Suomen osallistumista siviilikriisinhallintaan ohjaavat kansainvälisellä tasolla sovitut standardit. Sukupuolten tasa-arvoon liittyen YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus”, jonka toimeenpano on YK:n jäsenmaille velvoittavaa. Päätöslauselman ja sitä seuranneiden yhdeksän täydentävän päätöslauselman päätavoitteena on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhan rakentamisessa, sekä lisätä naisten turvallisuutta konflikteissa. YK:n pääsihteerin tuore Naiset, rauha ja turvallisuus -raportti kuitenkin osoittaa, että päätöslauselman tavoitteista ollaan hyvin kaukana ja tilanne on jopa huonontunut viimeisten vuosien aikana.
Suomessa on työskennelty pitkäjänteisesti päätöslauselman hengessä, ja ensimmäinen kansallinen toimintaohjelma päätöslauselman toteuttamiseksi laadittiin vuonna 2006. Suomen nykyinen, neljäs kansallinen 1325-toimintaohjelma julkaistiin keväällä 2023. CMC on yksi vastuutahoista ja velvollinen edistämään sen tavoitteita kotimaassa ja kansainvälisesti.
CMC on edistänyt määrätietoisesti sukupuolten tasa-arvoa kriisinhallinnassa muun muassa tukemalla naisten osallistumista siviilikriisinhallintaan. Jotta tavoite toteutuisi käytännössä, noudatamme esimerkiksi rekrytoinneissa ja ehdokasasettelussa kansainvälisten järjestöjen linjauksia, joilla tavoitellaan naisten määrän kasvua kriisinhallintatehtävissä. YK:n tavoitteena on lisätä naisten osuutta univormuasuisen henkilökunnan joukossa 25 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tätä YK edistää ehdokasasettelussa positiivisilla erityistoimilla, joihin myös Suomi on sitoutunut.
CMC on perustamisestaan lähtien kasvattanut tavoitteellisesti naisten osuutta lähetetyistä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista (v. 2007 33% naisia asiantuntijoista) ja alkuvuonna 2023 naisten osuus ylitti hetkellisesti jopa 50 prosenttia. Osallistumisen ylläpitämiseen tarvitaan kuitenkin jatkuvaa työtä. Naisten siviilikriisinhallintaosallistumiseen vaikuttaa toki suoraan myös sukupuolijakauma rekrytoitavilla ammattialoilla, varsinkin jos tehtävät painottuvat miesvaltaiselle turvallisuussektorille.
Määrällisen tasa-arvon ohessa tuetaan aktiivisesti myös naisten urakehitystä ja etenemistä johtotehtäviin. Suomella on lisäksi tavoitteena kouluttaa ja rekrytoida enemmän miehiä tasa-arvotehtäviin.
Vaalitarkkailijoiden osalta kansainväliset järjestöt edellyttävät, että osallistujamaat lähettävät operaatioihin tarkkailijoita monipuolisesti erilaisista taustoista. Myös varsinaiseen vaalitarkkailutyöhön kuuluu olennaisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulman huomioiminen. Tämä on tietenkin tärkeää kaikissa muissakin siviilikriisinhallintatehtävissä.
Yhtenä tasa-arvoa näkyvämmäksi tuovana toimena alamme julkaista syksyn ja kevään aikana Naisen paikka –blogia, jossa CMC:n lähettämät asiantuntijat kirjoittavat tasa-arvohavainnoistaan kriisinhallintatehtävissä. Kirjoitukset avaavat näkökulmia teemaan Afrikassa, Keski-Aasiassa, Kaukasuksella ja Lähi-idässä.
Blogi on osa Kriisinhallintakeskuksen Naiset, rauha ja turvallisuus –toimintaa, joka toteuttaa Suomen kansallista toimintaohjelmaa 2023-2027.
