Timo Hämäläinen aloitti CMC:n johtajana kesäkuussa. Hän tuli tehtävään Somaliasta, jossa työskenteli EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio EUCAP Somaliassa Deputy Head of Operations -tehtävässä. Aiemmin hän toimi Etyjin Special Monitoring Mission in Ukraine -operaatiossa Donetskin tarkkailijatiimin johtajana. Timo on työskennellyt siviilikriisinhallintatehtävien lisäksi useassa sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa ja sekä pitkään Puolustusvoimissa eri tehtävissä, muun muassa Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) johtajana.
Sinulla on paljon kokemusta kansainvälisistä tehtävissä kriisinhallintaoperaatioissa. Millaisena näet siviilikriisinhallinnan roolin rauhan ja vakauden edistäjänä kriisialueilla?
Näen siviilikriisinhallinnan poliittisen dialogin jatkeena, ja sitä tehdään kansainvälisessä yhteistyössä. Siviilikriisinhallinta on vaikuttava tekijä kriisialueen vakauttamiseen, koska siviilikriisinhallintamissioissa voimme räätälöidä ja tukea kriittisiä toimintoja kohdealueiden tarpeisiin ja heille sopiviin ratkaisuihin. Siviilikriisinhallintamissiot antavat mahdollisuuden työskennellä samanmielisten yhteistyökumppaneiden ja maiden kanssa, jotta saadaan kokonaisvaltainen ja pysyvä ratkaisu.
Suomi on lähettänyt asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin noin 20 vuoden ajan. Miten suomalaista siviilikriisinhallintaa tulisi mielestäsi kehittää, jotta tekemämme työ olisi mahdollisimman vaikuttavaa?
Suomalainen kriisinhallintatoiminta on jo nyt erittäin hyvällä tasolla. Meidän tulisi katsoa jokainen siviilikriisinhallintamissioiden tehtävä niin, että sieltä löytyisi linkitys Suomen kansalliseen turvallisuuteen, ja saataisiin lähetetyistä asiantuntijoista myös hyötyä kotimaassa tehtävään työhön. Lisäksi meidän tulisi priorisoida missiot ja alueet joko maantieteellisesti tai poliittisesti, joihin lähetämme asiantuntijoita huomioiden haastavat ajat valtion taloudessa. Meidän tulisi myös tarkastella uusia tehtäväalueita muuttuvien turvallisuus- tai muiden tarpeiden myötä, esimerkiksi kyber- ja hybridiosaaminen.
Kriisinhallintakeskuksella on tällä hetkellä 25 työntekijää Suomessa, ja lisäksi lähettämiämme asiantuntijoita palvelee siviilikriisinhallintatehtävissä maailmalla noin sata henkilöä. Mitä ajatuksia sinulla on henkilökunnalle?
Näin ensimmäisen kuukauden jälkeen voin todeta, että Kriisinhallintakeskuksessa työskentelee rautaisia ammattilaisia. Saamani perehdytys on luonut hyvät perusteet omalle tulevalle johtamisvisiolleni. Henkilökunnalle viestini on yhteisöllisyys, turvallinen työpaikka ja yhteinen vuorovaikutus sekä osallistuminen. Haluan että henkilöstö voi lähestyä minua avoimin mielin, esittää kritiikkiä tai ajatuksiaan vapaasti sekä tuoda oman ammattitaitonsa päätöksieni tueksi.
Missioille lähetettyjen asiantuntijoiden osalta turvallisuus on kaikkein tärkein asia. Asiantuntijoiden perehdyttämisissä ja asiantuntijatapaamisissa haluan vakuuttaa, että Kriisinhallintakeskus tekee kaikkensa haastaviin olosuhteisiin lähetettyjen asiantuntijoiden hyvinvoinnista. Toisaalta oletan myös, että asiantuntijat edustavat Suomea, Kriisinhallintakeskusta ja itseään korkean ammattietiikan edellyttämällä tavalla.
Kriisinhallintakeskuksen johtajana työsi on vastuullista ja päivät usein kiireisiä. Miten palaudut työstä ja huolehdit omasta jaksamisestasi vapaa-ajalla?
Kriisinhallintakeskuksen johtajan tulee olla aina käytettävissä. Työssä korostuu nopeita päätöksiä vaativia tilanteita, haasteellisten tilanteiden ratkaisuja useimmiten missioihin lähetettyjen asiantuntijoiden tarpeisiin liittyen sekä valtiontalouden säästöjen tuottamat paineet resurssien riittävyydelle. On kyettävä löytämään uusia, innovatiivisia toteutusratkaisuja. Työstä palautuminen on tärkeää meille jokaiselle.
Itse pyrin erottamaan työn ja vapaa-ajan selkeästi, muun muassa tulemalla mielelläni toimistolle asiantuntijoiden käyttöön. Itse palaudun parhaiten tekemällä vaimon kanssa yhdessä piha- ja puutarhatöitä sekä yhteisillä matkoilla ja tapahtumissa hänen kanssaan. Lisäksi toimin kansainvälisessä Lions-järjestötoiminnassa Järvenpäässä vapaaehtoistyössä, jolla muun muassa autamme Ukrainan pakolaisia ja paikallisia nuoria.
