Meille Kriisinhallintakeskuksessa on tärkeää, että vastuullisuustyömme on aidosti vaikuttavaa eikä vain luettelo hienoja suunnitelmia, jotka jäävät hyviksi aikeiksi. Vuonna 2021 kartoitimme ensimmäistä kertaa systemaattisesti vaikutustamme YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteisiin nähden. Kriisinhallintakeskukselle tärkeimmät tavoitteet Agenda 2030 -ohjelmasta ovat sukupuolten tasa-arvo (SDG 5), yhdenvertaisuus maiden sisällä ja niiden välillä (SDG 10), vastuullinen kuluttaminen ja ilmastoteot (SDG 12 ja 13), rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto (SDG 16) sekä yhteistyö ja kumppanuudet (SDG 17).
Kaikilta valtion organisaatioilta edellytetään ilmastotekoja ja kestävää toimintaa sekä kestävää tulevaisuuden suunnittelua. Valtiokonttori koordinoi vastuullisuusraportointia, johon myös Kriisinhallintakeskus on osallistunut omalla raportillaan. Prosessina vastuullisuusraportin koostaminen oli hyvä tapa samalla pitää kestävää kehitystä organisaatiossamme esillä sekä pohtia työkavereiden kanssa yhdessä, miten kestävä kehitys liittyy omaan työhömme ja missä asioissa voimme sitä edistää. Vastuullisuusteemoista keskustelu teki oman työmme linkittymistä kestävän kehityksen tavoitteisiin näkyvämmäksi. Tällaista läpileikkaavaa raporttia ei kukaan pysty kirjoittamaan yksin, sillä läpäisevänä kokonaisuutena kestävä kehitys ei ole jossakin irrallaan muusta toiminnasta, vaan se on läsnä jokaisessa Kriisinhallintakeskuksen lakisääteisessä tehtävässä. Haarukoimme yhdessä sekä kädenjälkeä (positiivista vaikutusta) että jalanjälkeämme (negatiivista vaikutusta). Myös haasteet on nostettava esille, eikä vain juhlittava hienoja onnistumisia.
Kestävän kehityksen tavoitteista SDG 16 – rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto on meille kaikkein selvin, koska koko Kriisinhallintakeskuksen perustarkoitus on edistää näitä asioita kouluttamalla ja lähettämällä asiantuntijoita kohdemaihin tukemaan paikallisia yhteiskuntia. Jokaisella Kriisinhallintakeskuksen lähettämällä siviilikriisinhallinnan asiantuntijalla on mahdollisuus edistää jollakin tavalla tavoitteen 16 toteutumista oman työnsä kautta. Samoin tavoite 17 – yhteistyö ja kumppanuus on olennaista toiminnallemme, sillä tavallisesti lähettämämme asiantuntijat tukevat työssään paikallisia kumppaneita vahvistamaan osaamistaan. Vuoden 2021 aikana Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä työskenteli yhteensä 168 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa. He työskentelivät 42 eri operaatiossa 28 eri maassa. Asiantuntijoista naisia oli 41 prosenttia ja miehiä 59 prosenttia.
Yleisenä esimerkkinä Kriisinhallintakeskuksen tukemasta toiminnasta, jolla edistetään rauhan, oikeudenmukaisuuden ja hyvän hallinnon tavoitetta, voidaan mainita European Union Rule of Law Mission in Kosovo -operaatio. Operaatio vaikuttaa erityisesti oikeusvaltioperiaatteen vahvistumiseen Kosovossa. Operaatiossa työskenteli kahdeksan Kriisinhallintakeskuksen lähettämää asiantuntijaa vuonna 2021.
Toinen meille temaattisesti keskeinen tavoite on yhdenvertaisuus maiden sisällä ja niiden välillä (SDG 10). Yhdenvertaisuutta edistämme varsinkin kansainvälisellä vaalitarkkailulla, joka siirtyi ulkoministeriöltä Kriisinhallintakeskuksen järjestettäväksi tänä vuonna. Vuonna 2021 valmistauduimme vaalitarkkailutoimintojen siirtoon Kriisinhallintakeskukselle ja suunnittelimme tulevia vaalitarkkailun koulutussisältöjä. Vaalitarkkailulla vahvistetaan kansalaisten yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista siihen iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta. Kansainväliset vaalitarkkailijat kiinnittävät vaaleja seuratessaan huomiota myös yhdenvertaisuuden toteutumiseen vaaleissa, kampanjoinnissa ja äänestyspisteillä.
Suoraan tavoitteeseen 10 liittyen Kriisinhallintakeskuksella on lisäksi ollut vuonna 2021 palvelussuhteessa Euroopan neuvostossa suomalainen romaniasioiden neuvonantaja, jonka tehtävänkuva erityisesti tukee yhdenvertaisuuden edistämistä. Toki muutkin siviilikriisinhallinnan asiantuntijat vaikuttavat yhdenvertaisuuden tavoitteen edistymiseen omassa työssään.
Mitä tulee tavoitteisiin 12 – vastuullinen kuluttaminen sekä 13 – ilmastoteot, kaikilla valtion organisaatioilla on velvollisuus tehdä kestäviä hankintoja ja vähentää hiilidioksidipäästöjään. Suurin jalanjälkemme ilmastokuormituksen osalta syntyy asiantuntijoiden lennoista Suomesta kohdealueille sekä lakisääteisistä huoltolennoista palvelussuhteen aikana. Tätä lentomatkustamista meidän on vaikea lähteä rajoittamaan, koska asiantuntijoiden on päästävä toimipaikkoihinsa. Kriisinhallintakeskus suosittelee kuitenkin henkilökunnalleen ympäristöystävällisiä matkustustapoja emmekä lennä kotimaan työmatkoilla. Vähennämme siis hiilipäästöjämme siinä missä voimme, esimerkiksi valitsemalla ympäristöystävällisempiä hybridejä, kun vuokraamme autoja koulutustoiminnassamme.
Tärkeää on myös ehkäistä jätteiden syntyä sekä käyttää ja kierrättää esimerkiksi asiantuntijoiden varusteita vastuullisesti. Toimistollamme myös lajitellaan jätteet tarkkaan. Tämä voi isossa mittakaavassa tuntua mitättömän pieneltä teolta, mutta se on toimistollamme merkki, että välitämme ympäristöstä ja suhtaudumme vastuullisesti ympäristöjalanjälkeemme. Vaikka Pasilan toimistollamme on alle 30 työntekijää, on lajittelulla merkitystä, kun mietitään koko valtionhallinnon tuottamia jätteitä.
Vastuullisuusraporttia koostaessa keskustelimme paljon myös tarpeesta edistää yhdenvertaisuutta omassa toiminnassamme Suomessa. Asiantuntijarosterin yksipuolisuus on tunnistettu haasteeksi, ja voisimme tavoittaa koulutuksiin ja sitä myötä rosteriin laajemmin erilaisista taustoista tulevia asiantuntijoita. Emme varmastikaan tavoita tällä hetkellä Suomessa kaikkea sitä potentiaalia, jota siviilikriisinhallintatehtävissä tarvittaisiin. Kansainvälisissä tehtävissä on hyötyä ammattiosaamisen lisäksi muun muassa kulttuuriosaamisesta ja monipuolisesta kielitaidosta. Aivan erityisesti ranskankielentaitoisille eri alojen asiantuntijoille on tarvetta, ja heistä on paikoin siviilikriisinhallintaoperaatioissa jopa huutava pula. Silti rosterissamme näyttää olevan verrattain vähän maahanmuuttajataustaisia asiantuntijoita.
Toinen yhdenvertaisuuteen liittyvä haaste on vastaanottavien organisaatioiden valmius mukauttaa työskentely-ympäristöä niin, että varsinkin sihteeristötehtäviin pystyttäisiin lähettämään esimerkiksi apuvälineitä tarvitsevia tai vammaisia henkilöitä asiantuntijoiksi. Tältä osin Kriisinhallintakeskuksella on mahdollisuus tehdä laajempaa vaikuttamistyötä vastaanottavien organisaatioiden suuntaan.
Vastuullisuusraportointi on jatkuva toiminto. Seuraavaksi täsmennetään tavoitteet seuraavaksi vuodeksi, sekä seurataan kuluvan vuoden aikana, miten edistymme siviilikriisinhallinnalle olennaisten Agenda 2030 -tavoitteiden edistämisessä.
