Suomalainen siviilikriisinhallintaosallistuminen koki valitettavan iskun 21. maaliskuuta 2021, jolloin menetimme Euroopan unionin siviilikriisinhallintamissiossa Somaliassa työskennelleen ja palvelussuhteessa Suomen valtioon olleen asiantuntijan. Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö ottaa syvästi osaa siviilikriisinhallintatehtävässä menehtyneen asiantuntijan omaisten suureen suruun.

Suru-uutinen saapui hetkellä, jolloin suomalaisen siviilikriisinhallintaosallistumisen kannalta oli meneillään useita nykyhetkeä sekä tulevaisuutta luotsaavia hankkeita.

Laki siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan

Siviilikriisinhallintalain päivittämistä käsittelevä työryhmä sai viime vuoden lopulla työnsä päätökseen lähes vuoden kestäneen työrupeaman jälkeen. Sisäministeriö tekee parhaillaan koostetta pyydetyistä lausunnoista.

Siviilikriisinhallintalaki antaa oikeudellisen perustan ja mandaatin Kriisinhallintakeskuksen hoitamille tehtäville, mutta siviilikriisinhallintaosallistumisen substanssia määrittävät aina Suomen sitoumukset kansainvälisille organisaatioille (EU, YK, Etyj, Nato). Ulkoministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää osallistumistasosta sekä niistä operaatioiden sekä sihteeristöjen tehtävistä, joihin suomalaiset siviilikriisinhallinta-asiantuntijat asetetaan ehdolle. Sisäministeriö vastaa Suomessa siviilikriisinhallinnan kansallisten valmiuksien ylläpitämisestä, kehittämisestä ja koordinoinnista.

Siviilikriisinhallinnalle vuosittain myönnetty määräraha on nyt positiivisesti nousussa, ja vuoteen 2023 mennessä tavoittelemme pysyvää 150 asiantuntijan vuosittaista määrää. Nykyistä nousua on kuitenkin edeltänyt useamman vuoden tiukka talouskuuri ja lähivuosina katsotaan, mitä tulee tapahtumaan Covid-19-pandemian taloudellisia seurauksia hoidettaessa. Ulkoministeriö on antanut vuonna 2021 siviilikriisinhallintaan myönnetystä 18 miljoonan määrärahasta 16 miljoonaa Kriisinhallintakeskuksen käyttöön. Määrärahalla pystytään kattamaan 130 palvelussuhteessa olevan asiantuntijan palkka-, lähtöä edeltävä perehdytys- ja turvakoulutus-, terveys-, materiaali- ja matkakulut. Kriisinhallintakeskuksen järjestämä muu koulutus katetaan sisäministeriön myöntämästä määrärahasta sekä ulkopuolisesta rahoituksesta (esim. Euroopan komissio)

Kokonaisvaltainen kriisinhallinta-ajattelu tekee paluun

Mihin suuntaan siviilikriisinhallinta sitten kehittyy, jotta kiinnostuneet asiantuntijat voisivat suunnitella hakeutumista sen pariin? Tätä teemaa on sotilaallisen kriisinhallinnan rinnalla käsitelty lähes vuoden ajan Kriisinhallinnan parlamentaarisessa komiteassa, jossa toimin pysyvänä asiantuntijajäsenenä.

Komitean mietintö julkistettiin 17.3.2021 (julkaisut.valtioneuvosto.fi) ja mietinnön suosituksia on pohdittu muun muassa 22. maaliskuuta järjestetyssä WISE ry:n seminaarissa. Ensimmäiset reaktiot komiteamietinnöstä kohdistuivat lähinnä sotilaalliseen kriisinhallintaan, ja siviilikriisinhallinta herätti vähäisempää mielenkiintoa median puolelta. Itse olen erityisen tyytyväinen yli hallitus- ja oppositiopuoluerajojen vallitsevaan poliittiseen tahtotilaan.

Siviilikriisinhallinnan näkökulmasta mietintö on tarpeellinen, sillä siinä tarkastellaan pitkästä aikaa muun muassa kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuutta. Kriisinhallintakeskus on yhdessä Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) kanssa tehnyt yhteistyötä kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen nimissä jo lähes 14 vuoden ajan, ja viime vuosina myös Poliisiammattikorkeakoulu sekä Raja- ja merivartiokoulu ovat liittyneet virallisesti mukaan yhteistyöhön. Viranomaistoimijoiden lisäksi osaamiskeskus toimii yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa ja yhteistyötä tulisi lisätä entisestään jo pelkästään komiteamietinnössä esitetyn neksus-lähestymistavan perusteella. Mietinnössä neksus-lähestymistapa tarkoittaa humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanprosessien välisen yhteis-työn, johdonmukaisuuden ja toisiaan täydentävyyden vahvistamista.

Komiteamietinnön toinen keskeinen anti on kriisinhallinnan vaikuttavuuden korostaminen. Monet siviilikriisinhallintatehtävissä olevat asiantuntijat ovat osa kansainvälisen yhteisön toimintaa konflikti- ja postkonfliktialueilla ja vaikuttavuuden mittaaminen etenkin yksittäisen asiantuntijan tasolla on haastavaa, jos tavoitteita osallistumiselle ei ole asetettu. Kansainväliset kriisinhallintatoimijat mittaavat ja monitoroivat toki koko ajan omaa tuloksellisuuttaan mandaatissa asetettuihin tavoitteisiin nähden, mutta toiminnoille tulisi määritellä tarkempia tavoitteita vaikuttavuuden mittaamiseksi. Esimerkiksi koulutettujen poliisien määrä ei kerro itse vaikuttavuudesta mitään.

Vaikuttavuutta tulisi mitata vahvemmin myös toimialueen väestön näkökulmasta – mikä on paikallisen omistajuuden indikaattori, miten väestön turvallisuuden tunne on kehittynyt kansainvälisten toimijoiden toiminnan seurauksena jne. Kansainvälinen kriisinhallintayhteisö ei ole toistaiseksi onnistunut kovinkaan hyvin inhimillisen turvallisuuden vahvistamisessa esimerkiksi Sahelin alueella, ja siksi on aika katsoa peiliin. Covid-19-pandemia tarjoaa osaltaan mahdollisuuden uudelleenarviointiin niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Sukupuolijakauman tavoitteessa keskeistä on määrän lisäksi sukupuolivaikutusten arvioimisen kokonaisuus

Komiteamietinnössä linjataan uudelleen edellä mainittu 150 siviilikriisinhallinnan asiantuntijan vuosittainen taso, mikä saavutetaan viimeistään vuonna 2023. Myös naisten tavoitteellinen määrä siviilikriisinhallintatehtävissä seuraa YK:n 50-50 sukupuolijakaumatavoitetta. Nyt jo yli 40 prosenttia siviilikriisinhallintatehtävissä olevista asiantuntijoistamme on naisia, ja EU-tehtävissä luku lähenee 50 prosenttia.

Määrä ei kuitenkaan ole riittävä mittari yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi siviilikriisinhallintatehtävissä. Erityisesti kenttäoperaatiot ovat tehtävänkuviltaan sukupuolittuneita ja työilmapiiriltään ongelmallisia, mikä vähentää niin naisten kuin siviilimiestenkin halukkuutta hakeutua siviilikriisinhallintatehtäviin ensimmäisen kokemuksen jälkeen.

Suomi on yhdessä Espanjan kanssa muodostanut työryhmän edesauttaakseen niin itseään kuin muita EU-jäsenmaita EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilimissioita koskevan sitoumuksen toimeenpanossa. Sitoumuksen kohteena on naisten määrän lisääminen siviilikriisinhallintamissioissa, mutta työryhmässä keskustellaan laajemmin muistakin yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä asioista, kuten koulutuksesta, rekrytoinnista ja siihen liittyvästä viestinnästä, operaatioissa vallitsevasta häirinnän ja syrjinnän kulttuurista sekä operaatioiden suhteesta toimialueilla asiantuntijoiden mukana oleviin perheisiin. Kriisinhallintakeskus johtaa vuoteen 2023 toimintaansa ulottavaa työryhmää Suomen puolesta, ja Espanjan lisäksi saamme tukea myös Berliinissä sijaitsevalta European Centre of Excellence for Civilian Crisis Management -keskukselta.

Surun keskeltä rauhallista kevättä toivottaen

Kirsi Henriksson
Johtaja
Kriisinhallintakeskus CMC Finland