Ilmastonmuutoksen aiheuttamat turvallisuusriskit ovat saaneet viime vuosina kasvavaa näkyvyyttä. Luontoon liittyvät turvallisuusuhat jäävät kuitenkin usein keskustelussa vähemmälle huomiolle. ”Kriisinhallinta ympäristökriisien maailmassa” –paneelissa Kriisinhallinta Nyt-tapahtumassa 22.5.2024 ympäristöturvallisuuden asiantuntijat keskustelivat erilaisista näkökulmista, miten ympäristö ja konfliktit liittyvät toisiinsa.
Rikolliset rahoittavat toimintaansa luonnonvaroja riistämällä
EU:n EULEX Kosovo siviilikriisinhallintaoperaatiossa ympäristörikosten torjunnan tehtävissä työskentelevä poliisiasiantuntija Vesa Satamo tukee työssään Kosovon paikallisia viranomaisia ympäristörikosten tutkinnassa. Satamon mukaan puhtaan luonnon Suomessa ei edes tunneta ympäristörikollisuutta siinä mittakaavassa kuin maissa, joissa kriisinhallintaoperaatiot toimivat. Viranomaistoiminta ja ympäristönsuojelu liittyvät toisiinsa vahvasti, sillä luonnonvaroja riistämällä rahoitetaan aseellista toimintaa ja muuta rikollisuutta.
Kosovossa ympäristön saastuminen ja roskaaminen vaikuttavat näkyvästi jokaisen paikallisen asukkaan ja kansainvälisen työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen. Esimerkiksi pohjaveden tuhoaminen ja huonolaatuisen kivihiilen polttaminen pilaavat juomavettä ja hengitysilmaa. Avokaatopaikoille dumpataan myös myrkylliset jätteet. Saastuttavat voimalat pilaavat ilmanlaadun.
Ympäristörikolliset tekevät toiminnallaan taloudellisia voittoja, esimerkiksi laittoman puun hakkaamisella ja kaupalla saadaan merkittäviä tuottoja. Kosovon lainsäädännössä on kehitettävää, jotta luonnonvarojen riistämisestä ja ympäristön pilaamisesta saadaan saatettua tekijät vastuuseen. Lisäksi korruptio vaikeuttaa rikoksiin puuttumista, kun saastuttavia ympäristöhankkeita hyväksytään kyseenalaisin perustein. Ympäristörikollisuus ruokkii yleistä epävakautta koko maassa.
Ympäristön pilaantuminen lisää riskejä ja ennakoinnin tarvetta
Luonnonsuojelulla ja kriisinhallinnalla on laaja kosketuspinta. Ympäristön riistäminen ja pilaaminen vaikuttavat kriisinhallinnan toimintaympäristöön, mikä on tärkeää ennakoida ja huomioida operaatioissa. ”Myös ympäristöjärjestöt kuten WWF voivat tuoda kriisinhallintaan, rauhanrakennukseen ja konfliktinehkäisyyn omaa asiantuntemustaan, kun analysoidaan ympäristön pilaantumisen aiheuttamia riskejä ja turvallisuusvaikutuksia”, painotti WWF Suomen hankekoordinaattori Emma Viitanen paneelissa.
Kansainvälinen yhteisö tukee Kosovon viranomaisia ympäristöasioissa, sillä paikallistasolla ei esimerkiksi ole riittävää asiantuntemusta ja välineistöä vaarallisten aineiden tunnistamiseksi.
Laittoman puun kaupan lisäksi Kosovon ympäristörikoksia ovat vaarallisten jätteiden kaataminen luontoon. Luontoon heitetään myös kaikki kotitalousjätteet lajittelematta.
Mitä ympäristöosaamista Suomi voi viedä kriisinhallintaan?
Panelistit mainitsivat Suomen erityisosaamisen valjastamisesta kriisinhallintaoperaatioiden käyttöön. Suomi voi lähettää kansainvälisiin tehtäviin ympäristöasiantuntijoita sekä muita eri alojen asiantuntijoita, jotka pystyvät omassa työssään huomioimaan ilmasto- ja ympäristönäkökulmia. EU-tasolla Suomen tulee jäsenmaana vaatia ympäristöasioiden huomioimista kriisinhallinnassa.
Suomi voi viedä maailmalle osaamista myös viranomaisten välisestä kokonaisturvallisuuden luomisesta purkamalla ”tieto on valtaa” -ajattelua, jossa viranomaiset varovat jakamasta keskenään tietoja. Tiedon jakaminen jaetun tilannekuvan luomiseksi ja riskien ennakoimiseksi on suomalainen, kansainvälisesti ainutlaatuinen hyvä käytäntö. Suomalainen hyvä käytäntö on myös ollut kansalaisyhteiskunnan kuuleminen päätösten valmistelussa monipuolisemman tilannekuvan saavuttamiseksi esimerkiksi ympäristöriskien suhteen.
Osa Kriisinhallinta Nyt -tapahtuman puheohjelmasta on katsottavissa tallenteena täältä.
Julia Evans
