennyt syyteharkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn. Mikäli asia ei vielä ole edennyt rikostutkinnasta syyteharkintaan, ehdolle asettaminen harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus ja mahdollisen syyllisyyden merkitys Suomen kansainvälisiin suhteisiin.

Kriisinhallintakeskus tekee ulkoministeriölle esityksen tehtäviin ehdolle asetettavista henkilöistä, ja ulkoministeriön hyväksynnän jälkeen lähettää hakemukset operaation/vastaavan tahon arvioitavaksi. Operaatio on tämän jälkeen tavanomaisesti suoraan yhteydessä ehdokkaaseen mahdollisten haastattelujen sopimiseksi. Operaatio ilmoittaa valinnasta virkatietä Kriisinhallintakeskukselle, joka lähettää valintatiedon ehdokkaalle.

Valintaprosessi

Valintamenettely kestää usein kauan, sillä operaatio ilmoittaa valitsematta jättämisestä vasta, kun tehtävään valitun henkilön saapuminen operaatioon on varmaa. Tehtävään jo valittu voi peruuttaa osallistumisensa viime hetkellä ja varasijalle asetettu ehdokas saattaa tulla valituksi jopa kuukausien päästä. Kriisinhallintakeskus ilmoittaa valinnasta ehdokkaalle heti tiedon saatuaan. Kriisinhallintakeskus voi harkintansa mukaisesti tiedottaa ehdokkaalle hakuprosessin etenemisestä esimerkiksi operaatiossa olevan kansallisen yhteyshenkilön kautta epävirallisesti saatujen tietojen perusteella. On syytä huomata, että ennen virallista valintapäätöstä asiantuntija tekee kaikki mahdolliseen valintaan liittyvät valmistelut omalla vastuullaan ja kustannuksellaan. Vain Kriisinhallintakeskuksen ohjeistamien ja hyväksymien toimenpiteiden menot katetaan valitsematta jääneiltä.

Operaation päätöksen ehdolla olevan asiantuntijan valinnasta tai valitsematta jättämisestä venyessä kohtuuttoman pitkäksi on ymmärrettävää, että asiantuntija saattaa haluta perua ehdokkuutensa. Mikäli asiantuntija peruu hakemuksensa, Kriisinhallintakeskus toivoo tästä ilmoitusta välittömästi, jotta se voi tiedottaa kyseistä organisaatiota peruutuksesta.

Valintapäätös

Kriisinhallintakeskus aloittaa tehtävään valitun henkilön lähtövalmistelut välittömästi saatuaan tiedon valinnasta. Pääsääntöisesti operaatio toivoo valitun aloittavan tehtävän mahdollisimman nopeasti tai aikaisintaan valintakirjeessä mainittuna päivänä. Terveystarkastus, virkapassin ja mahdollisen viisumin hankkiminen ja turvallisuusselvityksen myöntäminen saattavat joissain tapauksissa viivästyttää lähtöä muutamalla viikolla.

Asiantuntija nimitetään palvelussuhteeseen siitä päivästä lähtien, kun hän aloittaa matkansa operaation toimialueelle. Palvelussuhde voi alkaa myös tätä aiemmin sihteeristössä tai operaation päämajassa järjestettävän perehdytyskoulutuksen vuoksi. Tällöin ensimmäinen palvelussuhdepäivä on matkustuspäivä koulutukseen.

Yleiset kelpoisuusvaatimukset

Siviilikriisinhallintalain (laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan 1287/2004) mukaan palvelussuhteeseen nimittämistä koskevaan menettelyyn sovelletaan valtion virkamieslain 6 §:n 1 ja 2 momenttia. Em. lainkohtien mukaan nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa, yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) sekä tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Nämä siis tulevat sovellettavaksi myös valittaessa ja nimitettäessä henkilöitä siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettuihin palvelussuhteisiin.

Palvelussuhteeseen nimittämistä koskevaan menettelyyn sovelletaan myös virkamieslain 8 b ja 8 c §:ää. Virkamieslain 8 b §:n mukaan palvelussuhteeseen nimittämisen edellytyksenä on, että tehtävää hakenut Kriisinhallintakeskuksen pyynnöstä antaa tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja sekä osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

Virkamieslain 8 c §:n mukaan Kriisinhallintakeskuksen on nimitysharkinnassa otettava huomioon tehtävään määrättävän nuhteettomuus sekä varmistettava, ettei hänellä ole tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavia sidonnaisuuksia ja että hänellä on muissakin suhteissa edellytykset hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja muutoinkin luotettavasti. Tässä on huomioitava täytettävänä olevan tehtävän luonne, nimitettävänä olevan henkilön aikaisemmat palvelussuhteet valtioon ja niiden hoitamisen asianmukaisuus sekä viranomaisen käytettävissä olevat keinot nimitettävän taustan selvittämiseksi.

Henkilökohtainen soveltuvuus on yksi tärkeimmistä valintakriteereistä kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan tehtäviin. Kriisinhallintakeskus pyrkii selvittämään hakijan henkilökohtaista soveltuvuutta kurssien, aiemman kriisinhallintakokemuksen ja haastattelujen avulla. Käytännössä kaikkiin kenttätehtäviin vaaditaan myös voimassa oleva B-ajokortti. Joissakin tehtävissä C-ajokortti katsotaan eduksi.

Kriisialueille sijoittuviin tehtäviin on kelpoisuusvaatimukseksi asetettu myös tehtävän edellyttämä hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, ja kaikki palvelussuhteeseen nimitettävät velvoitetaankin käymään terveystarkastuksessa edellä mainitun lainkohdan mukaisesti. Sekä turvallisuusselvityksen että terveystarkastuksen läpäisy on poikkeuksetta edellytys palvelussuhteeseen nimittämiselle, ja hakijan tulee ilmoittaa mahdollisista ongelmista toisen tai molempien suhteen hakumenettelyn alkuvaiheessa. Erityisesti Euroopan unioni on kiristänyt asiantuntijoiden terveysvaatimuksia korkean riskin toimialueille sijoittuvissa operaatioissa.

Tehtävästä riippuen ratkaisevana perusteena tulla asetetuksi ehdolle siviilikriisinhallintatehtävään voi olla siviilikoulutus, -ammatti, asiantuntijuus tai hankittu työkokemus. Kokemus kansainvälisistä operaatioista ja ympäristöstä on eduksi haettaessa siviilikriisinhallintatehtäviin. Tavallisesti tehtäviin edellytetään vähintään kolmen vuoden oman alan työkokemusta ja siviilikriisinhallinnan koulutuksen tai aiemman operaatiokokemuksen kautta syntynyttä erityisosaamista. Soveltuva korkeakoulututkinto tai muu EQF 6 -tasoinen tutkinto on myös usein edellytys tehtävään ehdolle asettamiselle.

Näiden kansallisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi EU ja kansainväliset järjestöt sekä operaatiot asettavat hakijoille operaatio- ja/tai tehtäväkohtaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskevat kaikkia kyseiseen operaatioon hakeutuvia. Tällaisia edellytyksiä voivat olla hyvä kieli-, ajo-, kommunikaatio-, ihmissuhde-, tietotekniikka-, yhteistyö- ja neuvottelutaito, joustavuus, luotettavuus, sopeutumiskyky sekä hyvä fyysinen ja henkinen terveydentila. Pakollisina vaatimuksina on määritelty vähimmäistaso hakijan työkokemukselle, koulutukselle ja/tai tutkinnolle. Lisäksi vaatimuksina voi olla erilaisia haettavan tehtävän kannalta olennaisia taitoja, ominaisuuksia, tietoja ja/tai aikaisempaa kokemusta, jotka hakijan joko edellytetään tai toivotaan täyttävän. Kriisinhallintakeskus ei lähtökohtaisesti aseta ehdokkaiksi hakijoita, jotka eivät täytä operaation/EU:n tai kansainvälisen järjestön pakollisiksi asettamia kelpoisuusvaatimuksia.

Myös kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni edellyttävät yleensä niiden käyttöön asetettavan siviiliasiantuntijan luotettavuuden selvittämistä kansalliselta turvallisuusviranomaiselta. Kriisinhallintakeskus hakee kaikista kriisinhallintatehtäviin lähetettävistä siviiliasiantuntijoista heidän suostumuksellaan turvallisuusselvityslaissa (726/2014) mainitun perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen.

Palkkaus ja tehtävien vaativuuden arviointi

Tehtävän palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja palkkaluokat on määritelty sisäministeriön asetuksessa (1388/2018). Asiantuntijan palkka on Suomen tuloverolain (1535/1992) alaista ansiotuloa riippumatta asiantuntijan koti- tai asuinpaikasta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti palkasta peritään eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu.

Usein haettavana on lukuisia vaativuudeltaan erilaisia tehtäviä, joista kaikkiin ei aina löydetä tai aseteta ehdokkaita. Tehtävien vaativuuden arviointi on laajojen ja toisistaan poikkeavien tehtävänkuvien vuoksi usein aikaa vievää ja joissakin tapauksissa palkkaluokan lopullinen määrittely tehdään vasta operaation valintapäätöksen jälkeen. Mikäli arvioinnin tulos ei vastaa odotuksia, voi asiantuntija peruuttaa suostumuksensa tehtävään.

Asiantuntijan tehtävän vaativuutta arvioitaessa huomioon otetaan muun muassa tehtävän edellyttämä koulutus, asiantuntemus ja työkokemus. Arvioinnissa tarkastellaan myös tehtävän sisällöllistä vaativuutta, itsenäisyyttä, tehtävään sisältyvää ratkaisuvaltaa, tehtävän taloudellista ja operationaalista vaikuttavuutta sekä esihenkilöasemaa. Tehtävän edellyttämien vuorovaikutustilanteiden vaativuus on myös mukana arvioinnissa. Samassa operaatiossa olevien tehtävien osalta kiinnitetään lisäksi huomiota siihen, mikä on kunkin tehtävän vaikutus kyseisen operaation kannalta. Kriisinhallintakeskus määrittelee tehtävien vaativuuden operaatio- tai toimistokohtaisesti.

Sopivan tehtävän löytäminen

Etkö löytänyt itsellesi sopivaa tehtävää? Yksittäinen asiantuntija voi ilmaista kiinnostuksensa hakeutua itselleen soveltuvaan tehtävään verkkosivuillamme olevalla lomakkeella.

Haluatko ajantasaista tietoa avoimista siviilikriisinhallinnan tehtävistä?

Tästä linkistä voit tilata sähköpostiisi ilmoitukset verkkosivuillamme julkaistavista avoimista siviilikriisinhallinnan tehtävistämme.

Accessibility