Suomen kriisinhallintapolitiikkaa käsittelevissä strategioissa ja suosituksissa linjataan, että Suomen tulee pitää yllä suurta ja monipuolista asiantuntijajoukkoa sekä kasvattaa osallistumista kriisinhallintaan. Siviilikriisinhallintatehtävät tarjoavat myös asiantuntijoille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja parhaimmillaan tästä hyötyy myös taustatyönantaja. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin suunniteltua henkilöstöpolitiikkaa asiantuntijoiden taustaorganisaatioilta. Kriisinhallintakeskuksen uudessa selvityksessä nostetaan esiin asiantuntijoiden kokemuksia taustaorganisaatioiden suhtautumisesta siviilikriisinhallintatehtäviin sekä toimenpidesuosituksia, joilla nykytilannetta voitaisiin parantaa.
Tarkastelussa yhdistetään kolme vuosina 2021 ja 2022 toteutettua raporttia, jotka tarkastelevat oikeusministeriön hallinnonalan, Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston ja Tullin asiantuntijoiden kokemuksia siviilikriisinhallintatehtäviin lähtemiseen liittyen sekä näiden tehtävien vaikutuksia urakehitykseen ja tehtävissä kertyneen osaamisen hyödyntämiseen. Selvitys osoittaa, että asiantuntijat kokevat oman osaamisensa ja kokemuksensa kasvaneen operaatioiden aikana, mutta valmiudet uuden osaamisen ja kokemuksen hyödyntämiseen sekä kotiinpaluujärjestelyt ovat monissa taustaorganisaatioissa puutteellisia. Selvityksessä esitetäänkin kokoavia toimenpidesuosituksia vakiintuneista käytännöistä ja prosesseista uuden osaamisen hyödyntämiselle. Selkeämmät prosessit kannustaisivat asiantuntijoita lähtemään siviilikriisinhallintatehtäviin matalammalla kynnyksellä ja samalla palaavien asiantuntijoiden karttuneesta osaamisesta saataisiin nykyistä enemmän hyötyä taustaorganisaatioissa.
Selvityksessä todetaan, että asiantuntijat kokevat etenkin niin sanottujen geneeristen asiantuntijataitojen, kuten haastavissa olosuhteissa toimimisen, stressinsietokyvyn sekä neuvottelu- ja ongelmaratkaisutaitojen kehittyneen mittavasti operaatioissa olon aikana. Geneeristen taitojen rinnalla suurin osa asiantuntijoista koki myös oman alansa substanssiosaamisen kasvaneen laajoin mitoin. Suuri osa asiantuntijoista myös kokee uudesta osaamisesta olevan hyötyä kotimaan tehtävissä ja he ovat aktiivisesti pyrkineet käyttämään uutta osaamistaan kotiinpaluun jälkeen taustaorganisaatioissaan. Uuden osaamisen kerryttäminen ja halu hyödyntää sitä kotimaan työtehtävissä ovat myös lisänneet asiantuntijoiden halua edetä omilla työurillaan kotimaassa, johon he ovat pyrkineet myötävaikuttamaan. Osaamisen hyödyntäminen ja etenemismahdollisuudet voivat kuitenkin riippua yksittäisistäkin tekijöistä, kuten esihenkilön suhtautumisesta siviilikriisinhallintatehtävästä palanneeseen asiantuntijaan.
Kertyneestä osaamisesta ja sen hyödyntämisen halusta huolimatta osa asiantuntijoista on kokenut paluunsa ja urakehityksensä edistämisen kotimaassa suhteellisen haastaviksi. Heidän mukaansa monet taustaorganisaatiot ja esihenkilöt eivät osoita aktiivista kiinnostusta siviilikriisinhallintatehtävässä kertyneelle osaamiselle, eikä osaamisen hyödyntämiselle ole luotu suunnitelmallisia käytäntöjä. Havaintojen pohjalta onkin koottu toimenpidesuosituksia, joilla uuden osaamisen hyödyntämistä ja asiantuntijoiden urakehitystä voitaisiin parantaa. Esimerkiksi ymmärryksen lisääminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen myönteisemmäksi siviilikriisinhallintatehtäviin liittyen, paluukäytäntöjen laadukkaampi suunnittelu ja toimeenpaneminen sekä kertyneen osaamisen systemaattisempi kartoittaminen muun muassa luomalla olosuhteet uuden osaamisen tunnistamiseen edistäisivät taustaorganisaation tukea kansainvälisiin tehtäviin haluaville.
Selvitys ja sen tulokset koskevat ensisijaisesti alussa mainittuja hallinnonaloja, mutta on hyvin todennäköistä, että vastaavia haasteita ja kehitysmahdollisuuksia on myös muilta aloilta tulevilla asiantuntijoilla ja heidän taustatyönantajillaan. Selvityksessä esiin tuoduilla toimenpidesuosituksilla voitaisiin siis edistää siviilikriisinhallinnan asiantuntijamäärän kasvattamiseen tavoittelevia linjauksia sekä hallinnonalojen strategisten linjausten operationalisointia organisaatiotasolla. Lue selvitys kokonaisuudessaan tästä.
