Kansainvälisellä vaalitarkkailulla vahvistetaan kohdemaan demokraattista kehitystä, erityisesti vaalien järjestämisen osalta. Vaalitarkkailumissiot antavat suosituksia vaalikäytäntöjen parantamiseksi, jotta ne täyttäisivät vapaille vaaleille asetetut vaatimukset. Suomi lähettää tarkkailijoita EU:n ja Etyjin vaalitarkkailumissioihin CMC Finlandin kautta. Yksi heistä on Timo Laine.
Laineen kiinnostus eri yhteiskuntajärjestelmiin ja vaaleihin juontaa juurensa hänen nuoruudestaan, jolloin hän matkusteli sosialistisessa Itä-Euroopassa. Laine on ollut paikan päällä todistamassa merkittäviä historiallisia tapahtumia, kuten Neuvostoliiton hajoamista, ja hänen kiinnostuksensa autoritäärisiin järjestelmiin ja propagandaan on kasvanut vuosien varrella. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan myös kirjan “Torakoita ja panssarivaunuja”.
”Minua kiinnosti noiden maiden erilaisuus, mikä oli totta ja mikä ei. Lisäksi halusin tietää, miten ihmiset elävät. Lopulta tietoa kertyi niin paljon, että minulle tuli halu vaikuttaa. Halusin tehdä jotain sen hyväksi, että ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja demokratia voittaisivat”, Laine kertoo.
Laineen ensimmäinen vaalitarkkailutehtävä oli vuonna 2013 Armeniassa Etyjin lyhytaikaisena tarkkailijana. Sittemmin hän on osallistunut useisiin vaalitarkkailumissioihin, mukaan lukien Venäjän presidentinvaalit vuonna 2018, sekä pitkäaikaisena tarkkailijana Kazakstanin parlamenttivaaleihin vuonna 2023 ja Azerbaidzhanin parlamenttivaaleihin 2024.
Tarkkailua ja suosituksia – onko niillä vaikutusta?
Vaalitarkkailun merkitys demokratian edistämisessä on Laineen mukaan merkittävä. Vaikka vaalitarkkailumissioiden raportit ja suositukset eivät välttämättä johda välittömiin muutoksiin, ne tarjoavat arvokasta tietoa ja toimivat viitekehyksenä poliittisten järjestelmien arvioinnissa.
”Tarkkailu lisää tietoisuutta kansainvälisistä standardeista ja raportit ovat julkista, kaikille saatavilla olevaa tietoa. Olen usein kuullut poliittisen opposition jäseniltä, että he arvostavat vaalitarkkailijoita ja heidän läsnäolonsa antaa toivoa muutoksesta”, Laine kuvailee.
Demokratian tukemisen lisäksi Lainetta motivoivat saman henkinen porukka, älyllisen huomiokyvyn kehittäminen ja mahdollisuus oppia uusia asioita kohdemaasta.
”Sanon usein, että vaalitarkkailu on politiikan intensiivikurssi kyseisen maan tilanteeseen ja tunnelmaan. Mikään muu työ ei tarjoa samanlaista mahdollisuutta päästä tutustumaan poliittisiin ehdokkaisiin, viranomaisiin, mediaan ja kansalaisjärjestöihin ja tapaamaan niin paljon uusia ihmisiä lyhyessä ajassa. Koen, että tarkkailumissioissa tapaan itseni kaltaisia ihmisiä, jotka haluavat ratkaista ongelmia ja selvittää asioita.”
Suomi lähettää kymmeniä vaalitarkkailijoita vuosittain
Suomessa ulkoministeriö päättää vaalitarkkailumissioihin lähetettävistä tarkkailijoista, ja Kriisinhallintakeskus koordinoi heidän koulutuksensa ja rekrytointinsa. Vuonna 2023 Suomi lähetti 57 vaalitarkkailijaa, joista 34% pitkäaikaisiin ja 66% lyhytaikaisiin tehtäviin. Noin kaksi kolmesta tarkkailijasta osallistui Etyjin ja kolmannes EU:n missioihin.
Lisätietoa vaalitarkkailukoulutuksista ja tehtäviin hakeutumisesta löytyy CMC Finlandin verkkosivuilta.
Vaalitarkkailukoulutuksista: https://www.cmcfinland.fi/mita-teemme/koulutus/vaalitarkkailukoulutukset/
Vaalitarkkailusta ja tehtäviin hakeutumisesta: https://www.cmcfinland.fi/kansainvaliset-tehtavat/vaalitarkkailutehtavat/
Demokratian päivää vietetään vuosittain 15.9.
