Ajankohtaista

Etusivu / Tietoa meistä / Ajankohtaista

Näitä kokemuksia ei välttämättä mistään muualta saa

Sotilas ISAF-tunnuksin varustetussa liivissä. Rauhanturvatoiminta ja siviilikriisinhallinta tukevat toinen toisiaan. Kummankin tavoitteena on tukea oikeusjärjestystä ja yhteiskunnan perusrakenteita.

Sotilaallista kriisinhallintaa tarvitaan erityisesti kriisin akuuttivaiheessa rauhoittamaan tilanne. Siviilikriisinhallinnan roolina on rakentaa yhteiskuntaa toimivaksi ja valvoa oikeuden toteutumista. Tämä on kuitenkin erittäin suoraviivainen yleistys – eri operaatioiden ja alueiden kesken tehtävät vaihtelevat paljonkin.

Suomi on lähettänyt rauhanturvaajia maailman kriisipesäkkeisiin jo vuodesta 1956 alkaen, kun taas siviilikriisinhallinta on käsitteenä vakiintunut kielenkäyttöön myöhemmin. Suomi on ulko- ja sisäministeriön toimesta lähettänyt siviiliasiantuntijoita kansainvälisiin tehtäviin 1990-luvulta lähtien. Vuodesta 2008 lähtien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden rekrytointi ja lähettäminen, koulutus, toimintaa tukeva logistiikka sekä tutkimus- ja kehittämistehtävät keskitettiin yhdelle ja samalle organisaatiolle, Kriisinhallintakeskukselle (CMC Finland).

– Omalla kohdallani toista ei olisi ilman toista. Tuskinpa istuisin tässä siviilikriisinhallinnan roolissa nyt, jos en olisi aikanani ensin päätynyt rauhanturvaajaksi Bosniaan vuonna 2001, muistelee CMC:n henkilöstö- ja operaatiotukiyksikön johtava asiantuntija Jari Mustonen.

Silloinen filosofian maisteri, väestöhistoriaa tutkinut Mustonen jatkoi Bosnian komennuksensa jälkeen opintojaan ja toimi opettajan sijaisuuksissa. Mustosen polku vei hänet rauhanturvaajaksi myös Afganistaniin ja vielä toisenkin kerran Bosniaan. Kun CMC:lle rekrytoitiin sen perustamisen yhteydessä määräaikaista siviili-sotilasyhteistyön tutkijaa, Mustonen tarttui tilaisuuteen ja haki tehtävää. Valintaansa hän on edelleen tyytyväinen.

Ensimmäisessä tehtävässäni Kriisinhallintakeskuksessa yhdistyi hyvin aiempi tutkijataustani sekä kokemus kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä. Tästä taustasta lienee ollut hyötyä kotimaan tehtävien lisäksi siinä, että hakeuduin menestyksekkäästi YK:n päämajaan rauhanturvaosastolle siviilitehtäviin. Peacebuilding Support Officer -tehtävässä YK:n rauhanrakennustukitoimistossa yhdistyi kaikki se, mitä olin siihen mennessä oppinut opintojeni, rauhanturvatehtävien ja CMC:n kautta.

YK:n komennuksen jälkeen Mustonen palasi takaisin CMC:lle. Matkan varrella avautui mahdollisuuksia uusiin kansainvälisiin tehtäviin, joita hän ei malttanut ohittaa: Mustosen sanojen mukaan ”toistaiseksi viimeinen” rauhanturvatehtävä YK:n sotilastarkkailuoperaatio UNTSO:ssa Lähi-idässä, sekä kaksi erillistä komennusta siviilikriisiinhallinnan asiantuntijana EU:n poliisioperaatiossa Palestiinassa.

– Omalla kohdallani kansainvälisiin tehtäviin hakeutuminen on ensimmäisen rauhanturvatehtäväni jälkeen ollut tietoinen valinta. Tällaisia kokemuksia ei välttämättä mistään muualta saa. Ne ovat olleet rakennusainetta Kriisinhallintakeskuksessa tekemiini eri töihin, samoin kuin nykyiseen henkilöstöhallinnon tehtävääni, Mustonen kertoo.

Aiempaa vaativampi toimintaympäristö

Sekä rauhanturvatehtävissä, että siviilikriisinhallinnan asiantuntijatehtävissä ympäristö on muuttunut yhä vaativammaksi. Mustonen kokee erittäin tärkeäksi sen, että jokainen asiantuntija saisi ennen haastaville toimialueille siirtymistään mahdollisimman hyvät valmiudet työhönsä: turvallisuuteen liittyvien asioiden oppiminen ei saa tapahtua ”kantapään kautta” operaatioalueella. Jokainen kriisinhallintatehtävä on uusi ja erilainen kokemus, ja vaatii kokeneeltakin asiantuntijalta kykyä ja halua uuden oppimiseen.

Mustosen mukaan rauhaturvaajataustasta voi parhaimmillaan olla hyötyä siviilikriisinhallinnan kentällä. Erityisesti korkean turvallisuusriskin operaatioalueilla aiempi kokemus on todennäköisesti antanut realistisen kuvan niistä toimialueista tai tehtävistä, joissa voi olla sotilasleirin kaltainen majoitus tai merkittäviä liikkumisrajoituksia. Sotilaallisen kriisinhallinnan kokemus sinällään ei kuitenkaan ole suora silta sisällöltään erilaiseen työhön. Siviilikriisinhallinnan tehtäviin edellytetään aina jonkin erityisalan ammatillista asiantuntijuutta. Tehtäviin voidaan edellyttää esimerkiksi ihmisoikeuksiin tai muihin oikeudellisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyvää koulutusta ja kokemusta tai edellyttää poliisin ammattitaitoa.

– Teemme paljon yhteistyötä rauhanturvaajapuolen kanssa, alkaen koulutuksesta. Joillakin toimialueilla palvelee sekä siviilikriisinhallinnan, että sotilaallisen kriisinhallinnan asiantuntijoita. Tietyiltä osin olemme saaneet esimerkiksi logistista tukea rauhanturvaajilta, Mustonen kuvailee.

– Tänä keväänä koronapandemian mukanaan tuomien haasteiden myötä olen mielessäni palannut aika ajoin takaisin omiin reissukokemuksiini. Täällä Suomessa kun voi joskus liiankin helposti unohtaa muualla vallitsevan todellisuuden: esimerkiksi sen, miltä voi tuntua, jos joutuu olemaan operaatioalueella epävarmuudessa, jumissa kuukausikausia ilman palvelusvapaita.

Rauhanturvaajien vuosipäivänä 29.5.2020 Suomen hallitus on jo asteittain vapauttamassa koronaepidemian vuoksi tehtyjä rajoituksia kotimaassa. Mustonen katsoo kohti alkavaa kesää odottavin tunnelmin.

Menneiden kuukausien aikana kriisinhallintaoperaatiot – sekä sotilaalliset että siviilioperaatiot – ovat joutuneet mukauttamaan toimintaansa. Ennalta-arvaamaton pandemia toi uusia haasteita myös CMC:lle. Kevään mittaan on kohdattu ennen kokemattomia tilanteita asiantuntijoiden palvelussuhteiden ja työnantajan huolehtimisvelvoitteen osalta. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa siviilikriisinhallinnan eri toimijat ovat kehittäneet esimerkiksi etätyökäytänteitään. Siviilikriisinhallintatehtävät operaatioissa ja sihteeristöissä jatkuvat edelleen.

– Asiantuntijoita tarvitaan maailmalla eri tehtävissä jatkossakin, mutta toimintaa voidaan kenties tehdä eri muodoissa. Mielenkiintoista on seurata, jatketaanko koronapandemian jälkeen joitakin nyt käyttöön otetuista työskentelytavoista, kuten etäneuvottelut kansainvälisten kumppanien kanssa tai paikallisten kumppanien ”etäneuvonanto”, miettii Mustonen.

(Artikkelikuva Jari Mustosen omasta arkistosta)

Jätä kommentti

Accessibility