”Mitä eroa on sotilaallisella ja siviilikriisinhallinnalla?
Voiko sitten olla toista ilman toista? Mielestäni ainakaan kaikissa tapauksissa ei. Olen aina kuvitellut mielessäni kriisinhallinnan kokonaisuutena. Siviilikriisinhallinta edustaa tässä tapauksessa verrannollisesti mielestäni lihaksia, päätä ja ehkä osittain sydäntäkin. Sotilaallinen kriisinhallinta on ikään kuin selkäranka, johon jokainen näistä yksittäisistä osa-alueista pystyy tukeutumaan tietäen että se vaan on siellä, ja mahdollistaa näin muiden osa-alueiden toiminnan. Se luo vakautta sekä toimintaympäristön jossa siviilikriisinhallinnan asiantuntijat pystyvät toimimaan. Ilman sotilaallista läsnäoloa tämä ei aina olisi mahdollista.
Toimin parhaillaan poliisineuvonantajana Malissa. Tämä on minulle 7 kriisinhallintaoperaatio, mutta ensimmäinen jossa en ole mukana sotilaana, vaan poliisina. Kuitenkin nimenomaan Malin kaltaisissa olosuhteissa poliisin ja armeijan erottaminen toisistaan on välillä vaikeaa, ja ehkä jopa mahdotontakin. Molemmat työskentelevät samanlaisten haasteiden kanssa, ja ajautuvat maan epävakaassa pohjoisosassa samanlaisiin tilanteisiin toistensa kanssa kapinallisryhmiä vastaan toimiessaan. Kun asiaa tarkastelee tässä kontekstissa, huomaa että jos ei nyt suoranaista hyötyä, ei ainakaan kovin paljon haittaakaan ole siitä, että on jonkinlaista taustaa sotilaallisesta kriisinhallinnasta.
Otan esimerkin: olin eräänä päivänä valvomassa erään Gendarmerien (sotilaspoliisi) vartioaseman toimintaa Timbuktun keskustassa. Päivä sujui rauhallisesti ja koska tekemistä ei sillä hetkellä ollut, päätin ihan kiinnostuksen vuoksi tehdä asetarkastuksen erään partiosta palaavan sotilaspoliisin AK-47 rynnäkkökivääriin. Asejärjestelmä vastaa soveltuvin osin suomalaista rynnäkkökivääriä ja oli minulle muutenkin sotilaspuolen koulutuksista ja operaatioista tuttu. Esitin hänelle asian ystävällisesti, ja pyysin häntä ojentamaan aseen minulle. Huomasin asetta tutkiessani sekä sitä purkaessani että ase oli niin likainen ja täynnä kaikenlaista tomua ja sinne kuulumatonta tavaraa, että sen käyttäminen tositilanteessa olisi ollut täysin mahdotonta. Muun muassa vaihdin, jolla ase saadaan ampumaan joko sarja – tai kertatulta sekä varmistettua oli ruostunut yläasentoonsa. Ilmoitin että asehuolto olisi ilmeisesti ainakin tämän yksilön kohdalla paikallaan.
Hetken päästä huomasin jo olevani aseen osat käsissäni. Gendarmerien sotilaspoliisi kääri hihansa ja alkoi hommiin. Onneksi valmistusmaan insinöörityö on tehty siten, että aseessa ei niin suurta vikaa voi ollakaan, etteikö sitä puhdistuspuikolla, öljyllä sekä pienellä määrällä hyvin kohdistettua voimaa kyetä ratkaisemaan. Lopputulos oli toivotunlainen, aseen toimintakyky palautui, vaihdin herkisteltiin siten, että sen vaihtaminen asennosta toiseen sujuu helpommin, ja lisäksi opastin vielä liipaisinkoneiston toimintakunnon tarkastamisen paikalla olleille sotilaspoliiseille.
Mietin tilannetta jälkeenpäin lähtiessäni asemalta pois. Pitivätköhän he koko toimenpidettä turhana, sekä olivatko he oikeasti niin vakuuttuneita siitä että asetta kannattaisi silloin tällöin huoltaa jotta se tositilanteessa toimisi? Toinen vaihtoehto on, että he olivat vain kohteliaita ja nauroivat minulle jälkeenpäin. Niin tai näin, mutta siitä olen varma että ainakin tämän kyseisen aseen kohdalla olen tehnyt voitavani sen eteen, että sen haltija pääsee työpäivänsä jälkeen perheensä luo. Ainakaan aseen toimintakunnosta sen ei enää pitäisi olla kiinni.”
Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatio MINUSMA perustettiin YK turvallisuusneuvoston päätöksellä vuonna 2013. Mandaattinsa mukaisesti se pyrkii vakauttamaan tilannetta Malissa. Suomi lähetti ensimmäiset 5 poliisiasiantuntijaa Maliin syksyllä 2016 osana presidentti Niinistön YK:n rauhanturvan yleiskokouksessa syksyllä 2015 antamaa lupausta siitä, e…ttä Suomi lisää poliisien osallistumista YK:n rauhanturvaoperaatioihin Afrikassa.
