Edellisessä CMC:n blogikirjoituksessa avattiin kattavasti Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan keskeisiä periaatteita sekä tavoitteita. Työskentelen ihmisoikeusneuvonantajana Euroopan unionin monitorointimissiossa Armeniassa ja tehtävänäni on koordinoida ja tukea agendan toimeenpanoa operaatiossa.  

Nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda on harvoin kirjattu suoraan kenenkään tehtäviin Euroopan unionin Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTTP) siviilikriisinhallinnan operaatioissa. Siihen ei myöskään viitata kovinkaan kattavasti missioiden operaatiosuunnitelmissa, toisin kuin Naiset, rauha ja turvallisuus -agendaan, mutta pikkuhiljaa asiat ovat muuttumassa. Tänä syksynä Brysselissä hyväksyttiin konseptipaperi, jonka tarkoituksena on edistää Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan toimeenpanoa EU:n siviilimissioissa. Tiukkoja sitoumuksia tai velvoittavuutta ei linjauksissa nähdä, mutta agendaa tarkastellaan ensimmäistä kertaa YTTP-missioiden näkökulmasta. 

Omalle työpöydälleni Nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda putosi melkein puolivahingossa. Sain mahdollisuuden osallistua YK:n ja Folke Bernadotte Academyn (FBA:n) järjestämään puolivuotiseen koulutukseen teemasta, jossa opin agendan merkityksellisyydestä kestävän rauhan ja turvallisuuden näkökulmasta. On haastavaa myöntää omia heikkouksiaan, mutta olin ennen koulutusta kokonaan jättänyt Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan huomioimatta ja ymmärsin, ettei missiossamme kukaan muukaan nostanut sitä aktiivisesti esille.  

Työssäni kutsuin nuoria kansalaisyhteiskuntatapaamisiin, mutta se ei yksinään riitä takaamaan nuorten merkityksellistä osallisuutta. Nuorten oikeudet eivät ole järjestelmällisesti osana missiomme aktiviteetteja ja rakenteita. Meidän pitäisi yhä vahvemmin ottaa tämä näkökulma huomioon toiminnassamme.  

Olen viimeisen puolen aikana pyrkinyt aktiivisesti muuttamaan tilannetta. Tällä hetkellä operaatiomme onkin edelläkävijä Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan toimeenpanossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutamme henkilökuntaamme agendan sisällöstä ja merkityksestä mission näkökulmasta. Yksi operaatiomme keskeisiä tavoitteita on ymmärtää ihmisten turvallisuuden tunnetta rajaseuduilla. Mikäli emme kohtaa nuoria ja keskustele heidän kanssaan, tietoisuutemme inhimillisen turvallisuuden tilasta jää vajaaksi.   

Lisäksi suunnittelemme projektia, jonka tarkoituksena on tuoda rajalla asuvien nuorten ajatuksia konfliktista kansainvälisten päättäjien tietoisuuteen. Teemme systemaattisesti yhteistyötä nuorisojärjestöjen kanssa, jotka jakavat ajatuksiaan meidän toiminnastamme ja miten sitä voisi kehittää nuorten näkökulmasta. Joulukuussa aloitamme myös kouluvierailut rajaseuduilla, joiden tarkoituksena on lisätä nuorten tietoisuutta missiostamme.  

Yksi suurimmista saavutuksistamme, joka varmasti kuulostaa tekniseltä ja paperien pyörittämiseltä monille, on agendan kirjaaminen vahvemmin osaksi operaatiomme toimintaa. Luonnosvaiheessa olen ehdottanut, että Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendaan viitataan nyt useampaan otteeseen missiomme operaatiosuunnitelmassa. Sen lisäksi nuoret on mainittu erityisenä kohderyhmänä, joita mission pitäisi tavoittaa. Tämä muutos varmistaisi sen, että agenda olisi osa operaatiomme rakenteita ja olemme velvoitettuja edistämään sen toimeenpanoa. 

Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan ei pitäisi tippua sattumanvaraisesti jonkun työpöydälle. Mikäli kukaan ei operaatiossa puhu agendasta, niin jokaisen meidän siviilikrisiinhallinnan ammattilaisen pitäisi ottaa asiasta itse selvää ja nostaa teema operaation johdon tietoisuuteen. Agenda on sen verran merkittävä ja tärkeä. Nuorten sivuuttaminen väistämättä heikentää operaatioiden vaikuttavuutta kestävän rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. 

Nitin Sood 

Kirjoittaja työskentelee EU:n siviilikriisinhallinnan operaatiossa Armeniassa