Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ohjattua maailmanlaajuista ja paikallista muutosta, jonka päämääränä on saavuttaa hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville ympäristön ja ilmaston kannalta suotuisalla ja kestävällä tavalla.
Agenda 2030 siviilikriisinhallinnassa
Kun puhutaan kestävästä kehityksestä, viitataan usein YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelmaan, jossa jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2015 äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä muihin yhteisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, päämääränä saavuttaa ne vuoteen 2030 mennessä. Agenda 2030 sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on tarkennettu alatavoitteisiin ja joita seurataan globaalien ja maakohtaisten mittarien avulla. Suomi on sitoutunut tavoiteohjelmaan sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Useat kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät tiiviisti siviilikriisinhallintaan, ja sen avulla Suomella onkin mahdollisuus vaikuttaa laajasti kestävään kehitykseen operaatioiden toimialueilla. Siviilikriisinhallinnalla nimittäin tähdätään usein nimenomaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen, vaikkei työssä suoraan tultaisi ajatelleeksi, että ollaan toteuttamassa Agenda 2030 -ohjelmaa.
Periaatteessa kaikki Kriisinhallintakeskuksen ja sen lähettämien asiantuntijoiden tekemä työ kytkeytyy vahvasti kestävän kehityksen teemoihin, erityisesti sen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Siviilikriisinhallinnassa tärkeitä kestävän kehityksen päämääriä ovat erityisesti sukupuolten tasa-arvo ja naisten täysipainoinen osallistuminen ja johtaminen (tavoite 5), eriarvoisuuden vähentäminen (tavoite 10), hyvän hallinnon, oikeudenmukaisuuden ja rauhanomaisten yhteiskuntien tukeminen (tavoite 16) sekä kumppanuus ja valmiuksien tukeminen kumppanimaissa (tavoite 17). Jokaisella Kriisinhallintakeskuksen operaatioihin tai sihteeristöihin lähettämällä siviilikriisinhallinnan asiantuntijalla on työssään linkki näihin teemoihin ja näin ollen mahdollisuus vaikuttaa omalla työpanoksellaan kestävään kehitykseen toimialueellaan tai kansainvälisesti.
Operaatioissa tarvitaan ympäristöosaajia
Jotta kaikilla Kriisinhallintakeskuksen lähettämillä asiantuntijoilla on hyvät valmiudet edistää kestävää kehitystä työssään, koulutuksiimme sisältyy kestävän kehityksen kokonaisuus, joka täydentää asiantuntijoiden aiempaa osaamista. Muutamia esimerkkejä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden laajasta osaamisesta ovat muun muassa hyvän hallinnon tukemisesta monin eri tavoin paikallisten kumppaneiden kanssa, sukupuolten tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista tai rauhanprosessien tukemisesta eri tahojen tuomisella yhteen, mikä kaikki on Agenda 2030 -tavoitteiden edistämistä (tavoitteet 5, 10, 16, 17).
Kestävän kehityksen perusosaaminen on jo nykyisessä ja erityisesti tulevaisuuden turvallisuusympäristöissä välttämätöntä kaikille asiantuntijoillemme, ja ”perinteisten” siviilikriisinhallinnan teemojen lisäksi kriisinhallinnassa ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat yhä suuremmassa roolissa. EU korostaa viime vuoden lopulla julkaistun ilmastonmuutos ja puolustus -tiekartan myötä entistä painokkaammin ilmastonmuutokseen varautumista ja sen mukanaan tuomiin turvallisuushaasteisiin vastaamista myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Siviilikriisinhallintaoperaatioissa tämä tulee näkymään esimerkiksi velvollisuutena huomioida ilmasto- ja ympäristökysymykset niiden toiminnassa. Operaatioilta odotetaan esimerkiksi oman ympäristövaikutuksensa arviointia. Tähän liittyen EU:n siviilioperaatioihin tulee uusina työnkuvina ympäristöneuvonantajien tehtäviä, mitä silmällä pitäen Kriisinhallintakeskuskin on tänä vuonna hakenut siviilikriisinhallinnan peruskursseille ensimmäistä kertaa täsmähaulla ympäristöasiantuntijoita. Näin Suomi saa lisättyä rosteriinsa näihin tehtäviin sopivia henkilöitä, kun siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden profiilit tulevat olemaan yhä moninaisempia operaatioiden vastatessa myös ilmastonmuutoksen tuomiin turvallisuushaasteisiin.
Ympäristöasiantuntijoiden lisäksi kaikilta kentällä työskenteleviltä asiantuntijoilta vaaditaan hyvää ymmärrystä oman työnsä vaikutuksesta kestävään kehitykseen. Myös ympäristön kannalta on välttämättä noudatettava do no harm -periaatetta eli vähintä mitä voi vaatia on ainakin, etteivät operaatio ja lähetetyt asiantuntijat aiheuta toiminnallaan haittaa paikallisille yhteisöille, esimerkiksi niinkin yksinkertaisesti kuin ympäristöä pilaamalla, puhumattakaan sitten muusta yhteiskunnallisesta haitasta.
Ympäristöön liittyvät konfliktit luonnonvaroista, vedestä tai maankäytöstä eivät sinänsä ole uusia kiistakysymyksiä aseellisissa selkkauksissa. Nykyään puhutaan yhä enemmän ilmastoturvallisuudesta, jolla tarkoitetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia turvallisuusvaikutuksia ja -uhkia sekä niihin varautumista. Ilmastoturvallisuus on laaja ja monitahoinen aihe, jota käsitellään syvemmin muun muassa Kriisinhallintakeskuksen erikoisjulkaisusta, jossa asiantuntijamme kirjoittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista turvallisuustilanteeseen erityisesti Malissa.
Kriisinhallintakeskus sitoutuu ilmastotekoihin
Suomessakin puolestaan Kriisinhallintakeskus on mukana ilmastotyössä hallitusohjelman mukaisesti sisäministeriön sitoumuksessa hiilijalanjäljen puolittamiseen vuoteen 2027 mennessä sekä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen toteumista tarkkaillaan esimerkiksi seuraamalla sisäministeriön ja Kriisinhallintakeskuksen henkilökunnan lentosegmenttien määrää. Kriisinhallintakeskus ja sisäministeriö ovat sitoutuneet myös kestävän kehityksen painoarvon kasvattamiselle hankinnoissa, sillä hinnaltaan halvin hankinta ei useimmiten luultavasti ole se ekologisesti tai eettisesti kestävin vaihtoehto. Olemme myös kehittämässä omaa kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmaa mittareineen sekä arviointimenetelmiä kestävän kehityksen vaikutusten arvioimiseksi.
Kestävän kehityksen edistäminen siviilikriisinhallinnassa on laaja-alaista toimintaa oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisesta yhdenvertaisuuskoulutukseen ja ympäristövaikutusten arviointiin. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen on myös konfliktien ennaltaehkäisyä. Kriisinhallintakeskuksessa tulemme käsittelemään kestävää kehitystä ja varsinkin ilmastoturvallisuutta varmasti lisää tulevissa hankkeissa, sillä ilmastonmuutoksen vaikutuksia muuttuvassa turvallisuusympäristössä rauhanrakennukseen, konflikteihin ja muuttoliikkeisiin on mahdotonta ohittaa.
Julia Evans
Tutkimus-, kehittämis- ja tilannekuva-asiantuntija
Kriisinhallintakeskus CMC Finland
