Kriisinhallinta on kiinnostanut minua jo ennen opintojen aloittamista. Opiskellessani hallintotieteitä, kansainvälistä politiikkaa, turvallisuutta sekä kehitystä mielenkiinto syveni entisestään. Opintojeni aikana olen tutkinut Kriisinhallintakeskuksen julkaisuja nimenomaan siviilikriisinhallinnasta ja tutustuin niihin monien muiden tekstien lisäksi. Vaikka ymmärrykseni niin konflikteista ja niiden juurisyistä kuin rauhan vaalimisesta syvenivät, koin silti, etten vielä tiedä riittävästi juuri siviilikriisinhallinnasta ja käytännöstä rauhanvälittämistyössä ja konfliktien ehkäisemisessä. Kokonaisvaltaisen turvallisuuden kannalta siviilien osallisuus on tärkeää ja halusin perehtyä sen käytäntöihin syvemmin. Samanaikaisesti minua kiinnosti päästä kokemaan, millaista työskentely valtionhallinnon alaisessa virastossa on. Kokemus Kriisinhallintakeskuksella on antanut mitä odotin ja todella paljon enemmän. Olen saanut työtehtäviä laajasti ja päässyt myös itse vaikuttamaan siihen, mitä haluan tehdä ja oppia. Työskentelyäni on tuettu koko organisaation voimin. Olen kokenut, että koko organisaatio on osoittanut tukea sekä kiinnostusta niin minun oppimisestani kuin käynnissä olevista projekteistakin.
Positiivinen mielikuva organisaatiosta työnantajana, sekä minun asemastani tulevassa yksikössäni, alkoi muodostua jo ennen kuin olin nähnytkään nimityskirjaani. Vastaanotto oli lämmin ja sain jo etukäteen tervetulotoivotuksia, sekä tietoa tulevasta harjoittelustani alustavine aikatauluineen. Perehdytyksen alkua odotin innolla ja kaikki sujui mainiosti. Aikaa oli reilusti, jotta ehdin paneutua sekä yleisiin perehdytysmateriaaleihin että omia tehtäviäni koskeviin tietoihin. Vaikka opittavaa oli paljon, minulle annettiin aikaa eivätkä odotukset oppimiseen kaivatusta ajasta olleet kohtuuttomat.
Kollegojen ja esihenkilön ymmärtäväinen ja rohkaiseva suhtautuminen muistutti, miten tärkeää on antaa itselle ja omalle oppimiselle aikaa, kun itsellä oli jo kiire osata kaikki. Tällainen asennoituminen on ollut minulle tarpeen niin harjoittelijan tehtävissä, kuin varmasti yleisesti opintojeni viimeistelyissä ja tulevissakin töissä.
Koulutusyksikön toiminnan keskiössä ovat itsestään selvästi kurssien järjestäminen ja käytännön sujuvuus. Tämä pitää sisällään paljon suunnittelutyötä, tapahtumien järjestämisen kannalta olennaisia asioita ja hallinnollisia tehtäviä, niin ennen kurssia, sen aikana kuin jälkeenkin. Tässä pääsee käyttämään osaamistaan laajasti aina yhteistyötaitoja, tietoteknistä osaamista, organisointi- sekä viestintätaitoja. Kurssien suunnittelu- ja järjestelyvaiheessa pääsin varaamaan koulutustiloja, majoituksia sekä ajoneuvoja ja niiden pysäköintilupia eri toimijoilta. Palveluntarjoajien kanssa yhteydenpidon lisäksi tehtäviin on lukeutunut yhteydenpitoa niin kurssilaisiin, asiantuntijoihin kuin kouluttajiinkin. Kaikki tämä on opettanut minulle miten tärkeää oikeanaikainen ja riittävä viestintä on.
Kurssiajankohtaa ennen sain tehdä erilaisia kyselyitä sekä rakentaa Moodleen oppimisalustaa, päivittää materiaaleja ja ohjeistaa osallistujia niin oppimistehtävien kuin käytännönjärjestelyjen osalta. Nämä ovat luoneet minulle osaamista verkkoalustoista hallinnollisemmalta puolelta. Vaikka Moodle on entuudestaan tuttu, on ollut hienoa oppia mitä kaikkea tuossa oppimisympäristössä voi tehdä.
Koneen taakse pysyvästi jähmettymistä ei kuitenkaan ole luvassa, siitä ei kannata murehtia tai vastaavasti haaveilla. Koulutusyksikössä toimiminen kuljettaa kurssien mukana pelipaikoille. Kurssit ovat olleet nopeatempoisia, haastavia ja ennen kaikkea täynnä oppimismahdollisuuksia. Nopeatempoisuutta silmällä pitäen vinkiksi, että ymmärrys työturvallisuudesta ja ergonomiasta logististen tehtävien osalta ovat hyödyksi. Tämä edesauttaa itsensä kolhimisen minimointia, vaikkakin allekirjoittaneella taitaa muutenkin olla keskivertoa enemmän taipumusta tähän.. Hyödyt ovat suuret, kun on siellä, missä tapahtuu. Olen saanut olla osana mielenkiintoisia luentoja ja harjoituksia, joissa käsitellään tärkeitä asioita ja luodaan valmiuksia tilanteisiin, joita asiantuntijat saattavat kohdata operaatioilla.
Huomaan osaamiseni vahvistuneen monella saralla. Oppimismateriaalit ja harjoitukset ovat opettaneet asioita käytännön kautta. Olen huomannut, miten monia opiskelemiani teemoja on noussut esiin kurssien aikana. Osa sellaisia, joista osaamiseni on vahvempi kuin toisista. Ymmärrykseni siviilikriisinhallinnan ja konfliktien leviämisen välttämisen kannalta tärkeistä elementeistä on vahvistunut.
Myös heikommin hallussa olevien teemojen havainnollistuminen käytännön esimerkkien kautta on ollut todella opettavaista ja hyödyllistä. Esimerkiksi osaamisen vahvistaminen ensiavun ja pienempien konfliktitilanteiden ratkaisemisessa ovat olleet itselle mieluisia. Kuluneet viisi kuukautta ovat vastapainoksi myös havainnollistaneet minulle asioita itsestäni, mitä en ole aiemmin havainnut. Ymmärrän paremmin omia vahvuuksiani ja valmiuksiani, sekä miten voin hyödyntää niitä päivittäin, edistää työntekoani ja haastaa itseäni motivoivasti. Seuratessani useiden ammattilaisten yhteistyötä ja tekemistä harjoituksissa, osaan arvostaa entisestään oman tekemiseni vaikuttavuutta ryhmän toimintaan nähden. Olen luottavaisempi siitä, että juuri minun osaamiseni ja tekemiseni tuo lisäarvoa, eikä ole vain yhtä mallia siihen millainen tekijä minun pitäisi olla. Osaan soveltaa paremmin omia ominaisuuksiani, työelämä- sekä sosiaalisia taitojani ja yliopistolla opiskelemiani teorioita sekä asioita käytännössä, tietotaitoisemmin.
Miten kuvailisin harjoitteluni Kriisinhallintakeskuksella pähkinänkuoressa? Minulle harjoittelu on ollut työskentelyä tiiviissä, ammattitaitoisessa ja aidossa työyhteisössä, joka ohjaa, kannustaa ja tukee työssä ja siihen oppimisessa. Se on ollut itsensä haastamista, uuden oppimista ja vanhan opitun haastamista ja tarkastelua. Se on ottanut, mutta antanut moninkertaisesti takaisin. Kuluneiden kuukausien aikana harjoittelu on mahdollistanut mielenkiintoisia kohtaamisia, tärkeitä oppimiskokemuksia, oman osaamisen kartoittamista ja arvostamista, sekä omien näkökulmien haastamista, syventämistä ja avartamista. Voin rehellisesti sanoa, vaikka tulinkin CMC:lle elokuussa hyvin avoimin mielin, että harjoitteluni on antanut minulle mitä toivoin ja enemmänkin – oppeja, haasteita ja mahdollisuuksia!
Kirjoittaja Maiju Sipilä, koulutusyksikön harjoittelija 2021
