Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ohjattua maailmanlaajuista ja paikallista muutosta, jonka päämääränä on saavuttaa hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville ympäristön ja ilmaston kannalta suotuisalla ja kestävällä tavalla.
Kestävällä kehityksellä viitataan usein YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelmaan, jossa jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2015 äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä muihin yhteisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDGs), päämääränä saavuttaa ne vuoteen 2030 mennessä. Agenda 2030 sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on tarkennettu alatavoitteisiin ja joita seurataan globaalien ja maakohtaisten mittarien avulla. Suomi on sitoutunut tavoiteohjelmaan sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Monet kestävän kehityksen tavoitteista liittyvät tiiviisti siviilikriisinhallintaan, ja sen avulla Suomella on mahdollisuus vaikuttaa laajasti kestävään kehitykseen operaatioiden toimialueilla. Kriisinhallintakeskus on tehostanut kestävään kehitykseen tähtäävää työtään, ja tehnyt kestävän kehityksen strategian vuosille 2021-2025. Lisäksi olemme mukana Sitoumus2050-kampanjassa.
Kriisinhallintakeskukselle olennaisimpia Agenda 2030 -ohjelman tavoitteita ovat sukupuolten tasa-arvo sekä naisten täysipainoinen osallistuminen ja johtajuus (SDG 5), eriarvoisuuden väheneminen maiden sisällä ja niiden välillä (SDG 10), kestävä kuluttaminen (SDG 12), ilmastoteot (SDG 13), rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto (SDG 16) sekä kumppanuudet ja valmiuksien kehittäminen (SDG 17).
Muuttuvassa turvallisuusympäristössä kaikilta siviilikriisinhallinnan asiantuntijoilta odotetaan osaamista ja ymmärrystä kestävästä kehityksestä omassa työssään. Kriisinhallintakeskuksen koulutuksiin sisältyy kestävän kehityksen osuus, joka täydentää asiantuntijoiden aiempaa osaamista. Myös esimerkiksi EU:n ilmastonmuutosta ja puolustusta koskevan tiekartan myötä EU:n kriisinhallintaoperaatioilta edellytetään ilmasto- ja ympäristökysymysten huomiointia toimintaympäristöönsä mukautettuna.
Sukupuolten tasa-arvo SDG 5
Sukupuolten tasa-arvo on läpileikkaavana teemana kaikessa Kriisinhallintakeskuksen toiminnassa ja tuemme erityisesti naisten osallistumista kriisinhallintaan sekä johtamismahdollisuuksia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325, Naiset, rauha, turvallisuus mukaisesti.
Koulutusten sisällöissä huomioidaan sukupuolinäkökulma ja koulutuksiin sisältyy lisäksi erityinen temaattinen kokonaisuus tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Myös koulutuksiin osallistujien ja kouluttajien kokoonpanossa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo. Kursseille, esimerkiksi siviilikriisinhallinnan peruskursseille otetaan lähtökohtaisesti yhtä paljon naisia ja miehiä.
Tavoitteena on, että Suomen lähettämistä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista 50 prosenttia on naisia. Kriisinhallintakeskus kartoittaa naisten rekrytoinnin haasteita ja tukee naisten rekrytoitumista operaatioiden johtotehtäviin.
Kriisinhallintakeskus vaikuttaa sukupuolten tasa-arvon huomioimiseen siviilikriisinhallinnassa myös kansainvälisesti. Johdamme esimerkiksi yhdessä Espanjan kanssa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan siviilikompaktin toimeenpanoon liittyvää työryhmää, joka keskittyy sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ja naisten määrän lisäämiseen siviilikriisinhallintaoperaatioissa. Suomelle on tärkeää, että siviilikriisinhallintatyöllä vaikutetaan naisten oikeuksiin kaikilla tasoilla.
Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä SDG 10
Edellisten vuosikymmenten aikana tuloerot eri maiden välillä ovat pienentyneet, mutta eriarvoisuus maiden sisällä on lisääntynyt. Lisäksi koronapandemian nähdään hidastaneen kehitystä sekä kasvattaneen eriarvoisuutta entisestään.
Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä on jatkuvasti Kriisinhallintakeskuksen toiminnan ytimessä. Siviilikriisinhallinnalla pyritään vähentämään eriarvoisuutta edistämällä asianmukaista lainsäädäntöä ja toimenpiteitä. Siviilikriisinhallinta voi esimerkiksi tukea paikallisen hallinnon kehitystavoitteita edistämällä yhteisön ihmisoikeuksia, demokratiaa, sosiaalista ja sukupuoltenvälistä tasa-arvoa, sekä vakaata ja kestävää kehitystä. Operaatiot pyrkivätkin huomioimaan, että toiminta edistää kaikkien yksilöiden ja osapuolten sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistamista yhdenvertaisesti.
Esimerkiksi turvallisuussektorien uudistamiseen keskittyvät operaatiot pyrkivät tukemaan paikallista kehitystä tukemalla paikallishallintoa syrjiviä lakien ja toimintatapojen uudistamisessa sekä pyrkimällä tukemaan taloudellista kasvua. Missioissa on mukana monia eri alojen asiantuntijoita kuten poliiseja, asianajajia, ihmisoikeusasiantuntijoita ja tasa-arvoneuvonantajia.
Kriisinhallinta pyrkii myös huomioimaan konfliktien aiheuttamia muuttoliikkeitä turvaten kaikkien oikeuksia.
Kestävä kuluttaminen SDG 12
Kriisinhallintakeskus noudattaa hankinnoissa sisäministeriön hankintaohjeistusta, jonka mukaan kestävän kehityksen painoarvoa lisätään hankinnoissa. Kaikkia hankintoja, kuten asiantuntijoiden varusteita, arvioidaan vastuullisuus- ja kestävyyskriteereillä. Varusteiden tulee olla sekä tarpeellisia ja pitkäikäisiä että vastuullisesti tuotettuja. Niitä myös huolletaan ja korjautetaan säännöllisesti, jotta käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä.
Kriisinhallintakeskuksen toimistossa huomioidaan ympäristö myös muun muassa tulostamalla harkiten, käyttämällä uudelleen koulutusmateriaaleja, välttämällä tarpeetonta sähkönkulutusta toimistolla ja kierrättämällä jätteet. Järjestämissämme tilaisuuksissa kiinnitetään huomiota ruokatarjoilujen ilmastoystävällisyyteen.
Ilmastoteot SDG 13
Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja luontokato vaikuttavat kokonaisvaltaisesti myös kriisinhallinnan toimintaympäristöön. Ilmasto- ja ympäristönäkökohdat ovatkin vakiintumassa siviilikriisinhallinnan suunnitteluun ja operaatioihin.
Esimerkiksi EU korostaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan ilmastoturvallisuuden merkitystä ja pyrkii kehittämään keinoja, joilla EU-toimijat voivat vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuusuhkiin ja sopeutua ilmastonmuutokseen.
Loppuvuonna 2020 julkaistun, EU:n ilmastonmuutosta ja puolustusta koskevan tiekartan myötä EU:n kriisinhallintaoperaatioiden on huomioitava ilmasto- ja ympäristönäkökohdat suunnittelussaan ja toimeenpanossaan. Operaatioilta edellytetään analyysia ilmastoturvallisuuden näkökulmasta sekä oman ympäristövaikutuksensa arviointia. EU-operaatioihin on tätä ajatellen perustettu erityisiä ympäristöneuvonantajan tehtäviä, minkä lisäksi ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin haasteisiin vastaaminen koskee muitakin siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita.
Suomalaisille ympäristö- ja ilmasto-osaajille on siis tarvetta siviilikriisinhallinnassa. Kriisinhallintakeskus kannustaa ympäristöosaajia hakeutumaan siviilikriisinhallinnan koulutuksiin, jotta Suomella olisi rosterissaan sopivia asiantuntijoita ehdokkaiksi ympäristöneuvonantajan kenttätehtäviin.
Kotimaassa, osana sisäministeriötä olemme sitoutuneet hiilijalanjäljen puolittamiseen lähtötasosta (2021) vuoteen 2027 mennessä ja vähentämään hiilijalanjälkeä 75% vuoteen 2035 mennessä. Kriisinhallintakeskuksen oma tavoite hiilijalanjäljen pienentämiseksi on kunnianhimoisempi ja tähtää hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Ilmastotoimina esimerkiksi Kriisinhallintakeskuksen henkilökunnan lentomatkustamista arvioidaan kriittisesti. Henkilökunta ei koskaan lennä kotimaan työmatkoilla ja Kriisinhallintakeskus suosii muillakin matkoilla ympäristöystävällisiä matkustustapoja. Lentomatkustamisen tarpeellisuutta arvioidaan myös koulutusten järjestämisessä, ja etäosallistuminen on hyväksi havaittu keino vähentää lentomatkustamista.
Rauha, oikeudenmukaisuus, hyvä hallinto SDG 16
Tavoite 16 on siviilikriisinhallinnalle ehkä jopa keskeisin, sillä kaikessa siviilikriisinhallinnassa tähdätään ensi kädessä rauhanomaisten yhteiskuntien edistämiseen sekä vastuullisten instituutioiden kehittymiseen. Tämän tavoitteen keskiössä on erityisesti edistää oikeusturvan kehitystä sekä varmistaa oikeuspalvelujen piiriin pääseminen. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto tukevat myös monien muiden tavoitteiden toteutumista kuten SDG 10 – eriarvoisuuden vähentäminen.
Monet siviilikriisinhallintaoperaatiot tukevat oikeudenmukaisen ja hyvän hallinnon kehitystä. Esimerkiksi EULEX Kosovo -operaatio keskittyy oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen ja EUAM Ukraine tukee turvallisuussektorin uudistusta. Lisäksi hyvää hallintoa ja erityisesti oikeusvaltioperiaatteen toteutumista edistää toimiva ja puolueeton viranomaistoiminta, joka keskittyy lain täytäntöönpanon varmistamiseen. Operaatioihin osallistuukin esimerkiksi poliiseja ja kriminologian asiantuntijoita, jotka pyrkivät jakamaan tietotaitoa paikallisten kanssa.
Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta SDG 17
Useat siviilikriisinhallinnan asiantuntijat työskentelevät yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa tukeakseen paikallisia valmiuksia vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia paikallisella tasolla. Erityisesti neuvonanto- ja koulutustehtävillä tähdätään tukemaan paikallisten viranomaisten valmiuksia vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta, demokraattisia instituutioita ja vaaleja, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.
Suomen lähettämät asiantuntijat työskentelevät EU:n, YK:n, Etyjin, Naton, Euroopan neuvoston tai muun kansainvälisen koalition siviilikriisinhallintatehtävissä. Kriisinhallintakeskuksen asiantuntijoilla on kattavasti erilaista osaamista, sillä useimmat ovat poliisitoimen, oikeushallinnon, rajaturvallisuuden, tullihallinnon, rikosseuraamusalan, kansainvälisen politiikan, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien, ympäristön sekä viestinnän asiantuntijoita. Kriisialueilla voidaan myös väliaikaisesti hoitaa paikallisen poliisin, rajahallinnon, oikeuslaitoksen tai paikallishallinnon tehtäviä. Eri tahojen välinen yhteistyö tukee kokonaisvaltaisempaa lähestymistä kestävään kehitykseen sekä kriisinhallintaan yleisesti.
Lisäksi globaalia kumppanuutta edistävät esim. EU:n sisäiset klusterityöryhmät, joilla pyritään edistämään keskinäistä osaamista ja jakamaan eri maiden toimivia oppeja ja käytänteitä. Näin edistetään siviilikriisinhallinnan positiivista kehitystä samalla vahvistaen EU-maiden välistä yhteistyötä.