Onnistumisen keinoja YK-tehtäviin hakeutumisessa valottanut siviilikriisinhallinnan seminaari kokosi ennätyssuuren kuulijakunnan
Ulkoministeriön, poliisin ja sisäministeriön yhteydessä toimivan Kriisinhallintakeskuksen 9.1.2020 järjestämä siviilikriisinhallinnan seminaari YK-tehtäviin hakeutumisesta ylitti osallistujaodotukset moninkertaisesti keräten paikalle lähes 200 kuulijaa. Tilaisuuden pääpuhuja, YK:n poliisirekrytoinneista YK:n päämajassa DPO:ssa vastaavan yksikön päällikkö Ata Yenigun kuvasi avoimesti ja suorasanaisesti rekrytointiprosessissa onnistumisen eväitä sekä sudenkuoppia. Hän tutustui Suomen vierailullaan myös itse suomalaisiin siviilikriisinhallinnan toimijoihin ja käytänteisiin.
Säätytalolla järjestetty seminaari keräsi koolle lähemmäs 200 siviilikriisinhallinnan tehtävistä kiinnostunutta. Seminaari oli suunnattu erityisesti YK:n poliisitehtävistä sekä oikeushallinnon ja vankienhoidon tehtävistä kiinnostuneille, mutta se oli avoinna myös muille siviilikriisinhallinnan YK-tehtävistä kiinnostuneille. Lisäksi kuulolla oli oikeushallinnon sekä sisä- ja ulkoasiainhallinnonalojen edustajia ja laaja joukko siviilikriisinhallinnan yhteistyötahoja.
Seminaarin pääpuhuja Ata Yenigun käsitteli esityksessään YK:n kompetenssipohjaista hakuprosessia. Suomalaisten poliisien korkeatasoinen osaaminen on kansainvälisesti tunnustettua, mutta vaikka tehtävään vaadittava työkokemus ja kielitaito riittäisivät, hakija ei tule valituksi, mikäli osaamista ja työkokemusta ei osata esittää YK:n edellyttämällä tavalla. Hakulomakkeen täyttämisen jälkeen jatkoon päässeillä on usein edessään tarkasti ohjeistettu, YK-aineistoon pohjautuva kirjallinen koe ja sen läpäisseille haastattelu, jonka paneeli useimmiten tekee puhelimitse.
Seminaarin jälkimmäisessä osassa kuultiin neljän suomalaisen, YK:n tehtävissä toimineiden tai parhaillaan toimivien, siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tehtäviin hakeutumisesta ja toimenkuvista. Itse paraikaa YK:n päämajassa DPO:ssa Mission Manager- tehtävässä työskentelevä Satu Värri, entinen YK:n Standing Police Capacity Brindisin tiiminvetäjä ja nykyinen rikostarkastaja Jaakko Christensen Keskusrikospoliisista sekä syksyllä Etelä-Sudanin YK-operaatiosta UNMISS:ista erityispoliisitiimin tiiminvetäjän tehtävästä kotiutunut Vesa Väänänen valottivat rekrytointiprosessissa onnistumisen keinoja poliisin näkökulmasta. UNSOM-operaatiossa Somaliassa työskennellyt aluesyyttäjä Mika Mäkelä kertoi puolestaan kokemuksistaan oikeudellisen alan asiatuntijana. Seminaarissa kuullut neuvot pätevät hyvin muihinkin YK:n siviilikriisinhallinnan tehtäviin, ja laajemminkin kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan tehtäviin hakeutumiseen.
– Olemme saaneet seminaarin jälkeen ilahduttavan paljon positiivista palautetta, kiittelevät seminaarikokonaisuudesta vastanneet suurlähettiläs Anne Saloranta ulkoministeriöstä ja johtava asiantuntija Tiina Ehrnrooth Kriisinhallintakeskuksesta.
– Esimerkiksi Lounais-Suomen poliisilaitokselta asti saapunut osallistuja viestitti: ”Halusin näin jälkikäteen kiittää teitä hyvin järjestetystä ja hyödyllisestä seminaarista. Oli mukava käydä kuuntelijana vähän kauempaakin.” Ehrnrooth siteeraa.
Seminaarin videotallenne ja esittelyvideo:
Suomalainen siviilikriisinhallinnan malli on ainutlaatuinen
Vierailunsa yhteydessä YK:n poliisirekrytoinneista vastaava Ata Yenigun tutustui suomalaiseen siviilikriisinhallinnan malliin laajemminkin. Suomi on väkilukuunsa suhteutettuna yksi maailman aktiivisimmista siviilikriisinhallintaan osallistuvista maista.
Suomen kattavalle siviilikriisinhallintalaille ja poikkihallinnolliselle siviilikriisinhallinnan strategialle ei löydy verrokkia kansainvälisesti: jatkuva ulkoministeriön, sisäministeriön ja sen hallinnonalan neuvonpito ja yhden, kokoavan siviilikriisinhallinnan toimijan periaate mahdollistaa laajan näkyvyyden koko toimintakenttään. Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) vastaa kaikista sekondeerattujen, kansainvälisiin tehtäviin lähetettävien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden rekrytoinneista. Suomalaisella mallilla pystytään tehokkaasti ja läpinäkyvästi edistämään esimerkiksi YK:n painopistealueena olevaa naisasiantuntijoiden määrän lisäämistä ja tasa-arvotyötä.
Sisäministeriössä Yenigunille esiteltiin Suomen johdonmukaista ja pitkäjänteistä työtä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi. Toiminta on valtakunnallista moniviranomaisyhteistyötä, joka kattaa eri kaupungit aivan ruohonjuuritasolle asti. Kansainvälinen turvallisuus ja kansallinen turvallisuus nähdään toisiinsa nivoutuvina. Lisäksi kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden voidaan nähdä alkavan jo Suomen rajojen ulkopuolelta. Kokonaisvaltaisella kehittämistyöllä ja siviilikriisinhallinnalla pystytään vaikuttamaan paitsi näkyviin ongelmiin, parhaissa tapauksissa myös niiden pohjalla oleviin juurisyihin.