Ajankohtaista

Etusivu / Tietoa meistä / Ajankohtaista

Ihmisoikeudet ja demokratia jäämässä kriisinhallinnan kovenevien turvallisuuskäsitysten jalkoihin?

Tekstissä mainitut henkilöt keskustelevat KrihaNYT-tapahtumassa

YK:n isoja rauhanoperaatioita ajetaan alas, alueellisten organisaatioiden kuten Afrikan Unionin, tai ns. ad hoc –koalitioiden ottaessa suurempaa roolia. Samalla siirrytään moniulotteisista ”joulukuusimandaateista” tulosohjautuvuuteen. Tuleeko muutos tarkoittamaan sitä, että jatkossa pitkän aikavälin tavoitteet, kuten ihmisoikeudet tai demokraattinen valtiorakenne eivät ole enää itseisarvoisia tavoitteita? Kriisinhallinnan muutoksesta välittömiin turvallisuushyötyihin keskittymiseen olivat keskustelemassa Kriisinhallinta NYT -tapahtumassa apupaisprofessori Leena Vastapuu Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta, tutkimusjohtaja Marko Lehti Tampereen yliopistosta (TAPRI) ja erikoistutkija Soili Paananen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Puheenjohtajana toimi johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki CMC Finlandista.

Arvot liikkeessä

Vastapuun mukaan Ukrainan sodalla on ollut välitön vaikutus ruotsalaiseen ilmapiiriin. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa turvallisuus arvona ohitti laajemmalle arvopohjalle rakentuvan feministisen ulkopolitiikan välittömästi. Muutos on näkynyt myös valtion tutkimusresurssien ohjaamisessa sekä Suomessa että Ruotsissa. Voidaankin kysyä, onko Pohjolan rauhanvyöhykkeestä (Nordic Zone of Peace) tulossa Pohjolan militarisoitu vyöhyke? Varautuminen on viisautta, mutta tämän voi tehdä myös heittämättä pois vanhoja periaatteita.

Myös Marko Lehden mukaan muutos on selvä ja kytkeytyy käynnissä olevaan siirtymään pois niin kutsutusta liberaalista rauhanrakentamisesta, jossa länsimaisen mallin mukaista rauhaa vietiin kriisialueelle tunnetun huonoin tuloksin. Lehden mukaan käynnissä oleva muutos tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen rauhanrakentamiseen. Muutoksen ei tarvitse tarkoittaa arvoista luopumista, vaan nykyistä keskustelevampaa, sopeutuvampaa ja paikalliseen näkemykseen pohjautuvaa toimintaa. Soili Paananen muistutti, että perustavanlaatuinen arvopohjaisuus, kuten siviilien suojelu on edelleen pysynyt kriisinhallintaoperaatioiden mandaateissa. Elämme kiistatta murrosaikaa, mutta lopputulokseen voi vielä vaikuttaa.

Kansalaisyhteiskunnan merkitys

Jyrki Ruohomäki nosti keskusteluun kansalaisyhteiskunnan merkityksen kriisinhallinnassa. Suomalaisessa kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan konseptissa kansalaisyhteiskunnalla on suuri merkitys, koska pysyvää muutosta on mahdoton saada aikaiseksi esimerkiksi vain valtiotoimijoihin, tai pintarakenteeseen vaikuttamalla. Putoaako kokonaisvaltaisuudelta pohja, jos kansalaisjärjestökenttä Suomessa typistyy?

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kansalaisyhteiskunnan panosta tulisi hyödyntää myös talouden näkökulmasta, koska se voi parhaimmillaan tuottaa suurta vaikuttavuutta pienin panoksin. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että myös kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kanssa voidaan erehtyä olettamaan, että toiminta kriisimaissa on, tai sen tulisi olla, samanlaista kuin vaikkapa pohjolassa. Esimerkiksi Naiset, rauha ja turvallisuus –toimintaohjelmat ovat kääntyneet hyvin perinteisiksi länsimaisen näkemyksen vientiohjelmiksi. Myös kansalaisyhteiskuntatuen osalta olisi tärkeää antaa paikallistason määrittää se mitä ja miten kriisialueen omia toimijoita tuetaan.

Arvot ja geopolitiikka

Yleisökysymyksissä nostettiin esille arvojen merkitys geopolitiikassa ja suurvaltakilpailussa. Avustettavan maan ja muiden alueella olevien toimijoiden erilaiset arvopohjat on tunnustettava ja jo ennakkoon keskusteltava siitä, miten omat tavoitteet ja arvot istuvat konfliktinratkaisuun. Kun lähtökohdat ovat selvillä ja avoimesti esillä on omien rajojenkin vetäminen helpompaa. Geopolitiikka ja talous, mutta toisaalta myös oletus jaetusta arvopohjasta, määrittävät sitä, mitkä kriisit nousevat meillä esille. Esimerkiksi Sudan on paljon vähemmän esillä kuin Ukraina. Myös tätä todellisuutta tulisi tarkastella kriittisesti.

Jyrki Ruohomäki

Luettavaa:

Karlsrud, J. (2019) “From Liberal Peacebuilding to Stabilization and Counterterrorism”. International Peacekeeping 26 (1): 1–21. https://doi.org/10.1080/135 33312.2018.1502040

Pihlström, S. (2024) ”Kannattaako perusarvojamme puolustaa”. Niin & Näin 1/2024: 29-45.

Accessibility