Kestävä kehitys

Etusivu / Tietoa meistä / CMC Finland / Kestävä kehitys

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ohjattua maailmanlaajuista ja paikallista muutosta, jonka päämääränä on saavuttaa hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville ympäristön ja ilmaston kannalta suotuisalla ja kestävällä tavalla. YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2015 Agenda 2030 tavoiteohjelmalla äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä muihin yhteisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Agenda 2030 sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on tarkennettu alatavoitteisiin ja joita seurataan globaalien ja maakohtaisten mittarien avulla.

Suomi on sitoutunut tavoiteohjelmaan sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Monet kestävän kehityksen tavoitteista liittyvät siviilikriisinhallintaan.

Kotimaassa Kriisinhallintakeskus edistää kestävää kehitystä oman kestävän kehityksen strategiansa avulla. Lisäksi olemme mukana Sitoumus2050-kampanjassa. 

Vastuullisuusraportointi

Tutustu tästä Kriisinhallintakeskuksen Vastuullisuusraportteihin: 2022, 2021

Vastuullisuusraportoinnissa olemme Agenda 2030 tavoitteista tunnistaneet Kriisinhallintakeskukselle olennaisimmiksi tavoitteiksi:

Agenda 2030 tavoitteemme

Sukupuolten tasa-arvo on läpileikkaavana teemana kaikessa Kriisinhallintakeskuksen toiminnassa ja tuemme erityisesti naisten osallistumista kriisinhallintaan sekä johtamismahdollisuuksia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325, Naiset, rauha, turvallisuus mukaisesti.

CMC:n koulutusten sisällöissä huomioidaan sukupuolinäkökulma, ja koulutuksiin sisältyy lisäksi erityinen temaattinen kokonaisuus tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Myös osallistujien ja kouluttajien kokoonpanossa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo. Kursseille, esimerkiksi siviilikriisinhallinnan peruskursseille osallistuu lähtökohtaisesti yhtä paljon naisia ja miehiä.

Suomen tavoitteena on, että puolet siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista olisi naisia. Kriisinhallintakeskus kartoittaa naisten rekrytoinnin haasteita sekä tukee naisten rekrytoitumista operaatioiden johtotehtäviin.

Kriisinhallintakeskus vaikuttaa sukupuolten tasa-arvon huomioimiseen siviilikriisinhallinnassa myös kansainvälisissä organisaatioissa toimiessamme. Suomelle on tärkeää, että siviilikriisinhallintatyöllä vaikutetaan naisten oikeuksiin kaikilla tasoilla.

Siviilikriisinhallinnalla pyritään vähentämään maiden välistä eriarvoisuutta tukemalla operaatioiden avulla hyvää hallintoa ja esimerkiksi lainsäädännön kehittämistä. Siviilikriisinhallinta-asiantuntijoita työskentelee myös ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja vähemmistöoikeusneuvontajana kansainvälisten organisaatioiden sihteeristöissä ja operaatioissa. Lisäksi CMC lähettää tarkkailijoita Etyjin ja EU:n vaalitarkkailumissioihin. Vapaat ja demokraattiset vaalit turvaavat yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa.

Kriisinhallintakeskus huomioi kestävyysnäkökohdat kaikissa hankinnoissa. Esimerkiksi asiantuntijoiden varusteiden tulee olla sekä tarpeellisia ja pitkäikäisiä että vastuullisesti tuotettuja. Varusteita myös huolletaan ja korjautetaan säännöllisesti, jotta niiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä.

Kriisinhallintakeskuksen järjestämissä tilaisuuksissa kiinnitetään huomiota ruokatarjoilujen ilmastoystävällisyyteen.

Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja luontokato vaikuttavat kokonaisvaltaisesti myös kriisinhallinnan toimintaympäristöön. Ilmasto- ja ympäristönäkökohdat ovatkin vakiintumassa siviilikriisinhallinnan suunnitteluun ja operaatioihin, esimerkiksi kaikkiin EU-kriisinhallintaoperaatioihin tulee ympäristöneuvonantajan tehtävä vuoteen 2025 mennessä.

Kotimaassa, osana sisäministeriötä olemme sitoutuneet hiilijalanjäljen puolittamiseen lähtötasosta (2018) vuoteen 2027 mennessä ja vähentämään hiilijalanjälkeä 75% vuoteen 2035 mennessä. Ilmastotoimina esimerkiksi Kriisinhallintakeskuksen henkilökunnan lentomatkustamista virkamatkoilla arvioidaan kriittisesti. Henkilökunta ei koskaan lennä kotimaan työmatkoilla ja Kriisinhallintakeskus suosii muillakin matkoilla ympäristöystävällisiä matkustustapoja. Lentomatkustamisen tarpeellisuutta arvioidaan myös koulutusten järjestämisessä, ja etäosallistuminen on hyväksi havaittu keino vähentää lentomatkustamista.

Siviilikriisinhallinnalla tavoitellaan kestävää rauhaa sekä oikeudenmukaisen ja hyvän hallinnon kehitystä, ja useat rauhanoperaatiot tukevat suoraan näitä tavoitteita pyrkimällä vahvistamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumista tai turvallisuussektorin uudistamista kohdemaassa. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita työskentelee myös esimerkiksi terrorismin ja rikollisuuden torjunnan parissa poliisi- ja neuvonantajatehtävissä.

Suomen lähettämät siviilikriisinhallinnan asiantuntijat työskentelevät kansainvälisten järjestöjen tehtävissä ja yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa tukeakseen paikallisia valmiuksia vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia. Erityisesti neuvonanto- ja koulutustehtävillä tähdätään vahvistamaan paikallisten viranomaisten valmiuksia toimia hyvän hallinnon mukaisesti ja toteuttaa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia työssään. Yhteistyö tukee kokonaisvaltaisempaa lähestymistä kestävään kehitykseen ja rauhan rakentamiseen.

Accessibility