YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus (1325) –päätöslauselma täyttää tänä syksynä 25 vuotta. Merkkivuoden yleisöseminaarissa keskusteltiin saavutuksista oppien, uusiin haasteisiin vastaten.  

Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma korostaa naisten aktiivista roolia ja osallistumista rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä ja sen avulla on edistetty naisten tasa-arvoista osallisuutta rauhanrakentamisessa, kriisinhallinnassa ja rauhanprosesseissa, sekä kiinnitetty aiempaa enemmän huomioita naisten oikeuksiin konfliktien eri vaiheissa.  

Yleisötilaisuudessa Finlandia-talolla 5.9. kuultiin voimakkaita puheenvuoroja siitä, miten konkreettista Naiset, rauha ja turvallisuus -työtä tarvitaan pitkäjänteisesti. Kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten yhteistyö on agendan toimeenpanossa merkittävää. Poliittisen tahdon lisäksi tarvitaan käytännön toimia naisten merkityksellisen osallistumisen lisäämiseksi.  

Tilaisuuden juhlapuheessa presidentti Tarja Halonen korosti, kuinka naisjohtajien ja kansalaisyhteiskunnan aktiivinen työ on ollut olennaista päätöslauselman hyväksymisestä lähtien. Varsinkin Suomella on ollut tässä tärkeä rooli ja Suomi jatkaa agendan aktiivista edistämistä kotimaassa ja kansainvälisesti. 

Tilaisuudessa puhuivat myös sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteeri Laura Rissanen, Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston puheenjohtaja Elina Korhonen, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Karoliina Partanen, työelämäprofessori Kaari Mattila sekä kansanedustaja Pekka Haavisto. Lisäksi kolmessa asiantuntijapaneelissa keskusteltiin Naiset, rauha ja turvallisuus teemasta YK:n kriisinhallintaoperaatioissa, rauhanrakennuksessa sekä Suomen kokonaisturvallisuudessa. 

CMC:n paneelikeskustelu koski Naiset, rauha ja turvallisuus –agendaa YK:n rauhanoperaatioissa. YK:n UNMISS-operaatiossa Etelä-Sudanissa työskentelevä poliisiasiantuntija Sari Rautarinta painotti, että operaatiossa tarvitaan monien eri alojen asiantuntijoita ja monipuolisia taitoja. Pelkkä naisten määrän mittaaminen rauhanoperaatioissa ei kerro koko totuutta. Osallistumista on myös tuettava käytännön keinoin.  

Myös UN Womenin sotilasneuvonantaja Tyson Nicholas korosti, että haastavissa olosuhteissa työskenteleville rauhanturvaajille on taattava asianmukaiset työvälineet.  

Päätöslauselman saavutuksina Nicholas mainitsi, että viimeisen 25 vuoden aikana on ymmärretty, että konflikteja voidaan ratkaista vain huomioimalla ja osallistamalla  yhteiskunnan kaikki ryhmät mukaan rauhanprosessiin. Yhteiskuntien resilienssin kannalta on olennaista, että turvallisuus kuuluu kaikille.  

Geneva Centre for Security Sector Governance (DCAF) -keskuksen projektipäällikkö Inka Lilja lisäsi 1325-päätöslauselman tärkeäksi konkreettiseksi saavutukseksi sen, että Naiset, rauha ja turvallisuus –teema on saatu vakiinnutettua rauhanoperaatioiden perehdytyskoulutuksiin. 

Tilaisuus saavutti yli 400 osallistujaa.  Tilaisuuden järjestivät Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkosto, ulkoministeriö, Kriisinhallintakeskus (CMC Finland), CMI — Martti Ahtisaari Peace Foundation ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane).  

Katso tallenne täällä.

Kuvat: ulkoministeriö