Kuopiossa harjoitellaan tällä viikolla kansainvälisen pelastustoiminnan resurssien hyödyntämistä myös kotimaassa. Kriisinhallintakeskus hallinnoi kansainväliseen toimintaan tarkoitettuja raskasta rauniopelastusmuodostelmaa ja teknisen tuen tiimiä, joiden osaamista on tarkoitus jatkossa hyödyntää myös kansallisten viranomaisten käyttöön.

Pelastusopiston harjoitusalueella ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksella järjestettävään harjoitukseen osallistuvat Kymenlaakson, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan pelastuslaitokset. Harjoituksen aikana testataan Kriisinhallintakeskuksen johtaman ja Palosuojelurahaston rahoittaman hankkeen lopputuloksena syntynyttä toimintamallia kansainvälisten ja kansallisten resurssien kohtaamiseksi.

Kriisinhallintakeskus aloitti hankkeen syksyllä 2017 ja tarkoituksena on ollut vahvistaa kotimaista pelastustoimintaa. Hanke liittyy laajempaan pelastustoimen uudistukseen, joka on sisäministeriön johdolla meneillään. Hankkeen aikana selvitettiin, miten kotimaiset pelastuslaitokset voisivat hyödyntää Kriisinhallintakeskuksen hallinnoimien kansainväliseen pelastustoimintaan tarkoitettuja resursseja. ”Sisäministeriön tavoitteena on että kansainvälinen toiminta perustuu kotimaan valmiuteen ja riskeihin. Erityisen tärkeää on hyödyntää henkilöstön kansainvälisessä toiminnassa hankkimaa osaamista kotimaassa ja pelastuslaitoksissa. Samalla vahvistetaan Suomen panosta kansainväliseen yhteistyöhön.” sanoo Veera Parko, neuvotteleva virkamies sisäministeriön pelastusosastolta.

Hankkeen lopputuloksena syntyy uusi toimintamalli, jota voidaan hyödyntää kotimaan valmiudessa.

Kansainvälisen pelastustoiminnan muodostelmilla on osaamista, jota kotimaisilla pelastuslaitoksilla ei välttämättä löydy. Esimerkiksi rauniopelastusmuodostelma harjoittelee jatkuvasti pelastamista sortumien alta, ja sen teknisiä vaatimuksia. Näitä taitoja ei pelastajan perustutkintoon sisälly samassa laajuudessa. Muodostelma koostuu suomalaisilla pelastuslaitoksilla työskentelevistä ammattilaisista, eli muodostelmassa opittuja tietoja ja taitoja olisi mahdollista hyödyntää myös kotimaassa. Toimiva malli tämän käytännöntoteutukseen on kuitenkin puuttunut.