Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin johtaja Kirsi Henriksson antaa joulukuun blogikirjoituksessaan osaamiskeskuksen tilannekatsauksen.

Viime vuodet ovat olleet CMC Finlandille muutoksen aikaa. Kahden vuoden siirtymävaihe Pelastusopiston suojista on päättymässä. Siirtymävaihe alkoi vuonna 2019 hallinnollisella siirtymällä sisäministeriön yhteyteen, ja vuoden 2020 aikana keskus on siirtynyt fyysisesti Kuopiosta Pasilaan.

Muutos on ollut haastava, mutta sen myötä CMC:llä on nyt hyvät edellytykset tehokkaaseen toimintaan. Keskeistä on siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden, sidosryhmien ja koulutettavien saaman palvelun laadukkuuden takaaminen. CMC:llä ei ole ollut riittävästi resursseja näinä muutosvuosina, mutta nyt muutosvaiheen aikana avautuneet virat on täytetty ja toiminta pääsee alkamaan täysimittaisesti – tietenkin COVID19:n asettamissa rajoissa.

Koronavirus on tuonut CMC:lle haasteita, mutta asiantuntijoiden rekrytointia ja koulutusta on pystytty jatkamaan. Heidät on valittu sillä perusteella, että he kestävät COVID19-haasteen siinä missä muutkin siviilikriisinhallintaoperaatioissa eteen tulevat haasteet.

Lisää läpinäkyvyyttä

Kuluneen vuoden aikana siviilikriisinhallinnan kentällä on tapahtunut paljon niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Lakia siviilien osallistumisesta kriisinhallintaan ollaan päivittämässä vastaamaan paremmin henkilöstöhallinnon tarpeisiin. Samalla pyritään tuomaan läpinäkyvyyttä rekrytointi- ja nimittämisprosessiin. Tulevassa asetuksessa todetaan selvästi mm. kelpoisuusehdot ja palvelussuhdetta rajoittavat tekijät, esimerkiksi karenssiajat.

Hallitusohjelman mukainen parlamentaarinen kriisinhallintakomitea, jonka asiantuntijajäsenenä CMC:n johtaja toimii, kokoontui useamman kerran vuoden aikana. Komiteassa on keskusteltu mm. siviilikriisinhallinnan vaikuttavuudesta, suomalaisen kriisinhallinnan nykytilasta sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteydestä. Komitean toimintalinjaus valmistuu helmikuussa 2021.

EU:n siviilikriisihallintapuolella on edetty sielläkin myönteisesti. Civilian CSDP Compact -sitoumuksella pyritään motivoimaan jäsenmaita siten, että nämä vahvistaisivat kansallisia prosessejaan asiantuntijoiden kouluttamiseen ja operaatioihin lähettämiseen liittyen.

Suomi jälleen edelläkävijä

EU:lla on kohtaanto-ongelma: on paljon osaavia asiantuntijoita, joita ei kuitenkaan saada rekrytoiduiksi siviilikriisinhallintamissioihin, jotka taas toimivat jatkuvasti alimiehitettyinä.
Harvassa EU-jäsenmaassa on CMC Finlandin kaltaista organisaatiota, joka sekä koordinoi kansallisesti siviilikriisinhallinta-asioita että hoitaa operatiivisesti asiantuntijat kentälle ja takaisin kotiin. Suomen osaaminen ja toimintatapa on herättänyt kiinnostusta muissa EU-jäsenmaissa.

CMC Finlandilla on lisäksi pitkä kokemus ja tahtotila naisten määrän lisäämisessä missioissa. Suomen tavoitteena on, että vähintään 40 % osallistujia on naisia, kun monissa muissa maissa lähetettyjen naisten määrä jää 10-15 prosenttiin. CMC Finland on yhdessä Espanjan kanssa perustanut työryhmän, jossa jaetaan parhaita käytäntöjä naisten määrän lisäämiseksi operaatioissa ja operaatiokulttuurin muuttamiseksi. Pelkkä naisten määrä ei ole ratkaisevaa, vaan operaatioissa työskentelevän henkilöstön diversiteetin lisääminen ja sitä kautta osaamisen vahvistaminen. Myös nuorempia osallistujia tarvittaisiin lisää.

Kriisinhallintakeskus CMC Finland huolehtii jälleen ensi vuonna siitä, että suomalaista asiantuntijuutta saadaan lähetettyä siviilikriisinhallintaoperaatioiden kautta eri puolille maailmaa tukemaan hauraiden alueiden demokratiakehitystä ja lisäämään turvallisuutta tätä kautta myös kotimaassa.

Toivotan kaikille rauhallista joulua sekä siviilikriisinhallinnan osalta vakaata ja turvallista uutta vuotta!

Kirsi Henriksson
Johtaja
CMC Finland