Harjoittelussani Kriisinhallintakeskuksen Tutkimus-, kehittämis- ja tilannekuvayksikössä olen saanut mahdollisuuden työskennellä siviilikriisinhallintaan sekä nuoriin, rauhaan ja turvallisuuteen liittyvien teemojen parissa.
Kuluneiden kolmen harjoittelukuukauden aikana olen oppinut, miten tärkeää paikallisten nuorten osallistuminen esimerkiksi rauhanprosesseihin siviilikriisinhallinnan operaatioalueilla on. Osallistumisen kautta nuorten luottamus omaan tulevaisuuteensa sekä yhteiskunnallisten rakenteiden ja instituutioiden toimivuuteen kasvaa, mikä puolestaan tukee kestävän rauhan rakentamista ja ylläpitämistä. Kuitenkin nuorten osallistumismahdollisuudet ovat rajalliset: aktiivisesta toiminnastaan huolimatta heidät usein jätetään rauhanprosessien ja virallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Nuoria ei tyypillisesti nähdä aktiivisina toimijoina, vaan potentiaalisina konfliktin aiheuttajina tai niiden uhreina.
Kestävän rauhan rakentaminen edellyttää koko yhteiskunnan – myös nuorten – aktiivista osallistumista. Nuoret ovat avainasemassa, sillä globaalisti nuorten osuus väestöstä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Jos merkittävä väestönosa jätetään rauhanprosessien ulkopuolelle, on kestävän rauhan ja vakaan yhteiskunnan saavuttaminen epätodennäköistä.
Kriisinhallintakeskus edistää Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendaa
Nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda ohjaa nuorten osallistamista rauhanprosesseihin. Agenda perustuu YK:n turvallisuusneuvoston kolmeen päätöslauselmaan, joista ensimmäinen, päätöslauselma 2250, hyväksyttiin vuonna 2015. Se tunnustaa nuorten aktiivisen ja positiivisen roolin rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Päätöslauselma 2250 ja sitä täydentävät päätöslauselmat 2419 (2018) ja 2535 (2020) kehottavat jäsenvaltioita huomioimaan nuorten tarpeet ja näkökulmat sekä tukemaan heidän merkityksellistä osallistumistansa rauhanprosessien kaikkiin vaiheisiin.
Suomi on sitoutunut edistämään Nuoret, rauha ja turvallisuus –agendaa, ja ensimmäinen kansallinen toimintaohjelma sen toimeenpanemiseksi laadittiin vuosille 2021–2024. Kriisinhallintakeskus on yksi toimeenpanevista tahoista ja velvollinen edistämään agendaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Kotimaassa Kriisinhallintakeskus edistää agendaa muun muassa tarjoamalla nuorille tietoa siviilikriisinhallintaan liittyvistä teemoista erilaisten tapahtumien ja viestinnän kautta. Osana nuorten osallistamista, Kriisinhallintakeskus on työllistänyt vuosittain korkeakouluharjoittelijoita koulutus- sekä tutkimus-, kehittämis- ja tilannekuvayksiköissään. Harjoittelu voi toimia hyvänä lähtökohtana uralle siviilikriisinhallinnan parissa, ja useat Kriisinhallintakeskuksen harjoittelijat ovatkin myöhemmin työllistyneet näihin tehtäviin. Vuodesta 2025 alkaen harjoitteluohjelma kuitenkin jää tauolle taloudellisten sopeutusten vuoksi.
Kriisinhallintakeskus tukee nuorten osallistumista siviilikriisinhallintatehtäviin esimerkiksi jakamalla viestintäkanavillaan tietoa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden harjoittelumahdollisuuksista. Monille nuorille suoraan siviilikriisinhallinnan asiantuntijatehtäviin työllistyminen on mahdotonta, sillä niihin vaaditaan korkeakoulututkinto ja vuosien työkokemus. Vaatimus työkokemuksen pituudesta vaihtelee tehtävän mukaan: esimerkiksi poliisitehtäviin vaaditaan kuuden vuoden työkokemus, kun taas muihin kuin poliisitehtäviin vaaditaan vähintään kolme vuotta oman alan työkokemusta. Vaatimusten mukainen työkokemus ei kuitenkaan välttämättä takaa työllistymistä: hakijoiden tason ollessa korkea, harva minimivaatimukset täyttävä hakija pääsee CMC:n peruskurssille, joka tulee usein suorittaa ennen siviilikriisinhallintatehtävään hakeutumista.
Paikallisten nuorten osallistumisen tukeminen siviilikriisinhallinnan operaatioalueilla on keskeinen osa Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan edistämistä. Osa Kriisinhallintakeskuksen lähettämistä asiantuntijoista pyrkii edistämään nuorten merkityksellistä osallistumista alueilla, joilla he toimivat. Toiminnan lisääminen operaatioissa on kuitenkin usein hidasta ja vaativaa, sillä agenda ei monin paikoin ole vielä valtavirtaistunut osaksi operaatioiden mandaatteja ja toimintaa.
Osana nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaa, Kriisinhallintakeskus julkaisee seuraavan vuoden ajan aiheeseen liittyvää “Nuorten vuoro” blogisarjaa. Blogi tarjoaa tietoa Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendasta ja sen yhteydestä siviilikriisinhallintaan. Kirjoituksissa esimerkiksi siviilikriisinhallinnan asiantuntijat jakavat kokemuksiaan työskentelystä paikallisten nuorten parissa operaatioalueilla. Seuraavassa blogikirjoituksessa Kriisinhallintakeskuksen EUMA Armenia -operaatioon lähettämä ihmisoikeusneuvonantaja avaa näkökulmiaan ja kokemuksiaan nuorten parissa työskentelystä.
Riina Pekkarinen
Kirjoittaja opiskelee kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistossa ja toimii CMC:llä harjoittelijana 8-12/2024.
