Sari Rautarinta on kouluttanut poliiseja ja muita kriisinhallinnassa työskenteleviä uransa aikana 27 maassa. Nyt hän on Kriisinhallintakeskuksen ”lentävä kouluttaja”, eli kotimaan työn ohella Suomen tarjoama resurssi YK:n poliisikoulutukselle.
YK alkoi uudistaa poliisikoulutusarkkitehtuuriaan vuonna 2019 ja kun Sari Rautarintaa pyydettiin mukaan koulutusten kehittämiseen sekä kouluttajaksi, Kriisinhallintakeskus päätti tukea prosessia Rautarinnan työpanoksella. Turun Keskusrikospoliisista virkavapaalla oleva Rautarinta löysi Suomen korkealaatuisesta poliisityöstä ja pitkästä kokemuksestaan eri tehtävissä paljon annettavaa YK:n koulutusarkkitehtuurille.
”YK:ssa työskentelee poliiseja lukuisista jäsenmaista, joten yhteinen visio siitä, miten töitä tehdään, on todella tärkeää. Uusi koulutusarkkitehtuuri pyrkii varmistamaan, että kentälle työllistyvällä henkilöstöllä on yhtenäinen käsitys esimerkiksi tasa-arvosta, ihmisoikeusstandardeista sekä erilaisista oikeusjärjestelmistä”, Rautarinta kertoo.
Koulutusmateriaaleja työsti työryhmä, joiden jäsenet olivat ympäri maailmaa. Syntyi paketti perus- ja erikoiskoulutuksia, jotka kattavat YK:n operaatioissa työskentelevien poliisien lukuisia eri tehtäviä. Uuden mallin mukaisia koulutuksia on vedetty vuodesta 2022 alkaen.
”Osana koulutusuudistusta yksi YK:n vetämä kouluttajakoulutus ja poliisijohtajille suunnattu koulutus. Lisäksi Suomi toteuttaa erityisesti poliiseille suunnattua YK:n koulutuspakettia”, sanoo Rautarinta.
Tällä hetkellä Rautarinta on Suomen ainut YK:n sertifioima poliisikouluttaja eli hänen koulutuksiinsa osallistuva saa YK:n tunnistaman todistuksen osallistumisestaan sertifioidun kouluttajan kurssille. Ympäri maailmaa heitä on noin 40. Yksilön suunnittelu- ja koulutuspanoksella on siis suuri vaikutus siihen, miten kansainväliset YK:n poliisijoukot toimivat ympäri maailman.
”Uskon, että kokemuksestani siviilikriisinhallinnan työstä 27 eri maasta moninaisten kumppanien kanssa on hyötyä myös kotimaan poliisin työssä. Pitkien poissaolojen vuoksi en ehkä ole kartalla viimeisistä ohjelmistopäivityksistä, mutta ulkomaanvuodet ovat antaneet perspektiiviä kohdata kollegoja ja asiakkaita käytännön poliisityössä”, Sari pohtii.
Kun häneltä kysyy, mikä saa hänet jaksamaan reissaamista ja haastavia olosuhteita kriisialueilla, hän kertoo näkevänsä työnsä merkityksellisenä.
”Minun työpanokseni on pisara meressä, mutta joka kerta kun koulutettavani saa uuden idean tai työkalun omaan työhönsä kentällä tai kotimaassaan, jotain jolla hän voi edistää esimerkiksi turvallisuuden, demokratian ja sitä kautta ihmisoikeuksien toteutumista omassa maassaan oman työnsä kautta, on menty hiukan eteenpäin.”
YK-poliisien perus- ja erikoiskoulutuksien uudistamisen lisäksi Kriisinhallintakeskus fasilitoi YK:n järjestämää poliisikomentajien kurssia viime vuonna Poliisiammattikorkeakoulussa. Suomen tuella YK:n poliisikoulutukseen voi olla myös vaikutus poliittisella tasolla. Suomella on seuraavan kerran mahdollisuus hakea turvallisuusneuvoston vaihtuvaa jäsenyyttä vuonna 2028 ja poliittisen vaikuttamisen lisäksi kaikella ruohonjuurityöllä voi olla merkitystä. Rautarinta nostaa esimerkiksi Slovenian, joka on tehnyt paljon työtä rauhanturvaamiskoulutusten eteen ja valittiin kesällä 2023 turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.
Kuvat: Sari Rautarinnan arkisto
