Asiantuntijaopas

Asiantuntijaksi hakeutuminen

• Yleiset kelpoisuusvaatimukset
• Peruskurssi
• Asiantuntijarekisteri
• Kansainväliset tehtävät osana uraa

Tehtäviin hakeutuminen 

• Avoimet tehtävät
• Hakeminen
• Valinta

Operaatioon siirtyminen

• Operaatiokohtainen perehdytyskoulutus
• Virka- tai työvapaan hakeminen
• Turvallisuusselvitys
• Terveystarkastus
• Nimittämiskirja
• Henkilötietolomake ja verokortti
• Nimittämisajankohta
• Varustaminen
• Henkilökohtainen aseistus tehtävässä
• Asiantuntijan matkustaminen toimialueelle
• Tarvittavat matkustusasiakirjat

Operaatiossa

• Julkisoikeudellinen palvelussuhde
• Asiantuntijan asema operaatiossa
• Asema kohdemaassa
• Yhteydenpito Kriisinhallintakeskukseen ja raportointi
• Käyttäytyminen ja kurinpito
• Viestintä ja media
• Lomaoikeus ja palvelusvapaat
• Matkakustannukset palvelussuhteen aikana
• Jatkonimitys
• Terveystarkastus palvelusaikana
• Olosuhdekorvaus
• Vakuutusturva
• Eläkeoikeus
• Kouluttautuminen palvelussuhteen aikana

Kotiutuminen

• Palvelussuhteen päättyminen
• Logistiikka
• Terveystarkastus
• Varustepalautukset
• Palautetilaisuus
• Yhteydenpito taustatyönantajaan

 

Asiantuntijaksi hakeutuminen

1.1 Yleiset kelpoisuusvaatimukset

Siviilikriisinhallintalaissa ei ole asetettu palvelussuhteeseen valittavalle henkilölle erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Valtion virkamieslain 6 §:ssä on yleisten nimitysperusteiden osalta viitattu Suomen perustuslakiin (731/1999), jonka 125 §:n 2 momentissa mainitut yleiset nimitysperusteet, eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto, koskevat kaikkia julkisia virkoja. Ne tulevat siten sovellettavaksi myös nimitettäessä henkilöä tässä laissa tarkoitettuun palvelussuhteeseen.

Henkilökohtainen soveltuvuus on yksi tärkeimmistä valintakriteereistä kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan tehtäviin. Kriisinhallintakeskus pyrkii selvittämään hakijan henkilökohtaista soveltuvuutta pääsääntöisesti kurssien, aiemman kriisinhallintakokemuksen ja haastattelujen avulla. Käytännössä lähes kaikkiin tehtäviin vaaditaan myös voimassa oleva B-ajokortti. Joissakin tehtävissä edellytyksenä on C-ajokortti.

Kriisialueille sijoittuviin tehtäviin on kelpoisuusvaatimukseksi asetettu myös tehtävän edellyttämä hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, ja kaikki hakijat velvoitetaankin käymään lääkärintarkastuksessa. Sekä turvallisuusselvityksen että lääkärintarkastuksen läpäisy on poikkeuksetta edellytys nimittämiselle, ja hakijan tulee ilmoittaa mahdollisista ongelmista toisen tai molempien suhteen hakumenettelyn alkuvaiheessa.

Tehtävästä riippuen ratkaisevana valintaperusteena voi olla siviilikoulutus, -ammatti, asiantuntijuus tai hankittu työkokemus. Kokemus kansainvälisistä operaatioista ja ympäristöstä on eduksi haettaessa siviilikriisinhallintatehtäviin. Tavallisesti tehtäviin edellytetään vähintään kolmen vuoden oman alan työkokemusta ja siviilikriisinhallinnan koulutuksen tai aiemman operaatiokokemuksen kautta syntynyttä erityisosaamista. Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto on myös usein edellytys tehtävään valitsemiselle.

Näiden kansallisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi EU ja kansainväliset järjestöt sekä operaatiot asettavat hakijoille operaatio- ja/tai tehtäväkohtaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskevat kaikkia kyseiseen operaatioon hakeutuvia. Edellytykset ovat hyvä kieli-, ajo-, kommunikaatio-, ihmissuhde-, tietotekniikka-, yhteistyö- ja neuvottelutaito, joustavuus, luotettavuus, sopeutumiskyky sekä hyvä fyysinen ja henkinen terveydentila. Pakollisina vaatimuksina on määritelty vähimmäistaso hakijan työkokemukselle, koulutukselle ja/tai tutkinnolle. Lisäksi vaatimuksina voi olla erilaisia haettavan tehtävän kannalta olennaisia taitoja, ominaisuuksia, tietoja ja/tai aikaisempaa kokemusta, jotka hakijan joko edellytetään tai toivotaan täyttävän. Kriisinhallintakeskus ei valitse ehdokkaiksi hakijoita, jotka eivät täytä operaation/EU:n tai kansainvälisen järjestön pakollisiksi asettamia kelpoisuusvaatimuksia.

Kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni edellyttävät yleensä niiden käyttöön asetettavan siviiliasiantuntijan luotettavuuden selvittämistä kansalliselta turvallisuusviranomaiselta. Kriisinhallintakeskus hakee kaikista kriisinhallintatehtäviin lähetettävistä siviiliasiantuntijoista heidän suostumuksellaan turvallisuusselvityslaissa (726/2014) mainitun perusmuotoisen turvallisuusselvityksen.

Takaisin ylös

1.2. Peruskurssi

Siviilikriisinhallinnan peruskurssin suorittaminen on edellytys ehdokkaaksi asettamiselle, mikäli hakijalla ei ole aikaisempaa siviilikriisinhallinnan kokemusta. Poikkeuksena tähän ovat sihteeristötehtäviin hakeutuvat henkilöt. Siviilikriisinhallinnan peruskurssin valintaperusteet noudattavat siviilikriisinhallintatehtävien osaamisvaatimuksia. Koulutus perustuu rekrytoinnin vaatimuksiin. Tarkempaa tietoa senhetkisistä vaatimuksista saat kurssi-ilmoituksista.

Yleisiä hakukriteereitä ovat:

• asiantuntijatehtävissä vaadittava koulutus (useimmiten korkeakoulututkinto)
• tarvittava relevantti työkokemus (vähintään kolme vuotta tehtävästä riippuen, poliiseilla kuusi vuotta)
• hyvä englanninkielen taito (YKI4 tai vastaavat tiedot)
• hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto
• kyky toimia monikulttuurisessa työympäristössä
• B-ajokortti (ilman rajoitusta 78; ajo sallittu vain automaattivaihteisella ajoneuvolla)

Kurssille hyväksytyt allekirjoittavat toimintavalmiussitoumuksen, jossa sitoutuvat hakeutumaan kansainvälisiin tehtäviin vuoden kuluessa kurssista. Koulutuksiin osallistuvat henkilöt vakuutetaan tapaturmavakuutuksella.

Siviilikriisinhallinnan peruskurssi on suunnattu myös poliiseille, joilla on omat valintakriteerinsä. Poliiseja voidaan myös lähettää kansainvälisille poliisikursseille (International Police Course, IPOC). Kurssien tavoitteena on antaa valmiuksia, aikaisemmin suoritettujen poliisiopintojen ja saavutetun poliisin ammattitaidon sekä kokemuksen lisäksi, kansainväliseen siviilikriisinhallintaan kuuluvaan poliisitoimintaan osallistumista varten.

Poliisien valintaperusteet kurssille ovat:

• vähintään 6 vuoden kokemus poliisitoiminnan tehtävistä peruskurssin hakuajan päättymispäivänä (haku siviilikriisinhallinnan poliisiasiantuntijatehtäviin mahdollista 8 vuoden työkokemuksen täytyttyä). Poliisitehtävissä palveltu aika EU-, NATO-, tai YK-johtoisissa rauhanturva-/kriisinhallintajoukoissa lasketaan hyväksi palvelusvuosiin
• englannin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito, jonka on vastattava vähintään yleisen kielitutkinnon taitotasoasteikon 4 mukaista arviointia 1.1.2002 jälkeen suoritetuissa kielitutkinnoissa tai taitotasoasteikon 5 mukaista arviointia ennen 31.12.2001 suoritetuissa kielitutkinnoissa. Kielitaito on osoitettava yleisen kielitutkinnon todistuksella
• hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto
• vähintään luokan B-ajokortti

Näiden kriteerien lisäksi valinnan ja tehtävien kannalta eduksi on muiden kielten (esim. ranska, venäjä, arabia tai espanja) hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä kokemus kansainvälisistä tehtävistä.  

Takaisin ylös

1.3 Asiantuntijarekisteri

Kriisinhallintakeskuksen keskeinen tavoite on kyetä lähettämään tehtäviin päteviä ja soveltuvia asiantuntijoita nopeasti kriisialueille. Kriisinhallintakeskus ylläpitää asiantuntijarekisteriä, joka on henkilörekisteri, jota Kriisinhallintakeskus käyttää apuvälineenä siviilikriisinhallintatehtävien rekrytoinnissa. Kriisinhallintakeskuksen järjestämien kurssien suorittaneet viedään asiantuntijarekisteriin.

Tietojen luovuttaminen

Asiantuntijarekisterin sisältämien henkilötietojen luovuttamiseen ja salassapitoon sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Tietoja luovutetaan ainoastaan rekrytoitaessa henkilöitä kriisinhallintatehtäviin. EU:lle, kansainvälisille järjestöille tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijalle voidaan luovuttaa tietoja ainoastaan avoimena olevaan tehtävään ehdolle asetettavan henkilön suhteen.

Tietojen säilytysaika

Palvelussuhteeseen valitun henkilön tiedot tallennetaan asiantuntijarekisteriin. Rekisterin sisältämät tiedot on määrätty kokonaisuudessaan Arkistolaitoksen päätöksellä (11.12.2014, AL/10619/07.01.01.03.01/2014) pysyvään sähköiseen säilytykseen.

Tulevaisuudessa rekisteriä pyritään pitämään mahdollisimman vuorovaikutteisena ja yhteensopivana muiden vastaavien rekisterien kanssa. Samalla muiden rekisterien hyödynnettävyyttä siviilikriisinhallinnan rekrytoinnissa pyritään parantamaan. Projektin tavoitteena on saada käyttöön yhteinen siviilikriisinhallinnan henkilöstöhallinto- ja ehdokasasettelujärjestelmä Euroopan unionin jäsenmaille.

Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikkö hakee lisäksi oma-aloitteisesti ja aktiivisesti asiantuntijoita vallitsevan poliittisen linjauksen mukaisiin tehtäviin. Asiantuntijarekisterissä oleviin voidaan ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä sopivan tehtävän tullessa tarjolle.

Takaisin ylös

1.4 Kansainväliset tehtävät osana uraa

Sisäministeriön luoman urapolkumallin mukaan kansainväliset tehtävät nähdään osana virkauraa (SM/2008/1738). Virastojen tulee omalta osaltaan helpottaa virkamiehen hakeutumista ja lähtemistä siviilikriisinhallinnan asiantuntijatehtäviin sekä pyrkiä hyödyntämään ulkomailla hankittua kokemusta virkamiehen palattua. Lisäksi Kriisinhallintakeskuksen opas Tietoa työnantajalle tukee työnantajan ja siviilikriisinhallintaoperaatioista kiinnostuneen työntekijän välistä viestintää, valmistautumista tehtäviin hakeutumiseen sekä sieltä paluuseen.

Tehtäviin hakeutuvan tulee hyvissä ajoin keskustella esihenkilöidensä kanssa kiinnostuksestaan ulkomaille lähtemiseen, jotta lähtö ei aiheuttaisi vaikeuksia viraston toiminnoille. Lisäksi henkilön tulee keskustella virkavapauden hakemisesta ja erityisesti sen jatkamisesta esihenkilön ja lähettävän tahon kanssa etukäteen. Vaikka siviilikriisinhallintatehtäviin lähtevällä virkahenkilöllä on lakisääteinen oikeus saada virkavapautta, tätä oikeutta ei tule käyttää niin, että se aiheuttaa virastoissa ennakoimattomia virastojen toimintakykyyn vaikuttavia tilanteita.

Takaisin ylös

 

Tehtäviin hakeutuminen

Rekrytointiin ja hyvään henkilöstöhallintoon kuuluu tasa-arvoisen sekä yhdenvertaisen henkilöstöpolitiikan luominen, millä taataan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet siviilikriisinhallintatehtäviin pääsemiseksi. Rekrytoinnissa avainasemassa ovat tasavertaisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Kriisinhallintakeskus huomioi tasa-arvotavoitteen kaikessa toiminnassaan siten, että tulokset näkyvät sekä keskuksen omassa toiminnassa että suomalaisten asiantuntijoiden välittämän gender -osaamisen ja työn kautta kansainvälisissä operaatioissa.

2.1 Avoimet tehtävät

Tehtävistä ilmoittaminen

Kriisinhallintakeskuksen ilmoitukset avoimista siviilikriisinhallintatehtävistä perustuvat operaatioiden, EU:n tai kansainvälisten järjestöjen hakuilmoituksiin, jotka on osoitettu Suomelle ja/tai joihin Suomi voi asettaa ehdokkaita. Hakuilmoituksista käytetään termiä ”hakukuulutus” (Call for Contribution, CfC).

Tehtävänkuvaukset ovat pääsääntöisesti operaation laatimia ja ne julkaistaan hakukuulutusten yhteydessä. Hakukuulutuksissa ilmoitetaan operaatiokohtaiset yleiset hakukriteerit ja tehtävänkuvauksissa tehtäväkohtaiset hakukriteerit. Joissain tapauksissa on kerrottu myös tehtävän vastaanottopäivämäärä. Kriisinhallintakeskus ilmoittaa omissa hakuilmoituksissaan tiedot siltä osin kuin operaatio, EU tai kansainvälinen järjestö ne hakukuulutuksessa ilmoittaa. Lisäksi Kriisinhallintakeskus voi tiedottaa myös operaatioissa avoinna olevista kontrahtitehtävistä, muista Suomen lähettämistä asiantuntijatehtävistä (esim. UN Volunteers tai Junior Professional Officers) tai yhteistyökumppanin kautta haettavista tehtävistä. Kriisinhallintakeskus ei osallistu näihin hakuprosesseihin muuten, ja se on aina selkeästi ilmoitettu tiedotteessa.

Lisätietoja järjestöstä ja kaikista haettavana olevasta tehtävästä saa parhaiten suoraan järjestöstä, jonka nettisivuille on linkki hakuilmoituksessa. Usein hakuilmoituksessa on myös järjestön edustajan yhteystiedot. Ehdokkuutta harkitseva asiantuntija voi operaatiota ja tehtävää koskevissa kysymyksissä kääntyä myös suoraan hakuilmoituksessa mainitun yhteyshenkilön puoleen.

Kriisinhallintakeskus julkaisee verkkosivuillaan ne siviilikriisinhallintatehtävät, joihin Suomi ensisijaisesti pyrkii saamaan asiantuntijan ehdokkaakseen (seconded positions). Kriisinhallintakeskus ei aina hae ehdokkaita kaikkiin operaatioiden tai organisaatioiden hakukuulutuksissa julkaisemiin sekondeerattaviin tehtäviin.

Kriisinhallintakeskuksen verkkosivujen hakuilmoituksessa on operaation määräpäivää aikaisempi määräpäivä, koska kansallinen valintamenettely vie aikaa.

Kriisinhallintakeskus ei suorita ennakoivaa hakua kuin poikkeustapauksissa, joista ilmoitetaan erikseen Kriisinhallintakeskuksen nettisivuilla. Esimerkki poikkeustapauksesta on suunnitteilla oleva ja erityisen nopeasti alkavaksi arvioitu operaatio, johon joudutaan kartoittamaan soveltuvia ehdokkaita kiireisen aikataulun vuoksi jo ennen kuin operaatio, EU tai kansainvälinen järjestö tekee virallisen hakupyynnön ehdokkaiden asettamisesta.

Hakijan tulee heti hakuvaiheen alussa ilmoittaa, mikäli hän on rikoksesta epäiltynä rikostutkinnassa tai syytettynä keskeneräisessä rikosprosessissa. Kriisinhallintakeskus ei hallinnollisena turvaamistoimenpiteenä aseta ehdolle henkilöitä, jotka ovat rikoksesta epäiltyinä ja asia on edennyt syyteharkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn. Mikäli asia ei vielä ole edennyt rikostutkinnasta syyteharkintaan, ehdolle asettaminen harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus ja mahdollisen syyllisyyden merkitys Suomen kansainvälisiin suhteisiin.

Tiedotepalvelu

Kriisinhallintakeskuksen tiedotepalvelun kautta lähetetään tiedotteita avoimista siviilikriisinhallintatehtävistä ja -koulutuksista sekä Kriisinhallintakeskuksen toiminnasta. Kaikista Kriisinhallintakeskuksen verkkosivuilla julkaistavista avoimista tehtävistä lähetetään samanaikaisesti tiedote kaikille palveluun ilmoittautuneille. Näin varmistetaan, että tiedotepalveluun ilmoittautuneet saavat ensisijaista tietoa siviilikriisinhallintaoperaatioista ja niiden kautta avoinna olevista tehtävistä. Tiedotepalveluun ilmoittaudutaan Kriisinhallintakeskuksen verkkosivuilla olevalla lomakkeella.

Palkkaus

Tehtävän palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja palkkaluokat on määritelty sisäministeriön asetuksessa (428/2021). Asiantuntijan palkka on Suomen tuloverolain (1535/1992) alaista ansiotuloa.

Vaikka laissa työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998) ei ole vakuutuspalkkaa lukuun ottamatta lähetettyjä työntekijöitä koskevia säännöksiä, asiantuntijat ovat Suomessa työttömyysvakuutusmaksuvelvollisia. Esimerkiksi Kosovo ei kuulu EU:n sosiaaliturva-asetus- tai sopimusvaltioihin eikä palkansaaja näilläkään perusteilla vapaudu maksuvelvollisuudesta. Kelan sosiaaliturva on työttömyysturvasta poiketen asumisperusteista, eikä sillä kuuluuko työntekijä asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, ole vaikutusta.

Tehtävän vaativuuden arviointi

Usein haettavana on lukuisia vaativuudeltaan erilaisia tehtäviä, joista kaikkiin ei aina löydetä tai aseteta ehdokkaita. Tehtävien vaativuuden arviointi on laajojen ja toisistaan poikkeavien tehtävänkuvien vuoksi usein aikaa vievää ja joissakin tapauksissa vaativuusluokan määrittely tehdään vasta operaation valintapäätöksen jälkeen. Mikäli arvioinnin tulos ei vastaa odotuksia, voi asiantuntija peruuttaa suostumuksensa tehtävään.

Asiantuntijan tehtävän vaativuutta arvioitaessa huomioon otetaan muun muassa tehtävän edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Arvioinnissa tarkastellaan myös tehtävän sisällöllistä vaativuutta, itsenäisyyttä, tehtävään sisältyvää ratkaisuvaltaa, tehtävän taloudellista ja operationaalista vaikuttavuutta sekä esihenkilöasemaa. Tehtävän edellyttämien vuorovaikutustilanteiden vaativuus on myös mukana arvioinnissa. Samassa operaatiossa olevien tehtävien osalta kiinnitetään lisäksi huomiota siihen, mikä on kunkin tehtävän vaikutus kyseisen operaation kannalta. Kriisinhallintakeskus määrittelee tehtävien vaativuuden operaatio- tai toimistokohtaisesti. Tehtävän vaativuuteen voi vaikuttaa myös toimintaympäristö, esimerkiksi kenttäoperaatioiden olosuhteet voivat lisätä tehtävän vaativuutta. Sihteeristöissä puolestaan tehtävät saattavat olla ammatillisesti vähintään yhtä vaativia kuin kenttäoperaatioissa.

Takaisin ylös

2.2 Hakeminen

Hakuohjeet

Kriisinhallintakeskus pyytää hakijoita kiinnittämään erityistä huomiota hakemuksen laatuun, sillä se parantaa mahdollisuutta tulla valituksi. Hyvässä hakemuksessa:

• On vastattu kaikkiin hakemuksen kysymyksiin
• Hakemusteksti on hyvää
• Ansioluettelo on huolellisesti ja tarkasti laadittu

Ehdokkaaksi asettaminen

Kriisinhallintakeskus käy hakemukset läpi ja arvioi, kuka hakijoista on soveltuvin ja kenellä on parhaat mahdollisuudet tulla valituksi avoimeen tehtävään. Kriisinhallintakeskus tekee ulkoministeriölle esityksen tehtäviin ehdolle asetettavista henkilöistä, ja ulkoministeriön hyväksynnän jälkeen lähettää hakemukset operaation/vastaavan tahon arvioitavaksi. Operaatio on tämän jälkeen tavanomaisesti suoraan yhteydessä ehdokkaaseen mahdollisten haastattelujen sopimiseksi. Operaatio ilmoittaa valinnasta virkatietä Kriisinhallintakeskukselle, joka lähettää valintatiedon ehdokkaalle.

Lausuntomenettely

Kriisinhallintakeskus voi pyytää ehdokasasettelun osana lausuntoja hakijan aiemmilta työnantajilta ulkomaan tehtäviin liittyvään ammattitaitoon ja soveltuvuuteen liittyen. Ehdolle asettamisen edellytyksenä on, että hakija ei ole hakemuksessa rajoittanut Kriisinhallintakeskuksen valtuuksia tehdä näitä tiedusteluja. Lausunnot otetaan huomioon vain siltä osin kuin niissä käsitellään ammattitaitoa ja yleistä soveltuvuutta tehtäviin. Kriisinhallintakeskus ei ota huomioon irrotettavuuteen perustuvia lausuntoja.

Ministeriöt vastaavat hallinnonalansa henkilöstön varautumisesta ja osallistumisesta siviilikriisinhallintaan arvioiden osaltaan hakijoiden soveltuvuutta ja käytettävyyttä sekondeerattuihin kriisinhallintatehtäviin.

Poliisihakijoista lausunto pyydetään Poliisihallitukselta, joka pyytää lausunnon soveltuvasta yksiköstä. Vastaavasti rajaturvallisuus- ja tulliasiantuntijoista lausunto pyydetään Rajavartiolaitoksen esikunnasta ja Tullihallinnosta. Kriisinhallintakeskus pyytää operaation johtotehtäviin ja keskeisiin asiantuntijatehtäviin liittyvissä hauissa lausunnon henkilön soveltuvuudesta ulkoministeriöstä. Tällöin tarkoituksena on varmistua paitsi hakijan ammattitaidosta, myös soveltuvuudesta poliittisesti merkittävässä tehtävässä.

Takaisin ylös

2.3 Valinta

Valintamenettely kestää usein kauan, sillä operaatio ilmoittaa valitsematta jäämisestä vasta, kun valitun henkilön saapuminen operaatioon on varmaa. Tehtävään jo valittu voi peruuttaa osallistumisensa viime hetkellä ja joku toinen ehdokas saattaa tulla valituksi jopa kuukausien päästä. Kriisinhallintakeskus ilmoittaa valinnasta ehdokkaalle heti tiedon saatuaan. Kriisinhallintakeskus voi harkintansa mukaisesti tiedottaa ehdokkaalle hakuprosessin etenemisestä esimerkiksi operaatiossa olevan kansallisen yhteyshenkilön kautta epävirallisesti saatujen tietojen perusteella. On syytä huomata, että ennen virallista valintapäätöstä asiantuntija tekee kaikki mahdolliseen valintaan liittyvät valmistelut omalla vastuullaan ja kustannuksellaan. Vain Kriisinhallintakeskuksen ohjeistamien ja hyväksymien toimenpiteiden menot katetaan valitsematta jääneiltä.

Operaation valinta- tai hylkäyspäätöksen venyessä kohtuuttoman pitkäksi on ymmärrettävää, että asiantuntija saattaa haluta perua ehdokkuutensa. Mikäli asiantuntija peruu hakemuksensa, toivoo Kriisinhallintakeskus tästä ilmoitusta välittömästi, että se voi tiedottaa kyseistä operaatiota peruutuksesta.

Valintapäätös

Kriisinhallintakeskus aloittaa tehtävään valitun henkilön lähtövalmistelut välittömästi saatuaan tiedon valinnasta. Pääsääntöisesti operaatio toivoo valitun aloittavan tehtävän mahdollisimman nopeasti, yleensä viimeistään neljän viikon kuluessa valintakirjeestä. Pakolliset tarkastukset sekä virkapassin ja viisumin haku saattavat joissain tapauksissa viivästyttää lähtöä muutamalla viikolla.

Asiantuntija nimitetään palvelussuhteeseen siitä päivästä lähtien, kun hän matkustaa operaatioalueelle. Palvelussuhde voi alkaa myös tätä aiemmin sihteeristössä tai operaation päämajassa järjestettävän perehdytyskoulutuksen vuoksi. Tällöin ensimmäinen palvelussuhdepäivä on matkustuspäivä koulutukseen.

Takaisin ylös

 

Operaatioon siirtyminen

Kansainvälisissä tehtävissä olevien asiantuntijoiden henkilöstöhallintoa hoitaa Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikkö.

3.1 Operaatiokohtainen perehdytyskoulutus

Kriisinhallintakeskus kutsuu tehtävään valitun asiantuntijan perehdytystilaisuuteen ennen lähtöä. Ajankohta ja ohjelma ilmoitetaan lähtöpäivän selvittyä. Ennen operaatioon lähtöä asiantuntijan on oltava joustavasti käytettävissä perehdytystä varten.

Perehdytyskoulutus koostuu työnantajaperehdytyksestä (mm. palvelussuhteen ehdot, varustaminen) sekä toimialuekohtaisesta perehdytyksestä (mm. toimialue, operaatio). Perehdytyskoulutus kestää yleensä 3-5 päivää ja se järjestetään pääsääntöisesti Helsingissä. Tarvittaessa perehdytyskoulutus voi koostua myös useammasta kurssista. Perehdytykseen kuuluu yleensä ennakkoon suoritettavia tehtäviä. Koulutuksiin osallistuvat henkilöt vakuutetaan tapaturmavakuutuksella ja perehdytyskoulutuksen ajalta maksetaan päivärahaa.

EU edellyttää, että EU-operaatioihin lähtevien tulee suorittaa Missionwise-verkkokurssi tai vastaava. Missionwise-kurssille rekisteröityminen on mahdollista ainoastaan EU-operaatioihin valituille tai niissä työskenteleville henkilöille. EU Delegaatioihin lähtevien tulee suorittaa BASE-kurssi. Korkean riskin alueelle lähtevät asiantuntijat suorittavat myös SAFE-kurssi.

YK-operaatioihin lähtevien on suoritettava YK:n oma turvallisuuskurssi BSAFE. YK:n kurssilla ei enää ole voimassaoloaikaa. Etyj-tehtäviin lähtevien tulee suorittaa joko BASE, SAFE tai BSAFE. Kurssivaatimus mainitaan paikan vastaanottamisen yhteydessä. Asiantuntijan tulee säilyttää todistus itsellään.

Korkean turvallisuuden operaatioihin lähteminen edellyttää Hostile Environment Awareness Training (HEAT) -koulutuksen käymistä. Kurssi kestää yleensä n. 5 päivää. Jos tehtävään valitulla asiantuntijalla ei ole kurssi suoritettuna eikä operaatio järjestä kurssia toimialueella, tulee kurssi käydä ennen lähtöä toimialueelle. Kriisinhallintakeskus auttaa tarvittaessa löytämään HEAT-kurssin.

Takaisin ylös

3.2 Virka- tai työvapaan hakeminen

Siviilikriisinhallintatehtäviin ulkomailla osallistuva henkilö nimitetään määräaikaiseen julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen valtiolle. Omasta työpaikasta haetaan tälle ajanjaksolle virka- tai työvapaata.

Siviilikriisinhallintalain 7 pykälässä säädetään oikeudesta saada virkavapautta ja vapautusta työstä palvelussuhteen, siviilikriisinhallinnan perus- tai perehdytyskoulutuksen ja palvelussuhteen jälkeisen palautetilaisuuden ajaksi sekä työ- tai virkasuhteen jatkumisesta. Valtion, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palveluksessa olevalla on oikeus saada palkatonta virkavapautta tai vapautusta työstä viiden vuoden aikana yhteensä kolme vuotta seuraavan toiminnan ajaksi:

1) siviilikriisinhallinnan palvelussuhde;
2) Kriisinhallintakeskuksen järjestämä tai osoittama siviilikriisinhallinnan peruskoulutus tai Pelastusopiston järjestämä kansainvälisen pelastustoiminnan peruskoulutus;
3) palvelussuhdetta edeltävä perehdytyskoulutus;
4) palvelussuhteen jälkeinen palautetilaisuus;
5) tietyt kansainvälisen pelastustoiminnan koulutukset ja harjoitukset.

Edellä mainituilla työnantajilla ei siis ole velvollisuutta myöntää enempää virkavapautta tai vapautusta työstä siviilikriisinhallintatoimintaan kuin kolme vuotta viiden vuoden aikana. Harkinnanvaraisesti niitä voi myöntää enemmänkin. Virkavapaus ja vapautus työstä ovat siviilikriisinhallintatehtäviin hakeutuneen ja tämän työnantajan välinen asia, eikä Kriisinhallintakeskuksella ole roolia virkavapauden tai vapautuksen työstä myöntämisessä.

Oikeutta virkavapauteen ei ole virkamiehellä, jonka työnantaja on ilmoittanut ehdokkaaksi tai nimennyt tehtävään Suomen Euroopan unionin oikeuden mukaiseen velvoitteeseen perustuvan osallistumisen toteuttamiseksi. (”Frontex-poikkeama”)
Pykälän 3 momentin mukaan työnantaja ei saa päättää työ- tai virkasuhdetta siviilikriisinhallintatoimintaan osallistumisen takia eikä irtisanoa työ- tai virkasuhdetta siviilikriisinhallintatoimintaan osallistumisen aikana, jos työnantaja on myöntänyt palveluksessaan olevalle virkavapautta tai vapautusta työstä kyseistä toimintaa varten joko lakisääteisesti tai harkinnanvaraisesti.
Palvelussuhteen päätyttyä tai keskeydyttyä henkilö on otettava aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Menettelyn osalta pykälän 4 momentissa säädetään, että palvelussuhteen päätyttyä tai keskeydyttyä henkilöllä on oikeus palata työhön siten kuin maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) 4 §:ssä säädetään. Sen mukaan työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja, jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.

Takaisin ylös

3.3 Turvallisuusselvitys

Siviilikriisinhallintatehtävään valitulle asiantuntijalle tehdään aina perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys. Turvallisuusselvityksen tarkoituksena on ennalta ehkäistä toimintaa, joka voisi vahingoittaa Suomen kansainvälisiä suhteita. Turvallisuusselvityksen läpäiseminen on myös edellytys useimpien operaatioiden vaatimalle ja kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) myöntämälle turvallisuusselvitystodistukselle, joka oikeuttaa kansainvälisen turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyyn operaatiossa.

Turvallisuusselvityksen tekeminen edellyttää aina selvityksen kohteena olevan henkilön allekirjoittamaa turvallisuusselvityshakemusta, jonka Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöyksikkö toimittaa turvallisuusviranomaisen käsiteltäväksi. 1.1.2015 jälkeen tehty turvallisuusselvitys on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään viisi vuotta. Sama koskee turvallisuusselvityksen perusteella annettavaa turvallisuusselvitystodistusta, jollei todistusta ole annettu määräaikaista tehtävää varten.

Turvallisuusselvityslaissa yksilöidään tahot, jotka voivat hakeutua turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin. Turvallisuusselvityksen hakijalle on laissa määritelty useita velvollisuuksia ja turvallisuusselvityksen tekemiseen on aina saatava työntekijän suostumus. Lisäksi laissa on yksilöity rekisterit, joiden tietoja turvallisuusselvityksen tekijä saa turvallisuusselvityksen tekemisessä käyttää.

Turvallisuusselvityksiä on kolmea eri tyyppiä: suppea, perusmuotoinen ja laaja turvallisuusselvitys. Suppeaa turvallisuusselvitystä haetaan poliisilta. Perusmuotoisen ja laajan turvallisuusselvityksen tekee Suojelupoliisi, joka on asemansa perusteella oikeutettu käsittelemään salassa pidettäviä tietoja.

Operaatioon valittu asiantuntija tarvitsee yleensä CONFIDENTIAL- tai SECRET -tason turvallisuusselvitystodistuksen, jonka kansallinen turvallisuusviranomainen myöntää turvallisuusselvityksen läpäisseelle ja toimittaa operaation henkilöstöhallintoon. Todistus oikeuttaa turvallisuusluokitellun tietoaineiston käsittelyyn työtehtävissä. Todistuksen saamiseksi asiantuntijan on tutustuttava Kansainvälisen turvallisuusluokitellun tietoaineiston käsittelyohjeeseen.

Turvallisuusselvityslain muutoksen myötä perustetaan turvallisuusselvitysrekisteri, johon tallennetaan tiedot henkilöistä, joista on laadittu turvallisuusselvitys. Suojelupoliisi alkaa tehdä nuhteettomuusseurantaa niistä henkilöistä, joilla on voimassa oleva turvallisuusselvitys (myönnetty 1.1.2015 jälkeen). Mikäli seurannassa tulee ilmi seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa turvallisuusselvitystodistuksen antamiseen, Suojelupoliisi on velvollinen ilmoittamaan seikoista kansalliselle turvallisuusviranomaiselle.

Toimivaltainen viranomainen voi peruuttaa henkilöturvallisuusselvitystodistuksen, mikäli selvityksen kohde ei enää työskentele siinä tehtävässä, jota varten todistus on annettu. Henkilöturvallisuusselvitystodistus on uusittava, jos asiantuntija valitaan operaatiossa uuteen tehtävään, joka edellyttää korkeamman tason todistusta. Todistuksen uusimisen tullessa ajankohtaiseksi asiantuntijan tulee olla yhteydessä Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikköön.

Takaisin ylös

3.4 Terveystarkastus

Kriisinhallintakeskus vastaa siitä, että kaikki asiantuntijat lähtevät operaatioon terveinä eikä työtehtävien suorittamiselle ole fyysisiä tai psyykkisiä esteitä. Asiantuntijoita lähetetään vähemmän fyysisesti kuormittaviin toimistotehtäviin sihteeristöissä sekä fyysisesti vaativimpiin olosuhteisiin kriisialueille, joissa henkilökohtaisen suojavarustuksen käyttö ja pitkät partiomatkat ovat jokapäiväisiä. Työn henkistä kuormittavuutta lisää se, että tehtävissä toimitaan usein myös ns. korkean turvallisuusriskin alueilla (esimerkiksi Somalia tai Irak).

Siviilikriisinhallintatehtävään valitulle asiantuntijalle tehdään ennen toimialueelle siirtymistä lähtötarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää asiantuntijan fyysinen ja psyykkinen toimintakyky tehtävän ja toimialueen vaatimissa olosuhteissa. Laboratoriokokeilla todennetaan myös mahdolliset olemassa olevat sairaudet myöhempää seurantaa varten. Terveystarkastuksen yhteydessä asiantuntija saa myös toimialueella tarvittavat rokotukset. Lisäksi lähtijälle toimitetaan ensiapulaukku ja matkalääkepakkaus.

Asiantuntijan on läpäistävä terveystarkastus kuuden kuukauden sisällä ennen tehtävään siirtymistä. Terveystarkastukseen on saatava osoitus Kriisinhallintakeskukselta ja se tulee järjestää Suomen Terveystalon kautta. Kriisinhallintakeskus ei korvaa muualla tai muuten järjestettyjä tarkastuksia eikä ota niitä huomioon palveluskelpoisuutta arvioitaessa. Lääkärintarkastusaika tulee sopia työterveyshoitajan kanssa puhelimitse (0400 887 896) tai sähköpostitse (ulkomaat@terveystalo.com).

Kaikki tarpeelliset erikoislääkärilausunnot hankitaan Terveystalon lääkärin suosituksen ja Kriisinhallintakeskuksen hyväksynnän mukaisesti. Lisäksi asiantuntijan tulee läpäistä vuosittainen seurantatarkastus palvelussuhteenaikana. Asiantuntijan tulee käydä paluutarkastuksessa kuukauden sisällä palvelussuhteen päättymisestä. Seurantatarkastuksella pyritään varmistamaan tehtävissä jaksaminen ja havaitsemaan mahdolliset jatkohoitoa edellyttävät asiat. Paluutarkastus ja siitä saatava lääkärintodistus on puolestaan edellytys siviilikriisinhallintatehtäviin uudelleenhakeutumiselle.

Vaihtelevista työolosuhteista johtuen lääkäri antaa joissain tapauksissa myös ”fit with reservations” -lausunnon, joka ei kuitenkaan tarkoita palveluskelvottomuutta. Lausunnon tarkoitus on kiinnittää ehdokkaan ja Kriisinhallintakeskuksen huomio mahdollisiin ongelmiin, kuten silmälasien tarpeeseen tai huonoon fyysiseen yleiskuntoon. Nämä saattavat estää palvelemisen vaativissa kenttäoperaatioissa, mutta eivät esimerkiksi sihteeristötehtävien hoitoa. Peruskurssin yhteydessä järjestetään kuntotarkastus, jonka tarkoituksena on selvittää mm. kykyä kantaa suojaliivejä kenttäoperaatioissa.

Takaisin ylös

3.5 Nimittämiskirja

Kriisinhallintakeskus tekee nimittämiskirjan (Letter of Appointment) varmistuttuaan asiantuntijan lähtöpäivästä. Nimittämiskirjasta ilmenee asiantuntijan henkilötietojen lisäksi mm. tehtävään nimittämisen ajankohta, operaatio, tehtävän vaativuusluokka sekä olosuhdekorvauksen maksuperuste. Nimittämiskirja toimitetaan asiantuntijalle sähköisesti.

Takaisin ylös

3.6 Henkilötietolomake ja verokortti

Kriisinhallintakeskus toimittaa valitulle asiantuntijalle sähköpostitse henkilötietoilmoitus- ja lisäys henkilötietoilmoitukseen -lomakkeet, jotka asiantuntijan on täytettävä ja palautettava Kriisinhallintakeskukselle verokortin kanssa. Palvelussuhteeseen nimittämisen ehtona on, että täytetyt lomakkeet palautetaan skannaamalla Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöyksikölle. Alkuperäiset ja allekirjoitetut kappaleet on asiantuntijan toimitettava mukanaan perehdyttämiskoulutustilaisuuteen Kriisinhallintakeskuksen henkilöstösihteerille, joka välittää tiedot palkkahallintoon palkan ja tarvittaessa olosuhdekorvauksen maksua varten.

Takaisin ylös

3.7 Nimittämisajankohta

Nimitys alkaa lentopäivästä operaatioon tai sitä suoraan edeltävän sihteeristössä tai operaation päämajassa järjestettävään perehdyttämiskoulutukseen (induction training) matkustuspäivästä. Nimitettävän virkahenkilön velvollisuutena on varmistaa, että virkavapaus alkaa viimeistään ensimmäisestä nimityspäivästä. Valtion virkahenkilöllä ei myöskään saa olla päällekkäistä palkkatuloa kerryttävää virkasuhdetta palvelussuhteen aikana. Tehtäviin ei siis voi lähteä esimerkiksi kokonaan tai osittain vuosiloman aikana.

Tehtävän alkamispäivä on Kriisinhallintakeskuksen tiedossa pääsääntöisesti 2-3 viikkoa ennen lähtöpäivää. Joskus lähtöpäivä varmistuu kuitenkin vasta muutamia päiviä ennen lähtöä. Virkavapauden hakemisesta on syytä keskustella työnantajan kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Poikkeustapauksissa operaation tai tehtävän alkaminen saattaa kuitenkin viivästyä ja palvelussuhteen alkamista lykätään. Tämän vuoksi virkavapauden alkamispäivä on syytä sopia vasta kun Kriisinhallintakeskus tai operaatio ilmoittaa sitovan tehtävien alkamispäivän.

Palvelussuhteeseen nimittäminen tehdään aina määräajaksi ja vain poikkeustapauksissa yli vuoden mittaiseksi. Palvelussuhteen jatkaminen riippuu useista tekijöistä, kuten operaation mandaatin jatkosta, työtehtävän jatkumisesta operaatiossa, vuosittaisen terveystarkastuksen läpäisemisestä tai esimerkiksi Suomen poliittisesta harkinnasta operaatioon osallistumisesta – näiden merkitys arvioidaan aina jatkohakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Takaisin ylös

3.8 Varustaminen

Asiantuntijat varustetaan operaation ja Kriisinhallintakeskuksen edellyttämillä varusteilla. Yleensä operaation menettelytapaohje (Standard Operation Procedure, SOP) määrittelee varustuksen, joka asiantuntijalla on oltava operaatioon saavuttaessa.

Tehtäväkohtaisiin varusteisiin kuuluvat henkilökohtaiset suojavarusteet ja virkapukuvelvollisten osalta virkavaatteet, sekä muut mahdollisesti työn suorittamiseen tarvittavat varusteet ja tarvikkeet. Kriisinhallintakeskuksen antamaa varustusta ohjaa työnantajan velvollisuus työhön tarvittavasta suojavaatetuksesta, ja lisäksi asiantuntijoille jaetaan operaatioissa yleisesti tarpeelliseksi havaittuja varusteita. Virkavaatevelvolliseksi katsotaan asiantuntija, jonka tehtävä edellyttää virkavaatteiden käyttöä (operaatiokohtainen). Kaikkia lainavarusteita tulee käsitellä kuten omaa omaisuutta. Erityisesti käyttäjän tekemä huolto on ensiarvoisen tärkeää varusteiden käyttökelpoisuuden varmistamiseksi.

Tehtävän vaatiessa asiantuntija voidaan varustaa myös satelliittipuhelimella, GPS-laitteella ja kannettavalla tietokoneella. Lisätarvikkeiden ja -varusteiden osalta tehdään määrämuotoinen kirjallinen pyyntö perusteluineen kansallisen yhteyshenkilön välityksellä. Itse hankittuja varusteita ja vaatteita ei korvata kuin erityisestä syystä. Virkavaatevelvollisten virkavaatetusta on mahdollista uusia 12 kk kestäneen palvelussuhteen jälkeen.

Asiantuntijat varustetaan kannettavalla tietokoneella vain operaation pyynnöstä. Raportointivastuun vuoksi tietokone annetaan suomalaisten yhteyshenkilölle siinä tapauksessa, ettei operaation antamaan varustukseen kuulu tietokonetta.

Satelliittipuhelin kuuluu pääsääntöisesti lainavarusteisiin operaatioissa, joissa vaaditaan kahta viestintävälinettä tai alueilla, joissa turvallisuustilanne edellyttää matkapuhelinverkosta riippumatonta viestintämahdollisuutta. Satelliittipuhelinta saa käyttää ainoastaan hätätilanteessa (ei yksityispuheluihin).

Matkapuhelimeen sovelletaan pääasiassa samoja periaatteita kuin satelliittipuhelimeen. Kaikille asiantuntijoille annetaan gsm-puhelin turvallisuussyistä ja kiireellisiä yhteydenottoja varten. Kansallinen yhteyshenkilö antaa gsm-puhelimensa lomansa ajaksi erikseen nimetylle sijaiselleen jatkuvan tavoitettavuuden varmistamiseksi ja siirtää sen seuraajalleen. Puhelinta ei ole tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, vaan ainoastaan kiireellisiin yhteydenottoihin Kriisinhallintakeskukseen (esim. Kriisinhallintakeskuksen varallaolopäivystäjään) hätätilanteissa henkilökohtaisen turvallisuuden edistämiseksi.

Takaisin ylös

3.9 Henkilökohtainen aseistus tehtävissä

Lähtökohtaisesti kaikki siviilikriisinhallintatehtävät ovat sellaisia, ettei tehtävään kuulu aseen käyttö muussa kuin koulutustehtävässä tai hätävarjelutilanteessa. Aseistettujen asiantuntijoiden lähettäminen on aina poliittinen päätös, joka tehdään ministeriötasolla operaation pyynnön perusteella. Muiden kuin päätöksen mukaisten aseiden mukaan ottaminen toimialueelle on kiellettyä.

Pääsääntöisesti kotimaan virkatehtävissä asetta kantavilta virkahenkilöiltä edellytetään valmiutta ja oikeutta käyttää virka-asetta asiantuntijatehtävissä, mikäli tehtävänkuvaus niin edellyttää.

Takaisin ylös

3.10 Asiantuntijan matkustaminen toimialueelle

Kriisinhallintakeskus järjestää asiantuntijoille matkat kotipaikkakunnalta toimialueelle palvelussuhteen alussa. Joissakin tapauksissa operaatio (esim. YK:n operaatiot) vastaa järjestelyistä ja kustannuksista. Tästä ilmoitetaan aina erikseen. Kriisinhallintakeskus korvaa myös palvelussuhteen päättymiseen liittyvän paluumatkan vastaavalla tavalla. Matkakuluina ei korvata erikseen matkustusajan mahdollista majoitusta, sillä tämä kuuluu koko palvelussuhteen ajan olosuhdekorvauksella ja/tai päivärahalla katettaviin lisääntyneisiin elinkustannuksiin. Palvelussuhteen aikana tapahtuvia muita kuin Kriisinhallintakeskuksen määrittelemiä matkoja ja/tai huoltolentoja ei järjestetä eikä korvata. Mahdolliset muut palvelusvapaalennot on korvattava itse.

Asiantuntijan lähtövalmistelut käynnistetään heti valinnan varmistuttua, kun Kriisinhallintakeskuksen logistiikka on saanut tiedon asiantuntijan lähtöaikataulusta toimialueelle. Matkaliput toimialueelle hankitaan kulloinkin voimassa olevan sopimuksen mukaisen matkatoimiston kautta operaation pyytämänä päivänä. Joissakin tapauksissa liput voidaan varata vasta kun mahdollinen viisumikäsittely on tehty. Matka järjestetään mahdollisimman sujuvaksi asiantuntijan kannalta, taloudellisinta ja nopeinta reittiä käyttäen.

Matkatavarat

Asiantuntijalla on oikeus kuljettaa lennolla ruumassa mukanaan 23 kg matkatavaroita lentoyhtiöstä riippuen. Lisäksi asiantuntijalle korvataan ylimääräinen, ruumaan menevä matkatavara aina 60 kg:n saakka. Asiantuntijalla on vaihtoehtoisesti mahdollisuus lähettää ns. ylimääräiset matkatavarat (max. 60 kg) Kriisinhallintakeskuksen kustantamana Kriisinhallintakeskuksen sopimusrahtitoimittajan kautta.

Varusteet

Pääsääntöisesti suojavarusteet ovat saatavissa operaatiosta joko operaation toimesta tai Kriisinhallintakeskuksen paikallisesta välivarastosta. Mikäli asiantuntija joutuu kuljettamaan myös turvavarusteet mukanaan, korvattavan matkatavaran enimmäispaino on 80 kg. Mikäli asiantuntija on jättänyt näissä asiakirjoissa mainitut varusteet oman harkintansa perusteella mukaan ottamatta, tulee asiantuntijan huolehtia varusteiden myöhemmästä kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset itse.

Takaisin ylös

3.11 Tarvittavat matkustusasiakirjat

Passi

Kaikille siviilikriisinhallintatehtävissä toimiville asiantuntijoille myönnetään ulkoministeriön toimesta virkapassi, joka on voimassa koko sekondeerausajan mahdolliset sopimusjatkot mukaan lukien. Pääkaupunkiseudulla virkapassia tulee hakea ulkoministeriön maahantulo- ja passiasioiden yksiköstä (Merikasarminkatu 5, auki arkisin klo 9-12, puh. 0295 351065). Muualla Suomessa virkapassia haetaan lähimmältä poliisilaitokselta. Hakemusta varten tarvitaan passikuva ja virallinen henkilöllisyystodistus.

Virkapassiyksikkö toimittaa valmiin virkapassin asiantuntijan pyynnöstä joko kotiosoitteeseen tai poliisilaitokselle. Hakemusvaiheessa on syytä ilmoittaa tehtävän alkamispäivä tai siitä poikkeava lentopäivä, jotta passi ehditään tarvittaessa valmistaa kiireellisenä. Kiireellisenä tilattavan passin hakemusvaiheessa on syytä pyytää virkailijaa soittamaan ulkoministeriön passiyksikköön ja ilmoittamaan passin kiireellisyydestä.

Mahdollisen diplomaattipassin myöntämisen kriteerit ovat tiukat, ja lähtökohtaisesti diplomaattipassi myönnetään vain Israelissa / Palestiinalaisalueilla toimiviin operaatioihin sekä EUBAM Libya -operaatioon. On huomattava, että diplomaattipassi ei ilman akkreditointia takaa asiantuntijalle mitään poikkeusoikeuksia. Asiantuntijoiden immuniteetti seuraa lähtökohtaisesti vain operaation ja kohdevaltion välisistä sopimuksista (ns. Status of Mission Agreement, SOMA).

Viisumi

Tiettyihin maihin lähetettävä asiantuntija tarvitsee viisumin. Mikäli operaatioon valitulta asiantuntijalta edellytetään viisumia toimialueelle siirtymistä varten, toimitetaan hänelle Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksiköstä lähtövalmistelujen yhteydessä henkilökohtainen ohjeistus viisumin hankkimista varten.

Kansainvälinen ajokortti

Jokaiselta asiantuntijalta edellytetään voimassa olevaa kansallista, vähintään B-luokan ajokorttia. Tiettyihin tehtäviin edellytetään C-luokan ajokorttia. C-korttivaatimuksesta on maininta operaation hakuilmoituksessa tai tehtävänkuvauksessa.

Kansainvälisen ajokortin hankkimista suositellaan maihin, joissa viranomaisilla on vaikeuksia ymmärtää kansallisia dokumentteja. Kriisinhallintakeskus korvaa kansainvälisen ajokortin hankkimisesta aiheutuvat kulut ainoastaan siinä tapauksessa, että operaatio vaatii sitä asiantuntijalta. Kansainvälistä ajokorttia haetaan Autoliiton kautta (ks. ohjeet: www.autoliitto.fi). Autoliiton sivuilla on yksityiskohtainen luettelo maista, joissa kansainvälistä ajokorttia vaaditaan.

Takaisin ylös

 

Operaatiossa

4.1 Julkisoikeudellinen palvelussuhde

Siviilikriisinhallintatehtävissä ulkomailla toimiva henkilö on määräaikaisessa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon, jota työnantajana edustaa Kriisinhallintakeskus. Ulkoministeriö edustaa valtiotyönantajaa silloin, kun tiettyyn kriisinhallintatehtävään nimitettävän henkilön asema tai tehtävät ovat ulko- ja turvallisuuspoliittisesti erittäin merkittäviä. Sisäministeriö edustaa valtiotyönantajaa silloin, kun se on kotimaan valmiuksien kannalta tarkoituksenmukaista.

Kriisinhallintatehtävät ovat kaikki luonteeltaan määräaikaisia. Valtion virkamieslain mukaisesti virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista virkasuhdetta.

Kriisinhallintaan osallistuvan siviilihenkilöstön oikeudellinen asema määräytyy siviilikriisinhallintalain, valtion virkamieslain ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti. Siviilihenkilöstön oikeuksien ja velvollisuuksien perustana ovat määräaikaista virkasuhdetta koskevat säädökset siltä osin kuin henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista ei ole siviilikriisinhallintalaissa säädetty virkasuhteesta poikkeavasti. Siviilikriisinhallintalaissa tarkoitettu muu julkisoikeudellinen palvelussuhde ei ole valtion virkamieslaissa tarkoitettu virkasuhde. Palvelussuhteen ehdoista ei voi sopia virkaehtosopimuksella, ellei siviilikriisinhallintalaissa ole toisin säädetty.

Takaisin ylös

4.2 Asiantuntijan asema operaatiossa

Siviilikriisinhallinnan asiantuntija on toiminnallisesti kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan alainen. Operaation toimeenpanija voi olla Euroopan unioni, kansainvälinen järjestö tai itsenäinen organisaatio. Asiantuntijoiden asema kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan alaisina tarkoittaa käytännössä sitä, että he ovat velvollisia hoitamaan operaation heille osoittamia tehtäviä. Sen sijaan ainoastaan valtiotyönantaja voi päättää siviiliasiantuntijan palvelussuhdetta koskevista asioista.

Operaation toimeenpanija saattaa kannustaa lähetetyn siviiliasiantuntijan hakeutumista vastuullisempaan tehtävään hyvän työpanoksen perusteella. Siirto toiseen toimipaikkaan voi olla perusteltua myös operatiivisista syistä, esimerkiksi operaation toiminta-alueessa tapahtuvien muutosten takia. Siirto toiseen toimipaikkaan operaation toiminta-alueen laajentuessa tai hakeutuminen uuteen tehtävään edellyttävät valtiotyönantajan suostumusta, sillä vain valtiotyönantaja voi päättää siviiliasiantuntijan palvelussuhdetta ja toiminta-aluetta koskevista asioista. Palvelukseen asetettu siviilihenkilöstö otetaan operaatiossa vastaan tietoisina siitä, että valtio voi yksipuolisella päätöksellä milloin tahansa vetää lähettämänsä siviilihenkilöstön pois operaatiosta.

Takaisin ylös

4.3 Asema kohdemaassa

Asiantuntijoiden asema suhteessa kohdemaan viranomaisiin ja yhteiskuntaan määräytyy siviilikriisinhallintaoperaatiosta laaditun sopimuksen tai toimeenpanijana toimivan organisaation mandaatin perusteella. Suomelle osallistumispyynnön esittänyt operaation toimeenpanija on tyypillisesti tehnyt kohdemaan tai -alueen hallitusten tai väliaikaisen hallinnon kanssa sopimuksen, jossa toimeenpanijan palvelukseen asetettujen asiantuntijoiden oikeudellinen asema on määritelty. Oikeudellisen aseman määrittelyissä viitataan tyypillisesti soveltuvin osin vuonna 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan yleissopimuksen määräyksiin.

Takaisin ylös

4.4 Yhteydenpito Kriisinhallintakeskukseen ja raportointi

Kohdemaasta ja operaatiosta tulee tietoa Suomeen erilaisten raporttien, muistioiden ja muun informaation muodossa. Tiedon analysoinnin sekä kokonaisvaltaisen ja yhdenmukaisen näkemyksen muodostamisen kannalta on oleellista, että tieto kanavoituu kaikille niille tahoille, jotka ovat tekemisissä kyseisen kohdemaan ja/tai operaation kanssa.

Kansallisissa asioissa raportointi kulkee Kriisinhallintakeskuksen kautta. Kriisinhallintakeskus vastaa yhteydenpitoon ja tietojen vaihtoon liittyvistä toiminnoista ja välittää tarvittaessa tietoa virkateitse asianosaisille jatkokäsittelyä varten. Kriisinhallintakeskus voi tarvittaessa olla yhteydessä yksittäiseen asiantuntijaan ja pyytää lisätietoja.

Kansallinen yhteyshenkilö

Yhteydenpidon ja raportoinnin edesauttamiseksi Kriisinhallintakeskus nimittää jokaiseen operaatioon tai toimialueelle kansallisen yhteyshenkilön (National Point of Contact, NPC), joka on ensisijainen yhteydenpitokanava Kriisinhallintakeskuksen ja asiantuntijoiden välillä muissa kuin kiireellisissä ja luottamuksellisissa asioissa. Näissä asioissa asiantuntija voi suoraan olla yhteydessä Kriisinhallintakeskukseen.

Kriisinhallintakeskus on laatinut kansallisen yhteyshenkilön roolista yhteyshenkilön menettelyohjeen, sekä raportointiohjeen kuukausiraporttien kirjoittamisen tueksi.

Hätätilanteet

Hätätilanteita varten Kriisinhallintakeskuksella on ympärivuorokautinen varallaolopäivystäjä, jonka tavoittaa numerosta +358 (0)50 368 0922. Kansallisen yhteyshenkilön tai tapauksen silminnäkijänä olleen asiantuntijan on otettava välittömästi yhteyttä päivystäjään, mikäli suomalaisasiantuntijoita on loukkaantunut tai ollut osallisena vakavissa onnettomuuksissa. Samoin päivystäjälle on välitettävä tieto mahdollisista muista turvallisuusuhkista, terveysturvallisuuteen liittyvistä asioista tai epäjärjestyksestä alueella. Päivystysnumero on ensisijainen kiireellisen uutiskynnyksen ylittäneen tiedon välittämiseen sekä tarvittavien hoito- ja evakuointitoimenpiteiden käynnistämiseen Kriisinhallintakeskuksen taholta. Päivystysnumeron kautta ei hoideta tavanomaisia palvelussuhteeseen liittyviä asioita.

Varallaolopäivystäjä ottaa yhteyttä operaatioalueen suomalaiseen yhteyshenkilöön, mikäli on syytä olettaa, että alueella on tapahtunut jotakin suomalaisasiantuntijoiden henkeä tai terveyttä uhkaavaa.

Varallaolopäivystäjä välittää tiedon vakavista tapahtumista Kriisinhallintakeskuksen johtajalle, sisäministeriöön ja ulkoministeriöön. Tarvittaessa tietoa välitetään myös Valtioneuvoston tilannekeskukseen ja muille relevanteille tahoille. Varallaolopäivystäjä ja Kriisinhallintakeskuksen johtaja myös käynnistävät tarvittaessa hoito- tai evakuointitoimenpiteet ja ovat yhteydessä asiantuntijan lähiomaiseksi nimettyyn henkilöön.

Operaatioalueelta poissaolojen ilmoittaminen

Jokaisen asiantuntijan on ilmoitettava poissaolonsa operaatioalueelta sähköpostitse Kriisinhallintakeskuksen varallaolopäivystäjälle osoitteeseen dutyofficer@cmcfinland.fi. Viesti otsikoidaan seuraavasti: ”POISSA: operaatio, maa, kaupunki, nimi, ajanjakso”. Viestikentässä mainitaan puhelinnumero, josta asiantuntijan tavoittaa ja muut mahdolliset tiedot poissaoloon liittyen. Ilmoituksen tarkoituksena on tilannekuvan ylläpito.

Takaisin ylös

4.5 Käyttäytyminen ja kurinpito

Siviilikriisinhallintatehtävissä ulkomailla toimiva henkilö edustaa palvelussuhteen aikana Suomea. Velvollisuus käyttäytyä Suomen lain ja hyvän tavan mukaisesti perustuu osin lakiin, osin henkilön ja Kriisinhallintakeskuksen väliseen luottamussuhteeseen. Asiantuntija on rikoslain (39/1889) 1. luvun mukaisesti vastuussa teoistaan ulkomailla. Valtion virkamiehenä myös rikoslain 40. luvun rangaistussäännökset tulevat tarvittaessa sovellettavaksi. Asiantuntijan on syytä myös noudattaa toimialueella voimassa olevaa lainsäädäntöä silloin kun se ei ole ristiriidassa operaation määräysten tai Suomen lainsäädännön kanssa.

Jokainen asiantuntija on henkilökohtaisesti vastuussa sekä operaation että Kriisinhallintakeskuksen käyttäytymissääntöjen (Code of Conduct) noudattamisesta. Lisäksi jokainen asiantuntija on velvollinen ilmoittamaan yhteyshenkilölle havaitsemistaan suomalaiskontingenttiin kuuluvan henkilön käyttäytymissääntöjen rikkomuksista. Mikäli yhteyshenkilö itse on osallisena asiassa, ilmoitus tehdään yhteyshenkilön sijaiselle. Yhteyshenkilö ja hänen sijaisensa ovat vastuullisia raportoimaan käyttäytymissääntöjen rikkomuksista ja operaation sisäisistä tutkinnoista Kriisinhallintakeskusta.

Takaisin ylös

4.6 Viestintä ja media

Asiantuntijat ovat velvoitettuja noudattamaan sekä operaation että Kriisinhallintakeskuksen antamia ohjeita median kanssa toimimisesta. Kaikki kontaktit mediaan on ilmoitettava ja hyväksytettävä operaatiolla, pysyväisohjesäännön eli SOPin mukaisesti, sekä työnantajalla, Kriisinhallintakeskuksella.

Lausuntoja annettaessa on julkaisuille pystyttävä tekemään asiasisällön tarkastus ennen julkaisua. Operaation alaisuudessa työskentelevä henkilö ei saa välittää tietoa, kirjeenvaihtoa tai dokumentteja, joka on tullut hänen tietoonsa/haltuunsa työtehtävien kautta, kolmansille osapuolille. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös operaatiosta kotiutumisen jälkeen.

Asiantuntijan on noudatettava ehdotonta neutraaliutta niin mielipiteissään kuin käytöksessään. Jokaisen asiantuntijan henkilökohtaisella vastuulla on ymmärtää median vaikutus operaation yleiseen julkikuvaan sekä erityisesti suomalaiseen siviilikriisinhallintaan.

Kriisinhallintakeskuksen lähettämien asiantuntijoiden tulee välttää toimintaa, joka saattaisi heikentää niin operaation kuin henkilöiden itsensä ammatillista uskottavuuttaan tai julkikuvaansa. Asiantuntijan on syytä muistaa, että julkisuuteen annettavissa lausunnoissa raja yksityishenkilön ja asiantuntijan välillä on vaikeasti rajattavissa. Yksityishenkilön asemassa annettu lausunto voidaan helposti vääristää tarkoittamaan operaation edustajan virallista kannanottoa. Ääritapauksissa sitä voidaan käyttää jopa propagandatarkoituksiin.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa keskustelua ja virkahenkilön vastuuta koskevat samat säännökset kuin missä tahansa muuallakin käyttäytymisestä asemansa ja tehtävänsä edellyttävällä tavalla. Suuren yleisön voi olla vaikea erottaa, milloin henkilö toimii verkossa yksityishenkilönä ja milloin virkahenkilöroolissa. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimiva asiantuntija edustaa väistämättä sekä Suomea että operaatiotaan sosiaalisessa mediassa, etenkin paikallisväestön silmissä.

Siviilikriisinhallinnan asiantuntijalla on oikeus yksityishenkilönä päivittää sosiaalisen median kanavia, kuten Facebook-, Instagram- ja Twitter-tilejä, Flickriä tai blogia. Yksityishenkilönäkin asiantuntija on kuitenkin velvollinen noudattamaan Kriisinhallintakeskuksen ja operaation ohjeistusta verkkoläsnäolosta. Poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus, laki ja hyvät tavat ovat syytä pitää mielessä myös verkossa.

Kun mainitset työnantajan, esiinnyt Kriisinhallintakeskuksen epävirallisena edustajana. Nettiblogien, social networking -palvelujen kuten Facebookin tai omien nettisivujen ylläpidossa on palvelussuhteen aikana syytä noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä kerran julkaistun sisällön leviämisen rajoittaminen on käytännössä mahdotonta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää periaatetta ”ellet ole varma, onko jakamasi materiaali sopivaa vai ei, se ei sitä todennäköisesti ole”.

On syytä pidättäytyä kaikesta kommentoinnista liittyen paikalliseen tilanteeseen ja politiikkaan. Myös operaation mandaattia, suomalaista siviilikriisinhallintatoimintaa ja operatiivisia asioita on kiellettyä kommentoida. Paikallisväestöön, kollegoihin ja muihin asianosaisiin tulee suhtautua kunnioituksella. On myös hyvä noudattaa hienotunteisuutta paikallista, mahdollisesti hyvinkin herkkää, tilannetta kohtaan.

Kuvien jakaminen toimialueelta on sallittua (pois lukien turvallisuusjärjestelyjä paljastavat otokset), kertoa henkilökohtaisia kokemuksiaan (esimerkiksi matkablogi) tai jakaa julkista tietoa operaation toiminnan tuloksista. Kaikilta kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on oltava suostumus kuvan julkaisuun internetissä. Spekulatiivisia mielipiteitä, erityisesti omalla toimialallaan, tulee kuitenkin välttää. Asiantuntija on myös velvollinen huolehtimaan siitä, että puhutut asiat ovat julkisia.

Takaisin ylös

4.7 Lomaoikeus ja palvelusvapaat

Siviilikriisinhallintalain 6 §:n mukaan ”palvelussuhteeseen otettu henkilö on palvelussuhteen ajan toiminnallisesti Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan alainen”. Saman lain mukaan muulle kuin valtion palveluksessa olevalle henkilölle suoritetaan siviilikriisinhallintalaissa tarkoitetun palvelussuhteen päättyessä lomakorvausta siten kuin vuosilomalaissa (162/2005) säädetään.

Suomi asettaa asiantuntijan operaation toimeenpanijan säännösten alaisuuteen. Henkilö on periaatteessa jatkuvasti operaation käytettävissä. Oikeutta pitää vuosilomaa operaatioaikana ei synny, vaikka vuosilomaoikeutta kertyykin. Operaation aikana asiantuntija pääsee pääsääntöisesti sääntöjen mukaisesti palvelusvapaalle, mutta se ei liity palvelussuhteen aikana taustavirassa kertyvään lomaoikeuteen. Palvelusvapaiden määrä ja ajankohta ovat asiantuntijan ja operaation välisesti sovittava asia. Yleensä se määritetään operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) ja pysyväisohjesäännössä (SOP). Siviilikriisinhallintalain mukaan muulle kuin valtion palveluksessa olevalle henkilölle suoritetaan siviilikriisinhallintalaissa tarkoitetun palvelussuhteen päättyessä lomakorvausta siten kuin vuosilomalaissa (162/2005) säädetään.

Kriisinhallintakeskus ei pidennä palvelussuhdetta tai muuten korvaa käyttämättä jäänyttä palvelusvapaata palvelussuhteen päättyessä. Suomi ei ota kantaa siihen, miten asiantuntija on vapautettuna niistä tehtävistä joihin hänet on aikanaan sekondeerattu. Palkan ja olosuhdekorvausten maksu Suomesta jatkuu katkeamattomana koko palvelussuhteen ajan mahdolliset palvelusvapaat mukaan lukien. Operaatio ei ole palvelussuhteen perusteella velvoitettu myöntämään ylimääräistä tai normaalista käytännöstä poikkeavaa lomaa tai palvelusvapaata.

Valtion palveluksessa oleva ansaitsee vuosilomaa myös siltä ajalta, kun hän on virkavapaalla siviilikriisinhallintatehtäviä varten. Vuosilomat siirtyvät pidettäväksi sitten, kun hän on jälleen taustatyönantajan palveluksessa. Lomarahan maksaa taustatyönantaja ja oikeus lomarahaan määräytyy taustaviran mukaan. Taustatyönantaja voi virka- ja työehtosopimuksen 22 § 3 mom. perusteella sopia virkahenkilön kanssa siitä, että työntekijälle maksetaan vuosilomakorvaus vuosilomapäiviltä, jotka on ansaittu siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) 7 §:n 1 momentin mukaisilta virkavapausajoilta tai työstä vapautusajoilta. Vuosilomakorvaus voidaan maksaa vain niiltä vuosilomapäiviltä, jotka on ansaittu virkavapausajan tai työssä vapautusajan kestettyä yhdenjaksoisesti yli 12 lomanmääräytymiskuukautta.

Asiantuntijan on syytä olla yhteydessä taustatyöantajaansa hyvissä ajoin liittyen virkaan paluuseen. Erityisesti on syytä varmistaa lomaoikeuden säilyminen säästö-vapaasopimuksin jo ensimmäisen palvelusvuoden aikana. Säästövapaasopimusten tekeminen on asiantuntijan vastuulla ja perustuu taustatyönantajan ja asiantuntijan välisiin neuvotteluihin, joihin Kriisinhallintakeskus ei voi vaikuttaa.

Perhevapaat ja sairausloma

Oikeus sairauslomaan ja sairausloman ajan palkkaan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyviin poissaoloihin määräytyy kulloinkin voimassa olevan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Erityisvapaa (Special Leave)

Tietyissä tapauksissa Kriisinhallintakeskus voi määrätä asiantuntijan erityisvapaalle. Erityisvapaa ei ole riippuvainen operaation hyväksynnästä eikä siihen tarvitse käyttää palvelusvapaa- tai muita operaation kanssa sovittuja vapaapäiviä.

Osa operaatioista myöntää asiantuntijoille erityisvapaata, joka perustuu operaation sisäisiin sääntöihin (esim. OPLAN). Mikäli tällaisen vapaan saaminen edellyttää lausuntoa Kriisinhallintakeskukselta, tulee asiantuntijan toimittaa Kriisinhallintakeskukselle operaation henkilöstöhallinnon ja sihteeristön/komentorakenteiden (esim. CPCC:n) kautta sähköpostin liitteenä seuraavat asiakirjat:

• Operaation hakemuslomake tai sen puutteessa Kriisinhallintakeskuksen hakemuslomake vain digitaalisesti täytettynä
• Mahdolliselta kolmannelta taholta tullut kutsu, selvitys tai muu puolto vapaan myöntämiselle

Virallinen erityisvapaapyyntö lähetetään operaatiolta sihteeristön/komentorakenteiden (esim. CPCC:n) kautta Kriisinhallintakeskukselle. Yhteyshenkilön tehtävänä on valvoa, että anottu erityisvapaa on linjassa operaation sääntöjen, operaatiossa muuten käytettyjen erityisvapaiden ja muiden suomalaisten saamien erityisvapaiden kanssa. Yhteyshenkilö lisää tähän liittyvät huomiot Kriisinhallintakeskukselle edentämäänsä sähköpostiin. Kriisinhallintakeskus lähettää hyväksytyn erityisvapaailmoituksen operaatiolle vastaavaa virallista kanavaa pitkin (esim. CPCC:n kautta).

Lähtökohtaisesti asiantuntija voidaan määrätä alla luetelluissa tapauksissa erityisvapaalle, joka kattaa varsinaiset tapahtumapäivät ja matkapäivät vain silloin, kun tapahtuma ei suoraan edellä tai seuraa palvelusvapaata:

• painavasta ammatillisesta syystä (esimerkiksi kotimaan uraan liittyvä välttämätön ja ainutkertainen lyhyt koulutus)
• oikeudellisesta velvoitteesta (esimerkiksi välttämättömänä todistajana oikeudenkäynnissä)
• muusta asiantuntijasta riippumattomasta pakottavasta syystä, joka ei ole tarkoitettu hoidettavaksi muiden vapaiden puitteissa
• Kriisinhallintakeskuksen aloitteesta tehty kutsu kouluttajaksi tai mentoriksi Kriisinhallintakeskuksen järjestämään perus-, perehdytys- tai muuhun koulutukseen. Kriisinhallintakeskus ilmoittaa asiasta virallista kanavaa pitkin operaatiolle ja maksaa komennukseen liittyvät matkat ja majoituksen, sekä olosuhdekorvauksen, jota operaatio ei erityisvapaan ajalta maksa

Kertausharjoitukset

Siviilikriisinhallintatehtävissä palvelevien ei tarvitse osallistua reservin kertausharjoituksiin. Mikäli asiantuntija saa tästä huolimatta kertausharjoituskutsun, kopio nimittämiskirjasta on syytä lähettää suoraan ao. aluetoimistolle lykkäyksen saamiseksi siviilikriisinhallintapalveluksen perusteella. Kertausharjoituksiin vapautusmahdollisuudesta huolimatta haluavan asiantuntijan on anottava palkatonta virkavapautta.

Takaisin ylös

4.8 Matkakustannukset palvelussuhteen aikana

Palvelussuhteeseen nimitetty asiantuntija on oikeutettu jokaista alkavaa täyttä kuuden kuukauden palvelussuhteen jaksoa kohden yhteen edestakaiseen huoltolentoon eli matkaan palvelusmaasta asiantuntijan kotipaikkakunnalle tai sitä lähinnä sijaitsevalle lento-, rautatie- tai linja-autoasemalle taikka hänen työnantajansa päätoimipaikkaan Suomeen valtiolle edullisinta lentoreittiä käyttäen. Mikäli palvelussuhteen kesto on vähemmän kuin kuusi kuukautta, oikeutta huoltolentoon ei ole. Kuusi kuukautta tarkoittaa kalenterikuukausia.

Huoltolento voidaan käyttää vain operaation myöntämän palvelusvapaan yhteydessä. Lennon tarkempi ajankohta on asiantuntijan itsensä päätettävissä, mutta matkan on alettava huoltolennon kertymäjakson (kuuden kuukauden ajanjakson) aikana, eikä lentoa voi siirtää toiselle jaksolle. Korvattavan lennon tarkoitus on antaa asiantuntijalle mahdollisuus käydä Suomessa hoitamassa henkilökohtaisia ja palvelussuhteeseen liittyviä asioita, kuten passin uusimista, terveystarkastuskäyntiä tai varustetäydennyksiä. Ainoastaan edestakainen lentomatka ja sisäministeriön asetuksen mukaiset Suomen sisäiset matkustuskulut korvataan ja matkaan liittyvät mahdolliset lisämatkatavara- tai muut maksut sekä matkan aikaiset majoituskustannukset kuuluvat olosuhdekorvauksella tai operaation maksamalla päivärahalla katettaviksi.

Jokaisen asiantuntijan tulee hoitaa palvelussuhteen alun lentoa lukuun ottamatta itse kaikki lentojärjestelyt matkatoimisto Carlson Wagonlit Travelin (CWT) kautta. Lento on varattava sähköpostitse osoitteesta ministry.fi@contactcwt.com ja laitettava samalla tiedoksi osoitteeseen logistics@cmcfinland.fi – otsikkorivillä ja viestin tekstikentässä on mainittava tunnus ”SKH”. Varauspyynnössä ilmoitetaan ainoastaan päivämäärät, jolloin asiantuntija lähtee ja palaa toimialueelle, jonka jälkeen matkatoimisto varaa sopivimman reitin ja aikataulun. Matkatoimisto tekee tarjoukset lennoista, joista tulee valita halvin. Mikäli matka-aika kasvaisi kohtuuttomasti (yli vuorokauden) muihin vaihtoehtoihin verrattuna tai välilaskujen määrä on poikkeuksellisen suuri (esim. Kosovosta yli 2 välilaskua tai Afrikan maista yli 3 välilaskua), voidaan valita seuraavaksi kalliimpi vaihtoehto, jos hintaero ei ole merkittävä. ”Merkittävä” tarkoittaa tässä yhteydessä noin 25% kalliimpaa lentoa. Mikäli varauksessa em. ehtojen täyttymisen osalta tai muuten on jotain ongelmia, tulee asiantuntijoiden olla ensi tilassa yhteydessä osoitteeseen logistics@cmcfinland.fi. Katsomme kysymyksiä tapauskohtaisesti ja teemme päätöksen käytettävästä lennosta. CWT:n kautta voi tehdä myös Kriisinhallintakeskuksen korvaamaan edestakaiseen matkaan liittyvät junavaraukset. Linja-autolippuja ei ole toistaiseksi mahdollista varata matkatoimiston kautta, vaan ne korvataan matkalaskua vastaan.

Varausvahvistuksen jälkeiset muutokset kuten lentoajankohdan siirtäminen, jatkolentojen lisääminen tai lentovarauksen peruuttaminen sekä niistä aiheutuvat lisäkustannukset ovat kokonaisuudessaan asiantuntijan vastuulla, mutta niistä tulee ilmoittaa myös Kriisinhallintakeskukselle epäselvyyksien välttämiseksi.

Takaisin ylös

4.9 Jatkonimitys

Kaikki kriisinhallintatehtävät ovat luonteeltaan määräaikaisia. Asiantuntija asetetaan yleensä enintään vuoden jaksoissa EU:n, kansainvälisen järjestön tai muun kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan palvelukseen.

Kriisinhallintakeskus pyrkii kouluttamaan ja lähettämään tehtäviin asiantuntijoita, jotka pitkällä tähtäimellä vahvistavat Suomen kykyä vastata kansainvälisiin asiantuntijapyyntöihin ulkoministeriön määrittämillä osaamisalueilla ja tasoilla. Rajoittamalla palvelussuhteiden kestoa Kriisinhallintakeskus tarjoaa mahdollisimman monelle asiantuntijalle mahdollisuuden osallistua kriisinhallintatehtäviin.

Kriisinhallintakeskuksen tavoite on tukea asiantuntijoiden urakehitystä ja omaehtoista työllistymistä kansainvälisissä tehtävissä sekä kontrolloida tehtävien aiheuttamaa fyysistä ja psyykkistä rasitusta. Kriisinhallintakeskus ottaa lisäksi huomioon mahdolliselle kotimaan työnantajalle virkavapauksista tai vapautuksesta työstä aiheutuvan rasitteen. Rajoituksen yksi tarkoitus on turvata kotimaan valmiudet taustayksikössä tai -työpaikalla ja välttää kohtuuttomat ongelmat sijaisjärjestelyissä.

Asiantuntijan palvelussuhde kenttäoperaatiossa voi kestää ainoastaan poikkeustapauksessa yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta. Kriisinhallintakeskus on yhdessä työterveyshuollon kanssa tutkinut erilaisten toimialueiden ja tehtävien kuormittavuutta ja määrittelee poikkeuksellisen haastavat toimialueet tapauskohtaisesti. Palvelussuhteen maksimikestoa on erikseen rajattu näiden osalta hallinnollisella päätöksellä (esim. kahden vuoden enimmäissekondeerausaika terveyssyistä Somaliassa ja tarkkailijatehtävien rutiiniluonteisuuden vuoksi Georgiassa ja Ukrainassa). Tavoitteena on parantaa jaksamista kriisinhallintatehtävissä sekä tukea tasapainoista paluuta ja sopeutumista kotimaan tehtäviin.

Palvelussuhteen enimmäiskesto on rajattu kahteen vuoteen korkean riskin operaatioalueilla (Irak ja Afrikka (pl. Marokko, Algeria, Tunisia, Mauritania, Egypti ml. Siinain niemimaa ja Etelä-Afrikka)) toimeenpantavissa operaatioissa sekä EUMM Georgia -operaation monitor -tehtävissä ja SMM Ukraine -operaation tarkkailijatehtävissä palvelevien osalta. Sihteeristötehtävissä palvelevien palvelussuhteen enimmäiskesto on neljä vuotta.

Mikäli ulkoministeriö päättää, että Suomen osallistumista johonkin operaatioon supistetaan, tulee tehty päätös vaikuttamaan myös Kriisinhallintakeskuksen jatkonimityksiin.

Vastaavasti, jos EU päättää poliittisista tai muista syistä supistaa operaation kokoa joko mandaattikauden päättyessä tai kesken mandaatin niin, että tietyt tehtävät lakkaavat, eivät ko. tehtäviin sekondeerattujen henkilöiden sekondeeraukset jatku, vaikka Kriisinhallintakeskus olisi jo itsessään hyväksynyt jatkot.

Jatkohalukkuus ja suoriutuminen tehtävissä

Kansallisen siviilikriisinhallinnan henkilöstösuunnittelun näkökulmasta Kriisinhallintakeskuksen on tarpeen olla tietoinen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiantuntijoiden omista suunnitelmista palvelussuhteen kokonaiskeston suhteen. Tämän vuoksi jokaisen jatkonimitystä tavoittelevan on toimitettava Kriisinhallintakeskukselle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kansallinen jatkohakemuslomake (tai sitä sisällöltään vastaava operaation asiakirja) kansallisen yhteyshenkilön kautta. Tietoa käytetään pelkästään henkilöstösuunnitteluun ja tilanteen muuttuessa myöhemmin lähetetty lomake kumoaa aina edellisen.

Hakemuksen liitteenä tulee olla operaation lähimmän esihenkilön tekemä viimeisin henkilöarviointi. Jatkoa haettaessa Kriisinhallintakeskus edellyttää operaation virallisen pyynnön lisäksi aina myös yhteyshenkilön lausuntoa ennen jatkonimityksen tekemistä. Yhteyshenkilön lausunto ei sido Kriisinhallintakeskusta, mutta sen perusteella voidaan tehdä lisäselvityksiä.

Tehtävän hakeminen

Uusiin tehtäviin siirtymisestä on syytä keskustella asiantuntijan esihenkilöiden kanssa ja pitää yhteyshenkilö tietoisena suunnitelmista. Kriisinhallintakeskus pyytää operaation kansalliselta yhteyshenkilöltä kommentteja avattavista tehtävistä operaation avattua haun. Asiantuntijan tulee ilmoittaa kiinnostuksestaan hakeutua toiseen tehtävään operaation kansalliselle yhteyshenkilölle tässä yhteydessä. Myös sellaiset tehtävät, joita jo palvelussuhteessa olevat asiantuntijat aikovat hakea, avataan pääsääntöisesti julkiseen hakuun. Poikkeuksen edellä mainittuun voivat muodostaa tilanteet, jolloin siviilikriisinhallinnan määräraha ei mahdollista uusien asiantuntijoiden lähettämistä, tai suomalaisten asiantuntijoiden kokonaismäärä kyseessä olevassa operaatiossa ylittää kansallisen tavoitetason.

Operaatiossa olevan henkilön hakemus on lähetettävä Kriisinhallintakeskukselle kansallisen yhteyshenkilön kautta niin, että se on perillä viimeistään Kriisinhallintakeskuksen hakuilmoituksessa ilmoitettuna määräpäivänä. Asiantuntijan soveltuvuutta arvioidaan yhdessä muiden tehtävään saapuneiden hakemusten kanssa. Jos toinen hakija arvioidaan soveltuvimmaksi tehtävään, ei Kriisinhallintakeskus välttämättä esitä asiantuntijaa ehdolle asetettavaksi.

Tehtävän muuttuminen

Operaatioon valittujen asiantuntijoiden tehtävä voi muuttua palvelussuhteen aikana. Operaatio voi siirtää (pääsääntöisesti pyydettyään asiantuntijan itsensä ja sekondeeraavan maan suostumusta) asiantuntijan uuteen tehtävään tai asemapaikkaan. Asiantuntija voi myös itse hakea operaatiossa ollessaan uutta avoimeksi tullutta tehtävää. Kiinnostuksesta hakeutua uuteen tehtävään tulee ilmoittaa kansallisen yhteyshenkilön kautta Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö- ja operaatiotukiyksikölle. Myös tehtävät, joihin on ilmaistu kiinnostusta operaation sisältä, avataan pääsääntöisesti julkiseen hakuun. Asiantuntijoita kannustetaan hakeutumaan vaativampiin sekä omaa osaamista ja mielenkiintoa paremmin vastaaviin tehtäviin operaation sisällä. Sekondeerauksen aikana ei voi hakeutua operaatiosta toiseen muuten kuin erikseen perustelluissa poikkeustapauksissa.

Mikäli tehtävä muuttuu olennaisesti tai muuten kuin tilapäisesti palvelussuhteen aikana, tehtävän vaativuus arvioidaan tarvittaessa uudestaan. Edellytyksenä arvioinnille on operaation toimeenpanijan Kriisinhallintakeskukselle lähettämä virallinen vahvistus ja uusi tehtävänkuva. Kriisinhallintakeskus arvioi uuden tehtävän palkkaluokan tämän vahvistuksen tietojen perusteella.

Mikäli operaatio omien sisäisten järjestelyjensä vuoksi siirtää asiantuntijan pysyvästi uuteen tehtävään, uuden tehtävän vaativuus arvioidaan heti siirron toteuduttua. Siinä tapauksessa, että uusi tehtävä kuuluu matalampaan vaativuusluokkaan kuin nykyinen, palkkaus muuttuu kuitenkin vasta voimassa olevan nimitysjakson päätyttyä.

Mikäli tehtävän vaativuus pysyy samana, ei uuteen tehtävään siirtyminen aiheuta muutoksia asiantuntijan palkkaluokkaan. Siirtyminen asiantuntijatehtävästä toiseen saman yksikön sisällä ei lähtökohtaisesti vaikuta palkkaluokkaan, ellei esimerkiksi esihenkilövastuu olennaisesti muutu.

Asiantuntija saa tehtävän palkkaluokan uudelleenarvioinnin vireille saattamiseksi operaation kansallisen yhteyshenkilön kautta Kriisinhallintakeskuksen hakemuslomakkeen, jonka perusteella asia otetaan käsiteltäväksi. Asian ratkaisemiseksi edellytetään:

• virkatietä lähetetty valintakirje tai operaation virallinen ilmoitus tehtävän muutoksesta
• uusi virallinen tehtävänkuvaus
• vanha virallinen tehtävänkuvaus (johon haettu ja Kriisinhallintakeskus nimittänyt)
• organisaatiokaavio, josta käy ilmi aiempi ja nykyinen tehtävän asema sekä muiden mahdollisesti samassa operaatiossa työskentelevien asiantuntijoiden asema
• yhteyshenkilön arvio
• vapaamuotoinen selvitys tehtävien muutoksesta

Viransijaisuus (viran hoitaminen varsinaisen haltijan ollessa estyneenä esimerkiksi loman, sairas- tai äitiysloman, virkavapaan tai operaatiolta poislähdön vuoksi) tai vapaaehtoinen lisätehtävien hyväksyminen oman toimen ohelle ei ole peruste vaativuusluokan korotukselle. Mikäli asiantuntija kuitenkin nimitetään virallisesti sijaisuuden päätteeksi sijaistettuun tehtävään, vaativuusluokan korotus voidaan tehdä takautuvasti sijaisuuden alusta alkaen.

Takaisin ylös

4.10 Terveystarkastus palvelusaikana

Asiantuntijan tulee käydä palvelussuhteen aikana noin vuoden välein terveystarkastuksessa. Yli kahden vuoden jatkonimitystä hakevan asiantuntijan on itse varmistettava, että jatkohakemuksen käsittelyhetkellä edellisestä lääkärintarkastuksesta ei ole kulunut yli kuutta kuukautta ja tarkastuksen perusteella on annettu kelpoisuuslausunto. Lausunto on toimitettava kansallisen jatkohakemuksen yhteydessä tai myöhemmin sitä täydentämään.

Joissain tapauksissa asiantuntijan on ennen terveystarkastusta toimitettava Terveystalolle operaatiosta saatava terveydentilan arviointilomake, mikäli se poikkeaa Terveystalon yleisesti käyttämästä lomakkeesta. Tarkastuksen perusteella annettu lausunto kelpoisuudesta tehtävien hoitoon toimitetaan Kriisinhallintakeskukselle, joka ottaa lausunnon huomioon jatkonimityksestä päätettäessä. Kriisinhallintakeskus korvaa tarkastuksesta koituvat kustannukset, mutta ei matkoja koti- tai ulkomailla.

Operaation pyynnöstä sekä ulko- ja sisäministeriön erityispäätöksellä joihinkin tehtäviin nimitystä voidaan jatkaa tavanomaista enimmäiskestoa pidemmälle. Tällöin edellytetään normaalin lääkärintarkastuksen lisäksi korkean riskin operaatioissa psykologin lausuntoa, joka voidaan sisällyttää normaaliin palveluskelpoisuusarviointiin. Psykologikäynnin varaus tulee tehdä vasta, kun alustava tieto ministeriötason erityispäätöksestä on saatu ja lupa tarkastukseen saatu Kriisinhallintakeskukselta.

Takaisin ylös

4.11 Olosuhdekorvaus

Palvelussuhteeseen nimitetyt saavat, sihteeristötehtävissä olevia lukuun ottamatta, kiinteää 15 euron olosuhdekorvausta. Operaation maksamat etuudet eivät heidän osaltaan enää vaikuta Suomesta maksettavan olosuhdekorvauksen suuruuteen.

Mikäli operaatio ei maksa lainkaan päivärahaa tai vastaavaa korvausta, asiantuntijalle maksetaan asetuksessa mainittu täydentävä olosuhdekorvaus kiinteän 15 euron korvauksen lisäksi. Näissä operaatioissa asiantuntijalla on edelleen ilmoitusvelvollisuus operaatiosta saaduista taloudellisista eduista.

Olosuhdekorvauksella katettavia menoja ovat muun muassa tehtävästä tai paikallisista olosuhteista aiheutuvat erityiset kustannukset ja lisääntyneet elinkustannukset, kuten majoitus koko palvelussuhteen ajan, ruoka sekä huoltolentoihin liittyvät maakuljetuksista ja maan sisäisistä lennoista aiheutuvat kustannukset.

Muiden kustannusten korvaaminen

Asiantuntijalla voi olla oikeus saada korvausta tehtävien hoitamisesta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista. Siviilikriisinhallintatehtävien monimuotoisuuden vuoksi Kriisinhallintakeskukselle ei ole kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaista huolehtia operaation toimeenpanijan edellyttämien varusteiden hankkimisesta keskitetysti. Asiantuntijalle korvataan näissä erikseen ohjeistetuissa tapauksissa varusteiden hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

Siltä osin kun EU:n, muun kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan maksama korvaus on tarkoitettu korvaamaan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kustannukset, palvelussuhteessa olevalla henkilöllä ei ole oikeutta saada korvausta Kriisinhallintakeskukselta.

Takaisin ylös

4.12 Vakuutusturva

Työtapaturmavakuutus

Kriisinhallintakeskuksen lähettämiin siviilikriisinhallinnan asiantuntijoihin sovelletaan heidän palvelussuhteensa aikana, mukaan lukien palvelusvapaat, Lakia tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä (1522/2016).

Vahinkotapahtuman (tapaturma tai palvelussairaus) korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Valtiokonttori maksaa mahdolliset korvaukset palvelussuhteen päättymisen jälkeen, pois lukien sairaanhoitokulut, jotka voidaan erityisestä syystä korvata, ellei henkilö saa korvausta muualta.

Korvausmenettely työtapaturmissa

Valtion työssä sattuneen tapaturman johdosta maksetaan korvaus valtion varoista. Korvaukset maksaa Valtiokonttori. Muista kuin vähäisistä työtapaturmista on aina ilmoitettava viipymättä operaation lisäksi myös Kriisinhallintakeskukselle. Ennen kotimaan lääkintäpalveluihin turvautumista on ehdottomasti täytettävä Kriisinhallintakeskukselta saatava Valtiokonttorin tapaturmailmoitus sekä vakuutustodistus, joka on esitettävä lääkärikäyntien yhteydessä. Työtapaturma ei ole este tehtävässä jatkamiselle, elleivät operaation säännöt tai tekemät päätökset toisin määrää.

Valtion matkavahinkoturva

Valtion matkavahinkoturva koskee matkoja, joita valtioon palvelussuhteessa oleva tekee tehtäviensä hoitamista varten ulkomaille. Turva kattaa myös matkat varsinaisen kohdemaan ulkopuolelle ja on voimassa ilman alueellista rajoitusta. Turva koskee siten myös palvelusvapaita ja palveluksen aikana tehtyjä vapaa-ajan matkoja. Turva on toissijainen suhteessa muuhun palvelussuhteeseen perustuvaan lakisääteiseen turvaan.

Ympärivuorokautisesta lääketieteellisestä tuki- ja neuvontapalvelusta huolehtii Falck Global Assistance. Falckin matkahätäpalvelun puhelinnumero on +358 295 50 3777 tai +358 9 3747 7399. Voit myös hakeutua suoraan hoitoon Falckin sopimuslääkärille, jotka laskuttavat useissa tapauksissa suoraan Valtiokonttoria. Falckin sopimuslääkärit löydät Valtiokonttorin matkahätäpalvelusovelluksesta In Safe Hands.

Matkavahinkoturvan tarkemman sisällön voit katsoa säädöksestä, Laki valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta, 530/2017.

Operaation tarjoama vakuutusturva

Operaation tarjoamat vakuutukset ovat operaatiokohtaisia ja niiden vakuutusehdosta ja -korvauksista saa tietoa itse operaatiosta.

Ryhmähenkivakuutus

Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua hänen omaisilleen voidaan maksaa virka- ja työehtosopimukseen perustuvaa työntekijän ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua. Asiantuntijat kuuluvat ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun piiriin. Edun myöntää hakemuksesta Valtiokonttori. Edun suorittamista varten on Valtiokonttorille toimitettava sen vahvistaman lomakkeen mukainen hakemus. Voimassa olevien säännösten mukaisesti tukea tulee hakea viimeistään viiden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana edunjättäjä on kuollut.

Takaisin ylös

4.13 Eläkeoikeus

Asiantuntijoiden eläkeoikeus määräytyy valtion eläkelain (1295/2006) ja kansaneläkelain (568/2007) perhe-eläkettä koskevien säännösten mukaisesti. Henkilö, joka palvelussuhteeseen siirtyessään, sen aikana ja kyseisen palvelussuhteen päättyessä olisi sotilaseläkkeeseen oikeuttavassa, valtion eläkelain 8 §:n 4 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa palveluksessa, voisi lukea palvelusajan hyväkseen sotilaseläkettä määrättäessä. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöllä on tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen ajan taustalla sotilaseläkkeeseen oikeuttava virka, josta hän on virkavapaalla tai muuten vapautettuna. Jos henkilö esimerkiksi irtisanoutuu sotilaseläkkeeseen oikeuttavasta virastaan tai se muuten päättyy tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen alkaessa tai kuluessa, palvelusaikaa ei oteta huomioon henkilön sotilaseläkettä laskettaessa, vaikka hän palvelussuhteen päättyessä palaisi toiseen tehtävään, jossa palvelusaika otetaan huomioon sotilaseläkettä laskettaessa.

Takaisin ylös

4.14 Kouluttautuminen palvelussuhteen aikana

Kriisinhallintakeskus rohkaisee asiantuntijoita hyödyntämään niin operaation kuin muiden tahojen tarjoamia kouluttautumismahdollisuuksia palvelussuhteen aikana tukemaan tehtävissä suoriutumista. Kuten missä tahansa työpaikassa, hallinnolliset ja käytännön järjestelyt tulee sopia esihenkilön ja operaation kanssa. Palvelussuhteen aikana Kriisinhallintakeskus ei pääsääntöisesti aseta asiantuntijoita ehdolle koulutuksiin tai valitse heitä omille erikoiskursseilleen opiskelijoiksi.

KOTIUTUMINEN

5.1 Palvelussuhteen päättyminen

Irtisanoutuminen

Siviilikriisinhallintalain mukainen julkisoikeudellinen palvelussuhde on aina määräaikainen ja päättyy normaalisti nimittämiskirjassa määrättynä aikana. Mikäli asiantuntija haluaa päättää palvelussuhteen aikaisemmin, noudatetaan valtion virkamieslain säännöksiä virkasuhteen päättämisestä.

Irtisanoutumisaika on asiantuntijan irtisanoutuessa yksi kuukausi, paitsi jos palvelussuhde on kestänyt enintään vuoden, jolloin se on 14 päivää. Palvelussuhde voidaan sopia päättymään noudattamatta irtisanoutumisaikaa molempien osapuolten sopimuksella.

Irtisanoutumisesta on hyvä sopia etukäteen operaation kanssa. Asiantuntijan tulee toimittaa eroilmoitus myös Kriisinhallintakeskukseen.

Irtisanominen

Valtion virkamieslaissa on säädetty henkilön irtisanomisperusteista. Tällaisia ovat esimerkiksi 25 §:ssä säädetyt henkilöön tai hänen käyttäytymiseensä liittyvät syyt. Henkilöstä johtuva syy on muun muassa työntekijän työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen, jos virkamiehellä on sen perusteella oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Virkamiehestä johtuvan syyn on oltava erityisen painava, jotta virkasuhde voidaan irtisanoa.

Valtion virkamieslaki (27§) säätää perusteet myös virkamiehen taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvaan irtisanomiseen. Irtisanomisen perusteena voi olla paitsi virkamiehen työn konkreettinen väheneminen myös viraston työntarjoamisedellytysten heikentyminen.

Lähetetty asiantuntija edustaa myös Suomea ja toiminta kansainvälisissä tehtävissä edellyttää nuhteettomuutta. Tehtävien luonteen vuoksi asiantuntijoilla on korostettu velvollisuus noudattaa sekä Kriisinhallintakeskuksen että operaation Code of Conduct -määräyksiä, sääntöjä ja käyttäytymisohjeita. Näiden rikkominen voi johtaa asiantuntijan irtisanomiseen.

Takaisin ylös

Tehtävän lakkaaminen

Kriisialueilla toimiva siviilihenkilöstö voi esimerkiksi turvallisuustilanteen olennaisen muuttumisen takia joutua poistumaan toimialueelta, ja äärimmäisessä tapauksessa kriisinhallintaoperaatio saatetaan jopa keskeyttää toistaiseksi tai pysyvästi. Operaatio voi myös joutua supistamaan henkilömääräänsä, jolloin osa tehtävistä saattaa lakata asiantuntijan sekondeerauksen aikana. Asiantuntijoiden poikkeuksellisen aseman takia on säädetty, että valtion virkamieslain säännösten lisäksi palvelussuhde voidaan irtisanoa, jos tehtävä johon henkilö on asetettu, lakkaa (Siviilikriisinhallintalaki 16 §).

Yleinen eroamisikä

Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen valtion virkamieslain (35§) mukaan virkamiesten yleinen eroamisikä on 68 vuotta. Virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa toimenpidettä sen kuukauden päättyessä, jonka aikana virkamies saavuttaa eroamisiän.

Kriisinhallintakeskuksen sekondeeraa asiantuntijoita hyvin erilaisiin siviilikriisinhallintatehtäviin. Jotkut – erityisesti siviilikriisinhallinnan johtotehtävät – vaativat asiantuntijalta erittäin monipuolista ja pitkää kokemusta. Siviilikriisinhallintatehtävissä ei sovelleta valtion virkamieslain mukaista yleistä eroamisikää. Tämän vuoksi myös 68 vuotta täyttäneet muuten soveltuvat hakijat voidaan asettaa ehdolle asiantuntijatehtäviin kokonaisharkinnan perusteella. Huomioitavaa kuitenkin on, että EU:n uusimpien asiantuntijavaatimusten mukaisesti tehtäviin ei suositella jäsenmaan yleisen eläkeiän ylittäneitä asiantuntijoita ja valinnan todennäköisyys on käytännössä osoittautunut pieneksi.

Ilmoitus palvelussuhteen päättymisestä

Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijalle noin kuukausi ennen palvelussuhteen päättymistä täytettäväksi ilmoituksen palvelussuhteen päättymisestä, jonka tarkoituksena on ilmoittaa asiantuntijoiden palkanlaskua hoitavalle palvelukeskukselle asiantuntijan palvelussuhteen päättymisestä sekä määrittää muille kuin valtion taustavirassa oleville asiantuntijoille palvelussuhteen aikana kertyneen vuosilomakorvauksen määrä. Valtion taustavirassa olevalle asiantuntijalle kertyviä vuosilomia hallinnoi hänen taustatyönantajansa myös siviilikriisinhallintatehtävän aikana. Asiantuntija on myös velvollinen hyvissä ajoin ilmoittamaan Kriisinhallintakeskukselle tehtävänsä päättymisestä nimittämiskirjasta poikkeavalla tavalla.

Työtodistukset

Kriisinhallintakeskus antaa asiantuntijalle palvelusaikatodistuksen. Kriisinhallintakeskus ei pyydä operaatiolta todistusta työtehtävistä eikä työn laadusta (henkilöarviointi), vaan tällaisen todistuksen hankkiminen on asiantuntijan vastuulla.

Lomakorvaukset ja -raha

Kriisinhallintaan osallistuvalla siviilihenkilöstöllä ei ole mahdollisuutta pitää vuosilomaa palvelussuhteen kestäessä, joten heille joko maksetaan palvelussuhteen perusteella vuosilomalain mukainen vuosilomakorvaus tai lomat siirretään pidettäväksi tai korvattavaksi taustatyöantajalle.

Muulle kuin valtion palveluksessa olevalle henkilölle suoritetaan lomakorvausta. Vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää kohti 1/21 täydestä koko kuukausipalkasta. Lomarahaa ei tässä tapauksessa makseta.

Kriisinhallintakeskus pyrkii maksamaan kertyneen lomakorvauksen noin vuoden välein. Maksu voidaan kuitenkin tehdä vain nimitysjakson päättyessä. Mikäli jatkonimitys samaan tai toiseen tehtävään ei välittömästi seuraa päättyvää nimitystä, lomakorvaus maksetaan aina. Lomakorvaus maksetaan nimitysjakson päättyessä myös silloin, kun ensimmäisen palvelussuhteen alusta tai edellisestä lomakorvauksen maksusta on kulunut vähintään yksi vuosi.

Takaisin ylös

5.2 Logistiikka

Kotiutuvalle asiantuntijalle lähetetään tuontiohje tarvittavine liitteineen, jossa selvitetään rajoitukset ja menettelyt koskien muuttotavaroiden ja lainavarusteiden tuontia Suomeen. Kriisinhallintakeskus järjestää palvelussuhteen päättyessä matkan toimialueelta kotipaikkakunnalle Suomeen. Jos henkilön virallinen asuinmaa on muu kuin Suomi, korvataan paluumatka henkilön kotimaahan.

Kotiutumislento toimialueelta kotipaikkakunnalle pitää varata itse (pois lukien YK:n operaatioissa palvelevat asiantuntijat) suoraan matkatoimisto CWT:ltä. Lentomatkat tulee varata siten, että saapuminen kotipaikkakunnalle tapahtuu viimeisen palvelussuhteen päivän aikana. Varaaminen tulee tehdä sähköpostitse ja koodi ”SKH” tulee mainita sekä sähköpostin otsikkorivillä että tekstikentässä. CWT lähettää varauksesta kopion Kriisinhallintakeskuksen logistiikalle. Jos lennon hinta on poikkeuksellisen korkea, logistiikka reagoi varaukseen muiden lentovaihtoehtojen selvittämiseksi. Logistiikka aloittaa lisäksi valmistelut mahdollisten muuttotavaroiden ja/tai lainavarusteiden lähettämiseksi toimialueelta Suomeen kuriiripalvelulla tai matkatavaroina riippuen siitä, kumpi vaihtoehto on kulloinkin kustannustehokkaampi.

Takaisin ylös

5.3 Terveystarkastus

Lääkärintarkastus ja psykologin haastattelu

Kriisinhallintakeskus edellyttää, että kaikki palvelussuhteen päättävät asiantuntijat käyvät Suomessa työterveyshuollon paluuterveystarkastuksessa kuukauden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä. Tarkastuksen voi suorittaa ulkomailla vain poikkeustapauksissa ja etukäteen Kriisinhallintakeskuksen ja Terveystalon kanssa sopimalla. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että asiantuntija palaa kotimaahan työkykyisenä. Kaikilla palaavilla asiantuntijoilla on mahdollisuus käydä psykologin paluuhaastattelussa. Samalla määritellään myös mahdollisen psykologisen tuen tarpeellisuus. Kriisinhallintakeskus ei saa tietoa siitä, kuka kotiutuvista on käynyt psykologin vastaanotolla.

Palvelussuhteen päätyttyä terveystarkastuksen jälkeen päätösvalta jatkohoidosta (esim. leikkaukset, toimenpiteet ja/tai fysikaaliset hoidot) ja kustannusten korvaamisesta on Valtiokonttorilla, mikäli kyseessä työtapaturma tai työstä johtuva sairaus. Kriisinhallintakeskuksen henkilöstösihteeri avustaa tarvittaessa korvaushakemuksen tekemisessä.

Lääkärintarkastusaika tulee sopia työterveyshoitajan kanssa puhelimitse (0400 887 896) tai sähköpostitse (ulkomaat@terveystalo.com).

Palvelussuhteen jälkeinen aika

Palvelussuhteen aikana työterveyshuolto hoidetaan Suomessa ensisijaisesti Terveystalon toimipisteissä.

Siviilikriisinhallintatehtävästä kotiutumisen jälkeen asiantuntija voi hakea apua esimerkiksi psyykkisten oireiden, stressin tai sopeutumisvaikeuksien johdosta psyykkisen tuen palveluiden kautta. Valtiokonttori korvaa kriisinhallintatehtävässä palvelleelle psyykkisen tuen kustannukset lähtökohtaisesti vuoden ajan. Hoidon tarpeen arvioimiseksi asiantuntijan tulee olla ensi vaiheessa yhteydessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatrian poliklinikkaan, joka toimii tuen valtakunnallisena koordinaattorina (puh. 09-47173511/Meilahden sairaala-alue, Tukholmankatu 8F, rakennus 19). Asiantuntija ei tarvitse lähetettä tai maksusitoumusta hoidon tarpeen arviota varten, vaan arvio on asiantuntijalle ilmainen ja myös siitä aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset korvataan Valtiokonttorin toimesta.

Takaisin ylös

5.4 Varustepalautukset

Lainavarusteet palautetaan viimeistään kuukauden kuluttua operaatiosta kotiutumisen jälkeen Kriisinhallintakeskukselle Helsinkiin. Tarkemman ohjeistuksen saa kotiutumisen lähestyessä Kriisinhallintakeskuksen logistiikalta. Kertakäyttöisiä käytettyjä varusteita kuten suojapuku, hengityssuojain, vaatteet, jalkineet ym., makuupussia sekä juomapulloa ei tarvitse palauttaa, kuten ei myöskään Terveystalolta saatuja lääkkeitä tai ensiapupakkauksia.

Lainavarusteiden määrissä esiintyneet puutteet tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen kotiutumista Kriisinhallintakeskuksen logistiikalle. Mahdollisen varustelaatikon sisäpuoli on myös pestävä ennen lainavarusteiden palauttamista.

Satelliitti- ja matkapuhelimen muisti on ennen palauttamista tyhjennettävä henkilö-kohtaisista yhteystiedoista ja tekstiviesteistä. Kotiutuvan asiantuntijan on huolehdittava siitä, että matkapuhelimen PIN-koodi vaihdetaan koodiin 0000. Satelliittipuhelimeen PIN-koodin tulee olla 1111. Satelliitti- ja matkapuhelimen mukana on palautettava kaikki oheisvarusteet (esim. laturit, lisäantennit), jotka Kriisinhallintakeskus on laitteen mukana luovuttanut. Kotiutuva asiantuntija on velvollinen korvaamaan Kriisinhallintakeskukselle kaikki puuttuvat oheisvarusteet.

Asiantuntijan käytössä mahdollisesti olevan Kriisinhallintakeskuksen tietokoneen kiintolevy tyhjennetään aina operaation jälkeen ennen uudelleenkäyttöä. Jos tietokoneeseen on tehty laina-aikana muutoksia, jotka estävät palautuksen jälkeen tehtävän alustuksen ja alustukseen tarvitaan ulkopuolisen tahon apua, asiantuntija on velvollinen korvaamaan toimenpiteestä aiheutuneet kulut.

Passi

Asiantuntijan on palautettava virka/diplomaattipassinsa operaatiosta paluun jälkeen viipymättä Kriisinhallintakeskukselle, joka välittää sen edelleen ulkoministeriön maahantulo- ja passiasioiden yksikköön.

Takaisin ylös

5.5 Palautetilaisuus

Kriisinhallintakeskuksen järjestämään palautetilaisuuteen osallistuminen on viimeinen vaihe asiantuntijan tehtävässä.

Palautetilaisuus järjestetään yleensä kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja loppusyksyllä. Tavoitteena on, että asiantuntija osallistuu ensimmäiseen mahdolliseen tilaisuuteen. Tilaisuuteen lähetetään kutsu noin kaksi kuukautta ennen tilaisuuden järjestämistä. Kutsun yhteydessä lähetetään myös asiakastyytyväisyys- ja henkilöstöhallinnon loppukysely, joihin asiantuntijan tulisi vastata. Kyselyillä kerätään tietoa Kriisinhallintakeskuksen palvelujen ja toiminnan kehittämiseen.

Myös asiantuntijoiden palautetilaisuudessa antaman palautteen perusteella Kriisinhallintakeskus kehittää toimintaansa palvelemaan paremmin siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita ja laajemmin siviilikriisinhallinnan alaa. Kriisinhallintakeskus on kiinnostunut kuulemaan asiantuntijan näkemyksiä mm. operaation, rekrytoinnin, yhteyshenkilön kautta tapahtuvan yhteydenpidon toimivuudesta sekä koulutuksen ja operaation vaikuttavuudesta.

Kriisinhallintakeskus korvaa kotimaan matkat yleisen hinnoittelun mukaisesti (Matkahuollon vakiolippuhinta). Ruokailu ja majoittuminen ovat maksuttomia. Poliisihallitusta ja Rajavartiolaitoksen esikuntaa pyydetään komentamaan toimialansa henkilöstö tilaisuuteen. Tilaisuuteen osallistujat vakuutetaan tapaturmavakuutuksella.

Takaisin ylös

5.6 Yhteydenpito taustatyönantajaan

Sisäministeriön suosituksen (SM/2008/1738) mukaan kaikkien ulkomailta palaavien virkahenkilöiden tulee hyvissä ajoin ennen paluutaan olla yhteydessä omaan taustaorganisaatioonsa ja keskustella palvelusyksikkönsä kanssa Suomeen paluuseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Ajankohtainen tietämys asiantuntijan paluusta taustatyönantajaorganisaatioon Suomessa on palaavan työntekijän etujen mukaista ja se helpottaa paluuseen liittyvien hallinnollisten järjestelyjen tekemistä työyhteisössä.

Esihenkilöitä kannustetaan käymään yhdessä takaisin palaavan työntekijän kanssa arviointikeskustelu siitä, miten virkamiehen ulkomailla hankkimaa työkokemusta voitaisiin hyödyntää. Samalla arvioidaan myös mahdollista tarvetta perehdyttää palaava virkahenkilö tehtäviinsä.

Kansainvälisiin tehtäviin lähteminen tuo taustatyönantajalle sellaista osaamista mitä ei virastoissa voida saavuttaa. Toisaalta virastojen ja niiden tehtävien vakiintuneet muodot saattavat asettaa tämän tietotaidon hyödyntämiselle omat haasteensa. Myönteisellä ja kannustavalla asennoitumisella kansainvälisiä tehtäviä kohtaan voidaan parhaiten päästä kaikkia hyödyttävään lopputulokseen. Henkilöstön irrotettavuutta tulisi eri hallinnonaloilla edistää ja kansainvälisissä tehtävissä toimiminen tulisi nähdä urakehityksen kannalta myönteisenä tekijänä.

Takaisin ylös